Urantia-kirja
I OSA
Toimituksesta huolehti uversalainen superuniversumipersoonallisuuksien ryhmä, joka toimi Orvontonin Päivien Muinaisten antamin valtuuksin.
Urantia-kirja
Luku 1
1:0.1 (21.1) UNIVERSAALINEN Isä on kaikkien luotujen Jumala, kaikkien olevaisten ja olentojen Ensimmäinen Lähde ja Keskus. Ajatelkaa Jumalaa ensin luojana, sitten valvojana ja lopuksi infiniittisenä ylläpitäjänä. Totuus Universaalisesta Isästä oli alkanut sarastaa ihmiskunnalle sinä hetkenä, kun profeetta sanoi: ”Sinä, Jumala, olet ainoa, sinun rinnallasi ei ole muita jumalia. Sinä olet luonut taivaan ja taivaitten taivaan kaikkine taivaallisine sotajoukkoineen. Sinä varjelet ja hallitset heitä. Jumalan poikien kautta luotiin universumit. Valolla Luoja kätkee itsensä ikään kuin vaatekappaleella ja levittää taivaat niin kuin harson.” Vasta käsitys Universaalisesta Isästä – yhdestä Jumalasta monien jumalten sijasta – mahdollisti kuolevaisen ihmisen käsittää Isä jumalalliseksi luojaksi ja infiniittiseksi valvojaksi.
1:0.2 (21.2) Kaikki myriadit planeettajärjestelmät luotiin, jotta niistä lopulta tulisi monien toisistaan poikkeavien älyllisten olentotyyppien asuttamia, olentojen, jotka pystyisivät tuntemaan Jumalan, ottamaan vastaan jumalallisen kiintymyksen ja vuorostaan rakastamaan häntä. Universumien universumi on Jumalan tekemä ja hänen moninaisten luotujensa asuinpaikka. ”Jumala loi taivaat ja muovasi maan; turhaan hän ei universumia asettanut tai tätä maailmaa perustanut; hän tarkoitti ne asuttaviksi.”
1:0.3 (21.3) Kaikki valaistuneet maailmat tunnustavat Universaalisen Isän ja palvovat häntä, koko luomakunnan ikiaikaista luojaa ja infiniittistä ylläpitäjää. Lukemattomien universumien tahdolliset luodut ovat lähteneet pitkälle, pitkälle taipaleelle kohti Paratiisia; he ovat ryhtyneet ikuista tutkimusmatkaa merkitsevään, kiehtovaan ponnisteluun päästäkseen Jumala Isän luo. Ajallisuuden lasten ylimaallinen määränpää on löytää ikuinen Jumala, ymmärtää jumalallisuuden olemus ja tunnistaa Universaalinen Isä. Jumalaa tuntevilla luoduilla on yksi kaipaus korkeimpana, yksi palava halu, ja se on halu tulla – sellaisina kuin he sfääreillään ovat – sellaisiksi kuin hän on paratiisillisessa persoonallisuuden täydellisyydessään ja vanhurskaan korkeimmuuden universaalisessa sfäärissään. Universaaliselta Isältä, jonka asuinpaikka on ikuisuus, on lähtenyt suurenmoinen käsky: ”Olkaa täydelliset niin kuin minä olen täydellinen.” Rakastaen ja armeliaina ovat Paratiisin sanansaattajat vieneet tätä jumalallista kehotusta eteenpäin läpi aikakausien ja kautta universumien jopa sellaisille vähäisille, eläimellistä alkuperää oleville luoduille kuin Urantian ihmissukukunnalle.
1:0.4 (22.1) Tämä suurenmoinen ja universaalinen kehotus pyrkiä jumaluutta olevan täydellisyyden saavuttamiseen on täydellisyyden Jumalan luoman, koko eteenpäin ponnistelevan luomakunnan ensimmäinen velvollisuus, ja sen tulisi olla sen korkein tavoite. Tämä jumalallisen täydellisyyden saavuttamisen mahdollisuus on ihmisen koko ikuisen hengellisen edistymisen lopullinen ja varma määränpää.
1:0.5 (22.2) Urantian kuolevaiset voivat tuskin toivoa olevansa infiniittisessä mielessä täydellisiä, mutta ihmisolennoille on täysin mahdollista – lähtien siitä, millaisia he tällä planeetalla ovat – saavuttaa se suurenmoinen ja jumalallinen päämäärä, jonka infiniittinen Jumala on kuolevaiselle ihmiselle asettanut; ja kun he tämän määränpään saavuttavat, he ovat kaiken sen osalta, mikä liittyy itsensä todellistamiseen ja tuloksiinpääsyyn mielen alueella, yhtä täydellisiä jumalallisen täydellisyyden sfäärissään kuin Jumala itse on omassa infiniittisyyden ja ikuisuuden sfäärissään. Sellainen täydellisyys ei ehkä ole materiaalisessa merkityksessä universaalista, älyllisessä käsityksessä rajatonta tai hengellisessä kokemuksessa lopullista, mutta se on lopullista ja täysimääräistä tahdon jumalallisuuden, persoonallisuuden motivoitumisen täydellisyyden ja jumalatietoisuuden kaikkien finiittisten aspektien osalta.
1:0.6 (22.3) Tämä juuri on sen edellä mainitun jumalallisen käskyn ”olkaa täydelliset niin kuin minä olen täydellinen” todellinen merkitys, joka on ainiaan kannustava kuolevaista ihmistä eteenpäin ja viittova häntä sisäänpäin tässä pitkässä ja kiehtovassa kamppailussa yhä korkeampien hengellisten arvojen ja todellisten universumimerkitysten saavuttamiseksi. Tämä ylevä etsiytyminen universumien Jumalan luokse on kaikkien ajallisuuden ja avaruuden maailmojen asujainten verraton tutkimusmatka.
1:1.1 (22.4) Kaikkien niiden nimien joukossa, joilla Jumala Isä tunnetaan eri universumeissa, tavallisimpia ovat sellaiset, jotka nimeävät hänet Ensimmäiseksi Lähteeksi ja Universumikeskukseksi. Eri universumeissa ja samankin universumin eri jakautumissa Ensimmäinen Isä tunnetaan eri nimillä. Nimet, jotka luotu liittää Luojaansa, riippuvat suuressa määrin siitä, mikä käsitys luodulla on Luojasta. Ensimmäinen Lähde ja Universumikeskus ei ole koskaan tehnyt itseään tunnetuksi nimensä ilmoittamalla, vaan hän on ilmoittanut vain, minkäluontoinen hän on. Jos uskomme olevamme tämän Luojan lapsia, on vain luonnollista, että päädymme kutsumaan häntä Isäksi. Mutta tämä on oman valintamme mukainen nimi, ja se lähtee siitä, että tunnemme olevamme henkilökohtaisessa suhteessa Ensimmäiseen Lähteeseen ja Keskukseen.
1:1.2 (22.5) Universaalinen Isä ei universumien älyllisiltä ja tahdollisilta olennoilta koskaan pakolla vaadi minkäänmuotoista mielivaltaista tunnustamista, muodollista palvontaa eikä orjamaista palvelua. Ajallisuuden ja avaruuden maailmojen evolutionaaristen asujainten on omasta halustaan – omassa sydämessään – tunnustettava hänet, rakastettava ja vapaaehtoisesti palveltava häntä. Luoja ei suostu pakottamaan tai alistamaan aineellisten luotujensa hengellistä vapaata tahtoa. Se, että ihminen rakkautta tuntien vihkii tahtonsa Isän tahdon täyttämiseen, on mieluisin ihmisen antama lahja Jumalalle. Tosiasiassa sellainen luodun olennon tahdon pyhittäminen on ainoa todellista arvoa omaava lahja, jonka ihminen voi Paratiisin-Isälle antaa. Ihminen elää, liikkuu ja on Jumalassa; ei ole olemassa mitään, mitä ihminen voisi antaa Jumalalle, paitsi tämä Isän tahdon noudattamisen hyväksi tehty valinta, ja tällaiset universumien tahdollisten, älyllisten luotujen tekemät ratkaisut muodostavat sen aitoa palvontaa merkitsevän realiteetin, joka on rakkauden hallitseman Luoja-Isän olemukselle niin perin juurin mieluisa.
1:1.3 (22.6) Sitten kun teistä on tullut peruuttamattomasti ja aidosti jumalatietoisia, kun olette todellakin löytäneet majesteettisen Luojan ja kun olette alkaneet kokea sisimmässänne asuvan jumalallisen valvojan läsnäolon tajuamista, silloin te oman valaistumisenne mukaan ja sen mukaan, miten ja millä keinoin jumalalliset Pojat tekevät Jumalaa tunnetuksi, löydätte sellaisen nimen Universaaliselle Isälle, joka käsityksiänne heijastaen tuo julki ymmärryksenne Ensimmäisestä Suuresta Lähteestä ja Keskuksesta. Ja näin Luoja tulee eri maailmoissa ja eri universumeissa tunnetuksi erilaisin nimityksin, jotka keskinäissuhteiden hengessä merkitsevät kaikki samaa, mutta jotka sanoina ja symboleina edustavat sen kunnioituksen määrää ja syvyyttä, jolla hänet on asetettu valtaistuimelle jossakin tietyssä maailmassa asuvien luotujen sydämessä.
1:1.4 (23.1) Universumien universumin keskuksen lähellä Universaalinen Isä tunnetaan yleisesti nimillä, joiden voidaan katsoa tarkoittavan Ensimmäistä Lähdettä. Etäämpänä avaruuden universumeissa Universaalisen Isän määrittelemiseen käytetyt sanat tarkoittavat useimmiten Universaalista Keskusta. Vieläkin kauempana tähdekkäässä luomuksessa hänet tunnetaan oman paikallisuniversuminne päämajamaailman tapaan Ensimmäisenä Luovana Lähteenä ja Jumalallisena Keskuksena. Eräässä lähistön konstellaatiossa Jumalaa kutsutaan Universumien Isäksi, toisessa konstellaatiossa puolestaan Infiniittiseksi Ylläpitäjäksi ja idempänä olevassa konstellaatiossa Jumalalliseksi Valvojaksi. Hänet on määritelty niin ikään Valkeuden Isäksi, Elämän Lahjaksi ja Kaikkivaltiaaksi Ainoaksi.
1:1.5 (23.2) Maailmoissa, joissa joku Paratiisin-Pojista on elänyt lahjoittautumista merkinneen elämänvaiheen, Jumala tunnetaan yleisesti jollakin nimellä, joka kertoo henkilökohtaisesta suhteesta, hellästä kiintymyksestä ja isällisestä omistautumisesta. Konstellaationne päämajamaailmassa Jumalaa sanotaan Universaaliseksi Isäksi, ja asutuista maailmoista koostuvan paikallisjärjestelmänne eri planeetoilla hänet tunnetaan eri nimillä, sellaisilla kuin Isien Isä, Paratiisin-Isä, Havonan-Isä ja Henki-Isä. Ne, jotka tuntevat Jumalan Paratiisin-Poikien lahjoittautumisiin sisältyvien ilmoitusten perusteella, turvautuvat vihdoin luotu–Luoja-assosiaation liikuttavan suhteen tunteisiin vetoavaan voimaan ja käyttävät Jumalasta ilmaisua ”Isä meidän”.
1:1.6 (23.3) Sukupuolellisten luotujen asuttamalla planeetalla, maailmassa, jossa vanhempana olemisen tunteesta johtuvat vaikuttimet ovat sen älyllisten olentojen sydämessä myötäsyntyisiä, sanasta ”Isä” tulee hyvin ilmaisuvoimainen ja sopiva nimitys ikuiselle Jumalalle. Omalla planeetallanne, Urantialla, hänet tunnetaan parhaiten ja tunnistetaan yleisimmin nimellä Jumala. Sillä, mikä nimi hänelle on annettu, on vain vähän merkitystä; merkitystä on sillä, että teidän tulisi tuntea hänet ja toivoa olevanne hänen kaltaisiaan. Muinaiset profeettanne kutsuivat häntä aivan oikein ”Ikiaikojen Jumalaksi”, ja hänestä puhuessaan he sanoivat: hän, joka ”asuu iankaikkisuudessa”.
1:2.1 (23.4) Jumala on hengen maailman primaarinen realiteetti; Jumala on mielen sfäärien totuudenlähde; Jumala luo varjonsa kaikkien aineellisten maailmojen ylle. Kaikille luoduille älyllisille olennoille Jumala on persoonallisuus, ja universumien universumille hän on ikuisen todellisuuden Ensimmäinen Lähde ja Keskus. Jumala ei ole ihmisen kaltainen, eikä hän ole koneen kaltainen. Ensimmäinen Isä on universaalinen henki, ikuinen totuus, infiniittinen todellisuus ja isäpersoonallisuus.
1:2.2 (23.5) Ikuinen Jumala on äärettömän paljon enemmän kuin ideaksi tehty todellisuus tai persoonaksi käsitetty universumi. Jumala ei ole yksinkertaisesti vain ihmisen korkeimmasta korkein kaipaus, kuolevaisen kohteellistunutta etsintää. Ei Jumala myöskään ole pelkkä käsite, vanhurskautta edustava voimapotentiaali. Universaalinen Isä ei ole luonnon synonyymi, eikä hän myöskään ole luonnonlakien personoituma. Jumala on transsendenttinen reaalisubjekti, ei pelkkä ihmisen perinnäinen käsitys korkeimmista arvoista. Jumala ei ole hengellisten merkitysten psykologinen kohdentuma, hän ei liioin ole ”ihmisen jaloin luomus”. Jumala saattaa ihmisten mielessä olla mikä tahansa mainituista käsityksistä tai ne kaikki, mutta hän on paljon enemmän. Hän on pelastava persoona ja rakastava Isä kaikille, jotka maan päällä nauttivat hengellisestä rauhasta ja jotka halajavat kuolemassa kokea persoonallisuuden eloonjäämisen.
1:2.3 (24.1) Jumalan olemassaolon aktuaalisuuden osoittaa ihmisen kokemuksessa se, että ihmisen sisimmässä on jumalallinen läsnäoleva, se Henkiopastaja, joka on lähetetty Paratiisista elämään kuolevaisessa ihmismielessä ja olemaan siellä apuna ikuisen elämän saavuttavan kuolemattoman sielun kehittymisessä. Se, että tällainen jumalallinen Suuntaaja on läsnä ihmismielessä, paljastuu kolmesta kokemuksellisesta ilmiöstä:
1:2.4 (24.2) 1. Älyllinen kyky Jumalan tuntemiseen – jumalatietoisuus.
1:2.5 (24.3) 2. Hengellinen halu Jumalan löytämiseen – Jumalan etsintä.
1:2.6 (24.4) 3. Persoonallisuuden kaipaus päästä jumalankaltaisuuteen – varaukseton halu täyttää Isän tahto.
1:2.7 (24.5) Jumalan olemassaoloa ei koskaan voida todistaa tieteellisin kokein eikä loogiseen päättelyyn kuuluvan puhtaan järkeilyn avulla. Jumala todellistuu vain ihmiskokemuksen alueella. Siitä huolimatta oikea käsitys Jumalan reaalisuudesta on logiikan kannalta järjellinen, filosofian kannalta uskottavantuntuinen, uskonnolle se on välttämätön ja persoonallisuuden eloonjäämisen toivon kannalta korvaamaton.
1:2.8 (24.6) Jumalaa tuntevat ovat kokeneet sen tosiasian, että hän on läsnä. Sellaiset Jumalaa tuntevat kuolevaiset omaavat henkilökohtaisessa kokemuksessaan sen ainoan positiivisen todisteen elävän Jumalan olemassaolosta, jonka toinen ihmisolento voi toiselle tarjota. Jumalan olemassaoloa on täysin mahdoton osoittaa todeksi, ellei lukuun oteta yhteyttä, joka vallitsee ihmismielen jumalatietoisuuden ja Ajatuksensuuntaajana ilmenevän Jumalan läsnäolon välillä, Suuntaajan, joka vaikuttaa kuolevaisen älytoiminnan puitteissa Universaalisen Isän antamana pyyteettömänä lahjana.
1:2.9 (24.7) Voitte teoriassa ajatella Jumalaa Luojana, ja hän onkin henkilökohtaisesti luonut Paratiisin ja täydellisen keskusuniversumin, mutta kaikki ajallisuuden ja avaruuden universumit ovat Luoja-Poikien Paratiisin-yhteisön luomia ja järjestämiä. Universaalinen Isä ei ole Nebadonin paikallisuniversumin henkilökohtainen luoja. Universumi, jossa asutte, on hänen Poikansa Mikaelin luomus. Vaikkei Isä henkilökohtaisesti luokaan evolutionaarisia universumeja, hän toki valvoo niitä niiden moninaisten universaalisten keskinäissuhteitten osalta ja niiden tiettyjä fyysisiä, mielellisiä ja hengellisiä energioita edustavien ilmiöiden osalta. Jumala Isä on henkilökohtaisesti luonut Paratiisin universumin, ja yhdessä Iankaikkisen Pojan kanssa hän on luonut kaikkien muiden universumien henkilökohtaiset Luojat.
1:2.10 (24.8) Aineellisista universumeista koostuvan universumin fyysisen valvojan ominaisuudessa Ensimmäinen Lähde ja Keskus vaikuttaa ikuisen Paratiisin Saaren tarjoamissa malleissa, ja tämän absoluuttisen gravitaation keskuksen kautta ikuinen Jumala harjoittaa kosmista fyysisen tason ylivalvontaa sekä keskusuniversumissa että koko universumien universumissa. Mielen ominaisuudessa Jumala toimii Äärettömän Hengen Jumaluudessa; henkenä Jumala ilmenee Iankaikkisen Pojan persoonassa ja Iankaikkisen Pojan jumalallisten lasten persoonissa. Tämä Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen keskinäissuhde Paratiisin rinnakkaisten Persoonien ja Absoluuttien kanssa ei vähäisimmässäkään määrin sulje pois Universaalisen Isän suoraa henkilökohtaista toimintaa koko luomakunnassa ja sen kaikilla tasoilla. Fragmentoidun henkensä läsnäolon kautta Luoja-Isä ylläpitää välitöntä yhteyttä luotuihin lapsiinsa ja luotuihin universumeihinsa.
1:3.1 (25.1) ”Jumala on henki”. Hän on universaalinen hengellinen läsnäolo. Universaalinen Isä on infiniittinen hengellinen realiteetti; hän on ”suvereeni, ikuinen, kuolematon, näkymätön ja ainoa todellinen Jumala”. Vaikka olettekin ”Jumalan perillisiä”, teidän ei silti pidä ajatella, että Isä on muodoltaan ja fysiikaltaan teidän kaltaisenne siksi, että teidät sanotaan luodun ”hänen kuvakseen”, teidät, joissa asuvat hänen ikuisen läsnäolonsa keskusasuinsijalta matkaan lähetetyt Salaperäiset Opastajat. Henkiolennot ovat todellisia siitä huolimatta, että he ovat ihmissilmin näkymättömiä; vaikkeivät he olekaan lihaa ja verta.
1:3.2 (25.2) Muinainen tietäjä sanoi: ”Ja katso, hän kulkee vierelläni, enkä minä häntä näe; hän kulkee edelläni, enkä minä silloinkaan häntä havaitse.” Saamme jatkuvasti tarkkailla Jumalan tekoja, saatamme olla sangen tietoisia hänen majesteettisen hallintonsa aineellisista todisteista, mutta harvoin saamme katsella hänen jumalallisuutensa näkyvää ilmentymää, emme edes nähdä hänen valtuutettunsa eli ihmisessä elävän hengen läsnäoloa.
1:3.3 (25.3) Universaalinen Isä ei ole näkymätön siksi, että hän piilottelisi itseään vähäisiltä luoduiltaan, joiden kiusana ovat materialistiset vaivat ja rajoittuneet hengelliset kyvyt. Tilanne on pikemminkin se, että ”ette voi nähdä kasvojani, sillä yksikään kuolevainen ei voi minua nähdä ja elää”. Yksikään aineellinen ihminen ei voisi katsella Jumalan henkeä ja samalla säilyttää kuolevaisen olemassaolonsa. Jumalallisen persoonan läsnäolon kirkkaus ja hengellinen hohde on mahdoton lähestyttäväksi, jos lähestyjä on henkiolentojen alempiin ryhmiin kuuluva tai joku, joka kuuluu johonkin aineellisten persoonallisuuksien luokkaan. Isän henkilökohtaisen läsnäolon hengellinen valovoima on ”valkeus, jota yksikään kuolevainen ihminen ei voi lähestyä, jota yksikään aineellinen luotu ei ole nähnyt eikä voikaan nähdä.” Mutta ei ole välttämätöntä nähdä Jumalaa lihallisen ruumiin silmin hänet hengellistyneen mielen uskonnäkemyksen kautta tunnistaakseen.
1:3.4 (25.4) Universaalisen Isän henkimäisyyden jakaa täysin hänen minuutensa kanssa yhtä olemassa olevainen Paratiisin Iankaikkinen Poika. Samalla tavalla, täysin ja varauksetta sekä Isä että Poika jakavat universaalisen ja ikuisen hengen heidän yhteisen persoonallisuutensa suhteen rinnakkaisen Äärettömän Hengen kanssa. Jumalan henki on itsessään ja itsestään absoluuttinen, Pojassa se on kvalifioimaton, Hengessä se on universaalinen, ja heissä kaikissa ja kaikkien heidän kauttansa se on infiniittinen.
1:3.5 (25.5) Jumala on universaalinen henki; Jumala on yksi ja ainoa universaalinen persoona. Finiittisen luomistuloksen korkein persoonallinen realiteetti on henki; persoonallisen kosmoksen perimmäinen realiteetti on absoniittinen henki. Vain infiniittisyyden tasot ovat absoluuttisia, ja vain sellaisilla tasoilla vallitsee lopullinen ykseys aineen, mielen ja hengen välillä.
1:3.6 (25.6) Universumeissa Jumala Isä on potentiaalisesti aineen, mielen ja hengen ylivalvoja. Vain kaukaisuuksiin ulottuvan persoonallisuuspiirinsä välityksellä Jumala on suoraan tekemisissä tahdollisista luoduista koostuvan laajan luomakunnan persoonallisuuksien kanssa, mutta yhteys häneen on saavutettavissa (Paratiisin ulkopuolella) vain hänen fragmentoimalla ilmaantuneiden entiteettiensä läsnä ollessa. Nämä osaset edustavat ulkona universumeissa olevaa Jumalan tahtoa. Tämä Paratiisihenki, joka asuu ajallisten kuolevaisten mielessä ja vaalii siellä eloonjäävän luodun kuolemattoman sielun kehittymistä, on Universaalisen Isän olemusta ja jumalallisuutta. Mutta tällaisten evolutionaaristen luotujen mieli on peräisin paikallisuniversumeista, ja tällaisen mielen on hankittava itselleen jumalallista täydellisyyttä sillä, että se saavuttaa ne hengellistä tuloksiinpääsyä merkitsevät kokemukselliset muodonmuutokset, jotka ovat väistämätön seuraus siitä, että luotu haluaa täyttää taivaallisen Isän tahdon.
1:3.7 (26.1) Ihmisen sisäisessä kokemuksessa mieli yhdistyy aineeseen. Sellaiset aineellisuuteen kytkeytyneet mielet eivät voi jäädä eloon ruumiin kuolemassa. Se keino, jolla jäädään eloon, kätkeytyy niihin ihmistahdon mukautumiin ja niihin kuolevaisen mielen muodonmuutoksiin, joiden kautta tällaisesta jumalatietoisesta älyllisestä olennosta tulee asteittain hengen opettama ja lopulta hengen ohjaama. Tämä ihmismielen kehitys yhdistymästä aineen kanssa liitoksi hengen kanssa johtaa siihen, että kuolevaisen olennon mielen potentiaalisesti hengelliset osa-alueet muuntautuvat kuolemattoman sielun morontiarealiteeteiksi. Kuolevainen mieli, joka palvelee ainetta, tulee vääjäämättä käymään yhä aineellisemmaksi, ja tämän seurauksena se tulee lopulta kärsimään persoonallisuuden hävittämisen. Hengelle antautunut mieli käy vääjäämättä yhä hengellisemmäksi ja yltää lopulta ykseyteen eloon jäävän ja opastavan jumalallisen hengen kanssa, ja näin se saavuttaa pelastuksen ja persoonallisuuden olemassaolon ikuisuuden.
1:3.8 (26.2) Olen tulossa Iankaikkisuudesta ja olen toistuvasti palannut Universaalisen Isän tykö. Tiedän, että Ensimmäinen Lähde ja Keskus, Ikuinen ja Universaalinen Isä, on todellinen ja persoonallinen. Tiedän, että samalla kun suuri Jumala on absoluuttinen, ikuinen ja infiniittinen, on hän myös hyvä, jumalallinen ja laupias. Tiedän tosiksi nämä suuret julistukset: ”Jumala on henki” ja ”Jumala on rakkaus”, ja universumeille nämä molemmat attribuutit paljastuvat täydellisimmin Iankaikkisessa Pojassa.
1:4.1 (26.3) Jumalan täydellisyyden infiniittisyys on niin suuri, että se tekee hänestä ikuisiksi ajoiksi mysteerin. Ja suurin kaikista Jumalan käsittämättömistä mysteereistä on se seikka, että jumalallinen asuu kuolevaisen mielen sisimmässä. Tapa, jolla Universaalinen Isä on yhteydessä ajallisiin luotuihinsa, on syvällisin kaikista maailmankaikkeuteen kätkeytyvistä mysteereistä; se, että jumalallinen on läsnä ihmisen mielessä, on mysteerien mysteeri.
1:4.2 (26.4) Kuolevaisten fyysinen ruumis on ”Jumalan temppeli”. Siitä huolimatta, että Suvereenit Luoja-Pojat tulevat lähelle omien asuttujen maailmojensa luotuja ja ”vetävät kaikkia ihmisiä puoleensa”; vaikka he seisovat tietoisuuden ”ovella” ja ”kolkuttavat” ja riemuitsevat päästessään sisälle kaikkiin, jotka ”avaavat sydämensä portit”; ja vaikka todellakin on olemassa tämä läheinen persoonallinen yhteys Luoja-Poikien ja heidän kuolevaisten luotujensa välillä, kuolevaisilla ihmisillä on silti hallussaan jotakin, joka on itseltään Jumalalta, jotakin, joka tosiasiassa asuu heidän sisimmässään; heidän ruumiinsa on tämän jonkin sisimmässä asuvan temppeli.
1:4.3 (26.5) Kun aikanne päättyy siellä, missä nyt olette, kun tilapäisessä hahmossanne tapahtuva mainen matkanne on kuljettu loppuun, kun lihallinen koettelemusten täyttämä vaelluksenne päättyy, kun tomu, josta kuolevaisen tomumaja rakentuu, ”muuttuu jälleen maaksi, josta se on tullut”, silloin paljastuu, että sen sisimmässä asunut ”Henki palaa Jumalan luokse, joka sen antoi”. Tämän planeetan jokaisessa moraalisessa olennossa on Jumalan osanen, hitunen jumalallisuutta. Vielä se ei omistusoikeuden nojalla ole teidän, mutta se on nimenomaisesti tarkoitettu olemaan yhtä kanssanne, jos selviätte kuolevaisen olemassaolosta tuonpuoleiseen.
1:4.4 (26.6) Joudumme jatkuvasti kohdakkain tämän Jumalan mysteerin kanssa; olemme ymmällämme siitä jatkuvasti laajenevasta, loputtomasta näköalasta, joka paljastaa totuuden hänen äärettömästä hyvyydestään, loputtomasta laupeudestaan, verrattomasta viisaudestaan ja ylivertaisesta luonteestaan.
1:4.5 (26.7) Jumalallinen mysteeri sisältää sen myötäsyntyisen eroavuuden, joka vallitsee finiittisen ja infiniittisen välillä, ajallisen ja ikuisen välillä, ajallis-avaruudellisen luodun ja Universaalisen Luojan välillä, aineellisen ja hengellisen välillä, ihmisen epätäydellisyyden ja Paratiisin Jumaluuden täydellisyyden välillä. Universaalisen rakkauden Jumala tuo itsensä poikkeuksetta ilmi jokaiselle luodulleen tämän luodun jumalallisen totuuden, kauneuden ja hyvyyden hengellisen käsityskyvyn täyteen määrään saakka.
1:4.6 (27.1) Jokaiselle henkiolennolle ja jokaiselle kuolevaiselle luodulle universumien universumin jokaisella sfäärillä ja sen jokaisessa maailmassa Universaalinen Isä paljastaa armollisesta ja jumalallisesta minuudestaan kaiken, minkä nämä henkiolennot tai nämä kuolevaiset luodut kykenevät havaitsemaan tai käsittämään. Jumala ei katso henkilöön, olipa tämä hengellinen tai aineellinen. Maailmankaikkeuden jokaisen lapsen osalle jokaisena hetkenä tulevaa jumalallista läsnäoloa rajoittaa vain tämän luodun kyky vastaanottaa ja havaita aineellisuuden ylittävän maailman hengelliset realiteetit.
1:4.7 (27.2) Ihmisen hengelliseen kokemukseen kuuluvana realiteettina Jumala ei ole mysteeri. Mutta kun yritetään selittää hengellisen maailman realiteetteja materiaaliseen järjestykseen kuuluville fyysisille mielille, mysteeri tulee esille: mysteerit, jotka ovat niin hienon hienoja ja niin syvällisiä, että vain Jumalaa tuntevan kuolevaisen uskon mukanaan tuoma käsityskyky voi yltää siihen filosofiseen ihmeeseen, että finiittinen tiedostaa Infiniittisen, että ajallisuuden ja avaruuden aineellisten maailmojen kehittyvät kuolevaiset tunnistavat ikuisen Jumalan.
1:5.1 (27.3) Älkää salliko Jumalan suuruuden, hänen infiniittisyytensä hämärtää tai pimentää hänen persoonallisuuttaan. ”Hänkö, joka suunnitteli korvan, ei kuulisi? Hänkö, joka muovasi silmän, ei näkisi?” Universaalinen Isä on jumalallisen persoonallisuuden korkein taso. Koko luomakunnan puitteissa hän on persoonallisuuden alkulähde ja määränpää. Jumala on sekä infiniittinen että persoonallinen; hän on infiniittinen persoonallisuus. Jumala on eittämätön persoonallisuus, siitäkin huolimatta, että hänen henkilönsä infiniittisyys sijoittaa hänet ikuisiksi ajoiksi aineellisten ja finiittisten olentojen täyden ymmärryksen tuolle puolen.
