Terveisiä Suomen-toimistosta

Tulostettava versio

Seppo Kanerva

Kalevi Eklöf

Tapio Pulli, haarakonttorin hoitaja, Suomi

Toimituksen huomautus: Urantia-säätiön Suomen-haaratoimisto on toiminut vuodesta 1993 alkaen. Monet henkilöt ovat lahjoittaneet aikaansa ja resurssejaan sen toimivuuden varmistamiseksi.

Olen 59-vuotias, minulla on vaimo ja kolme aikuista tytärtä. Toimin kirjanpitäjänä, ja minulla on oma tilitoimisto. Olen ollut Urantia-kirjan lukija kolmekymmentä vuotta. Vakuuttavinta ja kauneinta on se, miten teksti yhdistää tieteen, filosofian ja uskonnon. Kertomus Ajatuksensuuntaajista on sekin vetoava.

Olen ollut Suomen Urantia-seuran aktiivi sen perustamisesta lähtien eli v:sta 1989. Suurimman osan ajasta olen toiminut sen taloudenhoitajana.

Seppo Kanerva ja Seppo Niskanen aloittivat Urantia-säätiön Suomen-toimiston toiminnan 1993. Urantia-kirja ilmestyi samana vuonna. Vuonna 2002 Kristina Frigren (Siikala) ryhtyi hoitamaan toimistoa, mitä jatkui kuusi vuotta eli vuoteen 2008. Seuraavaksi toimiston hoito siirtyi Kalevi Eklöfille, joka toimi tehtävässä vuoteen 2016. Viime vuoden ajan Kalevi ja minä toimimme yhdessä kirjamyynnissä, ja haluan kiittää Kalevia hänen yhteistyöstään ja siitä, että hän auttoi minua ja tutustutti minut toimiston hoitoon. On kunnia jatkaa Kalevin erinomaista, yhdeksänvuotista työtä. (Hänen vaimonsa Marja-Leena on ollut hänelle loistavana apuna.)

Suomen Urantia-seura tuotti ja rahoitti 2014 suomenkielisen audiokirjan sekä USB- että CD-ROM -formaateissa. Tapio Talvitie järjesti audiokirjan myyntiä varten nettikaupan, joka on toiminut hyvin. Meillä on suunnitelmia pystyttää samanlainen nettikauppa Suomen-toimistolle. Teemme yhteistyötä Urantia-seuran kanssa osallistumalla kirjanäyttelyihin ja ylläpitämällä suomenkielistä verkkosivustoa.

Toivon voivani auttaa Urantia-säätiötä myymällä Urantia-kirjoja Suomessa ja naapurimaissa, vaikka myynti viime aikoina onkin ollut vähäistä. Euroopassa on ollut vallalla kaksi vastakkaista trendiä: maallistuminen ja hengellinen etsintä. Nämä trendit saavat minut kysymään, tekevätkö uskonnolliset johtajat saman virheen, jonka he tekivät kaksituhatta vuotta sitten. Muistanette Urantia-kirjan kohdan, jossa kerrotaan niin kutsutusta Damaskoksen episodista, jolloin Jeesukselle tarjottiin uskontofilosofisen koulun johtajuutta; koulun oli määrä lyödä laudalta Aleksandria. ”Hänet, jonka Jerusalemin uskonnolliset johtajat hylkäsivät, vielä senkin jälkeen kun hän oli osoittanut johtajuutensa, hänet Damaskoksen liikemiehet ja pankkiirit tunnustivat ja häntä he tervehtivät opettajamestarina; ja näin he tekivät, kun hän vielä oli nimetön ja tuntematon nasaretilainen kirvesmies.” [128:4.3]