Näkemyksiä Urantia-Kirjaan Tutustuttamisesta

Tulostettava versio

Jay Peregrine, Urantia-säätiön toimeenpaneva johtaja, Chicago, Yhdysvallat

Olen lähes 35 vuoden ajan yrittänyt tutustuttaa ihmisiä kirjaan. Nykyään olen hämmästynyt ja ilahtunut, jos joku tosiaankin sen löytää ja ryhtyy sitä lukemaan. Tavallisesti he ”löytävät” sen omia aikojaan. Jonkinlainen kääntymys tapahtuu, kun he jossakin vaiheessa alkavat ajatella, että ”tämähän on totta”. Useimmat eivät pääse näin pitkälle. Olen vakuuttunut siitä, että kulissien takana aikanaan esitetty viisaus, jonka mukaan kirja annettiin opettajien ja johtajien kouluttamisen tarkoituksessa suuressa määrin ennenaikaisesti, on oikea. Arvelen sinun aikaa myöten huomaavan, että olet liittynyt maailmanlaajuiseen mutta vähäväkiseen “klubiin” ja että se pysyy sellaisena ainakin oman elinaikamme. En ole enää huolissani ihmisten tutustuttamisesta Urantia-kirjaan (muutoin kuin sanomalla sellaisen olevan olemassa). Nykyisin keskityn siihen, miten kykenen välittämään muille – heidän puheenparrellaan, heidän kielellään, jos niin voi sanoa – sitä, mitä olen kirjaa opiskellessani oppinut.

Kun tosiaankin puhun kirjasta (Urantia-säätiön toimeenpanevana johtajana olen tietenkin usein sellaisessa tilanteessa), on muutama keskeinen asia, jotka yritän saada perille:

1) En tiedä kuka sen kirjoitti. Kukaan ei sitä tiedä.

2) Kirjalla ei ole mitään ”auktoriteettia”, joka vahvistaisi, mitä se sanoo; sen omat sanat ovat tässä mielessä ainoa auktoriteetti.

3) Urantia-säätiö ei tulkitse kirjan opetuksia, emme lisää siihen mitään emmekä poista siitä mitään. Tehtävänämme on pitää se saatavilla sellaisena kuin sen saimme. Pyrimme tuomaan sen mahdollisimman laajalti saataville.

4) Aivan varmasti suosittelen sen lukemista. Voin esittää pitkän luettelon siitä, miten se on elämääni hyödyttänyt. Mutta sinun on tehtävä omat päätöksesi.

5) Emme ole järjestynyt uskonto; meillä ei ole papistoa, seremonioita, rituaaleja eikä uskontunnustuksia.

6) Meille olisi mieluista saattaa sinut yhteyteen muiden lukijoiden ja opintoryhmien kanssa, jos niin haluat.

Urantia-kirjan ”ongelma” sitä valtavirran mukaisen älyllisen ajattelun kannalta tarkasteltaessa on se, ettei sille voida osoittaa selkeää tekijää, eikä sitä niin muodoin voida selkeästi luokitella. Sen alkuperästä voidaan ajatella monella tavoin ja – selkeän todistusaineiston puuttuessa – uusi lukija postuloi omat ideansa sen alkuerästä. Ideat perustuvat luullakseni hänen henkilökohtaiseen suhtautumisensa. Jos hän on skeptikko, kirja on huijausta. Jos hän on herkkäuskoinen, kirja on kanavoitu. Jos hän on puhdasoppinen, kirja on siinä tapauksessa kerettiläinen. Jos hän on agnostikko, kirja on hänestä mielikuvituksen tuotetta. Olen pannut merkille nämä neljä perussuhtautumista. Joten, jos haluat saada jonkun lukemaan Urantia-kirjaa, kehotan sinua ensin ottamaan selville hänen ajattelutapansa. Sen jälkeen voit suoralta kädeltä vastata hänen asenteisiinsa sopivalla tavalla: Miksi emme pidä sitä huijauksena; miksi väitämme, ettei se ole kanavoitu; miksei se ole harhaoppinen; miksei se ole fiktiota.

Paljon laajempi ongelma on, että useimpia se ei suuriakaan kiinnosta. He ovat välinpitämättömiä. Kysymys onkin siis siitä, miten heidät saataisiin välittämään. Näin olemmekin palanneet ”annettu ennenaikaisesti” -ideaan. Maailma ei enimmältään ole alkuunkaan kiinnostunut kirjassa esitetyistä ideoista. Vuosien mittaan useimmin kuulemani vastaus on: ”Näyttää hyvältä kirjalta. Toivon, että minulla olisi aikaa sen lukemiseen.” Jos asianomainen panee sen kirjahyllyynsä, saattaa olla että jonakin päivänä hän itse tai joku hänen tuttavansa lukee sen joko kokonaan tai osittain.