1:5.2 (27.4) Jumala on paljon enemmän kuin persoonallisuus, sellaisena kuin ihmismieli persoonallisuuden ymmärtää. Hän on jopa verrattomasti enemmän kuin mikään mahdollinen käsitys superpersoonallisuudesta. Mutta on äärimmäisen turhaa keskustella sellaisista jumalallisen persoonallisuuden käsityksistä sellaisten aineellisten luotujen järjellä, joiden laajin mahdollinen käsitys olennon todellisuudesta koostuu persoonallisuuden ideasta ja ihanteesta. Aineellisen luodun korkein mahdollinen käsitys Universaalisesta Luojasta sisältyy hengellisiin ihanteisiin jumalallisen persoonallisuuden ylevästä ideasta. Siksipä, vaikka saatatte tietää, että Jumalan täytyy olla paljon enemmän kuin ihmisperäinen käsitys persoonallisuudesta, tiedätte yhtä hyvin, että Universaalinen Isä ei mitenkään voi olla mitään, joka olisi vähemmän kuin ikuinen, infiniittinen, tosi, hyvä ja kaunis persoonallisuus.
1:5.3 (27.5) Jumala ei piilottaudu yhdeltäkään luodultaan. Hän on niin monien luotujen olentoryhmien tavoittamattomissa vain siksi, että hän ”asuu valkeudessa, jota yksikään aineellinen luotu ei voi lähestyä”. Jumalallisen persoonallisuuden suunnattomuus ja suurenmoisuus ylittää evolutionaaristen luotujen täydellistymättömän mielen käsityskyvyn. Hän ”mittaa merien vedet kämmenensä syvennyksessä, hän mittaa maailmankaikkeuden kämmenensä leveydellä. Juuri hän istuu korkealla maanpiirin päällä, juuri hän levittää taivaat niin kuin harson ja pingottaa ne asuttavaksi maailmankaikkeudeksi.” ”Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa, kuka on nämä kaikki luonut; kuka tuo esille niihin sisältyvät maailmat luvun mukaan ja kutsuu niitä kaikkia nimeltä”; ja näin ollen totuus on, että ”Jumalan näkymättömät teot ovat osittain ymmärrettäviä niitten olevaisten kautta, jotka ovat luotuja.” Nyt, ja sellaisina kuin olette, teidän täytyy nähdä näkymätön Tekijä hänen moninkertaisen ja moninaisen luomistyönsä kautta, niin kuin myös hänen Poikiensa ja heidän lukuisten alaistensa suorittaman totuudenpaljastustyön ja hoivan kautta.
1:5.4 (28.1) Vaikkeivät aineelliset kuolevaiset voi nähdä Jumalan persoonaa, tulisi heidän riemuita saamastaan vakuutuksesta, että hän on persoona; uskon kautta hyväksyä se totuus, joka esittää, että Universaalinen Isä niin maailmaa rakasti, että hän valmisti ikuisen hengellisen etenemistien sen alhaissyntyisille asukkaille; ja siitä, että hän ”iloitsee lapsistaan”. Jumala ei ole vajavainen yksienkään sellaisten yli-inhimillisten ja jumalallisten ominaisuuksien suhteen, joista muodostuu täydellinen, ikuinen, rakastava ja infiniittinen luojapersoonallisuus.
1:5.5 (28.2) Paikallisissa luomiskokonaisuuksissa (superuniversumien henkilöstöä lukuun ottamatta) ei Jumalalla Paratiisin Luoja-Poikia lukuun ottamatta ole mitään henkilökohtaista tai paikalla asuvaa ilmentymää. Luoja-Pojat ovat asuttujen maailmojen isiä ja paikallisuniversumien hallitsijoita. Jos luodun usko olisi täydellistä, hän olisi luottavaisen tietoinen siitä, että nähtyään Luoja-Pojan hän on nähnyt Universaalisen Isän, että etsiessään Isää hän ei pyytäisi nähdä eikä odottaisi näkevänsä ketään muuta kuin Pojan. Kuolevainen ihminen ei yksinkertaisesti voi nähdä Jumalaa kuin vasta saavuttaessaan täydellisen hengellisen muodonmuutoksen ja päästessään aktuaalisesti Paratiisiin.
1:5.6 (28.3) Paratiisin Luoja-Poikien olemus ei sisällä kaikkia Ensimmäisen Suuren Lähteen ja Keskuksen infiniittisyyteen kuuluvan universaalisen absoluuttisuuden kvalifioimattomia potentiaaleja, mutta Universaalinen Isä on kaikin tavoin jumalallisesti läsnä Luoja-Pojissa. Isä ja hänen Poikansa ovat yhtä. Nämä Mikaelien ryhmään kuuluvat Paratiisin-Pojat ovat täydellisiä persoonallisuuksia, jopa koko paikallisuniversumipersoonallisuuden malli Kirkkaasta Aamutähdestä alimpaan, etenevää eläinevoluutiota edustavaan ihmisluotuun saakka.
1:5.7 (28.4) Ilman Jumalaa ja hänen suurta ja keskeistä persoonallisuuttaan ei koko laajassa universumien universumissa olisi mitään persoonallisuutta. Jumala on persoonallisuutta.
1:5.8 (28.5) Huolimatta siitä, että Jumala on ikuinen voima, majesteettinen läsnäolo, ylimaallinen ihanne ja loistava henki, vaikka hän on kaikkea tätä ja äärettömästi enemmän, hän on silti aidosti ja ikuisesti täydellinen Luoja-persoonallisuus, persoona, ”joka voi tietää ja josta voi tietää”, ”joka voi rakastaa ja jota voi rakastaa” ja joka voi tulla ystäväksemme; kun taas sinä voit tulla tunnetuksi, niin kuin muut ihmiset ovat tulleet tunnetuiksi, Jumalan ystävänä. Hän on todellakin henki ja hengellinen realiteetti.
1:5.9 (28.6) Nähdessämme Universaalista Isää tehtävän tunnetuksi koko hänen maailmankaikkeutensa piirissä, havaitessamme hänen asuvan myriadeissa luoduissaan, nähdessämme hänet hänen Hallitsijapoikiensa persoonassa, aistiessamme hänen jumalallisen läsnäolonsa jatkuvasti eri paikoissa, lähellä ja kaukana, älkäämme epäilkö tahi asettako kyseenalaiseksi sitä, että hän on ennen muuta persoonallisuus. Kaikista näistä kaukaisuuteen ulottuvista esiintymistään huolimatta hän pysyy kiistämättömänä persoonana ja pitää ikuisesti yllä henkilökohtaista yhteyttä kaikkialle universumien universumiin hajaantuneiden luotujensa lukemattomiin joukkoihin.
1:5.10 (28.7) Idea Universaalisen Isän persoonallisuudesta on sellainen laajempi ja todempi jumalakäsitys, joka on tullut ihmiskunnan tietoon pääosin ilmoituksen kautta. Järki, viisaus ja uskonnollinen kokemus – ne kaikki – viittaavat persoonalliseen Jumalaan ja antavat olettaa, että hän on persoonallisuus, mutta ne eivät täysin sitä todista. Ihmisessä asuva Ajatuksensuuntaajakin on esipersoonallinen. Jokaisen uskonnon totuudellisuus ja kypsyys on suoraan verrannollista siihen, mikä on sen käsitys Jumalan infiniittisestä persoonallisuudesta, ja siihen, missä määrin se käsittää Jumaluuden absoluuttista ykseyttä. Persoonallisen jumaluuden ideasta tulee näin ollen uskonnollisen kypsyyden mitta, kunhan uskonto on ensin muovannut käsityksen Jumalan ykseydestä.
1:5.11 (29.1) Alkukantaisella uskonnolla oli monia persoonallisia jumalia, ja ne oli muovattu ihmisen kuviksi. Ilmoitus vahvistaa paikkansapitäväksi käsityksen Jumalan persoonallisuudesta, käsityksen, joka on olemassa vain mahdollisuutena tieteellisessä väittämässä ”Ensimmäisestä Aiheuttajasta” ja johon vain varauksellisesti vihjataan filosofisessa ideassa ”Universaalisesta Ykseydestä”. Vain kysymystä persoonallisuuden kautta lähestymällä luotu voi alkaa ymmärtää Jumalan ykseyttä. Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen persoonallisuuden kiistäminen merkitsee, että on valittava kahden filosofisen dilemman, nimittäin materialismin ja panteismin, välillä.
1:5.12 (29.2) Jumaluutta pohdittaessa pitää persoonallisuuden käsite riisua ruumiillisuudesta. Sen paremmin ihmisessä kuin Jumalassakaan ei aineellinen ruumis ole persoonallisuuden kannalta välttämätön. Ruumiillisuuden edellyttämisen erehdys näkyy inhimillisen filosofian kummallakin äärisuunnalla. Materialismi väittää, että sen jälkeen kun ihminen kuolemassa menettää ruumiinsa, loppuu myös hänen olemassaolonsa persoonallisuutena. Panteismin mukaan taas siitä, ettei Jumalalla ole ruumista, johtuu myös se, ettei hän liioin ole persoona. Ihmisen yläpuoliselle tasolle kuuluvaa tyyppiä oleva, etenevä persoonallisuus toimii mielen ja hengen liitossa.
1:5.13 (29.3) Persoonallisuus ei ole yksinkertaisesti vain yksi Jumalan attribuutti; mieluumminkin se edustaa koordinoidun infiniittisen olemuksen ja yhdistyneen jumalallisen tahdon kokonaisuutta, joka tulee esiin täydellisen julkitulon ikuisuudessa ja universaalisuudessa. Persoonallisuus on – korkeimmassa merkityksessä – Jumalan julkitulo universumien universumille.
1:5.14 (29.4) Koska Jumala on ikuinen, universaalinen, absoluuttinen ja infiniittinen, hän ei kasva tiedossa eikä vartu viisaudessa. Jumala ei hanki kokemusta siten kuin finiittinen ihminen voisi olettaa tai ymmärtää, mutta oman ikuisen persoonallisuutensa maailmoissa hän kylläkin nauttii siitä, että hänen minuutensa toteutuminen jatkuvasti laajenee, ja tietyssä mielessä tuollaiset laajentumiset ovat verrattavissa evolutionaaristen maailmojen finiittisten luotujen harjoittamaan uuden kokemuksen hankkimiseen ja ovat analogisia sen kanssa.
1:5.15 (29.5) Infiniittisen Jumalan absoluuttinen täydellisyys panisi hänen kärsittävikseen ne hirvittävät rajoitukset, jotka kuuluvat täydellisyyden kvalifioimattomaan lopullisuuteen, ellei tosiasia olisi, että valtavassa maailmankaikkeudessa Universaalinen Isä osallistuu suoraan jokaisen sellaisen epätäydellisen sielun käymään persoonallisuuskamppailuun, joka pyrkii jumalallisen avun turvin hengellisesti nousemaan korkeuksissa oleviin täydellisiin maailmoihin. Tämä universumien universumin jokaisen henkiolennon ja jokaisen kuolevaisen luodun karttuva kokemus on osa Isän alati laajenevaa Jumaluuden tietoisuutta koskaan päättymättömästä minuutensa loppumattoman todellistumisen jumalallisesta kehästä.
1:5.16 (29.6) On kirjaimellisesti totta, kun sanotaan: ”Kaikissa teidän kärsimyksissänne myös hän kärsii.” ”Kaikissa riemuvoitoissanne hän riemuitsee teissä ja teidän kanssanne.” Hänen esipersoonallinen jumalallinen henkensä on todellinen osa sinua. Paratiisin Saari reagoi kaikkiin maailmankaikkeuden fyysisiin muodonmuutoksiin, Iankaikkiseen Poikaan sisältyvät koko luomakunnan kaikki henkiset impulssit, Myötätoimija kattaa laajenevan kosmoksen kaikki mielen ilmentymät. Jumalallisen tietoisuuden täyteydessä Universaalinen Isä tajuaa koko evolutionaarisen, ajallis-avaruudellisen luomistyön jokaisen entiteetin, olennon ja persoonallisuuden laajenevan mielen eteenpäin suuntautuvan kamppailun kaikki yksittäiset kokemukset. Ja tämä kaikki on kirjaimellisesti totta, sillä ”hänessä me kaikki elämme ja liikumme ja olemme”.
1:6.1 (29.7) Ihmispersoonallisuus on jumalallisen Luoja-persoonallisuuden ajallis-avaruudellinen varjokuva. Eikä mitään olevaista voi koskaan todellisuutta vastaavalla tavalla ymmärtää sen varjoa tarkastelemalla. Varjoja tulisi tulkita todellisen substanssin ehdoin.
1:6.2 (30.1) Tieteelle Jumala on syy, aiheuttaja; filosofialle hän on idea; uskonnolle hän on henkilö, jopa rakastava taivaallinen Isä. Tiedemiehelle Jumala on perimmäinen voima, filosofille hän on ykseyden hypoteesi, uskonnonharjoittajalle hän on elävä hengellinen kokemus. Ihmisen puutteellista käsitystä Universaalisen Isän persoonasta voidaan kohentaa vain sillä, että ihminen edistyy maailmankaikkeudessa hengellisesti, ja käsityksestä tulee itse asiassa todellisuutta vastaava vasta, kun ajallisuuden ja avaruuden pyhiinvaeltajat lopulta pääsevät Paratiisissa olevan, elävän Jumalan jumalalliseen syleilyyn.
1:6.3 (30.2) Älkää koskaan kadottako näkyvistänne persoonallisuuden vastakkaisia näkökulmia, niin kuin Jumala ja ihminen sen käsittävät. Ihminen tarkastelee ja ymmärtää persoonallisuutta sitä finiittisyydestä infiniittisyyteen katselemalla; Jumala katsoo infiniittisyydestä finiittisyyteen. Ihmisen persoonallisuuden tyyppi on asteikon alimpana, Jumalan ylimpänä; hänen persoonallisuutensa edustaa korkeimmuutta, perimmäisyyttä ja absoluuttisuutta. Jumalallista persoonallisuutta koskevien vähääkään parempien käsitysten oli sen vuoksi kärsivällisesti odotettava ilmaantumistaan niin kauan, että paremmat käsitykset ihmispersoonallisuudesta ilmaantuvat, ja eritoten odotettava entistä laajempaa ilmoitusta sekä ihmisen että Jumalan persoonallisuudesta Mikaelin, Luoja-Pojan, lahjoittautumisen merkeissä Urantialla elämän elämän muodossa.
1:6.4 (30.3) Kuolevaisen mielessä asuva esipersoonallinen jumalallinen henki antaa juuri siinä tosiasiassa, että se on läsnä, pätevän todisteen aktuaalisesta olemassaolostaan, mutta jumalallisen persoonallisuuden käsite voidaan ymmärtää vain aitoon henkilökohtaiseen uskonnolliseen kokemukseen sisältyvän hengellisen ymmärryksen kautta. Jokainen persoona – inhimillinen tai jumalallinen – voidaan tuntea ja käsittää täysin erillään kyseisen persoonan ulkoisista reaktioista tai aineellisesta läsnäolosta.
1:6.5 (30.4) Jonkinasteinen moraalinen samankaltaisuus ja hengellinen sopusointu on välttämätöntä kahden henkilön väliselle ystävyydelle; on tuskin luultavaa, että rakastava persoonallisuus voi rakkaudettomalle henkilölle paljastaa itsestään yhtään mitään. Jotta pääsisi edes vähän lähemmäksi jumalallisen persoonallisuuden tuntemista, on tähän ponnistukseen pyhitettävä kokonaan kaikki ihmisen persoonallisuuteen sisältyvät kyvyt; puolesta sydämestä lähtevä, osittainen omistautuminen tälle asialle on oleva hyödytöntä.
1:6.6 (30.5) Mitä täydellisemmin ihminen ymmärtää itseään ja kunnioittaa kanssaihmistensä persoonallisuuden arvoa, sitä enemmän hän on isoava Alkuperäisen Persoonallisuuden tuntemista, ja sitä vilpittömämmin sellainen Jumalaa tunteva ihminen pyrkii tulemaan Alkuperäisen Persoonallisuuden kaltaiseksi. Voitte väitellä Jumalaa koskevista mielipiteistä, mutta kokemus hänestä ja hänessä menee kaiken inhimillisen kiistelyn ja pelkän älyllisen logiikan yläpuolelle ja tuolle puolen. Jumalaa tunteva ihminen kuvailee hengellisiä kokemuksiaan – ei epäuskoisten vakuuttamiseksi – vaan uskovien mielenylennykseksi ja keskinäiseksi tyydytykseksi.
1:6.7 (30.6) Maailmankaikkeuden tunnettavuuden ja ymmärrettävyyden olettaminen on samaa kuin olettaisi, että maailmankaikkeus on mielen aikaansaama ja persoonallisuuden johtama. Ihmisen mieli voi käsittää vain muiden mielten mielellisiä ilmiöitä – olkootpa ne inhimillisiä tai yli-inhimillisiä. Jos ihmisen persoonallisuus voi kokea maailmankaikkeuden, niin tähän maailmankaikkeuteen kätkeytyy jonnekin jumalallinen mieli ja aktuaalinen persoonallisuus.
1:6.8 (30.7) Jumala on henki – henkipersoonallisuus. Myös ihminen on henki – potentiaalinen henkipersoonallisuus. Jeesus Nasaretilainen saavutti tämän henkipersoonallisuuden potentiaalin täyden toteutumisen inhimillisessä kokemuksessa, sen vuoksi hänen elämästään, jonka kuluessa hän täytti Isän tahdon, tulee ihmiselle todellisin ja ihanteellisin Jumalan persoonallisuuden paljastus. Vaikka Universaalisen Isän persoonallisuus on käsitettävissä vain aktuaalisessa uskonnollisessa kokemuksessa, Jeesuksen maisessa elämässä meitä silti innoittaa tällaisen toteutumisen täydellinen julkitulo ja Jumalan persoonallisuuden julkituonti aidosti inhimillisessä kokemuksessa.
1:7.1 (31.1) Puhuessaan ”elävästä Jumalasta” Jeesus viittasi persoonalliseen Jumaluuteen – Isään, joka on taivaassa. Käsitys Jumaluuden persoonallisuudesta helpottaa toveruutta, se suosii älyperäistä palvontaa, se edistää virvoittavaa luottavaisuutta. Persoonattomien olevaisten välillä voi esiintyä vuorovaikutusta, muttei toveruutta. Ei Isän ja Pojan välistä, niin kuin ei Jumalan ja ihmisen välistäkään toveruussuhdetta voi olla olemassa, elleivät kummatkin ole persoonia. Vain persoonallisuudet voivat pitää yhteyttä keskenään, jos kohta tätä persoonallista kanssakäymistä voikin suuresti helpottaa juuri sellaisen ei-persoonallisen entiteetin kuin Ajatuksensuuntaajan läsnäolo.
1:7.2 (31.2) Ihminen ei pääse liittoon Jumalan kanssa samalla tavalla kuin vesipisara saattaa päästä ykseyteen valtameren kanssa. Ihminen saavuttaa jumalallisen liiton yhä laajemmalla vastavuoroisella hengellisellä yhteydenpidolla; sillä, että persoonallisuus seurustelee persoonallisen Jumalan kanssa; sillä, että se saavuttaa yhä enemmän jumalallisuutta varauksettomalla ja älyperäisellä mukautumisella jumalalliseen tahtoon. Tällaista suurenmoista kanssakäymistä voi esiintyä vain persoonallisuuksien välillä.
1:7.3 (31.3) Totuuden käsite saattaisi kukaties pysyä vireillä ilman persoonallisuutta, kauneuden käsite saattaa olla olemassa ilman persoonallisuuttakin, mutta jumalallisen hyvyyden käsite on ymmärrettävissä vain suhteessa persoonallisuuteen. Vain persoona voi rakastaa ja tulla rakastetuksi. Jopa kauneudelta ja totuudelta riistettäisiin säilymisen toivo, elleivät ne olisi persoonallisen Jumalan, Rakastavan Isän, ominaisuuksia.
1:7.4 (31.4) Emme pysty täysin käsittämään, kuinka Jumala voi olla alkuperäinen, muuttumaton, kaikkivaltias ja täydellinen, ja olla samalla alati muuttuvaisen ja selvästikin lakien rajoittaman maailmankaikkeuden, kehittyvän, suhteellisista epätäydellisyyksistä koostuvan maailmankaikkeuden ympäröimä. Omassa henkilökohtaisessa kokemuksessamme voimme silti tietää sellaisen totuuden, sillä me kaikki pidämme yllä persoonallisuuden identiteettiä ja tahdon ykseyttä minuutemme ja ympäristömme jatkuvasta muuttumisesta huolimatta.
1:7.5 (31.5) Maailmankaikkeuden perimmäistä todellisuutta ei voi käsittää matematiikan, logiikan eikä filosofian avulla, vaan ainoastaan kokemalla henkilökohtaisesti sen, että yhä enemmän mukautuu persoonallisen Jumalan jumalalliseen tahtoon. Ei tiede, ei filosofia eikä teologia voi vahvistaa Jumalan persoonallisuutta. Vain taivaallisen Isän uskonpoikien henkilökohtainen kokemus voi tuoda mukanaan Jumalan persoonallisuuden tosiasiallisen hengellisen tajuamisen.
1:7.6 (31.6) Korkeammat käsitykset universumipersoonallisuudesta antavat ymmärtää, että on olemassa identiteetti, tietoisuus, oma tahto ja mahdollisuus itsensä julkituomiseen. Ja nämä ominaispiirteet edellyttävät lisäksi toveruutta muiden ja tasa-arvoisten persoonallisuuksien kanssa, sellaisena kuin se ilmenee Paratiisin Jumaluuksien persoonallisuusassosiaatioissa. Ja näiden assosiaatioiden absoluuttinen ykseys on niin täydellinen, että jumalallisuus aletaan tuntea jakamattomuutena, yksiytenä. ”Herra Jumala on yksi.” Persoonallisuuden jakamattomuus ei puutu siihen, että Jumala lahjoittaa henkeään, joka asettuu elämään kuolevaisten ihmisten sydämeen. Ihmisisän persoonallisuuden jakamattomuus ei estä häntä tuottamasta jälkeläisinään kuolevaisia poikia ja tyttäriä.
1:7.7 (31.7) Tämä jakamattomuuden käsite yhtenäisyyden käsitteen yhteydessä merkitsee Jumaluuden Perimmäisyyden kohdalla sekä ajallisuuden että avaruuden transsendenssiä. Siksi ei avaruus eikä aika voikaan olla absoluuttista eikä infiniittistä. Ensimmäinen Lähde ja Keskus on se infiniittisyys, joka menee kvalifioimattomasti kaiken mielen, kaiken aineen ja kaiken hengen tuolle puolen.
1:7.8 (31.8) Paratiisin-Kolminaisuuden tosiasia ei millään muotoa riko totuutta jumalallisesta ykseydestä. Paratiisin-Jumaluuden kolme persoonallisuutta ovat kaikissa reagoinneissaan maailmankaikkeuden todellisuuteen ja kaikissa suhteissaan luotuihin olentoihin aivan kuin yksi. Näiden kolmen ikuisen persoonan olemassaolo ei myöskään riko totuutta Jumaluuden jakamattomuudesta. Olen täysin tietoinen siitä, että hallussani ei ole mitään sanamuotoa, joka tosiasiallista tilannetta vastaavasti selvittäisi kuolevaiselle mielelle, miltä nämä maailmankaikkeuden ongelmat meistä näyttävät. Mutta teidän ei tulisi masentua; eivät nämä asiat ole kokonaan selviä edes sen paratiisiolentojen ryhmän korkeille persoonallisuuksille, johon minä kuulun. Pitäkää aina mielessänne, että nämä Jumaluuteen liittyvät syvälliset totuudet käyvät yhä selvemmiksi, sitä mukaa kun mielenne hengellistyminen etenee kuolevaisen pitkän Paratiisin-matkan toisiaan seuraavien vaiheiden kuluessa.
1:7.9 (32.1) [Esittänyt Jumalallinen Neuvonantaja, seitsemännen superuniversumin päämajan, Uversan, Päivien Muinaisten nimittämän taivaallisten persoonallisuuksien ryhmän jäsen, joka lähetettiin valvomaan tämän jälkeen seuraavasta ilmoituksesta niitä jaksoja, jotka koskevat Nebadonin paikallisuniversumin rajojen tuolle puolen meneviä asioita. Minut on valtuutettu antamaan oma panokseni Jumalan ominaispiirteitä ja attribuutteja kuvaileviin lukuihin, sillä edustan tässä mielessä korkeinta missään asutussa maailmassa saatavilla olevaa tietolähdettä. Olen palvellut Jumalallisena Neuvonantajana kaikissa seitsemässä superuniversumissa ja olen kauan aikaa oleskellut kaiken olevaisen Paratiisi-keskuksessa. Monet kerrat olen saanut nauttia siitä ylivertaisesta ilosta, että olen ollut siellä, missä Universaalinen Isä on välittömästi ja henkilökohtaisesti läsnä. Esitän kiistämättömällä arvovallalla sen, mikä on todellisuus ja totuus Isän olemuksesta ja hänen attribuuteistaan, sillä minä tiedän, mistä minä puhun.]
Urantia-kirja
Luku 2
2:0.1 (33.1) KOSKA ihmisen korkein mahdollinen käsitys Jumalasta sisältyy ihmisperäiseen ideaan ja ihanteeseen alkuperäisestä ja infiniittisestä persoonallisuudesta, on luvallista ja saattaa osoittautua hyödylliseksi tarkastella tiettyjä jumalallisen olemuksen ominaispiirteitä, joista muodostuu Jumaluuden luonne. Jumalan olemus on ymmärrettävissä parhaiten sen Isää koskevan ilmoituksen avulla, jonka Nebadonin Mikael toi julki moninaisissa opetuksissaan ja kuolevaisen lihallisessa hahmossa elämänsä suurenmoisen elämän muodossa. Jumalallinen olemus on myös paremmin ihmisen ymmärrettävissä, jos hän pitää itseään Jumalan lapsena ja katsoo ylös Paratiisin-Luojaan todellisena hengellisenä Isänä.
2:0.2 (33.2) Jumalan olemusta voidaan tutkia korkeimpien ideoiden paljastuksena, jumalalliset ominaisuudet voidaan nähdä ylivertaisten ihanteitten kuvaukseksi, mutta valaisevin ja hengellisesti rakentavin kaikista jumalallisen olemuksen julkituonneista on löydettävissä Jeesus Nasaretilaisen uskonnollisen elämän ymmärtämisestä, sekä ennen hänen saavuttamaansa täyttä jumaluutensa tiedostamista että sen jälkeen. Mikäli Mikaelin inkarnoituneena elämä elämä otetaan taustaksi ilmoitukselle, joka ihmiselle on esitetty Jumalasta, voimme pyrkiä pukemaan ihmisperäisiksi sanasymboleiksi tiettyjä ideoita ja ihanteita, jotka koskevat jumalallista olemusta ja jotka kenties tuovat lisävalaistusta ja yhtenäisyyttä ihmisten käsitykseen Universaalisen Isän olemuksesta ja persoonallisuuden luonteesta.
2:0.3 (33.3) Kaikissa ponnistuksissamme ihmisen jumalakäsityksen laajentamiseksi ja hengellistämiseksi meitä haittaa tavattomasti se, että kuolevaisen mielen kapasiteetti on varsin rajallinen. Tehtävämme suorittamista vaikeuttavat vakavasti myös kielelliset rajoittuneisuudet ja sellaisen aineiston vähäisyys, jota voidaan käyttää havainnollistus- tai vertailutarkoituksissa pyrkiessämme ihmisen finiittiselle kuolevaisen mielelle kuvaamaan jumalallisia arvoja ja esittelemään hengellisiä merkityksiä. Kaikki ponnistelumme ihmisen jumalakäsityksen laajentamiseksi olisivat kutakuinkin turhia, ellei olisi totta, että kuolevaisen mieli on Universaalisen Isän lahjaksi antaman Suuntaajan asuinpaikka ja että tämä mieli on Luoja-Pojan Totuuden Hengen läpäisemä. Luottaessani näin ollen siihen, että näiden jumalallisten henkien läsnäolo ihmissydämessä on avuksi jumalakäsityksen laajentamisessa, ryhdyn ilomielin toteuttamaan saamaani tehtävää, jonka mukaan minun on pyrittävä luomaan ihmismielelle entistä laajempi kuva Jumalan olemuksesta.
2:1.1 (33.4) ”Että me häntä käsin koskettelisimme, niin emme Infiniittistä löydä. Jumalalliset jalansijat eivät ole tunnetut.” ”Hänen ymmärryksensä on loputon ja hänen suuruutensa on mittaamaton.” Isän läsnäolon sokaiseva valkeus on niin suuri, että vähäisille luoduilleen hän näyttää ”asuvan läpitunkemattomassa pimeydessä”. Tutkimattomia eivät ole vain hänen ajatuksensa ja suunnitelmansa, vaan ”hän tekee” myös ”suuria ja ihmeellisiä tekoja, määrättömästi”. ”Jumala on suuri; me emme häntä ymmärrä, eikä hänen vuosiensa määrää saa kukaan selville.” ”Asuisiko Jumala todellakin maan päällä? Katso, taivas (universumi) ja taivaitten taivas (universumien universumi) eivät voi häntä itseensä sisällyttää.” ”Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja hänen tiensä löytymättömissä!”
2:1.2 (34.1) ”On vain yksi Jumala, infiniittinen Isä, joka on myös uskollinen Luoja.” ”Jumalallinen Luoja on myös Universaalinen Säätäjä, sielujen alkulähde ja määränpää. Hän on Korkein Sielu, Alkuperäinen Mieli ja koko luomistyön Rajaton Henki.” ”Suuri Valvoja ei tee yhtäkään virhettä. Hän on häikäisevä majesteettisuudessa ja kunniassa.” ”Luoja Jumala on kokonaan vailla pelkoa ja vihollisuutta. Hän on kuolematon, ikuinen, itsestään olemassa oleva, jumalallinen ja antelias.” ”Kuinka puhdas ja kaunis, kuinka syvä ja mittaamaton onkaan kaiken olevaisen ylivertainen Alkuisä!” ”Infiniittinen on ylivertainen siinä, että hän antaa itsensä ihmisille. Hän on alku ja loppu, jokaisen hyvän ja täydellisen tarkoitusperän Isä.” ”Jumalalle on kaikki mahdollista; iankaikkinen Luoja on aiheuttajien aiheuttaja.”
