Deborah Bowser, Indiana, USA
Toimituksen huomautus: Monet yksityishenkilöt ja ryhmät ovat vuosien mittaan osallistuneet ohjelmiin, joiden puitteissa lahjoitetaan Urantia-kirjoja kirjastoille. Rva Bowser kertoo omista toimistaan Greater Lake Michigan Urantia Associationin lukijoiden tukiryhmän jäsenenä. Mikäli haluat lisätietoa kirjastolahjoituksista, ota yhteyttä Tamara Strumfeldiin osoitteessa [email protected] [2] [2]
Olen melko uusi Urantia-kirjan lukijayhteisössä. Löysin Urantia-kirjan toukokuussa 2008. Poikani syyskuussa 1994 tapahtuneen kuoleman jälkeen vaivuin elämäni syvimpään masennukseen, jota jatkui miltei kymmenen vuotta. Luovuin yrityksistäni ymmärtää, miksi niin kävi. En suinkaan syyttänyt Jumalaa lapseni menettämisestä. En vain löytänyt vastausta kysymykseeni. Ajelehdin elämän läpi hengellisessä unessa.
Lopulta havahduin siihen tosiasiaan, että minun piti löytää Jumala ymmärtääkseni elämästä ja kuolemasta edes jotakin. Aloin lukea kaikkea mahdollista hengellisluontoista; kaikki käsiini saama kelpasi. Äidilläni oli ollut Urantia-kirja kuudentoista vuoden ajan, muttei hän ollut sitä koskaan lukenut, sillä hän ei kyennyt sitä ymmärtämään. Unohdettuaan sen hyllyyn kaikiksi näiksi vuosiksi, se tulikin yhtäkkiä hänen mieleensä, ja hän antoi sen minulle. (Äiti lukee nyt Urantia-kirjaa ja on mukana Internetin Urantia-kirja-koulussa. Olen siitä suuresti mielissäni!)
Urantia-kirja on muuttanut elämäni perin monella myönteisellä tavalla, ja sen sivujen kautta olen löytänyt vastaukset, jotka ovat palauttaneet hengellisen terveyteni ja tuoneet minulle rauhan. Urantia-kirjan opetuksiin uskovina me kaikki haemme keinoja levittääksemme samaa riemua, jonka itse olemme löytäneet. Kirjaa pitää levittää, jotta kaikki maailman ihmiset pääsisivät löytämään sen ja lukemaan sitä.
Yksi lukijoiden tukiryhmän päätavoitteista on kylvää maailmaan Urantia-kirjoja lahjoittamalla se niin moneen julkiseen ja yksityiseen kirjastoon kuin mahdollista. Keskitymme Michiganin, Illinoisin, Indianan ja Wisconsinin kirjastoihin. Alkajaisiksi hankin internetistä luettelon kaikista Indianan julkisista kirjastoista lähtien kirjaimesta D ja päätyen kirjaimeen G. Muuan toinen ryhmän jäsen kävi läpi kirjaimet A:sta C:hen. Näin haltuuni tuli luettelo yli 30 kirjastosta, joihin tuli ottaa yhteyttä. Ennen yhteydenottoa tutkin jokaisen kirjaston nettisivulta, oliko siellä mahdollisesti jo Urantia-kirjan kappale. Ellei ollut, otin yhteyttä kirjaston aikuispalveluista vastaavaan henkilöön ja tarjosin hänelle ilmaiskappaletta sellaisin sopimuksin, että mikäli kirjasto päättäisi olla hyväksymättä sitä kokoelmiinsa, se palautettaisiin. Ohjasin asianomaisen sen jälkeen Urantia-säätiön verkkosivuille, joilta löytyy yksityiskohtainen kirjan esittely. Jäin odottamaan vastausta, jonka pyysin lähettämään joko puhelimitse tai sähköpostitse.
Niistä Indianan 30 kirjastosta, joihin olin yhteydessä, yksitoista hyväksyi kirjan. Ponnistus vaati aikaa, mutta se kannatti. Jatkan työtäni kirjalahjoitussaralla ja suosittelen tätä työtapaa jokaiselle, jolla on aikaa ja varoja sen toteuttamiseen. Satoa on runsaasti, mutta työmiehiä on vähän.