2:1.3 (34.2) Isän ikuisen ja universaalisen persoonallisuuden häkellyttävien ilmentymien infiniittisyydestä huolimatta hän on ehdottomasti itsestään tietoinen sekä infiniittisyytensä että ikuisuutensa osalta; täysin hän niin ikään tietää täydellisyytensä ja voimansa. Hän on maailmankaikkeuden ainoa olento – hänen jumalallisia rinnakkaisolentojaan lukuun ottamatta – jonka kokemukseen kuuluu täydellinen, oikea ja kaiken kattava arvio omasta minuudestaan.
2:1.4 (34.3) Isä täyttää jatkuvasti ja erehtymättömästi tarpeen erilaistaa sitä, mitä hän itseltään vaatii, sitä mukaa kuin tämä tarve ajasta toiseen hänen kokonaisuniversuminsa eri osissa muuttuu. Suuri Jumala tuntee itsensä ja ymmärtää itseään; hän on infiniittisesti itsestään tietoinen kaikkien täydellisyytensä alkuperäisten attribuuttien suhteen. Jumala ei ole kosminen sattuma, ei hän myöskään ole universumikokeilija. Universumien Hallitsijat saattavat ryhtyä ennalta arvaamattomiin hankkeisiin, Konstellaation-Isät saattavat kokeilla, järjestelmien päälliköt saattavat harjoitella, mutta Universaalinen Isä näkee lopun alusta, ja hänen jumalallinen suunnitelmansa ja ikuinen tarkoituksensa kattavat ja sisältävät itse asiassa hänen kaikkien alaistensa kaikki kokeilut ja tulokseltaan epävarmat hankkeet jokaisessa maailmassa, järjestelmässä ja konstellaatiossa hänen valtavien toimipiiriensä jokaisessa universumissa.
2:1.5 (34.4) Jumalalle ei mikään ole uutta, eikä mikään kosminen tapahtuma tule hänelle koskaan yllätyksenä; hän asuu ikuisuuden kehällä. Hänelle ei ole päivien alkua eikä loppua. Jumalan kannalta ei menneisyyttä, nykyisyyttä eikä tulevaisuutta ole olemassa; kaikki aika on läsnä joka hetki. Hän on suuri ja ainoa MINÄ OLEN.
2:1.6 (34.5) Universaalinen Isä on kaikkien attribuuttiensa osalta absoluuttisesti ja varauksettomasti infiniittinen. Ja tämä tosiasia, itsessään ja sinänsä, sulkee hänet automaattisesti finiittisten, aineellisten olentojen ja muiden alempiarvoisten älyllisten luotujen kanssa tapahtuvan kaiken suoran persoonallisen yhteydenpidon ulkopuolelle.
2:1.7 (34.6) Ja kaikki tämä tekee välttämättömäksi sellaiset yhteys- ja yhteydenpitojärjestelyt hänen moninaisten luotujensa kanssa, jotka on ensiksikin järjestetty Jumalan Paratiisin-Poikien persoonallisuuksissa. Nämä, vaikka ovatkin jumalallisuuden osalta täydellisiä, pukeutuvat silti usein myös planetaaristen ihmisrotujen verta ja lihaa olevaan hahmoon, ja heistä tulee yksi teistä ja yksi teidän joukossanne. Näin, jos niin voidaan sanoa, Jumalasta tulee ihminen, kuten tapahtui Mikaelin lahjoittautumisessa, Mikaelin, jota kutsuttiin milloin Jumalan Pojaksi, milloin Ihmisen Pojaksi. Ja toiseksi, olemassa ovat Äärettömän Hengen persoonallisuudet, serafijoukkojen ja taivaan muiden älyllisten olentojen erilaiset ryhmät, jotka tulevat lähelle aineellisia, alempaa alkuperää olevia olentoja ja jotka niin monin tavoin huolehtivat heistä ja palvelevat heitä. Ja kolmanneksi, on olemassa persoonattomia Salaperäisiä Opastajia, Ajatuksensuuntaajia. Ajatuksensuuntaajat ovat itsensä suuren Jumalan antama todellinen lahja. Ne lähetetään Urantian ihmisten kaltaisten olentojen sisimpään, ja ne lähetetään asiasta mitään ilmoittamatta tai asiaa selittämättä. Loputtoman runsaslukuisina ne laskeutuvat kunnian korkeuksista kaunistamaan ja pitämään asuinsijanaan niiden kuolevaisten vaatimatonta mieltä, joilla on kykyä Jumalan tuntemiseen tai ainakin siihen potentiaali.
2:1.8 (35.1) Näillä ja monilla muilla tavoilla, tavoilla, jotka ovat teille tuntemattomia ja tavoilla, jotka perin juurin menevät äärellisen käsityskyvyn tuolle puolen, Paratiisin-Isä alentaa ja muutoin muuntaa, vähentää ja lieventää rakastavasti ja auliisti omaa infiniittisyyttään, jotta hän kykenisi pääsemään lähemmäksi luotujen lastensa äärellistä mieltä. Ja näin, toinen toistaan seuraavilla persoonallisuuden distribuutioilla, jotka kerta kerralta ovat yhä vähemmän absoluuttisia, käy infiniittiselle Isälle mahdolliseksi päästä läheiseen yhteyteen hänen kaukaisuuteen ulottuvan universuminsa monilukuisten maailmojen erilaisten älyllisten olentojen kanssa.
2:1.9 (35.2) Kaiken tämän hän on tehnyt, kaikkea tätä hän tekee tälläkin hetkellä ja on ajasta aikaan tekevä ilman, että hän vähäisimmässäkään määrin vähentää oman infiniittisyytensä, ikuisuutensa ja ensisijaisuutensa tosiasiaa ja todellisuutta. Nämä asiat ovat absoluuttisen tosia niiden käsittämisen vaikeudesta ja siitä mysteeristä huolimatta, johon ne on verhottu, tai huolimatta siitä, että niiden täydellinen ymmärtäminen on mahdotonta sellaisille olennoille, jollaisia asuu Urantialla.
2:1.10 (35.3) Jo pelkästään siksi, että Ensimmäinen Isä on suunnitelmiensa osalta infiniittinen ja tarkoitusperiensä osalta ikuinen, on mahdotonta yhdenkään finiittisen olennon koskaan kokonaan tajuta tai käsittää näitä jumalallisia suunnitelmia ja tarkoitusperiä. Kuolevainen ihminen voi välähdyksittäin nähdä Isän tarkoitukset vain silloin tällöin ja siellä täällä, sitä mukaa kun ne paljastuvat suhteessa luodun ylösnousemusjärjestelmän toteutumiseen sen toinen toistaan seuraavilla tasoilla universumissa tapahtuvan etenemisen myötä. Vaikka ihminen ei voikaan käsittää infiniittisyyden merkitystä, infiniittinen Isä sitä vastoin mitä varmimmin ymmärtää viimeiseen asti ja sulkee rakastavasti syliinsä kaikkien universumien kaikkien lastensa koko finiittisyyden.
2:1.11 (35.4) Isä jakaa jumalallisuuden ja ikuisuuden Paratiisin monilukuisten korkeampien olentojen kanssa, mutta me kysymme, jakaako infiniittisyyttä ja siitä johtuvaa universaalista ensisijaisuutta täysimääräisesti kukaan muu kuin hänen Paratiisin-Kolminaisuuteen kuuluvat tasavertaiset kumppaninsa. Persoonallisuuden infiniittisyyden täytyy pakostakin kattaa persoonallisuuden koko finiittisyys; tästä johtuu sen opetuksen totuudellisuus – kirjaimellinen totuus –, joka julistaa: ”Hänessä me elämme ja liikumme ja olemme.” Se Universaalisen Isän puhtaan Jumaluuden osanen, joka on kuolevaisen ihmisen sisimmässä, on osa Ensimmäisen Suuren Lähteen ja Keskuksen, Isien Isän, infiniittisyyttä.
2:2.1 (35.5) Jo muinaiset profeettanne ymmärsivät, että Universaalisen Isän olemus on ikuinen, koskaan alkamaton, koskaan päättymätön, kehämäinen. Jumala on konkreettisesti ja ikuisesti läsnä universumien universumissaan. Hän on läsnä nykyhetkessä koko absoluuttisella majesteettisuudellaan ja ikuisella suuruudellaan. ”Isällä on itsessään elämää, ja tämä elämä on ikuista elämää.” Nimenomaan Isä on kautta ikuisten aikakausien ollut se, joka ”antaa kaikille elämän”. Jumalallisessa eheydessä on ääretöntä täydellisyyttä. ”Minä olen Herra; minä en muutu.” Tietomme universumien universumista ei paljasta vain sitä, että hän on valkeuksien Isä, vaan myös sen, ettei hänen planeettainvälisten asioiden hoidossaan ”ole muuttuvaisuutta eikä muutoksen häivää”. Hän ”ilmoittaa lopun alusta asti”. Hän sanoo: ”Minun päätökseni pitää; minä teen kaiken mieleni mukaan” ”iankaikkisen tarkoitukseni mukaan, jonka toin julki Pojassani.” Näin ollen Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen suunnitelmat ja tarkoitukset ovat niin kuin hän itse: ikuisia, täydellisiä ja iäti muuttumattomia.
2:2.2 (35.6) Isän päätöksissä ilmenee täysimääräinen lopullisuus ja täydellinen kaikenkattavuus. ”Mitä tahansa Jumala tekee, se on oleva ikuisesti; mitään siihen ei voi lisätä, mitään siitä ei voi poistaa.” Universaalinen Isä ei kadu viisautta ja täydellisyyttä ilmentäviä alkuperäisiä tarkoituksiaan. Hänen suunnitelmansa ovat vakaat, hänen päätöksensä on peruuttamaton, samalla kun hänen tekonsa ovat jumalallisia ja erehtymättömiä. ”Tuhat vuotta on hänen silmissään niin kuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niin kuin öinen vartiohetki.” Jumaluuden täydellisyys ja ikuisuuden valtavuus ovat ikiajat kuolevaisen ihmisen rajoittuneen mielen täyden ymmärryksen tuolla puolen.
2:2.3 (36.1) Muuttumattoman Jumalan reaktiot hänen toteuttaessaan ikuista tarkoitustaan saattavat näyttää vaihtelevan hänen luotujen älyllisten olentojensa muuttuvien asenteiden ja vaihtuvien mielialojen mukaan. Toisin sanoen, ne saattavat näennäisesti ja pinnallisesti katsottuina vaihdella, mutta pohjimmiltaan kaikkien ulkoisten ilmiöiden takana on silti läsnä muuttumaton tarkoitus, ikuisen Jumalan ikuinen suunnitelma.
2:2.4 (36.2) Kaukana universumeissa täydellisyys on väistämättä suhteellinen termi, mutta keskusuniversumissa ja eritoten Paratiisissa täydellisyys on laimentamatonta; tietyillä osa-alueilla se on jopa absoluuttista. Ilmiöt, joissa tulee esiin Kolminaisuus, muuntavat jumalallisen täydellisyyden ilmenemistä, mutta ne eivät sitä kavenna.
2:2.5 (36.3) Jumalan alkuperäinen täydellisyys on, ei suinkaan oletettua vanhurskautta, vaan paremminkin hänen jumalalliseen olemukseensa luonnostaan kuuluvaa hyvyyden täydellisyyttä. Hän on lopullinen, tyhjentävä ja täydellinen. Hänen vanhurskaan luonteensa kauneudesta ja täydellisyydestä ei puutu yhtään mitään. Ja koko avaruuden maailmojen elävien olentojen järjestelmä on olemassa vain sitä jumalallista tarkoitusta varten, että kaikki tahdolliset luodut viedään siihen ylevään määränpäähän, että he kokevat jakavansa Isän paratiisillisen täydellisyyden. Jumala ei ole itsekeskeinen eikä itseensä pitäytyvä. Hän ei koskaan lakkaa lahjoittamasta itseään valtavan universumien universumin kaikille tiedostaville luoduille.
2:2.6 (36.4) Jumala on ikuisesti ja infiniittisesti täydellinen. Hän ei henkilökohtaisesti voi tuntea epätäydellisyyttä omana kokemuksenaan, mutta hän jakaa Paratiisin kaikkien Luoja-Poikien evolutionaaristen universumien kaikkien eteenpäin ponnistelevien luotujen tietoisuuden koko epätäydellisyyden kokemuksesta. Täydellisyyttä olevan Jumalan persoonallinen ja vapauttava kosketus valloittaa sydämet ja kytkee yhteyspiiriinsä kaikkien niiden kuolevaisten luotujen olemuksen, jotka ovat nousseet sellaisille universumitasoille, että he osaavat erottaa moraaliset kysymykset. Tällä tavalla, samoin kuin jumalallisen läsnäolevan ylläpitämin yhteyksin, Universaalinen Isä aktuaalisesti osallistuu koko maailmankaikkeuden jokaisen moraalisen olennon kehittyvän elämänvaiheen aikana saatavaan kokemukseen kypsymättömyydestä ja epätäydellisyydestä.
2:2.7 (36.5) Inhimilliset rajoittuneisuudet – potentiaalinen paha – eivät ole jumalallisen olemuksen osa, mutta kuolevaisen kokemus pahasta ja kaikki ihmisen suhteet siihen ovat tietenkin osa Jumalan alati laajenevaa todellistumista ajallisuuden lapsissa – moraalisen vastuun omaavissa luoduissa –, jotka itse kukin Paratiisista peräisin oleva Luoja-Poika on luonut tai kehittänyt.
2:3.1 (36.6) Jumala on vanhurskas, siksi hän on oikeudenmukainen. ”Herra on oikeamielinen kaikissa teoissaan.” ”’Ilman aihetta en ole tehnyt mitään tekemääni’, sanoo Herra.” ”Herran tuomiot ovat oikeita ja oikeamielisiä yhtä kaikki.” Universaalisen Isän oikeudenmukaisuuteen eivät hänen luotunsa voi teoin eivätkä tekemisin vaikuttaa, ”sillä mitään pahuutta ei Herrassa Jumalassamme ole, ei suosimista, ei lahjottavuutta”.
2:3.2 (36.7) Kuinka turhaa onkaan esittää tällaiselle Jumalalle lapsekkaita vetoomuksia, jotta hän muuttaisi muuttamattomia säädöksiään voidaksemme välttyä niiltä oikeudenmukaisilta seuraamuksilta, joiden syynä on se, että hänen viisaat luonnonlakinsa ja oikeamieliset hengelliset päätöksensä vaikuttavat! ”Älkää eksykö; Jumalaa ei pilkata, koska mitä ikinä ihminen kylvääkin, sitä hän myös niittää.” On totta, että tätä jumalallista oikeudenmukaisuutta lieventää aina armo, silloinkin kun oikeus toteutuu pahanteon satoa korjattaessa. Infiniittinen viisaus on se ikuinen välitystuomari, joka määrää, missä mitassa oikeutta ja armoa kulloiseenkin tilanteeseen sovelletaan. Suurin rangaistus (todellisuudessa väistämätön seuraus) vääryydestä ja tahallisesta kapinoinnista Jumalan hallintoa vastaan on olemassaolon menettäminen tämän hallinnon yksilöllisenä alamaisena. Lopullinen tulos täysimittaisesta synnistä on yksilön hävittäminen. Tällaiset syntiin samastuneet yksilöt ovat viime kädessä itse tuhonneet itsensä muuttumalla pahuuteen antautumisensa kautta täysin epätodellisiksi. Sellaisen luodun tosiasiallinen katoaminen viipyy aina kuitenkin siihen asti kunnes kyseisen universumin voimassa oleva oikeudenkäyttötapa on tullut kaikilta kohdin täytetyksi.
2:3.3 (37.1) Olemassaolon päättymisestä säädetään tavallisesti asianomaisen maailman tai asianomaisten maailmojen tuomiokautisella tai aikakautisella tuomiolla. Urantian tapaisessa maailmassa se tapahtuu planetaarisen tuomiokauden lopulla. Tällaisissa tilanteissa olemassaolon lakkauttamista koskevan asian käsittelyyn osallistuvat tasavertaisina kaikki oikeudenkäyttötribunaalit, niin että siinä ovat mukana asianomaisen planeetan neuvosto, Luoja-Pojan oikeusistuimet ja lopulta Päivien Muinaisten tuomioistuimet. Yksilön hävittämistä koskeva valtuutus on lähtöisin superuniversumin korkeimmista oikeuksista, sen jälkeen kun väärintekijän asuinsfääriltä peräisin olevalle syytteelle on saatu katkeamaton vahvistus. Kun hävitystuomio on korkeimmassa asteessa vahvistettu, se pannaan täytäntöön niiden tuomareiden välittömin toimenpitein, jotka asuvat superuniversumin päämajassa ja toimivat sieltä käsin.
2:3.4 (37.2) Kun tämä tuomio on lopullisesti vahvistettu, syntiin samastunut olento on yhdessä hetkessä kuin häntä ei olisi koskaan ollutkaan. Sellaisesta kohtalosta ei ole kuolleistaheräämistä. Se on ikuinen ja iäinen. Ajallisuuteen kuuluvat muutokset ja avaruudessa ilmenevät muodonmuutokset vapauttavat identiteetin omanneet elävät energiatekijät niiksi kosmisiksi potentiaaleiksi, joista ne kerran ilmaantuivat. Mitä tulee pahantekijän persoonallisuuteen, niin siltä riistetään jatkuvuuden taannut elämän ylläpitoväline luodun jätettyä tekemättä ne valinnat ja lopulliset päätökset, jotka olisivat taanneet iäisen elämän. Kun persoonallisuuteen liittyneen mielen jatkuva synnin syleily huipentuu täydelliseen samastumiseen pahuuden kanssa, silloin tällainen erillinen persoonallisuus elämän sammuttamisen jälkeen, kosmisen hajoamisen jälkeen, absorboituu luomakunnan ylisieluun ja siitä tulee osa Korkeimman Olennon kehittyvää kokemusta. Koskaan se ei enää ilmaannu persoonallisuudeksi. Sen yksilöllisyys on oleva ikään kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Kun kysymys on persoonallisuudesta, jonka sisimmässä on Suuntaaja, siinä tapauksessa kokemusperäiset hengelliset arvot säilyvät jatkuvasti elävän Suuntaajan reaalisuudessa.
2:3.5 (37.3) Maailmankaikkeuden jokaisessa todellisuuden aktuaalisten tasojen välisessä kilpailutilanteessa on korkeampaa tasoa edustava persoonallisuus lopulta saava voiton alemman tason persoonallisuudesta. Tämä universumiristiriidan väistämätön lopputulos kuuluu olennaisesti siihen tosiasiaan, että kvaliteetin jumalallisuus vastaa sitä, missä määrin itse kukin tahdollinen olento on todellinen tai aktuaalinen. Täysimääräinen pahuus, täydellinen erhe, tahallinen synti ja loputon synnillisyys ovat luonnostaan ja automaattisesti yhtä kuin itsemurha. Tällaiset kosmista epätodellisuutta osoittavat asenteet voivat armeliaisuuteen perustuvan suvaitsevuuden johdosta säilyä maailmankaikkeudessa vain väliaikaisesti, sillä aikaa kun odotetaan, mihin toimenpiteeseen oikeudenmukaista asioiden käsittelyä edustavien universumitribunaalien oikeudenmukaisuuden määrittelevät ja kohtuuden löytävät mekanismit ryhtyvät.
2:3.6 (37.4) Luoja-Poikien harjoittama vallankäyttö paikallisuniversumeissa on vallankäyttöä, jonka sisältönä on luominen ja hengellistäminen. Nämä Pojat ottavat asiakseen kuolevaisten asteittain etenevän ylösnousemusta koskevan paratiisillisen suunnitelman tehokkaan toteuttamisen, kapinallisten ja väärinajattelijoiden rehabilitoinnin, mutta kun kaikki tällaiset rakastavat ponnistukset lopullisesti ja iäksi torjutaan, niin lopullinen yksilön hävittämistä koskeva säädös pannaan täytäntöön Päivien Muinaisten tuomiovallan alaisuudessa toimivien voimien toimesta.
2:4.1 (38.1) Armo on yksinkertaisesti sanottuna sellaisen viisauden lieventämää oikeutta, joka kasvaa tiedon täydellisyydestä ja finiittisten luotujen luonnollisten heikkouksien ja ympäristön aiheuttamien vajavaisuuksien täysimääräisestä tuntemisesta. ”Jumalamme on täynnä sääliväisyyttä, hän on laupias, pitkämielinen ja armossaan ylitsevuotava.” Niinpä ”jokainen, joka kutsuu avukseen Herraa, on pelastuva”, ”sillä Herra antaa anteeksi runsain mitoin”. ”Herran armo kestää iankaikkisesta iankaikkiseen”; totisesti ”hänen armonsa kestää ikuisesti”. ”Minä olen Herra, joka harjoittaa laupeutta, oikeudenmukaisuutta ja oikeamielisyyttä maan päällä, sillä niistä minä iloitsen.” ”Minun mieleni mukaista ei ole tuottaa tuskaa tai tehdä ihmisenlasta murheelliseksi”, sillä minä olen ”laupeudentekojen Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala.”
2:4.2 (38.2) Jumala on luonnostaan hyvä, luontaisesti sääliväinen ja ikuisesti armelias. Eikä koskaan ole välttämätöntä käyttää Isää kohtaan mitään painostusta, jotta hänen laupeutensa tulisi esille. Muuta ei tarvita kuin luodun tarve, jotta Isän hellä armollisuus ja pelastava laupeus virtaavat täysimääräisinä. Koska Jumala tietää kaiken lapsistaan, hänen on helppo antaa anteeksi. Mitä paremmin ihminen tuntee lähimmäisensä, sitä helpompi on antaa hänelle anteeksi, jopa rakastaa häntä.
2:4.3 (38.3) Vain infiniittistä viisautta kuvastava arvostelukyky tekee oikeamieliselle Jumalalle mahdolliseksi jakaa oikeutta ja armoa samanaikaisesti ja missä tahansa maailmankaikkeuden tilanteessa. Taivaallista Isää eivät koskaan raasta keskenään ristiriidassa olevat asenteet hänen omia universumilapsiaan kohtaan. Jumala ei ole koskaan asenteellisten vastakkainasettelujen uhri. Jumalan kaikentietävyys ohjaa erehtymättömästi hänen vapaata tahtoaan valitsemaan sellaisen universumikäyttäytymisen, joka tyydyttää täydellisesti, samanaikaisesti ja tasapuolisesti hänen kaikkien jumalallisten attribuuttiensa vaatimukset ja hänen ikuista olemustaan luonnehtivat infiniittiset laatumääreet.
2:4.4 (38.4) Armo on hyvyyden ja rakkauden luonnollinen ja väistämätön jälkeläinen. Rakastavan Isän hyvyys ei mitenkään voisi kieltää viisasta armon osoittamista hänen universumilastensa jokaisen ryhmän jokaiselle jäsenelle. Ikuinen oikeudenmukaisuus ja jumalallinen armo muodostavat yhdessä sen, mitä ihmisen kokemuksessa kutsuttaisiin kohtuullisuudeksi.
2:4.5 (38.5) Jumalallinen armo edustaa menetelmää, jolla kohtuullisuus tulee huomioon otetuksi täydellisyyden ja epätäydellisyyden universumitasoja yhteen sovitettaessa. Armo on Korkeimmuuteen kuuluvaa oikeudenmukaisuutta sovellettuna kehittyvän finiittisen olennon tilanteisiin, iäisyyteen kuuluvaa oikeamielisyyttä muunnettuna siten, että se turvaa ajallisuudessa elävien lasten hyvinvoinnin maailmankaikkeudessa sekä heidän korkeimmat intressinsä. Armo ei ole rikkomus oikeudenmukaisuutta vastaan, vaan paremminkin se on ymmärtäväinen tulkinta korkeimman oikeudenmukaisuuden vaatimuksista, siten kuin sitä sovelletaan kohtuutta noudattaen alisteisiin hengellisiin olentoihin ja kehittyvien universumien aineellisiin luotuihin. Armo on Paratiisin-Kolminaisuuden oikeudenmukaisuutta, jota osoitetaan viisaasti ja rakastavasti ajallisuuden ja avaruuden luomakuntien moninaisille älyllisille olennoille sellaisena, millaiseksi jumalallinen viisaus on sen muovannut ja Universaalisen Isän ja kaikkien hänen rinnakkaisten Luojiensa kaikkitietävä mieli ja suvereeni vapaa tahto on sen määritellyt.
2:5.1 (38.6) ”Jumala on rakkaus”, siksi hänen ainoa persoonallinen asenteensa maailmankaikkeuden asioita kohtaan on aina jumalallista kiintymystä osoittava reaktio. Isä rakastaa meitä kylliksi lahjoittaakseen oman elämänsä meille. ”Hän antaa aurinkonsa nousta niin pahoille kuin hyvillekin ja lähettää sateen oikeamielisille ja väärämielisille.”
2:5.2 (39.1) On väärin ajatella Jumalasta, että hänet olisi hänen Poikiensa antamien uhrien vuoksi tai hänen alaistensa luotujen esittämien esirukousten voimin suostuteltu rakastamaan lapsiaan, ”sillä Isä itse rakastaa sinua”. Isällisestä hellyydestään Jumala lähettää ihmeelliset Suuntaajat asumaan ihmismielissä. Jumalan rakkaus on universaalista; ”jokainen, joka haluaa, saa tulla”. Hän haluaisi ”kaikkien ihmisten pelastuvan sillä, että he saavat tietää totuuden”. Hän ”ei halua, että kukaan menehtyisi”.
2:5.3 (39.2) Luojat ovat ensimmäisinä yrittämässä pelastaa ihmistä jumalallisten lakien typerien rikkomusten tuhoisilta seuraamuksilta. Jumalan rakkaus on luonteeltaan isällistä hellyyttä. Sen vuoksi hän kyllä toisinaan ”kurittaa meitä oman etumme nimissä, jotta me tulisimme osallisiksi hänen pyhyydestään”. Kovimpienkin koettelemustesi hetkinä muista, että ”kaikissa koettelemuksissamme hän kärsii kanssamme”.
2:5.4 (39.3) Jumala on jumalallisen hyvä synnintekijöille. Kun kapinalliset palaavat vanhurskauteen, heidät otetaan armollisesti vastaan, ”sillä Jumalamme antaa anteeksi runsain mitoin”. ”Minä olen se, joka pyyhkii pois rikkomuksenne itseni tähden, enkä minä syntejänne muistele.” ”Katso, minkä määrän rakkautta Isä on lahjoittanut meille, jotta meitä kutsuttaisiin Jumalan pojiksi.”
2:5.5 (39.4) Loppujen lopuksi, suurin todiste Jumalan hyvyydestä ja suurin syy rakastaa häntä on Isän antama, sisimmässänne oleva lahja, Ajatuksensuuntaaja, joka kärsivällisesti odottaa hetkeä, jolloin teistä molemmista tehdään ikuisiksi ajoiksi yksi. Vaikket voi etsimällä löytää Jumalaa, niin jos suostut sisimmässäsi olevan hengen johdatukseen, saat erehtymätöntä opastusta, askel askeleelta, elämä elämältä, universumista toiseen, aikakaudesta aikakauteen, kunnes lopulta seisot Universaalisen Isän paratiisillisen persoonallisuuden edessä.
2:5.6 (39.5) Kuinka järjetöntä onkaan, ettet palvoisi Jumalaa siksi, että ihmisluonteen rajoitukset ja aineellisen olemuksesi puutteet tekevät mahdottomaksi sinun nähdä häntä. Itsesi ja Jumalan välillä on ylitettävänä hirvittävä etäisyys (fyysinen avaruus). Niin ikään välillänne on ylitettävänä suuri hengellisen eroavaisuuden kuilu, mutta kaikesta siitä huolimatta, mikä fyysisessä ja hengellisessä mielessä erottaa sinut Jumalan paratiisillisesta persoonallisesta läsnäolosta, pysähdy silti pohtimaan sitä juhlallista tosiasiaa, että Jumala elää sisimmässäsi; hän on omalla tavallaan jo rakentanut sillan kuilun yli. Hän on lähettänyt itseään – henkensä – elämään sinussa ja uurastamaan kanssasi edetessäsi ikuista universumikulkuasi.
2:5.7 (39.6) Minusta on helppoa ja mieluista palvoa sellaista, joka on niin suuri ja samalla niin hellästi omistautunut omien alhaissyntyisten luotujensa ylöspäin kannustavaan hoivaamiseen. Rakastan luontaisesti sellaista, joka on näin voimallinen luomistyössä ja sen valvonnassa ja joka kuitenkin on niin täydellinen hyvyydessä ja niin uskollinen meitä jatkuvasti ympäröivässä rakastavassa hellyydessä. Minusta tuntuu, että rakastaisin Jumalaa aivan yhtä paljon, vaikkei hän olisikaan näin suuri ja väkevä, kunhan hän olisi yhtä hyvä ja armelias. Me kaikki rakastamme Isää enemmänkin hänen olemuksensa takia kuin kunnioituksesta hänen häkellyttäviä ominaisuuksiaan kohtaan.
2:5.8 (39.7) Tarkkaillessani Luoja-Poikia ja heidän alaisuudessaan toimivia hallintopersoonallisuuksia, jotka niin uljaasti kamppailevat moninaisten ajallisten, avaruuden universumien kehittymiseen luontaisesti kuuluvien vaikeuksien kanssa, havaitsen tuntevani näitä universumien alempia valtiaita kohtaan suurta ja perinpohjaista kiintymystä. Minusta tuntuu loppujen lopuksi, että me kaikki – maailmojen kuolevaiset mukaan lukien – rakastamme Universaalista Isää ja kaikkia muita olentoja – jumalallisia tai inhimillisiä –, koska huomaamme näiden persoonallisuuksien vilpittömästi rakastavan meitä. Rakastamisen kokemus on hyvin paljossa suora reaktio rakastetuksi tulemisen kokemukseen. Tietäessäni Jumalan rakastavan minua minun tulisi jatkuvasti rakastaa häntä yli kaiken siinäkin tapauksessa, että hänet olisi riisuttu kaikista korkeimmuuden, perimmäisyyden ja absoluuttisuuden attribuuteistaan.
2:5.9 (40.1) Isän osoittama rakkaus seuraa meitä nyt ja läpi ikuisten aikojen päättymättömän kehän. Pohdiskellessasi Jumalan rakastavaa olemusta on sitä kohtaan olemassa vain yksi järjellinen ja luonnollinen persoonallisuuden reaktio: Rakastat Luojaasi vieläkin enemmän; osoitat Jumalalle kiintymystä, joka on verrattavissa lapsen maiselle vanhemmalleen osoittamaan kiintymykseen. Sillä niin kuin isä, todellinen isä, oikea isä, rakastaa lapsiaan, niin rakastaa Universaalinenkin Isä luotuja poikiaan ja tyttäriään ja etsii ikuisesti heidän parastaan.
2:5.10 (40.2) Mutta Jumalan rakkaus on viisasta ja kaukonäköistä vanhemman kiintymystä. Jumalallinen rakkaus toimii liitossa jumalallisen viisauden ja Universaalisen Isän täydellisen olemuksen kaikkien muiden infiniittisten piirteiden kanssa. Jumala on rakkaus, mutta rakkaus ei ole Jumala. Jumalallisen rakkauden suurin ilmentymä kuolevaisia olentoja kohtaan on nähtävissä Ajatuksensuuntaajien lahjoittamisessa, mutta teille osoitettu Isän rakkauden suurin ilmentymä on nähtävissä hänen Poikansa Mikaelin lahjoittautumisessa, silloin kun hän eli maan päällä ihanteellisen hengellisen elämän. Sisimmässä oleva Suuntaaja tekee Jumalan kullekin ihmissielulle osoittamasta rakkaudesta henkilökohtaisen.
2:5.11 (40.3) Ajoittain tunnen suorastaan kipua, kun minun on pakko kuvata taivaallisen Isän maailmankaikkeuden lapsiaan kohtaan tuntemaa jumalallista kiintymystä käyttämällä ihmisperäistä sanasymbolia rakkaus. Vaikka tämä termi toki vastaa ihmisen korkeinta käsitystä kuolevaisten keskinäisistä kunnioituksen ja omistautumisen suhteista, sitä käytetään kuitenkin tavan takaa kuvaamaan niin paljoa sellaista ihmissuhteisiin sisältyvää, joka on kauttaaltaan alhaista ja äärimmäisen sopimatonta tunnettavaksi millään sellaisella sanalla, jota käytetään myös osoittamaan elävän Jumalan verratonta kiintymystä universumiluotujaan kohtaan! Miten onnetonta, etten voi käyttää jotakin ylivertaista ja vain tähän tarkoitukseen varattua termiä, joka välittäisi ihmismielelle Paratiisin-Isän jumalallisen kiintymyksen oikean olemuksen ja ainutlaatuisen kauniin merkityksen.
2:5.12 (40.4) Kun ihminen kadottaa näköpiiristään persoonallisen Jumalan rakkauden, Jumalan valtakunnasta tulee pelkästään hyvyyden valtakunta. Jumalallisen olemuksen infiniittisestä yhtenäisyydestä huolimatta rakkaus on hallitseva piirre Jumalan kaikissa persoonallisissa toimissa luotujansa kohtaan.
2:6.1 (40.5) Fyysisessä universumissa voimme nähdä jumalallisen kauneuden, älyn maailmassa voimme havaita ikuista totuutta, mutta Jumalan hyvyys on löydettävissä vain henkilökohtaisen uskonnollisen kokemuksen hengellisestä maailmasta. Oikealta olemukseltaan uskonto on uskosta johtuvaa luottamusta Jumalan hyvyyteen. Filosofiassa Jumala voisi olla suuri ja absoluuttinen, jopa jollakin tavoin älyllinen ja persoonallinen, mutta uskonnossa Jumalan täytyy olla myös moraalinen: hänen täytyy olla hyvä. Ihminen saattaisi pelätä suurta Jumalaa, mutta vain hyvään Jumalaan hän kohdistaa luottamuksensa ja rakkautensa. Tämä Jumalan hyvyys on osa Jumalan persoonallisuutta, ja se paljastuu täysimääräisesti vasta Jumalan uskovien poikien henkilökohtaisessa uskonnollisessa kokemuksessa.
2:6.2 (40.6) Uskonto antaa ymmärtää, että hengen supermaailma on tietoinen ihmisten maailman perustarpeista ja että se reagoi niihin. Kehitysuskonto voi yltää eettisyyteen, mutta vasta ilmoitususkonnosta tulee aidosti ja hengellisesti moraalista. Sen ikivanhan käsityksen, jonka mukaan Jumala on majesteettisen moraalisuuden hallitsema Jumaluus, Jeesus nosti sille hellän koskettavalle vanhemman ja lapsen välisen suhteen intiimin perhemoraalin tasolle, jota hellempää ja kauniimpaa kuolevaisen kokemuksessa ei ole.
2:6.3 (41.1) ”Jumalan hyvyyden ylenpalttisuus johdattaa erehtyvän ihmisen katumukseen.” ”Jokainen hyvä lahja ja jokainen täydellinen lahja tulee valkeuksien Isältä.” ”Jumala on hyvä. Hän on ihmissielujen ikuinen turvapaikka.” ”Herra Jumala on armollinen ja laupias. Hän on pitkämielinen ja hyvyydessä ja totuudessa ylitsevuotava.” ”Koeta ja huomaa, että Herra on hyvä! Siunattu on ihminen, joka häneen luottaa.” ”Herra on laupias ja täynnänsä sääliväisyyttä. Hän on pelastuksen Jumala.” ”Hän parantaa sydämeltään murtuneet ja sitoo sielun saamat haavat. Hän on ihmisen kaikkivaltias hyväntekijä.”
2:6.4 (41.2) Vaikka käsitys Jumalasta kuninkaana ja tuomarina edistikin moraalin korkeaa tasoa ja loi ryhmästä lainkuuliaisen kansan, se jätti yksittäisen uskovaisen silti murheelliseen epävarmuuden tilaan, mitä tulee hänen asemaansa ajallisuudessa ja ikuisuudessa. Myöhemmät heprealaisprofeetat julistivat Jumalan Israelin Isäksi; Jeesuksen antaman ilmoituksen mukaan Jumala on joka ainoan ihmisolennon Isä. Jeesuksen elämä valaisee transsendentaalisella tavalla kuolevaisten olentojen koko jumalakäsitystä. Epäitsekkyys kuuluu olennaisena osana vanhemman tuntemaan rakkauteen. Jumala ei rakasta niin kuin Isä, vaan isänä. Hän on maailmankaikkeuden jokaisen persoonallisuuden Paratiisissa oleva Isä.
2:6.5 (41.3) Vanhurskaus antaa ymmärtää, että Jumala on maailmankaikkeuden moraalilain alkulähde. Totuus esittää Jumalan ilmoittajana, opettajana. Mutta rakkaus antaa ja kaipaa kiintymystä, etsii sellaista ymmärtävää kumppanuutta, joka vallitsee vanhemman ja lapsen välillä. Oikeamielisyys saattaa olla se, miten Jumala ajattelee, mutta rakkaus on se, miten isä asennoituu. Erheellinen olettamus, jonka mukaan Jumalan oikeudenmukaisuus olisi yhteen sovittamaton taivaallisen Isän epäitsekkään rakkauden kanssa, antoi ymmärtää, että Jumaluuden olemuksesta puuttuisi yhtenäisyys, ja johti suoraa tietä sovitusopin kehittelemiseen. Se taas on filosofinen hyökkäys sekä Jumalan yhtenäisyyttä että hänen vapaatahtoisuuttaan vastaan.
2:6.6 (41.4) Rakastava taivaallinen Isä, jonka henki elää hänen maan päällä asuvissa lapsissaan, ei ole mikään jakautunut persoonallisuus – toisaalta oikeuden, toisaalta armon personoituma. Mitään välittäjää ei myöskään tarvita, jotta pääsisi osalliseksi Isän suosiosta tai anteeksiantamuksesta. Jumalallista vanhurskautta ei hallitse tiukka, hyvitystä vaativa oikeudenmukaisuus; Isä-Jumala nousee tuomari-Jumalan yläpuolelle.
2:6.7 (41.5) Jumala ei koskaan ole vihainen, kostonhimoinen eikä kiukkuinen. On totta, että viisaus kyllä usein hillitsee hänen rakkauttaan, samalla kun oikeudenmukaisuus rajoittaa sitä, missä määrin hänen osoittamansa armon voi torjua. Hänen oikeamielisyyden rakkautensa ei voi olla ilmenemättä yhtäläisenä vihana syntiä kohtaan. Isä ei ole epäjohdonmukainen persoonallisuus. Jumalallinen yhtenäisyys on täydellistä. Paratiisin-Kolminaisuudessa vallitsee absoluuttinen yhtenäisyys Jumalan kanssa tasavertaisten persoonien ikuisesta yksilöllisyydestä huolimatta.
2:6.8 (41.6) Jumala rakastaa synnintekijää ja vihaa syntiä; sellainen lausuma on filosofisesti tosi, mutta Jumala on transsendentti persoonallisuus, ja persoonat voivat rakastaa ja vihata vain muita persoonia. Synti ei ole persoona. Jumala rakastaa synnintekijää, sillä tämä on persoonallisuusrealiteetti (potentiaalisesti ikuinen), kun taas syntiä kohtaan Jumalalla ei ole mitään persoonallista asennetta, sillä synti ei ole hengellinen realiteetti. Se ei ole persoonallinen. Sen vuoksi vain Jumalan oikeudenmukaisuus tiedostaa sen olemassaolon. Jumalan tuntema rakkaus pelastaa synnintekijän. Jumalan laki hävittää synnin. Tämä jumalalliseen olemukseen kuuluva asenne näyttäisi muuttuvan, jos synnintekijä lopulta samastuisi kokonaan syntiin sillä tavoin kuin sama kuolevainen mieli saattaa samastua täysin myös hänessä elävään henki-Suuntaajaan. Tällainen syntiin samastunut kuolevainen muuttuisi silloin luonteeltaan kokonaan epähengelliseksi (ja sen vuoksi persoonaltaan epätodelliseksi) ja kokisi olemassaolonsa lopullisen lopettamisen. Epätodellisuus, tai edes luodun olemuksen epätäydellisyys, ei voi iän kaiken olla olemassa yhä todellisemmaksi käyvässä ja yhä hengellisemmäksi muuttuvassa maailmankaikkeudessa.
2:6.9 (42.1) Kun Jumala kääntää kasvonsa persoonallisuuden maailman puoleen, hänet havaitaan rakastavaksi persoonaksi, kun hän kääntää kasvonsa hengellisen maailman puoleen, hän on persoonallinen rakkaus; uskonnollisessa kokemuksessa hän on kumpaakin. Rakkaus tunnistaa sen, mikä on Jumalan tahtomaailmasta peräisin oleva tahto. Jumalallisen vapaatahtoisuuden pohjalla – universaalisen rakastamisalttiuden, armon osoittamisen, kärsivällisyyden julkituomisen ja anteeksiannon jakamisen pohjalla – on Jumalan hyvyys.
2:7.1 (42.2) Kaikki finiittinen tieto ja luodun olennon ymmärrys on suhteellista. Informaatio ja tieto, jopa korkeallakin olevista lähteistä kerätty, on vain suhteellisen täydellistä, paikallisessa mielessä täsmällistä ja henkilökohtaisessa mielessä totta.
2:7.2 (42.3) Fyysiset tosiasiat ovat melko yhdenmukaisia, mutta totuus on maailmankaikkeuden filosofiassa elävä ja joustava tekijä. Kehittyvät persoonallisuudet ovat kommunikaatioissaan vain osittain viisaita ja vain suhteellisen totuudellisia. He voivat olla varmoja vain siihen saakka, mihin heidän henkilökohtainen kokemuksensa ulottuu. Se, mikä saattaa olla näennäisesti täysin totta yhdessä paikassa, onkin kenties vain suhteellisen totta jollakin toisella luomakunnan lohkolla.
2:7.3 (42.4) Jumalallinen totuus, lopullinen totuus, on yhdenmukainen ja universaalinen. Mutta hengellisiä olevaisia käsittelevä kertomus, sellaisena kuin erilaisilta sfääreiltä peräisin olevat monilukuiset yksilöt sen kertovat, saattaa juuri tästä tiedon täysimääräisyyden ja henkilökohtaisen kokemuksen tyhjentävyyden samoin kuin tämän kokemuksen keston ja laajuuden suhteellisuuden vuoksi toisinaan yksityiskohtiensa osalta vaihdella. Vaikka Ensimmäisen Suuren Lähteen ja Keskuksen lait ja säädökset, ajatukset ja asenteet ovat ikuisesti, infiniittisesti ja universaalisesti tosia, samalla niiden soveltaminen ja sovittaminen itse kuhunkin universumiin, järjestelmään, maailmaan ja luotuun älylliseen olentoon ovat mukautettuja Luoja-Poikien suunnitelmiin ja menetelmiin näiden toimiessa kukin omassa universumissaan, samoin kuin ne ovat sopusoinnussa Äärettömän Hengen ja kaikkien muiden liitännäisten taivaallisten persoonallisuuksien paikallisten suunnitelmien ja menettelytapojen kanssa.
2:7.4 (42.5) Materialismin valheellinen tiede tuomitsisi kuolevaisen ihmisen universumin lainsuojattomaksi. Sellainen osittainen tieto on potentiaalisesti pahaa. Se on tietoa, joka koostuu sekä hyvästä että pahasta. Totuus on kaunis, sillä se on sekä täydellinen että symmetrinen. Totuutta etsiessään ihminen tavoittelee sitä, mikä on jumalallisesti todellista.
2:7.5 (42.6) Filosofit tekevät karkeimmat virheensä eksyessään sille petolliselle maaperälle, jota abstraktio edustaa – tapa kohdistaa huomio todellisuuden yhteen ainoaan puoleen ja sen jälkeen julistaa sellainen yksittäinen aspekti koko totuudeksi. Viisas filosofi etsii aina sitä luovaa suunnitelmaa, joka on kaikkien universumi-ilmiöitten takana ja joka on olemassa niitä ennen. Luojan ajatus käy poikkeuksetta luovan teon edellä.
2:7.6 (42.7) Älyllinen itsetajunta voi löytää totuuden kauneuden, sen hengellisen laatumääreen, ei pelkästään sen käsitteiden filosofisen johdonmukaisuuden avulla, vaan luotettavammin ja vakaammin aina läsnä olevan Totuuden Hengen antaman erehtymättömän vastakaiun avulla. Onnellisuus seuraa totuuden tunnistamisesta, koska totuuden mukaan voidaan toimia, se voidaan elää. Pettymys ja murhe ovat erheen seuralaisia, sillä koska se ei ole realiteetti, sitä ei myöskään voi toteuttaa kokemuksessa. Jumalallisen totuuden tuntee parhaiten siitä, että siinä on hengellinen tuntu.
2:7.7 (42.8) Ikuinen kaipuu kohdistuu yhdistymiseen, jumalalliseen yhtenäisyyteen. Kaukaisuuksiin ulottuva fyysinen maailmankaikkeus yhdentyy Paratiisin Saaressa. Älyllinen maailmankaikkeus yhdentyy mielen Jumalassa – Myötätoimijassa. Hengellinen maailmankaikkeus yhdentyy Iankaikkisen Pojan persoonallisuudessa. Mutta ajallisuuden ja avaruuden yksittäinen kuolevainen yhdentyy Jumala Isässä sen suoran keskinäissuhteen kautta, joka vallitsee ihmisessä elävän Ajatuksensuuntaajan ja Universaalisen Isän välillä. Ihmisen Suuntaaja on Jumalan osanen, ja se etsii ikuisesti jumalallista yhdistymistä; se yhdentyy Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen Paratiisijumaluudessa ja sen kanssa.
2:7.8 (43.1) Korkeimman kauneuden havaitseminen on todellisuuden löytämistä ja yhdentämistä: Havaita ikuiseen totuuteen sisältyvä jumalallinen hyvyys – se on äärimmäistä kauneutta. Jopa ihmisperäisen taiteen viehätysvoima koostuu sen yhtenäisyyden harmoniasta.
2:7.9 (43.2) Heprealaisten uskonnon suurin virhe oli siinä, ettei se kyennyt yhdistämään Jumalan hyvyyttä tieteen tosiasiapohjaisiin totuuksiin eikä taiteen vetoavaan kauneuteen. Kun sivistys eteni ja uskonto jatkuvasti seurasi samaa epäviisasta Jumalan hyvyyden ylikorostamisen kurssia, joka merkitsi totuuden suhteellista poissulkemista ja kauneuden laiminlyömistä, tietyntyyppisille ihmisille kehittyi alati voimistuva pyrkimys kääntää selkänsä abstraktiolle ja yhteydestään irrotetulle käsitykselle hyvyydestä. Nykypäivien uskonnon ylikorostunut ja irrallinen moraalisuus, joka ei kykene saamaan osakseen monienkaan kahdennenkymmenennen vuosisadan ihmisten antaumusta ja lojaalisuutta, palautuisi arvoonsa, jos se moraalisten käskyjensä lisäksi omistaisi yhtäläistä huomiota tieteen, filosofian ja hengellisen kokemuksen totuuksille sekä fyysisen luomakunnan kauneudelle, älyllisen osaamisen lumovoimalle ja suuruudelle, joka tulee esille aidon siveellisen rohkeuden saavuttamisessa.
2:7.10 (43.3) Kuluvan aikakauden uskonnollinen haaste kohdistuu niihin kaukonäköisiin ja eteenpäin katsoviin miehiin ja naisiin, jotka omaavat hengellistä ymmärrystä ja uskaltavat rakentaa uuden ja kiehtovan elämisen filosofian laajentuneista ja erinomaisen yhdentyneistä, nykyaikaisista kosmisen totuuden, universumin kauneuden ja jumalallisen hyvyyden käsityksistä. Sellainen uusi ja oikeamielinen moraalinäkemys on vetoava kaikkeen siihen, mikä ihmismielessä on hyvää, ja on oleva haasteena sille, mikä ihmissielussa on parasta. Totuus, kauneus ja hyvyys ovat jumalallisia realiteetteja, ja kun ihminen nousee ylemmäs hengellisen elämän portaikkoa, nämä Iankaikkisen ylivertaiset ominaisuudet käyvät yhä koordinoidummiksi ja yhtenäisemmiksi Jumalassa, joka on rakkaus.
2:7.11 (43.4) Kaikki totuus – aineellinen, filosofinen tai hengellinen – on sekä kaunista että hyvää. Kaikki todellinen kauneus – materiaalinen taide tai hengellinen symmetria – on sekä totuudellista että hyvää. Kaikki aito hyvyys – olkoon se henkilökohtaista moraalisuutta, yhteiskunnallista tasapuolisuutta tai jumalallista huolenpitoa – on yhtäläisen todellista ja kaunista. Terveys, mielenterveys ja onnellisuus ovat totuuden, kauneuden ja hyvyyden yhdentymiä, siten kuin ne sekoittuvat ihmisen kokemuksessa. Sellaiset tuloksellisen elämän tasot syntyvät energiajärjestelmien, ideajärjestelmien ja henkijärjestelmien yhdistymisestä.
2:7.12 (43.5) Totuus on koossapitävää, kauneus vetoavaa, hyvyys vakauttavaa. Ja kun nämä todelliseen olevaisuuteen kuuluvat arvot koordinoituvat persoonallisuudenkokemuksessa, tuloksena on sellaista ylevää rakkautta, jolle on ominaista viisaus ja jota luonnehtii lojaalisuus. Koko universumiopetuksen todellinen tarkoitus on saada aikaan maailmojen yksittäisen lapsen entistä parempi koordinoituminen hänen laajenevaan kokemukseensa kuuluviin avarampiin realiteetteihin. Todellisuus on finiittistä inhimillisellä tasolla, se on infiniittistä ja ikuista korkeammilla ja jumalallisilla tasoilla.
2:7.13 (43.6) [Esittänyt Uversan Päivien Muinaisten antamin valtuuksin toimiva Jumalallinen Neuvonantaja.]
Urantia-kirja
Luku 3
3:0.1 (44.1) JUMALA on kaikkialla läsnä oleva; Universaalinen Isä hallitsee ikuisuuden kehää. Mutta paikallisuniversumeissa hän hallitsee Paratiisin Luoja-Poikiensa henkilöissä, samoin hän lahjoittaa elämänkin näiden Poikien kautta. ”Jumala on antanut meille ikuisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojissaan.” Nämä Jumalan Luoja-Pojat ovat persoonallinen ilmennys hänestä itsestään ajallisille olevaisuuden sektoreille ja avaruuden kehittyvien universumien kiitävillä planeetoilla eläville lapsille.
3:0.2 (44.2) Nämä äärimmäisen personoidut Jumalan Pojat ovat luotujen älyllisten olentojen alempienkin ryhmien selvästi havaittavissa, ja näin he kompensoivat infiniittisen, ja sen vuoksi vähemmän näkyvän, Isän näkymättömyyden. Paratiisista lähtöisin olevat Universaalisen Isän Luoja-Pojat ovat muutoin näkymättömän olennon revelaatio. Tämä olento on ikuisuuden kehään ja Paratiisin Jumaluuksien persoonallisuuteen luontaisesti kuuluvan absoluuttisuuden ja infiniittisyyden vuoksi näkymätön.
3:0.3 (44.3) Se tuskin on Jumalan attribuutti, että hän on luoja. Se, että hän on luoja, on pikemminkin hänen toimivan olemuksensa kokonaisuus. Ja tämä universaalinen luojuusfunktio ilmenee ikuisesti sellaisena, jollaiseksi Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen infiniittisen ja jumalallisen reaalisubjektin kaikki koordinoidut attribuutit sen määrittävät ja jollaisena ne sitä valvovat. Epäilemme vahvasti, voidaanko mitään tiettyä jumalallisuuden ominaispiirrettä pitää muita ominaispiirteitä edeltävänä, mutta jos niin olisi, silloin luojuutta edustava Jumaluuden olemus menisi kaikkien muiden olemusten, toimintojen ja attribuuttien edelle, ja Jumaluuden luojuus huipentuu siihen universaaliseen totuuteen, että Jumala on Isä.
3:1.1 (44.4) Universaalisen Isän kyky olla läsnä kaikkialla ja samanaikaisesti muodostaa hänen omnipresenssinsä. Vain Jumala voi olla samanaikaisesti kahdessa paikassa, lukemattomissa paikoissa. Jumala on läsnä samanaikaisesti ”sekä ylhäällä taivaassa että alhaalla maan päällä”, eli kuten psalminlaulaja asian ilmaisi: ”Mihin pääsisin henkeäsi pakoon tai mihin pakenisin sinun läsnäoloasi?”
3:1.2 (44.5) ”’Minä olen sekä lähellä että kaukana oleva Jumala’, sanoo Herra. ’Enkö minä täytä taivasta ja maata?’” Universaalinen Isä on kaiken aikaa läsnä kaukaisuuksiin ulottuvan luomuksensa kaikissa osissa ja kaikissa sydämissä. Hän on ”sen täyteys, joka täyttää kaiken ja on kaikessa”, ja ”joka tekee kaiken kaikissa”, ja edelleen: käsitys hänen persoonallisuudestaan on sellainen, ”ettei taivas (universumi) eikä taivaitten taivas (universumien universumi) kykene häntä itseensä sisällyttämään.” On kirjaimellisesti totta, että Jumala on kaikki ja kaikessa. Muttei sekään vielä ole koko Jumala. Infiniittinen voi paljastua lopullisesti vasta infiniittisyydessä; syytä ei pysty koskaan täysin ymmärtämään sen seurauksia analysoimalla. Elävä Jumala on mittaamattomasti suurempi kuin on sen luomistyön kokonaismäärä, joka on olevaistunut hänen kahlitsemattoman vapaan tahtonsa mukaisten luovien tekojen tuloksena. Jumala tulee julki kautta kosmoksen, mutta kosmos ei koskaan voi kattaa eikä sisältää Jumalan infiniittisyyden kaikkeutta.
3:1.3 (45.1) Isän läsnäolo vartioi lakkaamatta kokonaisuniversumia. ”Hän lähtee liikkeelle taivaan lopusta, ja hänen piirinsä ulottuu sen kaikille kulmille, eikä mikään ole kätkössä sen valkeudelta.”
3:1.4 (45.2) Ei ole pelkästään niin, että luotu on Jumalassa, vaan on myös niin, että Jumala asuu luodussa. ”Me tiedämme asuvamme hänessä, koska hän asuu meissä; hän on antanut meille oman henkensä. Tämä Paratiisin-Isän antama lahja on ihmisen erottamaton kumppani.” ”Hän on ikuisesti läsnä oleva ja kaiken läpäisevä Jumala.” ”Ikiaikojen Isän henki on kätkettynä jokaisen kuolevaisen lapsen mieleen.” ”Ihminen menee etsimään ystävää, vaikka juuri se ystävä elää hänen omassa sydämessään.” ”Todellinen Jumala ei ole kaukana; hän on osa meistä; hänen henkensä puhuu sisimmästämme.” ”Isä elää lapsessa. Jumala on aina kanssamme. Hän on ikuiseen määränpäähän opastava henki.”
3:1.5 (45.3) Totuudenmukaisesti onkin ihmisten sukukunnasta sanottu: ”Te olette Jumalasta”, sillä ”se, joka asuu rakkaudessa, asuu Jumalassa, ja Jumala hänessä.” Jopa pahaa tehdessänne piinaatte sisässänne asuvaa Jumalan lahjaa, sillä Ajatuksensuuntaajan on sen ihmismielen kanssa, johon se on teljetty, pakko käydä läpi pahan ajattelun seuraamukset.
3:1.6 (45.4) Jumalan omnipresenssi on todellisuudessa osa hänen infiniittistä olemustaan; avaruus ei Jumaluudelle ole mikään este. Jumala on, täydellisesti ja rajoituksitta, näkyväisesti läsnä vain Paratiisissa ja keskusuniversumissa. Yhtä havaittavasti hän ei ole läsnä Havonaa ympäröivissä luomuksissa, sillä Jumala on rajoittanut suoran ja aktuaalisen läsnäolonsa kunnioittaakseen ajallisuuden ja avaruuden universumien rinnakkaisten luojien ja hallitsijoiden suvereenisuutta ja jumalallisia oikeuksia. Jumalallisen läsnäolon käsitteen kohdalla tulee näin muodoin ottaa huomioon, että se on sekä ilmenemistapojen että -kanavien osalta varsin laaja-alaista, sillä siihen on luettava sekä Iankaikkisen Pojan, Äärettömän Hengen että Paratiisin Saaren läsnäolopiirit. Eikä aina ole mahdollista tehdä eroa Universaalisen Isän läsnäolon ja hänen ikuisten rinnakkaisolentojensa ja edustajiensa toimintojen välillä, sillä siinä määrin täydellisesti he täyttävät hänen muuttumattomien tarkoitusperiensä kaikki infiniittiset vaatimukset. Mutta tämä ei koske persoonallisuuspiiriä eikä Suuntaajia. Niiden osalta Jumala toimii vain omissa nimissään, välittömästi ja muut poissulkien.
3:1.7 (45.5) Universaalinen Valvoja on potentiaalisesti läsnä Paratiisin Saaren gravitaatiopiireissä maailmankaikkeuden kaikissa osissa kaikkina aikoina ja samassa määrin, kunkin osan massan suhteessa ja tästä läsnäolosta johtuvien fyysisten vaatimusten mukaisesti, sekä siksi, että koko luomistulokseen kuuluu luonnostaan ominaisuus, joka panee kaikki olevaiset pitäytymään häneen ja olemaan hänessä. Ensimmäinen Lähde ja Keskus on samoin potentiaalisesti läsnä Kvalifioimattomassa Absoluutissa, ikuisessa tulevaisuudessa luotavien universumien tyyssijassa. Näin Jumala läpäisee potentiaalisesti menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden fyysiset universumit. Hän on niin kutsutun aineellisen luomistuloksen koossapysymisen ikiaikainen perusta. Tämä ei-hengellinen jumaluuspotentiaali muuttuu aktuaaliseksi siellä täällä koko fyysisten olemassa olevien tason piirissä, kun joku yksinomaisesti häntä edustavista toimintayksiköistä selittämättömällä tavalla puuttuu asioiden kulkuun maailmankaikkeuden toiminnan näyttämöllä.
3:1.8 (45.6) Jumalan mielellinen läsnäolo korreloituu Myötätoimijan, Äärettömän Hengen, absoluuttisen mielen kanssa, mutta finiittisissä luomuksissa se on paremmin havaittavissa siinä, että Paratiisin Valtiashenkien kosminen mieli toimii kaikkialla. Aivan kuten Ensimmäinen Lähde ja Keskus on potentiaalisesti läsnä Myötätoimijan mieliyhteyspiireissä, niin hän on potentiaalisesti läsnä myös Universaalisen Absoluutin jännitteissä. Mutta ihmisten olentoluokkaa edustava mieli on Myötätoimijan Tyttärien, kehittyvien universumien Jumalallisten Hoivaajien, antama lahja.
3:1.9 (46.1) Universaalisen Isän kaikkialla läsnä oleva henki koordinoituu Iankaikkisen Pojan universaalisen henkiläsnäolon toiminnan ja Jumaluusabsoluutin ikuisen jumalallisen potentiaalin kanssa. Mutta sen paremmin Iankaikkisen Pojan ja hänen Paratiisin-Poikiensa hengellinen toiminta kuin Äärettömän Hengen tekemät mielen lahjoittamisetkaan eivät näytä sulkevan pois Ajatuksensuuntaajien, ihmisissä asuvien Jumalan osasten, välitöntä vaikutusta hänen luotujen lastensa sydämestä.
3:1.10 (46.2) Mitä tulee Jumalan läsnäoloon planeetalla, järjestelmässä, konstellaatiossa tai jossakin universumissa, niin se, minkä määräistä tällainen läsnäolo on jossakin luomisteoksen yksikössä, mittaa Korkeimman Olennon kehittyvän läsnäolon laajuutta: Sen määrittävät joukkomittainen Jumalan tunnustaminen ja uskollisuus hänelle aina paikallisjärjestelmiin ja jopa planeettoihin saakka ulottuvan valtavan universumijärjestelmän taholta. Siinä toivossa, että nämä Jumalan kallisarvoisen läsnäolon osa-alueet voitaisiin säilyttää ja turvata, joudutaan toisinaan jotkin planeetat tietyssä mielessä julistamaan karanteeniin tai osaksi eristämään ne yhteydenpidosta luomistuloksen laajempiin yksiköihin, sen vuoksi että nämä planeetat (tai jopa järjestelmät) ovat syöksyneet kauas hengelliseen pimeyteen. Ja tämä kaikki, sellaisena kuin se toteutuu Urantialla, on hengellisessä mielessä puolustuksellinen reaktio maailmojen enemmistön taholta näiden halutessa, niin pitkälle kuin mahdollista, säästyä uppiniskaisen, häijyn ja kapinallisen vähemmistön vieraannuttavien tekojen eristävien seuraamusten tuottamilta kärsimyksiltä.
3:1.11 (46.3) Samalla kun Isä isällisesti kytkee omaan yhteyspiiriinsä kaikki poikansa – kaikki persoonallisuudet –, samalla hänen vaikutusvaltaansa näihin rajoittaa heidän alkuperänsä kaukaisuus Jumaluuden Toisesta ja Kolmannesta Persoonasta, ja samalla tämä vaikutusvalta lisääntyy, sitä mukaa kun heidän määränpäänsä saavuttaminen lähestyy tätä tasoa. Sen tosiasian, onko Jumala läsnä luotujen mielessä, määrää se, onko näiden sisimmässä Isän osanen vai ei – sellainen osanen kuin Salaperäinen Opastaja – mutta hänen efektiivinen läsnäolonsa määräytyy sen mukaan, missä määrin näiden asuinpaikkana oleva mieli asettuu yhteistyöhön tämän niiden sisimmässä olevan Ajatuksensuuntaajan kanssa.
3:1.12 (46.4) Isän läsnäolossa ilmenevät vaihtelut eivät johdu Jumalan muuttuvaisuudesta. Isä ei vetäydy eristyksiin siksi, että häntä olisi laiminlyöty. Hänen kiintymyksensä ei väisty sen takia, että luotu tekee rikkomuksia. Paremminkin on niin, että hänen lapsensa, joille on annettu valinnan vapaus (hänen suhteensa), tätä valinnan vapautta käyttäessään määräävät suoraan, miten laajasti ja missä määrin rajoittuneena Isän jumalallinen vaikutus heidän sydämessään ja sielussaan ilmenee. Isä on vastiketta vaatimatta, rajoituksitta ja ketään suosimatta lahjoittanut itsensä meille. Hän ei suosi yhtäkään henkilöä, planeettaa, paikallisjärjestelmää eikä universumia. Ajallisuuden lohkoilla hän suo muusta erottuvaa kunniaa vain Paratiisista alkuisin oleville Seitsenkertaisen Jumalan persoonallisuuksille, finiittisten universumien tasavertaisille luojille.
3:2.1 (46.5) Kaikki universumit tietävät, että ”kaikkivaltias Herra Jumala hallitsee”. Tämän maailman ja muiden maailmojen asiat kuuluvat jumalallisen valvonnan piiriin. ”Hän tekee mielensä mukaan taivaan joukkojen keskuudessa ja maan asukkaitten joukossa.” On ikiajat totta, ettei ”ole muuta mahtia kuin Jumala”.
3:2.2 (46.6) Kaiken jumalallisen olemuksen kanssa sopusoinnussa olevan osalta on kirjaimellisesti totta, että ”Jumalalle kaikki on mahdollista”. Kansojen, planeettojen ja universumien pitkälliset kehitysprosessit ovat maailmankaikkeuden luojien ja hallintovaltaa käyttävien täydellisen valvonnan alaisuudessa, ja ne kehkeytyvät Universaalisen Isän ikuisen tarkoituksen mukaisesti ja etenevät sopusoinnussa ja järjestyksessä Jumalan kaikin puolin viisaaseen suunnitelmaan pitäytyen. On vain yksi lainsäätäjä. Hän ylläpitää avaruuden maailmat ja kierrättää universumeja ikuisen kiertokulun loputonta kehää.
3:2.3 (47.1) Kaikista Jumalan attribuuteista hänen kaikkivaltiutensa on parhaiten ymmärrettyä, etenkin silloin ja siten kuin se aineellisessa maailmankaikkeudessa ilmenee. Ei-hengellisenä ilmiönä tarkasteltuna Jumala on energiaa. Tämän fyysisen tosiasian toteaminen perustuu siihen käsittämättömään totuuteen, että Ensimmäinen Lähde ja Keskus on koko avaruuden universaalisten fyysisten ilmiöitten perimmäinen syy. Kaikki fyysinen energia ja muut aineelliset ilmenemät juontuvat tästä jumalallisesta toiminnasta. Valo, toisin sanoen lämpöä sisältämätön valo, on Jumaluuksien toinen ei-hengellinen ilmentymä. Ja on olemassa vielä yksi ei-hengellinen energian muoto, joka on itse asiassa Urantialla tuntematon; se on vielä tunnistamatta.
3:2.4 (47.2) Jumala valvoo kaikkea voimaa. Hän on valmistanut ”tien salamalle”, hän on järjestänyt kaiken energian virtapiirit. Hän on säätänyt kaikenmuotoisen energia-aineen ilmaantumisajankohdan ja -tason, ja nämä kaikki seikat ovat ajasta aikaan hänen ikuisessa otteessaan – gravitaatiokontrollissa, jonka keskus on ala-Paratiisissa. Ikuisen Jumalan valo ja energia kiertävät sen vuoksi ikuisesti hänen majesteettista yhteyspiiriään pitkin, pitkin sitä loputonta mutta säännöllistä tähtitarhojen kulkuetta, josta universumien universumi muodostuu. Koko luomistulos kiertää ikuisesti kaikkien olevaisten ja olentojen Paratiisillisen Persoonallisuuden keskusta.
3:2.5 (47.3) Isän kaikkivaltiudessa on kysymys absoluuttisen tason kaikkialle ulottuvasta hallitsevuudesta. Absoluuttisella tasolla ei energian kolmea muotoa – aineellista, mieli- ja hengellistä – voi hänen välittömässä läheisyydessään, kaiken olevaisen Lähteen läheisyydessä, erottaa toisistaan. Luodun olennon mieli, koska se ei ole Paratiisin monotaa eikä Paratiisin henkeä, ei reagoi suoraan Universaaliseen Isään. Jumala sopeuttaa itsensä epätäydellisyyttä olevaan mieleen – Urantian kuolevaisten tapauksessa – Ajatuksensuuntaajien kautta.
3:2.6 (47.4) Universaalinen Isä ei ole mikään ohimenevä vahvuus, vaihtuva voima eikä sinne tänne virtaileva energia. Isän valta ja viisaus ovat täysin riittävät selvittämään mitkä tahansa ja kaikki maailmankaikkeuden pulmatilanteet. Ihmisen kokemukseen kuuluvien hätätilanteiden syntyessä Isä on nähnyt ne kaikki jo edeltäkäsin, ja siksi hän ei suhtaudu maailmankaikkeuden asioihin kulloinkin kokonaisuudesta irrallisena tapauksena, vaan paremminkin sen mukaan, mitä ikuinen viisaus sanelee, ja sen mukaan, mikä on sopusoinnussa infiniittistä arvostelukykyä edustavien valtaoikeuksien asettamien vaatimusten kanssa. Siitä riippumatta, millä tavoin Jumalan valta ilmenee, se ei maailmankaikkeudessa vaikuta sokean voiman tavoin.
3:2.7 (47.5) Sellaisiakin tilanteita todella ilmenee, joissa näyttää siltä, että olisi turvauduttu hätäratkaisuihin, että luonnonlait olisi väliaikaisesti syrjäytetty, että olisi todettu asioita, jotka eivät sovi mihinkään, ja että olisi ryhdytty toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Mutta asia ei ole näin. Tällaiset käsitykset Jumalasta juontuvat näkökulmanne rajoittuneisuudesta, käsityskykynne äärellisyydestä ja tarkastelunne vajavaisuudesta. Sellainen Jumalan väärinkäsittäminen johtuu perinpohjaisesta tietämättömyydestänne maailmassa vaikuttavien korkeampien lakien olemassaolosta, Isän luonteen suuruudesta, hänen attribuuttiensa infiniittisyydestä ja siitä tosiasiasta, että hänellä on vapaa tahto.
3:2.8 (47.6) Jumalan hengen asuinpaikkana olevat planeettojen luodut olennot, jotka ovat sirottautuneina sinne tänne avaruuden universumien joka puolelle, ovat lukumääränsä ja ryhmiensä puolesta likimain äärettömiä, heidän älylliset kykynsä ovat niin suuresti toisistaan poikkeavia, heidän mielensä on niin rajoittunutta ja toisinaan niin karkeaa, heidän näkemyksensä ovat siksi paljon puutteellisia ja paikkaan sidottuja, että on miltei mahdotonta laatia sellaisia lakia koskevia yleistyksiä, jotka todellisuutta vastaavalla tavalla toisivat esille Isän infiniittiset attribuutit ja samalla olisivat edes jossakin määrin näiden älyllisten luotujen käsitettävissä. Niinpä sinun kannaltasi, joka olet luotu olento, monetkin kaikkivaltiaan Luojan teot näyttävät mielivaltaisilta, irrallisilta, eikä niinkään harvoin myös sydämettömiltä ja julmilta. Mutta vakuutan sinulle taas kerran, ettei se ole totta. Jumalan teot ovat kaikki tarkoituksenmukaisia, älyllisiä, viisaita, lempeitä ja ikuisesti parasta hyvää tarkoittavia – eivät aina yksilön, yksittäisen ihmisrodun, yksittäisen planeetan tai edes yksittäisen universumin parasta, mutta ne on tehty kaikkien asianosaisten – alimmasta ylhäisimpään – hyvinvointia ja parasta hyvää ajatellen. Ajallisuuden oloissa osan hyvinvointi saattaa toisinaan näyttää poikkeavan kokonaisuuden hyvinvoinnista. Iäisyyden kiertokulussa tällaisia näennäisiä eroavaisuuksia ei ole.
3:2.9 (48.1) Olemme kaikki osa Jumalan perhettä, ja siksi meidän pitää toisinaan saada osamme perheen sisäisestä kurinpidosta. Monet niistä Jumalan toimista, jotka meitä kovasti häiritsevät ja hämmentävät, ovat kaiken kattavaa viisautta ilmentävien päätösten ja ratkaisujen tulos, ja ne antavat Myötätoimijalle valtuudet panna toimeen infiniittisen mielen erehtymättömän tahdon tekemät valinnat, saattaa voimaan täydellisen persoonallisuuden tekemät päätökset. Ja kysymyksessä on persoonallisuus, jonka harkinta, näkemys ja huolenpito ottavat huomioon hänen laajan ja kauas ulottuvan luomistyönsä korkeimman ja ikuisen hyvinvoinnin.
3:2.10 (48.2) Näin ollen teidän kokonaisuudesta irrallaan oleva, kapea-alainen, finiittinen, karkea ja varsin materialistinen näkökulmanne ja olemukseenne luontaisesti kuuluvat rajoittuneisuutenne muodostavat sellaisen esteen, ettette kykene näkemään, tajuamaan tai tietämään monienkaan niiden jumalallisten tekojen viisautta ja hyvyyttä, jotka teistä näyttävät olevan täynnä peräti musertavaa julmuutta ja joille näyttää olevan ominaista äärimmäinen välinpitämättömyys kanssaluotujenne hyvinvointia ja menestystä kohtaan, sitä kohtaan, että he olisivat omalla planeetallaan onnellisia ja kokisivat henkilökohtaista menestystä. Ihmisen näköalan rajoittuneisuudesta, ahtaasta ymmärryksestänne ja rajallisesta käsityskyvystänne nimenomaan johtuu, että ymmärrätte väärin Jumalan motiivit ja vääristelette hänen tarkoitusperänsä. Evolutionaarisissa maailmoissa tapahtuu kuitenkin paljon sellaista, mikä ei ole Universaalisen Isän henkilökohtaisesti aikaansaamaa.
3:2.11 (48.3) Jumalallinen kaikkivaltius on täydellisen koordinoitunutta Jumalan persoonallisuuden muiden attribuuttien kanssa. Yleensä Jumalan valtaa rajoittavat sen maailmankaikkeudellisten hengellisten ilmenemien osalta vain seuraavat kolme ehtoa tai tilannetta:
3:2.12 (48.4) 1. Jumalan olemus, eritoten hänen ääretön rakkautensa, totuutensa, kauneutensa ja hyvyytensä.
3:2.13 (48.5) 2. Jumalan tahto, hänen maailmankaikkeuden persoonallisuuksille osoittamansa armeliaisuus ja hänen isällinen suhteensa heihin.
3:2.14 (48.6) 3. Jumalan laki, Paratiisin ikuisen Kolminaisuuden vanhurskaus ja oikeudenmukaisuus.
3:2.15 (48.7) Jumalan valta on rajatonta, hänen olemuksensa on jumalallinen, hänen tahtonsa on lopullinen, hänen attribuuttinsa ovat infiniittiset, hänen viisautensa on ikuista ja hänen reaalisuutensa on absoluuttinen. Mutta kaikki nämä Universaalisen Isän ominaisuudet yhdistyvät Jumaluudessa, ja ne ilmenevät universaalisesti Paratiisin-Kolminaisuudessa ja Kolminaisuuden jumalallisissa Pojissa. Muussa suhteessa kaikki Jumalaan liittyvä on Paratiisin ja Havonan keskusuniversumin ulkopuolella Korkeimman evolutionaarisen läsnäolon rajoittamaa, Perimmäisen olevaistuvan läsnäolon ehdollistamaa ja kolmen olemassa olevan Absoluutin – Jumaluus-, Universaalisen ja Kvalifioimattoman Absoluutin – koordinoimaa. Ja Jumalan läsnäolo on tällä tavoin rajoitettua, koska se on Jumalan tahto.
3:3.1 (48.8) ”Jumala tietää kaiken.” Jumalallinen mieli on tietoinen ja selvillä koko luomakunnan ajattelusta. Hänen tietonsa tapahtumista on universaalista ja täydellistä. Hänestä lähtevät jumalalliset entiteetit ovat osa häntä. Hän, joka ”punnitsee pilvet”, on myös ”täydellinen tietämyksessä.” ”Herran silmät ovat kaikkialla.” Suuri opettajanne sanoi mitättömästä varpusesta: ”Ei yksikään niistä putoa maahan Isäni sitä tietämättä”, kuin myös: ”Jopa päänne hiukset ovat luetut.” ”Hän kertoo tähtien luvun; hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.”
3:3.2 (49.1) Koko maailmankaikkeudessa Universaalinen Isä on ainoa persoonallisuus, joka tosiaankin tietää tähtien ja avaruuden planeettojen lukumäärän. Kunkin universumin kaikki maailmat ovat jatkuvasti Jumalan tietoisuudessa. Hän sanoo myös: ”Olen toden totta nähnyt kansani kärsimykset, olen kuullut heidän huutonsa ja tiedän heidän murheensa.” Sillä ”Herra katsoo taivaasta, hän näkee kaikki ihmisen pojat; asuinsijoiltaan hän katsoo kaikkia maan asukkaita.” Jokainen luodun lapsi voi todellakin sanoa: ”hän tietää valitsemani tien, ja kun hän on koetellut minua, olen jalostunut kuin kulta.” ”Jumala tietää, milloin istuudumme, milloin taas nousemme jaloillemme; hän ymmärtää ajatuksemme jo kaukaa ja on perillä kaikista teistämme.” ”Kaikki on paljaana ja avoimena hänen silmiensä edessä – hänen, jonka kanssa olemme tekemisissä.” Ja jokaista ihmistä tulisi totisesti lohduttaa se, että hän ymmärtää, että ”hän tietää puitteenne, hän muistaa, että olette tomua.” Puhuessaan elävästä Jumalasta Jeesus sanoi: ”Isänne tietää, mitä tarvitsette, jo ennen kuin häneltä anotte.”
3:3.3 (49.2) Jumalan hallussa on rajaton valta tietää kaikki olevaiset; hänen tietoisuutensa on universaalista. Hänen henkilökohtainen yhteyspiirinsä kattaa kaikki persoonallisuudet, ja hänen tietoaan alhaissyntyisimmistäkin luoduista olennoista täydentävät välillisesti erilaiset taivaista laskeutuvat jumalalliset Pojat, ja välittömästi sitä täydentävät kuolevaisissa asuvat Ajatuksensuuntaajat. Ja Ääretön Henki on sitä paitsi läsnä kaiken aikaa kaikkialla.
3:3.4 (49.3) Emme ole täysin varmoja, haluaako Jumala tietää syntiä sisältävät tapahtumat ennakolta, vai ei. Mutta vaikka Jumala tietäisikin etukäteen lastensa vapaasta tahdostaan tekemät teot, tällainen ennaltatietäminen ei vähäisimmässäkään määrin kumoa heidän vapauttaan. Yksi asia on kuitenkin varma: mikään ei tule Jumalalle yllätyksenä.
3:3.5 (49.4) Kaikkivaltius ei merkitse valtaa tehdä sellaista, mikä ei ole tehtävissä – sellaista, mikä ei kuulu jumaluuteen. Kaikentietävyys ei myöskään merkitse sellaisen tietämistä, mikä ei ole tiedettävissä. Mutta tällaisista lausumista kyetään tuskin tekemään äärelliselle mielelle ymmärrettäviä. Luotu voi tuskin ymmärtää Luojan tahdon ulottuvuutta ja rajoituksia.
3:4.1 (49.5) Kerran toisensa jälkeen tapahtuva minuutensa universumeille lahjoittaminen, sitä mukaa kun nämä saatetaan olevaisiksi, ei millään muotoa vähennä voimapotentiaalia tai viisauden reserviä, sellaisina kuin ne ovat alati olemassa ja kätkeytyneinä Jumaluuden keskuspersoonallisuuteen. Vahvuuden, viisauden ja rakkauden potentiaalin suhteen Isä ei koskaan ole vähentänyt mitään siitä, mikä on hänen hallussaan, eikä luopunut yhdestäkään valovoimaisen persoonallisuutensa attribuutista itseään Paratiisin-Pojille, alaisilleen luomistuloksille ja niiden moninaisille luoduille olennoille tuhlaillen lahjoittaessaan.
3:4.2 (49.6) Jokaisen uuden universumin luominen edellyttää vetovoiman uutta säätelyä. Mutta vaikka luominen jatkuisi määräämättömästi, ikuisesti, jopa infiniittisyyteen asti niin, että aineellinen luomistulos lopulta olisi ääretön, silloinkin Paratiisin Saaressa oleva kontrolli- ja koordinointivoima todettaisiin vaatimuksia vastaavaksi ja tällaisen äärettömän maailmankaikkeuden hallintaan, ohjaukseen ja koordinointiin riittäväksi. Ja tämän rajattomalle maailmankaikkeudelle tapahtuneen vahvuuden ja voiman loputtoman vuodattamisen jälkeenkin Infiniittisessä olisi edelleenkin sama ylivaraus vahvuutta ja energiaa; Kvalifioimaton Absoluutti olisi yhäkin vähentymätön; Jumalan hallussa olisi yhä sama infiniittinen potentiaali, ikään kuin vahvuutta, energiaa ja voimaa ei olisi koskaan vuodatettukaan lahjoituksena universumille universumin perään.
3:4.3 (50.1) Samoin on sanottava viisaudesta. Se, että mieltä niin auliisti jaetaan maailmoissa tapahtuvaa ajattelua varten, ei millään tavoin köyhdytä jumalallisen viisauden keskuslähdettä. Universumien määrän moninkertaistuessa ja maailmojen luotujen olentojen lukumäärän lisääntyessä aina käsityskyvyn äärirajoille asti, ja mikäli mieltä lahjoitetaan jatkuvasti ja loputtomasti näille olennoille – olkootpa vaatimattomalla tai korkealla tasolla – silti Jumalan keskuspersoonallisuus käsittää yhä saman ikuisen, infiniittisen ja kaikkiviisaan mielen.
3:4.4 (50.2) Se, että hän omasta itsestään lähettää henkisanansaattajia pitämään asuinpaikkanaan maailmanne ja muiden maailmojen miehiä ja naisia, ei millään tavoin vähennä hänen kykyään toimia jumalallisena ja kaikkivoipana henkipersoonallisuutena. Eikä ehdottomasti mitään rajaa ole sille, missä laajuudessa ja miten lukuisasti hän voi ja saattaa näitä henkiopastajia lähettää eteenpäin. Tämä itsensä luoduilleen antaminen muodostaa näille jumalallisen lahjan saaneille kuolevaisille äärettömän, miltei käsittämättömän, vastaisuudessa toteutuvan mahdollisuuden yhä pitemmälle meneviin ja toinen toistaan seuraaviin eksistensseihin. Ja tämä tuhlaileva itsensälahjoittaminen näiden hoivaavien henkientiteettien muodossa ei mitenkään supista sitä totuuden ja tiedon viisautta ja täydellisyyttä, joka on kaikkiviisaan, kaikkitietävän ja kaikkivoivan Isän persoonassa.
3:4.5 (50.3) Ajallisuudessa elävillä kuolevaisilla on tulevaisuus, mutta Jumala asuu iäisyydessä. Vaikka olen lähtöisin aivan Jumaluuden asuinsijan läheltä, en voi olettaa puhuvani täydellä ymmärryksellä monienkaan jumalallisten attribuuttien infiniittisyydestä. Vain infiniittisyyttä oleva mieli voi täysin käsittää olemassaolon infiniittisyyden ja toiminnan ikuisuuden.
3:4.6 (50.4) Kuolevainen ihminen ei mitenkään voi tuntea taivaallisen Isän infiniittisyyttä. Finiittinen mieli ei pysty ajattelemalla selvittämään sellaista absoluuttista totuutta tai tosiasiaa. Mutta samainen finiittinen ihminen voi tosiasiassa tuntea – konkreettisesti kokea – sellaisen infiniittisen Isän RAKKAUDEN täyden ja vähentymättömän vaikutuksen. Tällaisen rakkauden voi todellakin kokea, jos kohta onkin niin, että vaikka kokemisen laatu on rajoittamaton, sellaisen kokemuksen määrää silti rajoittaa tiukasti ihmisen hengellinen vastaanottokyky ja siihen liittyvä kyky osoittaa Isälle vastarakkautta.
3:4.7 (50.5) Finiittisen taholta infiniittisiin ominaispiirteisiin kohdistuva arvostus ylittää suuresti loogisuuden suhteen rajalliset luodun kyvyt, sillä kuolevaisesta ihmisestä on tehty Jumalan kuva – hänessä elää rahtunen infiniittisyyttä. Siksi ihmisen läheisin ja kallisarvoisin lähestymistie Jumalan luokse kulkee rakkauden kautta, sillä Jumala on rakkaus. Ja koko sellainen ainutlaatuinen suhde on kosmisen sosiologian mukainen tosiasiallinen kokemus, Luojan ja luodun välinen suhde – Isän ja lapsen molemminpuolinen kiintymys.
3:5.1 (50.6) Pitäessään yhteyttä Havonan jälkeisiin luomistuloksiin Universaalinen Isä ei käytä infiniittistä valtaansa ja lopullista auktoriteettiaan suoraa käskytystä käyttämällä, vaan pikemminkin Poikiensa ja heidän alaisuudessaan toimivien persoonallisuuksien kautta. Ja Jumala tekee tämän kaiken omasta vapaasta tahdostaan. Jos tilanne niin vaatisi, jos jumalallinen mieli niin tahtoisi päättää, voitaisiin mitä tahansa ja kaikkea muille siirrettyä valtaa käyttää suoraan. Mutta pääsääntöisesti sellaiseen toimenpiteeseen ryhdytään, vasta kun delegoitua valtaa saanut persoonallisuus jättää täyttämättä hänelle uskotun jumalallisen luottamustehtävän. Milloin ja missä sellainen laiminlyönti tapahtuukin ja niissä rajoissa, joissa Isä on pidättänyt itselleen jumalallisen vallan ja potentiaalin, hän kyllä toimii itsenäisesti ja itse valitsemiensa valtaoikeuksien mukaisesti; ja tämä valinta tuo kaikissa tapauksissa julki eittämätöntä täydellisyyttä ja infiniittistä viisautta.
3:5.2 (51.1) Isä hallitsee Poikiensa kautta. Koko maailmankaikkeuden organisaation läpi kulkee katkeamaton, Planeettaprinsseihin päättyvä hallitsijoitten ketju, hallitsijoitten, jotka ohjaavat Isän valtavien toimipiirien evolutionaaristen sfäärien kohtaloita. Pelkkää runollisuutta eivät ole sellaiset ilmaukset kuin ”maa ja sen täyteys ovat Herran”, ”Hän syöksee kuninkaat vallasta ja hän asettaa kuninkaat valtaan.” ”Kaikkein Korkeimmat hallitsevat ihmisten valtakunnissa.”
3:5.3 (51.2) Ihmisten sydämessään ratkaisemien asioiden kohdalla saattaa käydä, ettei Universaalisen Isän tahto aina toteudu. Mutta kun kysymys on siitä, miten planeetan asioita ja kohtaloa hoidetaan, silloin jumalallinen suunnitelma pääsee aina voitolle, ja rakkautta ja viisautta ilmentävä ikuinen tarkoitus saavuttaa riemuvoiton.
3:5.4 (51.3) Jeesus sanoi: ”Isäni, joka antoi heidät minulle, on suurempi kaikkia, eikä kukaan pysty heitä Isäni kädestä riistämään.” Katsellessanne Jumalan kutakuinkin rajattoman luomistyön moninaisia toimia ja tarkastellessanne sen pyörryttävää suunnattomuutta saatatte horjua sen suhteen, käsitättekö hänen ensisijaisuuttaan. Mutta teidän tulisi empimättä hyväksyä se, että hän istuu vakaasti ja ikuisesti valtaistuimellaan kaiken olevaisen Paratiisikeskuksessa, sekä se, että hän on kaikkien älyllisten olentojen hyvää tahtova Isä. On vain ”yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on kaiken yllä ja kaikessa”, ”ja hän on ennen kaikkia olevaisia ja kaikki olevaiset ovat hänessä”.
3:5.5 (51.4) Elämään liittyvät epävarmuustekijät ja olemassaolon hankaluudet eivät ole millään tavoin ristiriidassa Jumalan universaalisen suvereenisuuden käsitteen kanssa. Kaikkea evolutionaarista luodun olennon elämää ympäröivät joka puolelta tietyt väistämättömyydet. Ajatelkaapa seuraavia asioita:
3:5.6 (51.5) 1. Onko rohkeus, luonteenlujuus, tavoittelemisen arvoista? Jos on, siinä tapauksessa ihminen on kasvatettava ympäristössä, joka tekee välttämättömäksi vaikeuksien kanssa kamppailemisen ja reagoinnin pettymyksiin.
3:5.7 (51.6) 2. Onko altruismi, kanssaihmistensä palveleminen, tavoiteltavaa? Jos se sitä on, silloin elämänkokemuksen on tarjottava mahdollisuudet kohdata yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta.
3:5.8 (51.7) 3. Onko toivo, luottavaisuuteen sisältyvä ylevyys, tavoiteltavaa? Jos on, niin siinä tapauksessa ihmisen olemassaoloon täytyy alati kuulua turvattomuustekijöitä ja vähän väliä ilmenevää epävarmuutta.
3:5.9 (51.8) 4. Onko usko, inhimillisen ajattelun tekemä ylväin väite, toivottavaa? Jos se sitä on, silloin ihmismielen täytyy havaita olevansa siinä kiusallisessa tilanteessa, että se tietää aina vähemmän kuin se on valmis uskomaan.
3:5.10 (51.9) 5. Onko toivottavaa totuuden rakkaus ja halukkuus kulkea minne ikinä se johdattaakin? Jos on, silloin ihmisen täytyy kasvaa maailmassa, jossa erhe on läsnä ja valheellisuus aina mahdollinen.
3:5.11 (51.10) 6. Onko ihanteellisuus, jumalallisuutta lähestyvä käsitystapa, toivottavaa? Jos on, silloin ihmisen on ponnisteltava ympäristössä, joka ilmentää vain suhteellista hyvyyttä ja kauneutta – olosuhteissa, jotka kannustavat tavoittelemaan lannistumatta sellaista, mikä on parempaa.
3:5.12 (51.11) 7. Onko uskollisuus, omistautuminen korkeimman velvollisuuden täyttämiseen, toivottavaa? Jos on, silloin ihmisen täytyy elää ympärillään mahdollisuus petturuuteen ja pakoiluun. Velvollisuudentuntoisuuden sisältämä urheus on siinä, että siihen sisältyy aina epäonnistumisen vaara.
3:5.13 (51.12) 8. Onko epäitsekkyys, itsensä unohtamisen henki, tavoiteltavaa? Jos on, silloin kuolevaisen ihmisen on välttämättä elettävä kasvotusten sellaisen minuuden kanssa, joka kärttää loputtomasti tunnustusta ja kunnianosoituksia. Ihminen ei kykenisi dynaamisesti valitsemaan jumalallista elämää, ellei olisi tätä hänen minuutensa elämää, jonka hän voi hylätä. Ihminen ei koskaan pystyisi tarttumaan pelastavaan vanhurskauteen, ellei olisi olemassa potentiaalista pahaa, joka vastakohdallaan osoittaa, miten ylevää ja erilaista on hyvä.
3:5.14 (51.13) 9. Onko mielihyvä, onnellisuuden tuottama tyydytys, tavoiteltavaa? Jos on, ihmisen tulee siinä tapauksessa elää maailmassa, jossa tuskan kokemisen vaihtoehto ja kärsimisen todennäköisyys ovat aina vaikuttavia kokemuksellisia mahdollisuuksia.
3:5.15 (52.1) Kautta maailmankaikkeuden jokaista yksikköä pidetään kokonaisuuden osana. Osan selviytyminen riippuu siitä, toimiiko se yhdessä kokonaisuutta edustavan järjestelmän ja tarkoituksen kanssa, haluaako se täydestä sydämestään ja täysimääräistä alttiutta osoittaen täyttää Isän jumalallisen tahdon. Ainoa evolutionaarinen maailma, jossa erehtymistä (epäviisaan arvioinnin mahdollisuutta) ei esiintyisi, olisi maailma, jossa ei esiinny kahlitsematonta älyä. Havonan universumissa on miljardi täydellistä maailmaa täydellisine asukkaineen, mutta kehittyvän ihmisen täytyy olla erehtyväinen, jos hänen on määrä olla vapaa. Vapaa ja kokematon äly ei mitenkään voi heti ja alusta asti olla yksinomaan viisas. Virheellisen arvioinnin (pahan) mahdollisuus muuttuu synniksi, vasta kun ihmisen tahto tietoisesti hyväksyy ja tahallaan omaksuu tarkoituksellisen moraalittoman asenteen.
3:5.16 (52.2) Totuuden, kauneuden ja hyvyyden täysi arvossapitäminen kuuluu luontaisesti jumalallisen universumin täydellisyyteen. Havonan maailmojen asukkaat eivät tarvitse suhteellisten arvotasojen potentiaalia oikeitten valintojensa pontimeksi. Sellaiset täydelliset olennot kykenevät erottamaan ja valitsemaan hyvän, vaikka vastakohdan tarjoavat ja ajattelemaan pakottavat moraaliset valintatilanteet puuttuvatkin. Mutta kaikki tällaiset täydelliset olennot ovat moraaliselta olemukseltaan ja hengelliseltä asemaltaan sitä, mitä he ovat pelkän olemassaolonsa tosiasian perusteella. He ovat kokemusperäisesti ansainneet etenemistä vain heille synnynnäisesti kuuluvan aseman puitteissa. Kuolevainen ihminen ansaitsee jopa asemansa ylösnousemusehdokkaana omalla uskollaan ja toivollaan. Kaikki se jumalallinen, johon ihmismieli tarttuu ja jonka ihmissielu omaksuu, on kokemuksellisesti saavutettua. Se on henkilökohtaiseen kokemukseen kuuluva realiteetti ja on sen vuoksi ainutlaatuinen omaisuuserä, toisin kuin Havonan harhautumattomien persoonallisuuksien luontainen hyvyys ja vanhurskaus.
3:5.17 (52.3) Havonan luodut olennot ovat luonnostaan rohkeita, mutta he eivät ole inhimillisessä mielessä sankarillisia. He ovat synnynnäisesti ystävällisiä ja huomaavaisia, mutta ihmisen tavoin altruistisia he tuskin ovat. He odottavat miellyttävää tulevaisuutta, mutta he eivät ole täynnä toivoa sillä hienolla tavalla, joka on ominaista epävarmuutta edustavien evolutionaaristen sfäärien luottavaiselle kuolevaiselle. He uskovat maailmankaikkeuden vakauteen, mutta heille on ylen vierasta se pelastava usko, jolla kuolevainen ihminen kipuaa eläimen asteelta ylös Paratiisin porteille. He rakastavat totuutta, mutta he eivät tiedä mitään sen sielua virvoittavista ominaisuuksista. He ovat ihanteellisia, mutta he syntyvät sellaisiksi; he ovat täysin tietämättömiä siitä haltioitumisesta, jonka ihminen kokee riemua tuottavan valinnan jälkeen ihanteellisuuden saavuttaessaan. He ovat kuuliaisia, mutta he eivät ole koskaan kokeneet sitä värisyttävää elämystä, jonka tuottaa varaukseton ja älyllinen omistautuminen velvollisuuden täyttämiseen, kun toisena vaihtoehtona on kiusaus jättää se tekemättä. He ovat epäitsekkäitä, mutteivät he ole koskaan saavuttaneet näitä kokemuksen tasoja kukistamalla sotaisan minuutensa suurenmoisessa taistelussa. He nauttivat mielihyvästä, mutta he eivät ymmärrä sen mielihyvän tuomaa suloisuutta, joka aiheutuu kärsimisen mahdollisuudelta välttymisestä.
3:6.1 (52.4) Jumalallista epäitsekkyyttä osoittaen, täydellisimmästä täydellisempää anteliaisuutta ilmentäen Universaalinen Isä luovuttaa mahtiaan ja delegoi valtaansa, mutta hän on yhäkin ensimmäinen ja tärkein. Hänen kätensä lepää mahtavalla maailmankaikkeuden valtapiirien tilanteisiin vaikuttavalla vipusimella, hän on pidättänyt itselleen kaikki lopulliset päätökset, ja erehtymättä ja kiistämättömällä arvovallalla hän pitää ikuisista tarkoitusperistään muodostuvaa kaikkivaltiasta veto-oikeuden valtikkaa laajan, pyörivän ja alati kehää kiertävän luomistuloksen hyvinvoinnin ja kohtalon yllä.
3:6.2 (52.5) Jumalan suvereenisuus on rajoittamatonta; se on koko luomistuloksen perustotuus. Maailmankaikkeus ei ollut väistämätön. Maailmankaikkeus ei ole sattuma, eikä se myöskään ole itsestään olemassa oleva. Maailmankaikkeus on luomistyön tulos, ja se on sen vuoksi tyystin Luojan tahdon varassa. Jumalan tahto on jumalallinen totuus, elävä rakkaus; siksi evolutionaaristen universumien täydellistyville luomistuloksille on ominaista hyvyys – läheisyys jumalallisuuden suhteen – ja potentiaalinen pahuus – etäisyys jumalallisuudesta.
3:6.3 (53.1) Kaikenlainen uskonnollinen filosofia päätyy ennemmin tai myöhemmin käsitykseen maailmankaikkeuden yhtenäisestä hallinnosta, yhdestä Jumalasta. Maailmankaikkeuden syyt eivät voi olla alemmat kuin sen seuraukset. Maailmankaikkeuden elämänvirtojen ja kosmisen mielen lähteen täytyy olla niiden ilmenemistasojen yläpuolella. Ihmisen mieltä ei voi johdonmukaisesti selittää olemassaolon alemmista muodoista käsin. Todellisuudessa ihmisen mieli on ymmärrettävissä vain tunnustamalla ajattelun korkeampien muotojen ja tavoitteellisen tahdon reaalisuus. Ihminen on moraalisena olentona selittämätön, ellei Universaalisen Isän reaalisuutta tunnusteta.
3:6.4 (53.2) Mekanistista käsitystä ajava filosofi ilmoittaa hylkäävänsä ajatuksen universaalisesta ja suvereenisesta tahdosta, juuri siitä suvereenisesta tahdosta, jonka toimintaa maailmankaikkeuden lakien toteutumisessa hän niin syvästi kunnioittaa. Minkä tahattoman kunnianosoituksen mekanisti osoittaakaan lain Luojalle kuvitellessaan näiden lakien olevan itsestään toimivia ja itsestään selviä!
3:6.5 (53.3) On suuri kömmähdys humanisoida Jumala muutoin kuin käsityksessä ihmisessä asuvasta Ajatuksensuuntaajasta. Muttei sekään ole yhtä typerää kuin on Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen idean täysimittainen mekanisointi.
3:6.6 (53.4) Kärsiikö Paratiisin-Isä? Sitä en tiedä. Luoja-Pojat mitä varmimmin voivat kärsiä, ja toisinaan he kuolevaisten tavoin niin myös tekevät. Muunnetussa merkityksessä Iankaikkinen Poika ja Ääretön Henki kärsivät. Minusta tuntuu, että Universaalinen Isäkin kärsii, mutten voi ymmärtää miten; ehkäpä persoonallisuuspiirinsä kautta, ehkä sillä keinoin, että Ajatuksensuuntaajat ja hänen ikuisesta olemuksestaan antamansa muut lahjat omaavat yksilöllisyyden. Hän on sanonut kuolevaisten sukukunnista: ”Kaikissa koettelemuksissanne koetellaan myös minua.” Hän tuntee epäilemättä isällistä ja myötätuntoista ymmärtämystä. Hän saattaa todellakin kärsiä, mutta en ymmärrä sen kärsimisen luonnetta.
3:6.7 (53.5) Universumien universumin infiniittinen ja ikuinen Hallitsija on voima, muoto, energia, prosessi, malli, periaate, läsnäolo ja idealisoitu realiteetti. Mutta hän on enemmän: hän on persoonallinen, hän käyttää suvereenia tahtoa, kokee jumalallisuuden minätietoisuutta, toimeenpanee luovan mielen käskytykset, tavoittelee ikuisen tarkoitusperän toteutumisen tuomaa tyydytystä sekä osoittaa Isän rakkautta ja kiintymystä maailmankaikkeudessa olevia lapsiaan kohtaan. Ja näitä kaikkia Isän persoonallisempia piirteitä voi ymmärtää paremmin tarkastelemalla niitä sellaisina kuin ne tulivat esille Mikaelin, Luoja-Poikanne, lahjoittautuneena elämässä elämässä, silloin kun hän oli ruumiillistuneena Urantialla.
3:6.8 (53.6) Jumala Isä rakastaa ihmisiä, Jumala Poika palvelee ihmisiä, Jumala Henki innoittaa maailmankaikkeuden lapsia alati ylöspäin suuntautuvalle taipaleelle Jumala Isän löytämiseksi, Jumala Poikien määrittelemiä väyliä Jumala Hengen armollisuutta ilmentävän hoivan kautta.
3:6.9 (53.7) [Olen se Jumalallinen Neuvonantaja, joka on määrätty esittämään ilmoitus Universaalisesta Isästä, ja olen jatkanut työtäni esittämällä edellä olevan selvityksen Jumaluuden attribuuteista.]
Urantia-kirja
Luku 4
4:0.1 (54.1) UNIVERSAALISELLA Isällä on universumien universumin aineellisia, älyllisiä ja hengellisiä ilmiöitä koskeva ikuinen tarkoitus, jota hän toteuttaa aikakaudesta toiseen. Jumala loi universumit omasta vapaasta ja suvereenista tahdostaan, ja hän loi ne kaikin puolin viisaan ja ikuisen tarkoituksensa mukaisesti. On epävarmaa, tietävätkö Jumalan ikuisesta tarkoituksesta todellakaan kovin paljon ketkään muut kuin Paratiisin Jumaluudet ja heidän korkeimmat kumppaninsa. Jopa ylevillä Paratiisin kansalaisilla on varsin eriäviä mielipiteitä Jumaluuksien ikuisten tarkoitusperien luonteesta.
4:0.2 (54.2) On helppoa päätellä Havonan täydellisen keskusuniversumin luomisen tarkoituksena olleen pelkästään jumalallisen olemuksen tyydyttäminen. Havona saattaa olla malliluomuksena kaikille muille universumeille ja viimeisen vaiheen kouluna ajallisuudesta tuleville pyhiinvaeltajille, jotka ovat matkalla Paratiisiin. Tällaisen ylivertaisen luomuksen täytyy kuitenkin ensi sijassa olla olemassa täydellisten ja infiniittisten Luojien iloksi ja tyydytykseksi.
4:0.3 (54.3) Hämmästyttävä järjestelmä evolutionaaristen kuolevaisten täydellistämiseksi – sen jälkeen kun he ovat päässeet Paratiisiin ja Lopullisuuden Saavuttajakuntaan – ja harjaannuttamiseksi edelleen jotakin paljastumatonta tulevaa tehtävää varten näyttää todellakin tällä hetkellä olevan eräs seitsemän superuniversumin ja niiden monien alajakautumien päätehtävistä. Mutta tämä ylösnousemusjärjestelmä ajallisuuden ja avaruuden kuolevaisten hengellistämiseksi ja koulimiseksi ei missään tapauksessa ole maailmankaikkeuden älyllisten olentojen ainoa tehtävä. On todellakin olemassa monia muita kiehtovia toimintoja, jotka vaativat taivaallisten joukkojen aikaa ja sitovat heidän voimiaan.
4:1.1 (54.4) Urantian asukkaat ovat kautta aikakausien ymmärtäneet väärin Jumalan kaitselmuksen. Maailmassanne toki vaikuttaa jumalallista aikaansaannosta oleva kaitselmus, mutta se ei ole sellaista lapsellista, mielivaltaista ja aineellista huolenpitoa, jollaiseksi monet kuolevaiset ovat sen käsittäneet. Jumalan kaitselmus koostuu taivaallisten olentojen ja jumalallisten henkien toisiinsa kytkeytyvistä toiminnoista. Hellittämättä nämä olennot ja henget uurastavat kosmista lakia noudattaen Jumalan kunniaksi ja hänen universumilastensa hengellisyyden edistämiseksi.
4:1.2 (54.5) Ettekö voisi edistyä käsityksessänne Jumalan toimista ihmisen suhteen sellaiselle tasolle, että tunnistaisitte maailmankaikkeuden tunnussanaksi sanan edistys? Ihmissuku on ponnistellut pitkät ajanjaksot saavuttaakseen nykyisen asemansa. Kaitselmus on kaikki nämä vuosituhannet toteuttanut suunnitelmaa laajenevasta evoluutiosta. Käytännössä kummatkaan ajatukset eivät ole ristiriidassa. Ne ovat sitä vain ihmisen erheellisissä käsityksissä. Jumalallinen kaitselmus ei koskaan asetu vastustamaan todellista inhimillistä edistymistä – ei ajallista eikä hengellistä. Kaitselmus on aina sopusoinnussa korkeimman Lainsäätäjän muuttumattoman ja täydellisen olemuksen kanssa.
4:1.3 (55.1) ”Jumala on uskollinen” ja ”kaikki hänen käskynsä ovat oikeudenmukaisia”. ”Hänen uskollisuutensa perustat ovat itsessään taivaissa.” ”Ajasta aikaan, oi Herra, sinun sanasi on asetettu taivaassa. Sinun uskollisuutesi tavoittaa kaikki sukupolvet; sinä olet asettanut maan paikoilleen ja se pysyy.” ”Hän on uskollinen Luoja.”
4:1.4 (55.2) Ei ole rajaa sille, mitä voimia ja persoonallisuuksia Isä voi käyttää tarkoitusperänsä ylläpitämiseen ja luotujensa tukemiseen. ”Ikuinen Jumala on turvamme, ja allamme ovat iankaikkiset käsivarret.” ”Joka asuu Kaikkein Korkeimman salatussa paikassa, pysyy Kaikkivaltiaan varjeluksessa.” ”Katso, hän, joka meitä hoitaa, ei nuoku eikä nuku.” ”Tiedämme, että kaikki on kääntyvä parhain päin niille, jotka rakastavat Jumalaa”, ”sillä Herra kääntää katseensa vanhurskaitten puoleen ja hänen korvansa kuulevat heidän rukouksensa.”
4:1.5 (55.3) ”Sanansa voimalla” Jumala ylläpitää ”kaiken olevaisen”. Ja kun uusia maailmoja syntyy, hän ”lähettää paikalle Poikansa, ja ne on luotu”. Eikä Jumala vain luo, vaan hän ”pitää ne kaikki olevaisuuden piirissä”. Jumala pitää jatkuvasti yllä kaikki aineelliset olevaiset ja kaikki hengelliset olennot. Universumit ovat ikuisesti vakaita. Näennäisen epävakaisuuden keskellä on vakavuus. Tähtimaailmojen kaikkien energiapurkausten ja fyysisten mullistusten takana on järjestys ja turvallisuus.
4:1.6 (55.4) Universaalinen Isä ei ole vetäytynyt pois universumien hoidosta. Hän ei ole epäaktiivinen Jumaluus. Jos Jumala sattuisi vetäytymään koko luomistuloksen jatkuvan ylläpitäjän osastaan, seurauksena olisi välittömästi yleinen luhistuminen. Ilman Jumalaa mitään sellaista kuin todellisuus ei olisi olemassa. Tälläkin hetkellä, aivan niin kuin kaukaisina menneinä aikoina ja ikuisessa tulevaisuudessa, Jumala jatkaa ylläpitoaan. Jumalallinen ote ulottuu ikuisuuden kehän ympäri. Maailmankaikkeutta ei ole vedetty kellon tavoin käymään vain tietyksi ajaksi ja sitten lopettamaan käyntinsä, vaan kaikki uudistuu jatkuvasti. Lakkaamatta Isä vuodattaa energiaa, valoa ja elämää. Jumalan työskentely on konkreettista yhtä hyvin kuin hengellistä. ”Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle ja ripustaa maan tyhjyyden päälle.”
4:1.7 (55.5) Olentoluokkaani kuuluva olento kykenee erottamaan maailmankaikkeuden hallinnon jokapäiväisissä asioissa vallitsevan perimmäisen sopusoinnun ja näkemään sen kauas kantavan ja perinpohjaisen koordinoinnin. Moni asia, joka kuolevaisen mielelle näyttäytyy irrallisena ja umpimähkäisenä, näyttää minun ymmärrykseni mukaan järjestyksessä olevalta ja rakentavalta. Mutta universumeissa on meneillään myös hyvin paljon sellaista, jota en täysin käsitä. Olen jo kauan aikaa tutkinut paikallisuniversumien ja superuniversumien tunnettuja voimia, energioita, mieliä, morontioita, henkiä ja persoonallisuuksia, ja olen enemmän tai vähemmän niistä perillä. Yleisesti ottaen ymmärrän, miten nämä toimintayksiköt ja persoonallisuudet operoivat, ja olen yksityiskohtia myöten perillä suuruniversumin valtuutettujen hengellisten ja älyllisten olentojen toiminnasta. Universumien ilmiöitä koskevasta tietämyksestäni huolimatta joudun jatkuvasti kohtaamaan kosmisia reaktioita, joita en pysty kokonaan käsittämään. Tavan takaa kohtaan satunnaisilta näyttäviä voimien, energioiden, älyjen ja henkien keskinäissidosten yhteenkietoutumia, joita en osaa tyydyttävästi selittää.
4:1.8 (55.6) Olen täysin pätevä havaitsemaan ja analysoimaan kaikkien niiden ilmiöiden vaikutuksen, jotka johtuvat suoraan Universaalisen Isän, Iankaikkisen Pojan ja Äärettömän Hengen toiminnasta, ja hyvin laajasti myös Paratiisin Saaren toiminnasta johtuvien ilmiöitten vaikutuksen. Mutta joudun hämmennyksiin kohdatessani sellaista, mikä näyttää olevan heidän salaperäisten rinnakkaisolentojensa, potentiaalisuuden kolmen Absoluutin, aikaansaannosta. Nämä Absoluutit näyttävät astuvan aineen yläpuolelle, menevän mielen yläpuolelle ja kohoavan hengen yläpuolelle. Minua sekoittaa jatkuvasti ja minua hämmentää tämän tästä se, etten kykene käsittämään näitä monimutkaisia tapahtumia, joiden katson johtuvan Kvalifioimattoman Absoluutin, Jumaluusabsoluutin ja Universaalisen Absoluutin läsnäolosta ja aikaansaannoksista.
4:1.9 (56.1) Näiden Absoluuttien täytyy olla niitä ei vielä täysin julki tulleita, ulkona maailmankaikkeudessa vaikuttavia läsnäolevia, jotka avaruuden voimavaraukseen kuuluvissa ilmiöissä ja muiden perimmäisyyden tuolle puolen menevien toiminnassa tekevät fyysikoille, filosofeille tai jopa uskonnonharjoittajille mahdottomaksi varmuudella ennustaa, miten voiman, käsityksen tai hengen alkeisosaset tarkasti puhuen reagoivat vaatimuksiin, jotka ilmaantuvat monimutkaisessa todellisuuden tilanteessa, silloin kun kyseessä ovat äärimmäiset mukautumiset ja perimmäiset arvot.
4:1.10 (56.2) Ajallisuuden ja avaruuden universumeissa vallitsee niin ikään elimellinen yhtenäisyys, joka näyttää olevan kosmisten tapahtumien koko kudelman takana. Tämän kehittyvän Korkeimman Olennon elävän läsnäolon, tämän Projisoidun Epätäydellisen Immanenssin, tuo tuon tuostakin selittämättömällä tavalla esille se, mikä näyttää hämmästyttävän sattumanvaraiselta, näennäisesti toisiinsa liittymättömien universumitapahtumien koordinoitumiselta. Kysymyksessä täytyy olla Kaitselmuksen toiminta – Korkeimman Olennon ja Myötätoimijan vaikutuspiiri.
4:1.11 (56.3) Olen taipuvainen uskomaan, että juuri tämä kauas ulottuva ja yleensä tunnistamaton maailmankaikkeuden toiminnan kaikkien vaiheiden ja muotojen koordinoitumisen ja toisiinsa liittymisen valvonta saa tällaisen monivivahteisen ja toivottoman sekavalta näyttävän fyysisten, mielellisten, moraalisten ja hengellisten ilmiöitten sekoituksen toimimaan erehtymättömästi Jumalan kunniaksi sekä ihmisten ja enkelten hyväksi.
4:1.12 (56.4) Mutta laajemmassa mielessä kosmoksen näennäiset ”sattumat” muodostavat epäilemättä osan Infiniittisen ajallis-avaruudellisen kokemuksen finiittisestä draamasta, kun Infiniittinen ajasta aikaan manipuloi Absoluutteja.
4:2.1 (56.5) Luonto on rajoitetussa mielessä Jumalan fyysinen puku. Jumalan käyttäytymistä tai toimintaa kvalifioivat ja väliaikaisesti sitä modifioivat paikallisuniversumin, konstellaation, järjestelmän tai planeetan kokeelliset suunnitelmat ja evolutionaariset mallit. Jumala toimii tarkoin määrätyn, vaihtumattoman ja muuttumattoman lain mukaan koko laajalle levittäytyvän kokonaisuniversumin piirissä. Mutta hän modifioi toimintansa muotoja myötävaikuttaakseen siihen, että kutakin universumia, konstellaatiota, järjestelmää, planeettaa ja persoonallisuutta johdetaan tasavertaisesti ja tasapainoisesti, evoluution myötä paljastuviin finiittisiin projekteihin kuuluvien paikallisten tavoitteiden, päämäärien ja suunnitelmien mukaan.
4:2.2 (56.6) Siksipä luonto, sellaisena kuin kuolevainen ihminen sen käsittää, edustaa muuttumattoman Jumaluuden ja hänen muuttumattomien lakiensa perimmäistä perustaa ja pohjimmaista taustaa, jotka lait muuntuvat, vaihtelevat ja kokevat mullistuksia paikallisten suunnitelmien, tarkoitusten, mallien ja olosuhteiden vaikutuksesta, ja nämä puolestaan ovat paikallisuniversumin, konstellaation, järjestelmän ja planeetan voimien ja persoonallisuuksien käyttöön ottamia ja toteuttamia. Esimerkiksi: Jos otetaan esille Jumalan lait sellaisina, millaisiksi ne on säädetty Nebadonissa, niin niitä muunnellaan tämän paikallisuniversumin Luoja-Pojan ja Luovan Hengen rakentamin suunnitelmin, ja kaiken tämän lisäksi näiden lakien toimintaan ovat vielä vaikuttaneet planeetallanne asuvien ja välittömään Satanian planeettajärjestelmäänne kuuluvien tiettyjen persoonallisuuksien tekemät virheet, laiminlyönnit ja kapinat.
4:2.3 (56.7) Luonto on ajallis-avaruudellinen tulostuma kahdesta kosmisesta tekijästä: Ensiksi, Paratiisin-Jumaluuden muuttumattomuudesta, täydellisyydestä ja lahjomattomuudesta; ja toiseksi, niistä kokeellisista hankkeista, toimeenpanossa sattuneista virheistä, kapinoina ilmenneistä erehdyksistä, kehityksen epätäydellisyydestä ja viisauden puutteellisuudesta, joiden takana ovat Paratiisin ulkopuoliset luodut, korkeimmista alimpiin. Luonnossa kulkee sen vuoksi ikuisuuden kehältä lähtöisin oleva yhdenmukainen, muuttumaton, majesteettinen ja verraton täydellisyyden juonne. Mutta kussakin universumissa, kullakin planeetalla ja jokaisessa yksittäisessä elämässä tätä luontoa modifioivat, kvalifioivat ja mahdollisesti turmelevat evolutionaaristen järjestelmien ja universumien luotujen teot, virheet ja epälojaalisuudet. Siksi luonto on pakostakin ainiaan ailahtelevainen, lisäksi se on oikullinen, jos kohta pohjimmiltaan vakaa, ja se vaihtelee paikallisuniversumissa noudatettujen menettelytapojen mukaan.
4:2.4 (57.1) Luonto on Paratiisin täydellisyys jaettuna keskeneräisten universumien epätäydellisyydellä, pahuudella ja synnillä. Tämä osamäärä ilmentää näin ollen sekä täydellistä että osittaista, sekä ikuista että ajallista. Evoluution jatkuminen muuntelee luontoa laajentamalla siihen sisältyvää paratiisillista täydellisyyttä ja supistamalla siihen sisältyvää pahaa – erhettä – ja suhteellisesta reaalisuudesta johtuvaa epäharmoniaa.
4:2.5 (57.2) Jumala ei ole henkilökohtaisesti läsnä luonnossa tai missään luonnonvoimassa, sillä luonnonilmiö on lisäys Jumalan universaalisen lain paratiisillisten perustojen päälle, ja tämä lisäys koostuu etenevän evoluution epätäydellisyyksistä ja – toisinaan – kumouksellisen kapinan seurauksista. Siinä muodossa, jossa luonto ilmenee Urantian kaltaisessa maailmassa, se ei voi koskaan olla todellisuutta vastaava kaikkiviisaan ja infiniittisen Jumalan ilmentymä, ei hänen todenmukainen edustajansa eikä uskollisesti esikuvansa mukainen heijastuma.
4:2.6 (57.3) Teidän maailmanne luonto on paikallisuniversumin evolutionaaristen suunnitelmien kvalifioima täydellisyyttä olevien lakien lieventymä. Mikä irvikuva onkaan, kun palvotaan luontoa siksi, että se on rajoitetussa, kvalifioidussa mielessä Jumalan läpäisemä; siksi, että se on eräs universaalisen, ja sen vuoksi jumalallisen, voiman osa-alue! Luonto on kuitenkin myös ilmentymä kosmisen evoluution universumikokeilun kehityksen, kasvun ja edistymisen sisältämistä keskeneräisistä, epätäydellisistä ja loppuunsaattamattomista toteutumista.
4:2.7 (57.4) Luonnon maailmaan sisältyvät näennäiset puutteet eivät ole merkki mistään vastaavista puutteista Jumalan luonteessa. Tuollaiset havaitut epätäydellisyydet ovat mieluumminkin vain väistämättömiä pysähdyksiä ikuisesti liikkuvan, infiniittisyyttä kuvittavan kuvakiekon esityksessä. Juuri nämä puutteiden aiheuttamat katkot täydellisyyden jatkumossa tekevät aineellisen ihmisen rajalliselle mielelle mahdolliseksi nähdä ajallisuuden ja avaruuden oloissa välähdyksittäin ja ohimennen jumalallista todellisuutta. Jumalallisuuden aineelliset ilmenemät näyttävät ihmisen evolutionaariselle mielelle puutteellisilta pelkästään siksi, että kuolevainen ihminen tarkastelee luonnon ilmiöitä itsepintaisesti vain luonnollisten silmien kautta, ihmisnäkemyksen kautta, jota eivät tue morontian mota tai ilmoitus. Ilmoitus on motaa kompensoiva korvike ajallisuuden maailmoissa.
4:2.8 (57.5) Ja luonto on turmeltunut, sen kauniit kasvot ovat arvilla, sen piirteet ovat lakastuneet, ja tähän ovat syynä niiden myriadien luotujen kapinointi, väärinkäytökset ja väärä ajattelu, jotka ovat osa luontoa, mutta jotka ovat myötävaikuttaneet sen turmeltumiseen ajallisuudessa. Ei, ei luonto ole Jumala. Luonto ei ole palvonnan kohde.
4:3.1 (57.6) Ihminen on aivan liian kauan ajatellut Jumalan itsensä kaltaiseksi. Jumala ei ole, ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan kiivas ihmiselle tai millekään muulle universumien universumin olennolle. Tietäessään, että Luoja-Poika tarkoitti ihmisen planetaarisen luomistyön mestarinäytteeksi, tarkoitti hänet koko maan hallitsijaksi, ja nähdessään hänet omien alhaisten intohimojensa vallassa ja kumartelemassa epäjumaliaan – ovatpa ne puuta, kiveä, kultaa tai itsekästä kunnianhimoa – nämä murheelliset näyt liikuttavat Jumalaa ja hänen Poikiaan ja saavat heidät tuntemaan kiivautta ihmisen puolesta, muttei koskaan ihmiselle.
4:3.2 (57.7) Ikiaikojen Jumala ei kykene tuntemaan vihaa eikä suuttumusta tällaisten tuntemusten inhimillisessä mielessä ja niin kuin ihminen sellaiset reaktiot ymmärtää. Nämä tuntemukset ovat alhaisia ja halveksittavia. Ne ovat tuskin sen arvoisia, että niitä kutsuttaisiin inhimillisiksi tunteiksi, saati sitten jumalallisiksi. Ja sellaiset asenteet ovat äärimmäisen vieraita Universaalisen Isän täydelliselle olemukselle ja armolliselle luonteelle.
4:3.3 (58.1) Paljon, kovasti paljon Urantian kuolevaisten Jumalan ymmärtämisessä kohtaamasta vaikeudesta juontuu Luciferin kapinan ja Caligastian petturuuden kauaskantoisista seuraamuksista. Maailmoissa, jotka eivät ole synnin vuoksi eristettyjä, evolutionaariset ihmissukukunnat pystyvät muovaamaan verrattomasti parempia käsityksiä Universaalisesta Isästä. Ne kärsivät muita vähemmän sekaannuksesta, vääristymistä ja käsityksen kieroutumisesta.
4:3.4 (58.2) Jumala ei kadu mitään, mitä hän on ikinä tehnyt, nyt tekee tai on vastaisuudessa tekevä. Hän on kaikkiviisas kuin myös kaikkivaltias. Ihmisen viisaus kasvaa esiin ihmisen kokemukseen kuuluvan yrittämisen ja erehtymisen tietä. Jumalan viisaus sisältää hänen infiniittisen universumiymmärryksensä kvalifioimattoman täydellisyyden, ja tämä jumalallinen ennakkotieto antaa tehokasta ohjausta luovalle vapaalle tahdolle.
4:3.5 (58.3) Universaalinen Isä ei koskaan tee mitään, mikä jälkeenpäin aiheuttaisi surua tai katumusta, mutta hänen Luojapersoonallisuuksiensa suunnittelemat ja luomat tahdolliset olennot eri universumeissa aiheuttavat epäonnistuneilla valinnoillaan toisinaan jumalallisen surun tuntemuksia Luoja-vanhempiensa persoonallisuudessa. Mutta vaikkei Isä tee virheitä, haudo mielessään katumusta tai koe surua, hän on olento, joka tuntee isällistä kiintymystä, ja hänen sydämensä on epäilemättä murheen vallassa, kun hänen lapsensa eivät onnistu yltämään niille hengellisille tasoille, joihin heidän kykynsä sen avun turvin riittäisivät, jota universumien hengellistämishankkeet ja kuolevaisten ylösnousemusohjelmat niin auliisti tarjoavat.
4:3.6 (58.4) Isän infiniittinen hyvyys ylittää finiittisen, ajallisuudessa elävän mielen käsityskyvyn. Näin ollen tarjolla täytyy aina olla vastakohta, joka sisältää vertauskelpoisen pahan (ei synnin), jotta suhteellisen hyvyyden kaikki osa-alueet tulisivat vaikuttavasti osoitetuiksi. Kuolevaisen ymmärryksen epätäydellisyys voi erottaa jumalallisen hyvyyden täydellisyyden vain, koska se on vastakohdan muodostavassa yhteydessä avaruuden liikkeissä ilmeneviin ajallis-aineellisten suhteiden suhteelliseen epätäydellisyyteen.
4:3.7 (58.5) Jumalan luonne on infiniittisesti yli-inhimillinen. Siksi jumaluuden tällaisen olemuksen täytyykin personoitua, vaikkapa jumalallisissa Pojissa, ennen kuin ihmisen äärellinen mieli voi sen edes uskon kautta tajuta.
4:4.1 (58.6) Jumala on ainoa paikallaan pysyvä, riippumaton ja muuttumaton olento koko universumien universumissa, eikä hänellä ole mitään ulkopuolista, mitään tuonpuoleista, ei mitään menneisyyttä eikä vastaisuutta. Jumala on päämääräistä energiaa (luovaa henkeä) ja absoluuttista tahtoa, ja nämä ovat itsestään olemassa olevia ja universaalisia.
4:4.2 (58.7) Koska Jumala on itsestään olemassa oleva, hän on absoluuttisen riippumaton. Itse Jumalan identiteetti kieltää muutoksen. ”Minä, Herra, en muutu.” Jumala on muuttumaton; mutta vasta saavuttaessanne paratiisillisen statuksen voitte edes alkaa ymmärtää sitä, miten Jumala voi siirtyä yksinkertaisuudesta monimutkaisuuteen, identiteetistä variaatioon, liikkumattomuudesta liikkeeseen, infiniittisyydestä finiittisyyteen, jumalallisuudesta ihmisyyteen ja ykseydestä kakseuteen ja kolmiyhteisyyteen. Ja Jumala voi näin muunnella absoluuttisuutensa ilmentymiä siksi, ettei jumalallinen muuttumattomuus merkitse liikkumattomuutta; Jumalalla on tahto – hän on tahto.
4:4.3 (58.8) Jumala on olento, jolla on absoluuttinen itsemääräämisoikeus. Hänen reaktioitaan maailmankaikkeutta kohtaan eivät rajoita muut rajat kuin ne, jotka hän on itse asettanut, ja hänen omasta vapaasta tahdostaan tekemänsä teot ovat vain niiden jumalallisten laatumääreitten ja täydellisten attribuuttien ehdollistamia, jotka luonnostaan luonnehtivat hänen ikuista olemustaan. Niinpä Jumalan suhde maailmankaikkeuteen on yhtä kuin lopullista hyvää ilmentävän olennon suhde, johon lisätään luovaa infiniittisyyttä oleva vapaa tahto.
4:4.4 (58.9) Isä-Absoluutti on täydellisen keskusuniversumin luoja ja kaikkien muiden Luojien Isä. Jumala jakaa persoonallisuuden, hyvyyden ja lukuisat muut ominaispiirteet ihmisen ja muiden olentojen kanssa, mutta tahdon infiniittisyys on yksin hänen. Luomistoimiensa osalta Jumalaa rajoittavat vain hänen oman ikuisen olemuksensa tuntemukset ja hänen äärettömän viisautensa vaatimukset. Jumala valitsee henkilökohtaisesti vain sen, mikä on infiniittisesti täydellistä, siitä johtuu keskusuniversumin ylivertainen täydellisyys. Ja vaikka Luoja-Pojat jakavat täysin hänen jumalallisuutensa, jopa hänen absoluuttisuutensa joitakin osa-alueita, ei heitä täysin rajoita se viisauden lopullisuus, joka ohjaa Isän tahdon infiniittisyyttä. Jumalan Poikien Mikael-ryhmässä luova vapaa tahto muuttuu näin ollen vieläkin aktiivisemmaksi, täysin jumalalliseksi ja lähes perimmäiseksi, ellei jopa absoluuttiseksi. Isä on infiniittinen ja ikuinen, mutta hänen tahdonvaraisen itsensärajoittamisensa mahdollisuuden kieltäminen olisi samaa kuin, jos kokonaan kieltäisi tämän käsityksen hänen tahdollisesta absoluuttisuudestaan.
4:4.5 (59.1) Jumalan absoluuttisuus läpäisee kaikki maailmankaikkeuden seitsemän todellisuustasoa. Koko tähän absoluuttiseen olemukseen vaikuttaa Luojan suhde hänen universumiluoduista koostuvaan perheeseensä. Täsmällisyys saattaa luonnehtia kolminaisuusperäistä oikeudenmukaisuutta universumien universumissa, mutta koko laajassa perheenomaisessa suhteessaan ajallisiin luotuihinsa universumien Jumalaa hallitsee jumalallinen tunne. Ensimmäiseksi ja viimeiseksi – ikuisesti – infiniittinen Jumala on Isä. Kaikista niistä mahdollisista epiteeteistä riippumatta, joilla Jumala on todellisuutta kuvastavalla tavalla tunnettavissa, minua on neuvottu esittämään koko luomakunnan Jumala ennen muuta Universaalisena Isänä.
4:4.6 (59.2) Jumala Isän kohdalla vapaan tahdon mukaisia suorituksia ei hallitse valta, eikä niitä ohjaa pelkkä äly. Jumalallinen persoonallisuus koostuu määritelmän mukaan hengestä ja ilmenee universumeille rakkautena. Siksi Ensimmäinen Lähde ja Keskus on kaikissa henkilökohtaisissa suhteissaan universumien luotuihin persoonallisuuksiin aina ja johdonmukaisesti rakastava Isä. Jumala on Isä sanan korkeimmassa merkityksessä. Ikuisesti hänen vaikuttimenaan on jumalallisen rakkauden täydellinen ihanteellisuus, ja tämä hellyys saa väkevimmän ilmauksensa ja suurimman tyydytyksensä siinä, että hän rakastaa ja että häntä rakastetaan.
4:4.7 (59.3) Tieteessä Jumala on Ensimmäinen Aiheuttaja; uskonnossa hän on universaalinen ja rakastava Isä; filosofiassa hän on se ainoa olento, joka on olemassa itsestään – joka olemassaolonsa osalta ei ole riippuvainen mistään muusta olennosta, mutta joka auliisti antaa olemassaolon todellisuuden kaikille olevaisille ja kaikille muille olennoille. Mutta tarvitaan ilmoitus osoittamaan, että tieteen Ensimmäinen Aiheuttaja ja filosofian tarkoittama itsestään olemassa oleva Ykseys ovat sama kuin uskonnon Jumala, jonka täyttävät armo ja hyvyys ja joka on sitoutunut toteuttamaan maan päällä elävien lastensa ikuisen eloonjäämisen.
4:4.8 (59.4) Kaipaamme Infiniittisen käsitettä mutta palvomme jumalankokemisen ideaa, kykyämme missä ja milloin tahansa tajuta korkeimman jumaluuskäsityksemme persoonallisuus- ja jumalallisuustekijät.
4:4.9 (59.5) Tietoisuus voitokkaasta ihmiselämästä maan päällä syntyy siitä luodun olennon uskosta, joka uskaltaa ottaa haasteena vastaan jokaisen eteen tulevan olemassaolon episodin joutuessaan kohtaamaan inhimillisten rajoittuneisuuksien pelottavat näköalat ja joka rohkenee tällöin julistaa: Vaikken pystyisikään tekemään tätä, minussa elää se, joka voi sen tehdä ja joka on sen tekevä – universumien universumin Isä-Absoluutin osa. Ja tämä on se ”voitto, joka valloittaa maailman, nimittäin uskonne.”
4:5.1 (59.6) Uskonnollinen perimätieto koostuu epätäydellisinä säilyneistä muistiinmerkinnöistä, jotka käsittelevät menneiden aikojen jumalaatuntevien ihmisten kokemuksia. Sellaiset kirjoitukset ovat kuitenkin uskonnollisen elämän oppaina tai Universaalista Isää koskevan todenperäisen tiedon lähteinä epäluotettavia. Tällaiset ikivanhat uskomukset ovat poikkeuksetta muuttuneet siksi, että alkukantainen ihminen oli myytintekijä.
4:5.2 (60.1) Eräs Urantialla vallitsevan sekasorron suurimpia aiheuttajia, kun kysymys on Jumalan olemuksesta, on se, että pyhät kirjanne eivät pysty tekemään selvää eroa toisaalta Paratiisin-Kolminaisuuden eri persoonallisuuksien välillä ja toisaalta Paratiisin-Jumaluuden ja paikallisuniversumien luojien ja hallinnosta vastuussa olevien välillä. Menneinä maailmankausina, jolloin ymmärrys oli vajavaista, pappinne ja profeettanne eivät onnistuneet tekemään selvää eroa Planeettaprinssien, Järjestelmänhallitsijoiden, Konstellaation-Isien, Luoja-Poikien, Superuniversumin Hallitsijoiden, Korkeimman Olennon eikä Universaalisen Isän välillä. Monet niistä viesteistä, joita korkeampien olentojen alaisina toimivat persoonallisuudet, kuten Elämänkantajat ja eri enkeliryhmät ovat lähettäneet, on kirjoituksissanne esitetty Jumalalta itseltään saapuneina. Urantian uskonnollinen ajattelu sekoittaa yhä vieläkin Jumaluuden liitännäispersoonallisuudet itsensä Universaalisen Isän kanssa niin, että heidät kaikki sisällytetään saman nimikkeen piiriin.
4:5.3 (60.2) Urantialaiset kärsivät yhä alkukantaisten jumalakäsitysten vaikutuksesta. Jumalat, jotka raivoavat ja riehuvat, jotka vihoissaan ravistelevat maata ja vimmoissaan iskevät ihmiset maan tomuun, jotka tyytymättömyydessään langettavat tuomionsa määräämällä tulvia ja nälänhätää, ovat primitiivisen uskonnon jumalia. Ne eivät ole Jumalia, jotka elävät ja hallitsevat universumeja. Tällaiset käsitykset ovat jäänne ajoilta, jolloin ihmiset olettivat maailmankaikkeuden olevan tällaisten kuvitteellisten jumalten päähänpistojen ohjauksessa ja vallassa. Mutta kuolevainen ihminen alkaa tajuta, että hän elää maailmassa, jossa vallitsee suhteellinen laillisuus ja järjestys siltä osin kuin kysymys on Korkeimpien Luojien ja Ylimpien Valvojien hallinnollisista periaatteista ja käyttäytymisestä.
4:5.4 (60.3) Barbaarimainen ajatus kiukkuisen Jumalan rauhoittamisesta ja loukatuksi itsensä tuntevan Herran lepyttämisestä, Jumaluuden suosioon pääsemisestä uhrein ja katumusharjoituksin ja jopa verta vuodattamalla edustaa perin juurin lapsellista ja alkukantaista uskontoa – filosofiaa, joka ei ole tieteen ja totuuden valistuneen aikakauden arvoista. Sellaiset uskomukset ovat äärimmäisen vastenmielisiä universumeissa palveleville ja niitä hallitseville taivaallisille olennoille ja jumalallisille hallitsijoille. On häväistys Jumalaa kohtaan uskoa, väittää tai opettaa, että on välttämätöntä vuodattaa viatonta verta hänen suosionsa saavuttamiseksi tai kuvitellun jumalallisen vihan torjumiseksi.
4:5.5 (60.4) Heprealaiset uskoivat, että ”ilman verenvuodatusta ei voisi olla syntien anteeksiantoa”. He eivät olleet päässeet vapauteen vanhasta ja pakanallisesta ajatuksesta, jonka mukaan Jumalia ei voisi lepyttää muu kuin veren näkeminen, vaikka Mooses ihmisuhrit kieltämällä ja ne seremoniallisin eläinuhrein korvaamalla saikin aikaan tuntuvaa edistystä lapsenomaisten beduiiniseuraajiensa alkukantaisessa mielessä.
4:5.6 (60.5) Paratiisin-Pojan lahjoittautuminen maailmallenne kuului erottamattomasti tilanteeseen, jossa yksi planetaarinen aikakausi päättyi. Se oli väistämätöntä. Se ei tapahtunut siksi, että näin olisi pyritty saavuttamaan Jumalan suosio. Tämä jumalallinen lahjoittautuminen sattui myös olemaan erään Luoja-Pojan viimeinen henkilökohtainen näytös pitkässä vaelluksessa hänen omaan universumiinsa kohdistuvan kokemuspohjaisen suvereenisuuden saavuttamiseksi. Olisiko suurempaa irvikuvaa Jumalan infiniittisestä luonteesta kuin opetus, jonka mukaan hänen isänsydämensä kaikessa ankarassa kylmyydessään ja kovuudessaan ei sen vertaa liikuttunut luotujensa onnettomuuksista ja murheista, että hänen hellä armeliaisuutensa saatiin puhkeamaan esiin, vasta kun hän näki nuhteettoman Poikansa verta vuotavana ja kuolevana Pääkallonpaikan ristinpuussa!
4:5.7 (60.6) Mutta Urantian asukkaat tulevat vielä löytämään vapahduksen näistä Universaalisen Isän olemusta koskevista muinaisista erheistä ja pakanallisista taikauskoista. Jumalaa koskevan totuuden paljastuminen tekee tuloaan, ja ihmissuvun on määrä tuntea Universaalinen Isä koko siinä luonteen kauneudessa ja ominaisuuksien ihanuudessa, jotka Urantialla Ihmisen Poikana ja Jumalan Poikana vieraillut Luoja-Poika niin suurenmoisella tavalla esitti.
4:5.8 (61.1) [Esittänyt yksi Uversan Jumalallisista Neuvonantajista.]
Urantia-kirja
Luku 5
5:0.1 (62.1) JOS ihmisen finiittinen mieli ei kykene käsittämään, kuinka sellainen suuri ja majesteettinen Jumala kuin Universaalinen Isä voi astua alas infiniittisessä täydellisyydessä olevilta iäisiltä asuinsijoiltaan ollakseen lähellä yksittäistä ihmisolentoa, tämän finiittisen älyllisen olennon täytyy siinä tapauksessa perustaa vakuuttuneisuutensa jumalallisesta kumppanuudesta sille totuudelle, että Urantian jokaisen normaalijärkisen ja moraalisesti tietoisen kuolevaisen älyn sisällä asuu tosiasiallinen elävän Jumalan osanen. Ihmisten sisimmässä olevat Ajatuksensuuntaajat ovat osa Paratiisin-Isän ikuista Jumaluutta. Ihmisen ei tarvitse mennä edemmäs kuin omaan sisäiseen kokemukseensa siitä, että hänen sielunsa tutkiskelee tätä hengellisen realiteetin läsnäoloa, löytääkseen Jumalan ja pyrkiäkseen kanssakäymiseen hänen kanssaan.
5:0.2 (62.2) Jumala on jakanut ikuisen olemuksensa infiniittisyyden kaikkien kuuden absoluuttisen, tasavertaisensa eksistentiaalisen reaalisubjektin kesken, mutta esipersoonallisten osastensa välityksellä hän saattaa milloin tahansa ottaa suoran henkilökohtaisen yhteyden luomakunnan mihinkä tahansa osaan tai vaiheeseen tai lajiin. Ja ikuinen Jumala on niin ikään varannut itselleen oikeuden lahjoittaa persoonallisuuden jumalallisille Luojille ja universumien universumin eläville luoduille, samalla kun hän on lisäksi varannut oikeuden pitää persoonallisuuspiirin kautta suoraa ja isällistä yhteyttä kaikkiin edellä mainittuihin persoonallisiin olentoihin.
5:1.1 (62.3) Se, ettei finiittinen luotu kykene lähestymään infiniittistä Isää, johtuu, ei suinkaan Isän välinpitämättömyydestä, vaan luotujen olentojen finiittisyydestä ja aineellisista rajoituksista. Universumiolemassaolon korkeimman persoonallisuuden ja älyllisten luotujen alempien ryhmien välisen hengellisen eroavuuden suunnattomuus on käsittämätön. Jos olisi mahdollista siirtää alempia älyllisryhmiä yhtäkkiä itsensä Jumalan luo, nämä eivät tietäisi olevansa siellä. He olisivat siellä aivan yhtä välinpitämättömiä Universaalisen Isän läsnäolosta kuin he ovat nykyisessäkin olinpaikassaan. Kuolevaisen ihmisen edessä on pitkä, pitkä taival, ennen kuin hän voi olosuhteita vastaavasti ja kunnioittaen sitä, mikä on mahdollista, pyytää pääsylupaa Universaalisen Isän luokse Paratiisiin. Ihminen täytyy hengellisessä mielessä muuttaa monta kertaa olomuodosta toiseen, ennen kuin hän voi yltää sellaisenkaan hengellisen näkökyvyn tuottavalle tasolle, että hän kykenee näkemään edes jonkun Seitsemästä Valtiashengestä.
5:1.2 (62.4) Isämme ei ole piilossa, hänen eristyneisyytensä ei ole mielivaltaista. Hän on pannut liikkeelle jumalallisen viisauden voimavarat loputtomassa pyrkimyksessään ilmoittaa itsensä maailmankaikkeudessa eläville lapsilleen. Hänen rakkautensa majesteettisuuteen liittyy ääretöntä ylevyyttä ja sanoin kuvaamatonta anteliaisuutta, ja tämä rakkaus saa hänet kaipaamaan yhteyttä jokaiseen luotuun olentoon, joka voi ymmärtää, rakastaa tai lähestyä häntä. Siksi juuri ne sinulle ominaiset rajoitukset, jotka ovat erottamaton osa finiittistä persoonallisuuttasi ja aineellista olemassaoloasi, määräävät sen ajan ja paikan ja ne olosuhteet, joissa voit saavuttaa kuolevaisen taivaaseennousun matkanpään ja seistä Isän edessä kaiken olevaisen keskuksessa.
5:1.3 (63.1) Vaikka tulo Isän paratiisillisen läsnäolon luo saakin odottaa niin kauan, että olet saavuttanut hengellisen edistymisen korkeimmat finiittiset tasot, tulisi sinun iloita tietäessäsi, että aina on olemassa mahdollisuus välittömään yhteyteen sen Isän lahjoittaman hengen kanssa, joka niin läheisesti liittyy sisimpään sieluusi ja hengellistyvään minuuteesi.
5:1.4 (63.2) Ajallisuuteen ja avaruuteen kuuluvien maailmojen kuolevaiset saattavat synnynnäisten kykyjensä ja älyllisten lahjojensa osalta erota toisistaan suurestikin. Toiset heistä saavat nauttia ympäristöstä, joka on sosiaalista edistymistä ja moraalista etenemistä ajatellen poikkeuksellisen suotuisa, tai sitten he saavat kärsiä siitä, että heiltä puuttuvat miltei kaikki inhimilliset apuneuvot kulttuurin saavuttamiseen ja heiltä odotettuun edistymiseen sivistykseen kuuluvissa taidoissa. Mutta hengellisen edistymisen mahdollisuudet ovat taivaaseen nousevalla tiellä yhtäläiset kaikille. Yhä uusia hengellisen ymmärryksen ja kosmisten merkitysten tasoja saavutetaan kaikista mainitunlaisista evolutionaarisissa maailmoissa tavattavista aineellisten olosuhteiden välillä vallitsevista eroista johtuvista sosio-moraalisista eroavuuksista kokonaan riippumatta.
5:1.5 (63.3) Vaikka Urantian kuolevaiset saattavat älyllisiltä, sosiaalisilta, taloudellisilta ja jopa moraalisilta mahdollisuuksiltaan ja lahjoiltaan erota hyvinkin paljon toisistaan, älkää silti unohtako, että heidän hengellinen varustuksensa on yhtäläinen ja ainutlaatuinen. Heillä kaikilla on samanlainen jumalallinen läsnäoleva, Isän antama lahja, ja heillä kaikilla on yhtäläinen etuoikeus etsiä läheistä, henkilökohtaista yhteyttä tähän sisimmässään asuvaan, jumalallista alkuperää olevaan henkeen, samoin kuin heillä kaikilla on yhtäläinen oikeus päättää näiden Salaperäisten Opastajien yhdenmukaisen hengellisen johdatuksen vastaanottamisesta.
5:1.6 (63.4) Jos kuolevainen ihminen on täydestä sydämestään hengellisesti motivoitunut, varauksettomasti omistautunut täyttämään Isän tahdon, siinä tapauksessa tämän yksilön kokemuksessa, koska hän on näin varmasti ja näin tehokkaasti sisimmässään olevan jumalallisen Suuntaajan hengellisesti varustama, ei voi jäädä ilmaantumatta ylevä tietoisuus Jumalan tuntemisesta ja ylivertainen vakuuttuneisuus eloonjäämisestä, jotta hän löytää Jumalan ja kokee muuttuvansa vaihe vaiheelta yhä enemmän hänen kaltaisekseen.
5:1.7 (63.5) Hengellisessä mielessä ihmisen sisimmässä elää kuolemasta selviytyvä Ajatuksensuuntaaja. Jos tällainen ihmismieli on vilpittömästi ja hengellisesti motivoitunut, jos tällainen ihmissielu halajaa tuntea Jumalan ja tulla hänen kaltaisekseen, haluaa rehellisesti täyttää Isän tahdon, ei ole olemassa mitään sellaista kuolevaisen osattomaksijäämisestä johtuvaa kielteisesti vaikuttavaa voimaa eikä mitään sellaista mahdollisesti väliin tulevaa aktiivista tekijää, jotka voisivat estää tätä jumalallisesti motivoitunutta sielua nousemasta turvallisesti Paratiisin porteille.
5:1.8 (63.6) Isä haluaa kaikkien luotujensa olevan henkilökohtaisessa yhteydessä häneen. Hän on varannut Paratiisista paikan vastaanottaakseen kaikki, joiden eloonjäämisstatus ja joiden hengellinen olemus tekevät tällaisen saavutuksen mahdolliseksi. Omaksukaa sen vuoksi filosofiaanne nyt ja ikuisiksi ajoiksi tämä tieto: Jumala on jokaiselle teistä ja kaikille meistä lähestyttävissä oleva, Isä on saavutettavissa, tie on avoinna; jumalallisen rakkauden voimat ja jumalallisen hallinnon keinot ovat kaikki keskenään sidoksissa, ja niiden tarkoituksena on helpottaa jokaisen universumin jokaisen kelvollisen älyllisen olennon etenemistä Universaalisen Isän luo Paratiisiin.
5:1.9 (63.7) Se seikka, että Jumalan saavuttaminen kysyy suunnattomasti aikaa, ei hiukkaakaan vähennä Infiniittisen läsnäolon ja persoonallisuuden todellisuutta. Ylösnousemuksenne on osa seitsemän superuniversumin kiertokulkua, ja vaikka kierrätte siinä lukemattomia kertoja, saatte odottaa – hengellisessä mielessä ja statuksenne puolesta – kiertävänne alati sisäänpäin kääntyvää rataa. Voitte luottaa siihen, että teidät korotetaan sfääriltä sfäärille, uloimmilta kehiltä aina lähemmäksi sisintä keskusta. Älkääkä epäilkö, ettette eräänä päivänä seisoisi jumalallisessa ja keskeisessä läsnäolossa ja näkisi häntä – kuvaannollisesti sanottuna – kasvoista kasvoihin. Kysymys on todellisten ja konkreettisten hengellisten tasojen saavuttamisesta. Ja nämä hengelliset tasot ovat kenen tahansa sellaisen olennon saavutettavissa, jossa on asunut Salaperäinen Opastaja ja joka on sittemmin ainiaaksi sulautunut tähän Ajatuksensuuntaajaan.
5:1.10 (64.1) Isä ei ole hengellisessä piilopaikassa, mutta niin monet hänen luoduistaan ovat kätkeytyneet omien itsepäisten päätöstensä luomaan usvaan ja näin toistaiseksi erottautuneet yhteydestä hänen henkeensä ja hänen Poikansa henkeen sillä, että ovat valinneet omat vääristyneet tiensä ja ruokkivat omassa suvaitsemattomassa mielessään ja epähengellisessä olemuksessaan olevaa itsekorostuksen tarvettaan.
5:1.11 (64.2) Kuolevainen ihminen voi lähestyä Jumalaa, ja hän saattaa toistuvasti hylätä jumalallisen tahdon niin kauan kuin hänellä on kyky tehdä valintoja. Ihmisen lopullinen tuomio sinetöityy vasta, kun hän on kadottanut kyvyn valita Isän tahto. Isä ei koskaan sulje sydäntään lastensa tarpeilta eikä pyynnöiltä. Hänen jälkeläisensä vain sulkevat iäksi sydämensä Isän puoleensa vetävältä voimalta, kun he lopullisesti ja ainiaaksi kadottavat kaipauksen noudattaa hänen jumalallista tahtoaan – tuntea hänet ja olla hänen kaltaisensa. Samalla tavoin on ihmisen ikuinen kohtalo varmistettu, kun Suuntaajaan fuusioituminen julistaa maailmankaikkeudelle tämän taivasmatkalaisen tehneen lopullisen ja peruuttamattoman päätöksen elää Isän tahdon mukaan.
5:1.12 (64.3) Suuri Jumala ottaa suoran yhteyden kuolevaiseen ihmiseen ja antaa osan infiniittisestä, ikuisesta ja käsittämättömästä minuudestaan, jotta se eläisi ja asuisi tämän sisimmässä. Jumala on antautunut ikuiseen seikkailuun ihmisen kanssa. Jos antaudut sisälläsi ja ympärilläsi olevien hengellisten voimien johdatukseen, et voi olla saavuttamatta sitä korkeata määränpäätä, jonka rakastava Jumala on asettanut universumimääränpääksi ylösnouseville, avaruuden evolutionaarisista maailmoista tuleville luoduilleen.
5:2.1 (64.4) Infiniittisen fyysinen läsnäolo on sama kuin aineellisen maailmankaikkeuden muodostama todellisuus. Jumaluuden mielellinen läsnäolo on määriteltävä yksilön älyllisen kokemuksen syvyydellä ja evolutionaarisella persoonallisuuden tasolla. Jumalallisuuden hengellisen läsnäolon on välttämättömyyden pakosta oltava erilaistunutta eri puolilla maailmankaikkeutta. Sen määräävät hengellinen vastaanottavuuden kapasiteetti ja se, missä määrin luodun tahto on vihkiytynyt jumalallisen tahdon täyttämiseen.
5:2.2 (64.5) Jumala elää jokaisessa henkisyntyisessä pojassaan. Paratiisin-Pojilla on aina pääsy Jumalan luo, ”Isän oikealle puolelle”, ja kaikilla hänen luoduilla persoonallisuuksillaan on pääsy ”Jumalan huomaan”. Edellä sanottu koskee persoonallisuuspiiriä, milloin tahansa, missä tahansa ja miten tahansa siihen yhteys otetaankin; tai milloin muutoin on välttämätöntä saada henkilökohtainen, minätajuinen yhteys Universaaliseen Isään ja päästä kanssakäymisiin hänen kanssaan, tapahtuipa se Jumalan keskusasuinsijalla tai jossakin muussa siihen tarkoitetussa paikassa, kuten jollakin seitsemästä Paratiisin pyhästä sfääristä.
5:2.3 (64.6) Luonnosta jumalallista läsnäoloa ei voi kuitenkaan mistään löytää eikä edes Jumalaa tuntevien kuolevaisten elämästä yhtä täydellisesti ja yhtä varmasti kuin pyrkiessänne kommunikoimaan sisässänne olevan Salaperäisen Opastajan, paratiisillisen Ajatuksensuuntaajan, kanssa. Mikä erehdys onkaan haaveilla kaukana taivaissa olevasta Jumalasta, kun Universaalisen Isän henki elää oman mielenne sisimmässä!
5:2.4 (64.7) Juuri tämän sisimmässäsi olevan Jumalan osasen vuoksi voit toivoa – edetessäsi pyrkimyksissäsi saavuttaa sopusointu Suuntaajan hengellisten johdatusten kanssa –, että huomaat entistä täydellisemmin niiden muidenkin hengellisten vaikuttajien läsnäolon ja minääsi muovaavan voiman, jotka kaikki ympäröivät sinua ja vaikuttavat sinuun ilman, että ne kuitenkaan toimisivat erottamattomana osana sinua. Se, että et ole älyllisesti tietoinen läheisestä ja intiimistä yhteydestä sisimmässäsi olevaan Suuntaajaan, ei vähimmässäkään määrin todista sellaista ylevää kokemusta olemattomaksi. Todiste veljellisestä suhteestasi jumalalliseen Suuntaajaan koostuu kokonaan niiden hengen hedelmien laadusta ja määrästä, jotka yksittäinen uskova elämänkokemuksessaan tuottaa. ”Hedelmistään te heidät tunnette.”
5:2.5 (65.1) Kuolevaisen ihmisen niukasti hengellistyneen ja aineellisen mielen on äärimmäisen vaikea selvästi tiedostaa sellaisten jumalallisten entiteettien kuin Paratiisin Suuntaajien henkitoimintaa. Kun mielen ja Suuntaajan yhdessä luoman sielun olemassaolo käy yhä ilmeisemmäksi, kehittyy myös uusi sielun tietoisuuden vaihe, jolloin sielu kykenee kokemaan Salaperäisten Opastajien läsnäolon ja tunnistamaan näiden hengelliset johdatukset ja muut aineellisuuden ylittävät toiminnot.
5:2.6 (65.2) Suuntaajayhteyden kokemisessa on kokonaisuudessaan kysymys moraalisesta statuksesta, mielellisestä motivaatiosta ja hengellisestä kokemuksesta. Sellaisen saavutuksen tajutuksituleminen rajoittuu pääasiassa, vaikkei yksinomaisesti, sielun tietoisuuden alueelle, mutta todisteet siitä ilmenevät pian ja runsaina, kun hengen hedelmät ilmaantuvat kaikkien sellaisten sisäisen hengen kohtaajien elämään.
5:3.1 (65.3) Vaikka Paratiisin Jumaluudet maailmankaikkeuden kannalta katsottuna ovat kuin yksi, hengellisissä suhteissaan Urantialla asuvien kaltaisiin olentoihin he ovat myös kolme toisistaan erottuvaa ja erillistä persoonaa. Jumalolentojen välillä on eroa, kun kysymyksessä ovat persoonakohtainen vetovoima, kanssakäyminen ja muut läheiset suhteet. Korkeimmassa merkityksessä palvomme Universaalista Isää ja vain häntä. On totta, että voimme palvoa ja palvomme Isää, sellaisena kuin hän tulee esille Luoja-Pojissaan, mutta palvonnan ja jumaloinnin kohteena on silti Isä, joko välittömästi tai välillisesti.
5:3.2 (65.4) Kaikenkaltaiset hartaat pyynnöt kuuluvat Iankaikkisen Pojan toimipiiriin ja Pojan hengelliselle organisaatiolle. Rukoukset, kaikki muotokieliset yhteydenpidot, kaikki muu kuin Universaalisen Isän jumalointi ja palvonta ovat asioita, jotka koskevat paikallisuniversumia; ne eivät tavallisesti siirry Luoja-Pojan toimipiirin ulkopuolelle. Mutta palvonta johdetaan ja osoitetaan ilman muuta Luojan persoonalle Isän persoonallisuuspiirin toiminnan avulla. Uskomme lisäksi, että tällaista Suuntaajan asuttaman luodun osoittaman kunnioituksen rekisteröintiä helpottaa Isän henkiläsnäolo. On olemassa valtava määrä todistusaineistoa, joka osoittaa tällaisen uskomuksen oikeaksi. Ja tiedän, että kaikkiin eri luokkiin kuuluvat Isän osaset on valtuutettu Universaalisen Isän läsnäolossa rekisteröimään tervetulleeksi ilmiöksi kohteittensa osoittaman, hyvässä uskossa tapahtuvan palvonnan. Suuntaajat käyttävät epäilemättä myös suoraan Jumalaan johtavia esipersoonallisia yhteydenpitokanavia, ja niin ikään ne kykenevät käyttämään Iankaikkisen Pojan henkigravitaation yhteyspiirejä.
5:3.3 (65.5) Palvonta tapahtuu palvonnan itsensä takia; rukoukseen sisältyy oman eli luodun olennon eduntavoittelun ainesosanen. Siinä onkin palvonnan ja rukouksen välinen suuri ero. Todellinen palvonta on ehdottoman pyyteetöntä, eikä siihen sisälly mitään henkilökohtaisen intressin aineksia. Sanalla sanottuna palvomme Jumalaa sen vuoksi, mitä käsitämme hänen olevan. Palvonta ei pyydä eikä odota mitään palvojalle. Emme palvo Isää minkään tällaisesta kunnioittamisesta mahdollisesti saamamme hyödyn vuoksi. Osoitamme tällaista hartautta ja ryhdymme tällaiseen palvontaan luonnollisena ja spontaanina reaktiona tunnustaessamme Isän verrattoman persoonallisuuden ja hänen rakastettavan olemuksensa kuin myös hänen ihailtavien ominaisuuksiensa vuoksi.
5:3.4 (65.6) Sinä hetkenä, kun pyyteellisyys tunkeutuu palvontaan, siinä silmänräpäyksessä hartaudenharjoituksen luonne muuttuu: palvonnasta tulee rukous, ja se olisi asianmukaisempaa osoittaa Iankaikkisen Pojan tai Luoja-Pojan persoonalle. Mutta käytännön uskonnollisessa kokemuksessa ei ole mitään syytä, miksei rukousta todellisen palvonnan osana osoitettaisi Jumala Isälle.
5:3.5 (66.1) Hoitaessanne jokapäiväisen elämänne käytännön asioita olette Kolmannesta Lähteestä ja Keskuksesta peräisin olevien henkipersoonallisuuksien käsissä; toimitte yhteistyössä Myötätoimijan edustajien kanssa. Näin ollen palvotte Jumalaa, rukoilette Poikaa ja kommunikoitte hänen kanssaan ja kehittelette maisen olemassaolonne yksityiskohtia olemalla yhteydessä maailmassanne ja universuminne joka puolella toimiviin Äärettömän Hengen älyllisiin olentoihin.
5:3.6 (66.2) Paikallisuniversumien kohtaloita johtavat Luoja-Pojat eli Hallitsijapojat astuvat sekä Universaalisen Isän että Paratiisin Iankaikkisen Pojan paikalle. Nämä Universumien Pojat ottavat Isän nimissä vastaan palvontaan sisältyvän jumaloinnin ja kääntävät korvansa kaikkialla heidän luomistuloksissaan elävien, anovien alamaistensa esittämille vetoomuksille. Paikallisuniversumin lapsille Mikael-Poika on itse asiassa Jumala. Hän on Universaalisen Isän ja Iankaikkisen Pojan paikallisuniversumipersonoituma. Ääretön Henki ylläpitää henkilökohtaista yhteyttä näiden valtakuntien lapsiin Universumihenkien, Paratiisin Luoja-Poikien hallintoon osallistuvien ja luovien kumppaneiden välityksellä.
5:3.7 (66.3) Vilpitön palvonta merkitsee ihmispersoonallisuuden kaikkien kykyjen liikkeellepanoa kehittyvän sielun herruudessa ja sen yhteydessä toimivan Ajatuksensuuntaajan jumalallisessa ohjauksessa. Aineellisten rajoitusten alainen mieli ei voi koskaan tulla kovinkaan tietoiseksi todellisen palvonnan oikeasta merkityksestä. Sen tajuaminen, mitä palvonta todellisuudessa on, määräytyy ihmisessä pääosin siltä pohjalta, mille asteelle hänen kehittyvä kuolematon sielunsa on ehtinyt. Sielun hengellinen kasvu tapahtuu älyllisestä tietoisuudesta täysin riippumatta.
5:3.8 (66.4) Palvontakokemus sisältää kumppaniksi annetun Suuntaajan ylevän yrityksen viestittää jumalalliselle Isälle ihmissielun – Jumalaa etsivän kuolevaisen mielen ja Jumalaa paljastavan kuolemattoman Suuntaajan yhteisluomuksen – sanoin kuvaamattomat kaipaukset ja kielin kertomattomat hartaat pyrkimykset. Näin ollen palvonta on teko, jolla aineellinen mieli, yhteydessään olevan hengen opastuksessa, myöntyy hengellistyvän minän yritykseen asettua yhteyteen Jumalan kanssa Universaalisen Isän uskonpoikana. Kuolevaisen mieli antaa suostumuksensa palvontaan, kuolematon sielu halajaa palvontaa ja antaa sille alkusysäyksen, jumalallinen Suuntaaja-läsnäolo toimii tämän palvonnan johtajana kuolevaisen mielen ja kehittyvän kuolemattoman sielun puolesta. Aidosta palvonnasta tulee loppujen lopuksi neljällä kosmisella tasolla toteutuva kokemus: älyllisellä, morontiaalisella, hengellisellä ja persoonallisella – mielen, sielun ja hengen tietoisuutta ja niiden yhdistymistä persoonallisuudessa.
5:4.1 (66.5) Pelko käyttövoimanaan kehitysuskontojen moraalioppi ajaa ihmisiä eteenpäin tavoittelemaan Jumalaa. Ilmoitususkonnot houkuttelevat ihmisiä etsimään rakkauden Jumalaa siltä pohjalta, että he toivovat hartaasti tulevansa hänen kaltaisikseen. Mutta uskonto ei ole pelkästään passiivista ”ehdottoman riippuvuuden” ja ”eloonjäämisvarmuuden” tunnetta. Se on elävä ja dynaaminen kokemus ihmiskunnan palvelemiseen perustuvasta jumalallisuuden saavuttamisesta.
5:4.2 (66.6) Todellisen uskonnon tekemä suuri ja välitön palvelus on kestävän yhtenäisyyden rakentaminen ihmiskokemukseen, kestävän rauhan ja perinpohjaisen varmuuden luominen. Alkukantaisen ihmisen kohdalla jopa polyteismi merkitsee kehittyvän jumaluuskäsityksen jonkinmääräistä yhtenäistymistä; polyteismi on kehitteillä olevaa monoteismiä. Jumala tulee ennemmin tai myöhemmin pakostakin käsitetyksi arvojen reaalisuudeksi, merkitysten sisällöksi ja totuuden elämäksi.
5:4.3 (67.1) Jumala ei ole vain kohtalon määrääjä, vaan hän on ihmisen ikuinen määränpää. Ihmisen kaikki ei-uskonnolliset toiminnot pyrkivät taivuttamaan universumin kierouttavaan minän palvelemiseen; aidosti uskonnollinen yksilö pyrkii samastamaan minuutensa maailmankaikkeuden kanssa ja sitten omistamaan tämän yhdistyneen minänsä toiminnan kanssaolentojensa – ihmisten ja ihmisten yläpuolella olevien olentojen – muodostaman universumiperheen palvelemiseen.
5:4.4 (67.2) Filosofian ja taiteen valtakunnat ovat ihmisminän ei-uskonnollisten ja uskonnollisten toimintojen välissä. Aineellismielinen ihminen houkuttautuu taiteen ja filosofian kautta mietiskelemään ikuisen merkityksen omaavia hengellisiä realiteetteja ja universumiarvoja.
5:4.5 (67.3) Kaikkien uskontojen antamaan opetukseen kuuluu Jumaluuden palvonta ja jokin oppi ihmisen pelastuksesta. Buddhalaisten uskonto lupaa pelastumista kärsimyksistä, loputonta rauhaa; juutalaisten uskonto lupaa pelastumista vaikeuksista, vanhurskauteen perustuvaa menestymistä; kreikkalaisten uskonto lupasi pelastusta epäharmoniasta, rumuudesta, kauneuden ymmärtämisen kautta; kristinusko lupaa pelastuksen synnistä, pyhyyttä; muhamettilaisuus tarjoaa vapahduksen juutalaisuuden ja kristinuskon ankarista moraalinormeista. Jeesuksen uskonto on pelastus egosta, vapautus luotujen eristyneisyyden aiheuttamista epäkohdista ajallisuudessa ja ikuisuudessa.
5:4.6 (67.4) Heprealaiset pohjasivat uskontonsa hyvyyteen, kreikkalaiset kauneuteen. Molemmat uskonnot etsivät totuutta. Jeesus toi esille rakkauden Jumalan, ja rakkaus sulkee piiriinsä kaiken totuuden, kauneuden ja hyvyyden.
5:4.7 (67.5) Zarathustralaisilla oli moraaliuskonto, hinduilla metafysiikkauskonto, konfutselaisilla etiikkauskonto. Jeesus toi elämällään esille palvelemisen uskonnon. Kaikilla näillä uskonnoilla on arvoa sikäli, että ne ovat kelvollisia tapoja lähestyä Jeesuksen uskontoa. Uskonnosta on määrä tulla kaiken inhimillisessä kokemuksessa olevan hyvän, kauniin ja toden hengellisen yhdistymisen todellistuma.
5:4.8 (67.6) Kreikan uskonnon tunnuslause kuului ”tunne itsesi”; heprealaisten opetusten ytimenä oli ”tunne Jumalasi”; kristityt saarnaavat evankeliumia, joka tähtää ”tietoon Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta”; Jeesuksen julistama hyvä sanoma kuului: ”tunne Jumala ja tunne itsesi Jumalan pojaksi.” Nämä erilaiset käsitykset uskonnon tarkoituksesta määräävät yksilön asenteen eri elämäntilanteissa ja antavat ennakkoaavistuksen palvonnan syvyydestä ja hänen henkilökohtaisten rukoilutapojensa luonteesta. Minkä tahansa uskonnon hengellinen status on määriteltävissä sen rukousten luonteella.
5:4.9 (67.7) Käsitys puolittain ihmisenkaltaisesta ja kiivaasta Jumalasta on väistämätön siirtymävaihe polyteismin ja ylevän monoteismin välissä. Jalostunut antropomorfismi on puhtaasti evolutionaariselle uskonnolle korkein saavutettavissa oleva taso. Kristinusko on nostanut antropomorfismin käsityksen ihmisyyden ihanteesta transsendenttiseksi ja jumalalliseksi käsitykseksi kunnialla kruunatun Kristuksen persoonasta. Ja kysymyksessä onkin korkein antropomorfismin muoto, jonka ihminen voi koskaan ajatuksissaan luoda.
5:4.10 (67.8) Kristillinen käsitys Jumalasta on yritys yhdistellä kolme erillistä opetusta:
5:4.11 (67.9) 1. Heprealainen käsitys – Jumala moraalisten arvojen puolustajana, vanhurskas Jumala.
5:4.12 (67.10) 2. Kreikkalainen käsitys – Jumala yhdistäjänä, viisauden Jumala.
5:4.13 (68.1) 3. Jeesuksen käsitys – Jumala elävänä ystävänä, rakastavana Isänä, jumalallinen läsnäolo.
5:4.14 (68.2) Niinpä täytyy olla ilmeistä, että monikoosteisen kristillisen teologian on hyvin vaikea saavuttaa johdonmukaisuutta. Tätä vaikeutta pahentaa vielä se, että varhaiskristilliset opit perustuivat yleisesti ottaen kolmen eri henkilön henkilökohtaiseen uskonnolliseen kokemukseen, nimittäin Filon Aleksandrialaisen, Jeesus Nasaretilaisen ja Paavali Tarsoslaisen.
5:4.15 (68.3) Tutkiessanne Jeesuksen uskonnollista elämää tarkastelkaa häntä positiivisesti. Älkää niinkään ajatelko hänen synnittömyyttään kuin hänen vanhurskauttaan, hänen rakastavaa palvelemistaan. Jeesus korotti sen passiivisen rakkauden, joka tuli esille heprealaisessa käsityksessä taivaallisesta Isästä, korkeammaksi, aktiiviseksi ja luotua rakastavaksi hellyydeksi sellaisen Jumalan osoittamana, joka on jokaisen yksilön, jopa väärintekijän, Isä.
5:5.1 (68.4) Moraalisuuden alkuperä on minätajuinen järki. Se on eläimellisyyden yläpuolella, mutta silti täysin kehitysperäistä. Ihmisen evoluutio tuottaa kehittymisensä myötä kaikki ne kyvyt, jotka edeltävät Suuntaajien lahjoittamista ja Totuuden Hengen vuodattamista. Mutta moraalisuuden tasoille yltäminen ei vapauta ihmistä kuolevaisena elettävään elämään kuuluvista reaalisista kamppailuista. Ihmisen fyysinen ympäristö tekee olemassaolotaistelun välttämättömäksi; sosiaaliset olot tekevät eettiset mukautumistoimet välttämättömiksi; moraaliset tilanteet vaativat järjen korkeimmissa maailmoissa tapahtuvaa päätöksentekoa; hengellinen kokemus (se, että Jumala on oivallettu) vaatii, että ihminen löytää hänet ja vilpittömästi pyrkii olemaan hänen kaltaisensa.
5:5.2 (68.5) Uskonto ei perustu tieteen tosiasioihin, sosiaalisiin velvollisuuksiin, filosofisiin oletuksiin eikä moraalisuudesta johdettuihin velvoitteisiin. Uskonto on oma erillinen maailmansa siinä, miten ihminen reagoi elämän tilanteisiin, ja se tulee vääjäämättä esille kaikissa moraalisuuden jälkeen tulevissa inhimillisen kehityksen vaiheissa. Uskonto saattaa kyllästää kaikki neljä arvojen tiedostamisen ja universumikumppanuudesta osalliseksitulemisen tasoa: itsensäsäilyttämisen fyysisen eli aineellisen tason; sosiaalisen eli emotionaalisen kumppanuuden tason; moraalisen eli velvollisuudentuntoisen järjen tason ja jumalallisen palvonnan kautta saavutetun universumikumppanuuden tiedostavan, hengellisen tason.
5:5.3 (68.6) Tosiasioita tavoitteleva tiedemies käsittää Jumalan Ensimmäiseksi Aiheuttajaksi, voiman Jumalaksi. Tunneperäinen taiteilija näkee Jumalan kauneuden ihanteena, estetiikan Jumalana. Järkeilevä filosofi on toisinaan taipuvainen esittämään olettamuksen universaalisen ykseyden Jumalasta, jopa panteistisesta Jumaluudesta. Uskova religionisti, uskonnonharjoittaja, uskoo Jumalaan, joka tukee pelastumista, taivaassa olevaan Isään, rakkauden Jumalaan.
5:5.4 (68.7) Kehitysuskontoa edeltää aina moraalinen käyttäytyminen, ja onhan se osa ilmoitususkontoakin, muttei se koskaan ole yhtä kuin koko uskonnollinen kokemus. Sosiaalinen palvelu on moraalisen ajattelun ja uskonnollisen elämisen tulos. Moraalisuus ei biologisesti johda uskonnollisen kokemuksen korkeammille hengellisille tasoille. Abstraktin kauniin jumalointi ei ole Jumalan palvontaa, ei myöskään luonnon ylistäminen eikä yhtenäisyyden kunnioittaminen ole Jumalan palvomista.
5:5.5 (68.8) Kehitysuskonto on tieteen, taiteen ja filosofian äiti, joka nosti ihmisen sille tasolle, jolla hän kykenee ottamaan vastaan ilmoitususkonnon – Suuntaajan lahjoittaminen ja Totuuden Hengen tuleminen mukaan luettuina. Kuva inhimillisen olemassaolon kehityksestä alkaa uskonnolla ja päättyy uskontoon, olkoonkin, että ne ovat hyvin erilaatuisia uskontoja: toinen kehitysperäinen ja biologinen, toinen taas ilmoitusperäinen ja periodittainen. Ja näin uskonto, samalla kun se on ihmiselle normaalia ja luonnollista, on kuitenkin myös valinnanvaraista. Ei ihmisen ole pakko olla uskonnollinen – olla sitä oman tahtonsa vastaisesti.
5:5.6 (69.1) Materiaalinen mieli ei voi koskaan täysin ymmärtää uskonnollista kokemusta, koska se on ennen muuta hengellinen kokemus. Tästä johtuu teologian – uskonnon psykologian – funktio. Perusopinkappale siitä, että ihminen tajuaa Jumalan olemassaolon, on äärelliselle käsityskyvylle paradoksi. Ihmisen logiikan ja finiittisen järjen on kutakuinkin mahdotonta saattaa sopusointuun jumalallisen immanenssin käsitettä – sitä, että Jumala on jokaisessa yksilössä ja osa häntä – Jumalan transsendenttisuuden idean kanssa – sen kanssa, että Jumala on universumien universumin herra. Nämä kaksi perusluonteista Jumaluuden käsitettä täytyy yhdistää siinä, että uskon kautta oivalletaan käsitys persoonallisen Jumalan transsendenssista, ja siinä, että tajutaan tämän Jumalan osasen olevan ihmisen sisimmässä, jotta älyperäinen palvonta olisi puolustettavissa ja jotta olisi perusteltua toivoa persoonallisuuden eloonjäämistä. Uskonnon vaikeudet ja paradoksit saavat alkunsa siitä, että uskonnon realiteetit menevät kauas kuolevaisen olennon älyllisen käsityskyvyn tuolle puolen.
5:5.7 (69.2) Kuolevainen ihminen saa kolme suurta tyydytystä uskonnollisesta kokemuksesta jo ajallisen maan päällä olonsa päivinä:
5:5.8 (69.3) 1. Älyllisesti hän saa yhtenäisemmän inhimillisen tietoisuuden tuottamat tyydytykset.
5:5.9 (69.4) 2. Filosofisesti hän saa hyväkseen vahvistuksen moraalisia arvoja koskeville ihanteilleen.
5:5.10 (69.5) 3. Hengellisesti hän kukoistaa jumalallisen kumppanuuden kokemuksesta, todellisen palvonnan tuottamista hengellisistä tyydytyksentunteista.
5:5.11 (69.6) Jumalatietoisuuden, siten kuin maailmojen kehittyvä kuolevainen sen kokee, tulee sisältää kolme vaihtelevaa tekijää, kolme toisistaan eroavaa todellisuuden tajuamisen tasoa. Ensiksi on mielellinen tietoisuus – Jumalan idean käsittäminen. Sitten seuraa sielullinen tietoisuus – Jumalan ihanteen tajuaminen. Lopuksi sarastaa henktietoisuus – Jumalan hengellisen reaalisuuden tajuaminen. Yhdistämällä nämä jumalallisuuden käsittämiseen kuuluvat tekijät, vaikkapa vain epätäydellisestikin, kuolevainen persoonallisuus kattaa kaikkina aikoina kaikki tietoiset tasot Jumalan persoonallisuuden tajuamisella. Lopullisuuden Saavuttajakuntaan päässeissä kuolevaisissa tämä kaikki tulee aikanaan johtamaan Jumalan korkeimmuuden tajuamiseen ja saattaa sittemmin päätyä Jumalan perimmäisyyden käsittämiseen, jonkinvaiheiseen absoniittiseen supertietoisuuteen Paratiisin-Isästä.
5:5.12 (69.7) Jumalatietoisuuden kokeminen säilyy samana sukupolvesta toiseen, mutta sitä mukaa kuin inhimillinen tietämys aina uuden aikakauden myötä pääsee pitemmälle, filosofisen jumalakäsityksen ja Jumalan teologisten määritelmien täytyy muuttua. Jumalaatuntevaisuus, uskonnollinen tietoisuus, on maailmankaikkeuden realiteetti, mutta siitä riippumatta, miten pätevä (reaalinen) uskonnollinen kokemus on, sen täytyy olla valmis alistumaan älyllisen kritiikin ja järjellisen filosofisen tulkinnan kohteeksi. Sen ei tule pyrkiä olemaan jotakin inhimillisen kokemuksen kokonaisuudesta erillään olevaa.
5:5.13 (69.8) Persoonallisuuden ikuinen eloonjääminen riippuu kokonaan kuolevaisen mielen tekemästä valinnasta. Sen tekemät päätökset määräävät kuolemattoman sielun eloonjäämispotentiaalin. Kun mieli uskoo Jumalaan ja sielu tuntee Jumalan, ja kun ne yhdessä hoivaavan Suuntaajan kanssa kaikki halajavat Jumalaa, silloin on eloonjääminen varmistettu. Älylliset rajoitukset, kasvatuksen hataruus, sivistyksen puute, sosiaalisen aseman mitättömyys, vieläpä inhimillisten moraalikäsitysten alamittaisuus, jotka johtuvat opetuksellisten, sivistyksellisten ja sosiaalisten etuisuuksien valitettavasta puuttumisesta, eivät voi tehdä tyhjäksi sitä, että jumalallinen henki vaikuttaa tällaisissa epäonnisissa ja inhimillisestä näkökulmasta katsottuna rajoitteisissa mutta uskovissa yksilöissä. Siitä, että Salaperäinen Opastaja on ihmisen sisimmässä, muodostuu kuolemattoman sielun alku, ja se takaa mahdollisuuden sen kasvupotentiaalille ja eloonjäämiselle.
5:5.14 (70.1) Kuolevaisten vanhempien kyky tuottaa jälkeläisiä ei perustu siihen, että heillä olisi jokin tietty kasvatuksellinen, sivistyksellinen, sosiaalinen tai taloudellinen status. Vanhemmaksituloon tarvittavien tekijöiden yhtyminen luonnollisissa olosuhteissa riittää täysin siihen, mitä jälkeläisten aikaansaamiseksi tarvitaan. Oikean ja väärän erottava ja Jumalan palvomiseen kykenevä ihmismieli – liitossa jumalallisen Suuntaajan kanssa – on kaikki, mitä tässä kuolevaisessa tarvitaan hänen eloonjäämisominaisuuksin varustetun, kuolemattoman sielunsa aikaansaamiseen ja kehittämiseen, jos tällainen hengellä varustettu yksilö etsii Jumalaa ja toivoo vilpittömästi tulevansa hänen kaltaisekseen sekä rehellisesti päättää täyttää taivaassa olevan Isän tahdon.
5:6.1 (70.2) Universaalinen Isä on persoonallisuuksien Jumala. Maailmankaikkeuden persoonallisuutta koskevan toimipiirin – alimmasta persoonallisuuden statuksen omaavasta kuolevaisesta ja aineellisesta luodusta luojan kunnioitettavuuden ja jumalallisen statuksen omaaviin korkeampiin persooniin – keskus ja kehä on Universaalinen Isä. Jumala Isä on jokaisen persoonallisuuden lahjoittaja ja säilyttäjä. Ja Paratiisin-Isä on niin ikään kaikkien niiden finiittisten persoonallisuuksien määränpää, jotka täydestä sydämestä päättävät täyttää Isän tahdon, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka haluavat olla hänen kaltaisiaan.
5:6.2 (70.3) Persoonallisuus on yksi universumien ratkaisemattomista mysteereistä. Pystymme muodostamaan päteviä käsityksiä persoonallisuuden eri lajien ja tasojen koostumukseen sisältyvistä tekijöistä, mutta emme täysin käsitä itse persoonallisuuden todellista luonnetta. Tajuamme selvästi ne lukuisat tekijät, jotka yhteen saatettuina muodostavat ihmispersoonallisuuden puitteet, mutta emme täysin käsitä tällaisen finiittisen persoonallisuuden luonnetta ja merkitystä.
5:6.3 (70.4) Persoonallisuus on potentiaalinen kaikissa luoduissa, joiden varustuksiin kuuluu mieli – vähäisimmästä mahdollisesta minätietoisuudesta aina suurimpaan mahdolliseen jumalatietoisuuteen saakka. Muttei mielellisyys yksinään ole samaa kuin persoonallisuus, ei sitä myöskään ole henki eikä fyysinen energia. Persoonallisuus on se kosmiseen todellisuuteen kuuluva ominaisuus ja arvo, jonka lahjoittajana on yksinomaan Jumala Isä ja jonka hän lahjoittaa näille aineen, mielen ja hengen toisiinsa liittyvistä ja koordinoiduista energioista koostuville eläville järjestelmille. Persoonallisuutta ei myöskään saavuteta vähä vähältä edeten. Persoonallisuus saattaa olla joko aineellista tai hengellistä, mutta persoonallisuutta joko on tai sitä ei ole. Sellainen, joka on jotakin muuta kuin persoonallinen, ei koskaan saavuta persoonallisen tasoa, ellei Paratiisin-Isä välittömällä toimenpiteellään sitä anna.
5:6.4 (70.5) Persoonallisuuden lahjoittaminen on yksinomaisesti Universaalisen Isän toimintaa. Isä personoi elävät energiajärjestelmät, jotka hän varustaa jonkinmääräistä luovaa tietoisuutta ja tämän tietoisuuden vapaatahtoista kontrollia edustavin attribuutein. Ei ole mitään persoonallisuutta Jumala Isästä riippumatta, eikä yhtäkään persoonallisuutta ole olemassa ilman Jumala Isää. Ihmisen itseyden perusattribuutit samoin kuin ihmisen persoonallisuuden absoluuttinen Suuntaajaydin ovat Universaalisen Isän antamia lahjoja Isän toimiessa kosmisen toiminnan alueella, joka kuuluu vain hänelle.
5:6.5 (70.6) Esipersoonallisen statuksen omaavat Suuntaajat pitävät asuinpaikkanaan monentyyppisiä kuolevaisia olentoja varmistaen sillä sen, että nämä samaiset olennot voivat selvitä ruumiin kuolemasta ja personoitua morontialuoduiksi, joilla on potentiaali saavuttaa perimmäisenä tavoitteena oleva hengen status. Sillä kun tällainen persoonallisuuteen kuuluva luodun mieli on ikuisen Jumalan hengen osasen – persoonallisen Isän esipersoonallisen lahjan – asuinpaikkana, tämän finiittisen persoonallisuuden hallussa on jumalallisuuden ja ikuisuuden potentiaali, ja halajaa Perimmäisyyden kaltaiseen määränpäähän ja tavoittelee jopa Absoluuttisuuden todentumista.
5:6.6 (71.1) Kapasiteetti jumalallisen persoonallisuuden saavuttamiseen sisältyy erottamattomana osana esipersoonalliseen Suuntaajaan; kapasiteetti ihmispersoonallisuuden saavuttamiseen on potentiaalisena ihmisolennon kosmis-mielellisessä varustuksessa. Mutta kuolevaisen ihmisen kokemuksellinen persoonallisuus on havaittavissa aktiivisena ja toimivana realiteettina, vasta kun kuolevaisen luodun aineellinen elämänylläpidin on tullut kosketuksiin Universaalisen Isän vapauttavan jumalallisuuden kanssa – ja tulee näin lasketuksi kokemisen aallokoille itsetajuisena ja (suhteellisen) itsestään määräävänä ja itseään luovana persoonallisuutena. Aineellinen minä on kiistatta ja kvalifioimattomasti persoonallinen.
5:6.7 (71.2) Ihmisen aineellisella minuudella on persoonallisuus ja identiteetti, ajallinen identiteetti; esipersoonallisella henki-Suuntaajallakin on identiteetti, ikuinen identiteetti. Tämä aineellinen persoonallisuus ja tämä henkeä oleva esipersoonallisuus kykenevät yhdistämään luovat attribuuttinsa siten, että ne saattavat olevaiseksi kuolemattoman sielun eloonjäävän identiteetin.
5:6.8 (71.3) Kuolemattoman sielun varttumisesta tällä tavoin huolehdittuaan ja vapautettuaan minuuden edellä käyvän kausaation aiheuttamista ehdottoman riippuvuuden kahleista Isä vetäytyy sivuun. Nyt kun ihminen on näin vapautettu kausaatioon reagoimisen kahleista, ainakin iäisyyskohtalon osalta, ja kun kaikki tarpeellinen on tehty kuolemattoman minuuden – sielun – kasvun hyväksi, jää ihmisen itsensä asiaksi se, että hän tahtoo luoda päätösvallassaan olevan, eloonjäävän ja ikuisen minuuden tai estää sen luomisen. Ei mikään muu olento, valta, luoja tai toimintayksikkö koko laajassa universumien universumissa voi missään määrin puuttua kuolevaisen vapaan tahdon ehdottomaan suvereenisuuteen kuolevaisen käyttäessä valinnanvapauttaan päättäessään oman persoonallisuutensa ikuisesta kohtalosta. Kun kysymyksessä on ikuinen eloonjääminen, Jumala on sen suhteen säätänyt, että aineellisen ja kuolevaisen tahto on sen osalta suvereeni, ja tämä säädös on ehdoton.
5:6.9 (71.4) Persoonallisuuden lahjoittaminen luodulle tuo mukanaan suhteellisen vapautuksen orjamaisesta reagoimisesta edellä käyvään kausaatioon, ja kaikkien tällaisten moraalisten olentojen – ovatpa he evolutionaarisia tai muita – persoonallisuuden keskipiste on Universaalisen Isän persoonallisuus. Hänen Paratiisissa olevaa läsnäoloaan kohti heitä vetää alati se olemuksen sukulaisuus, joka muodostaa ikuisen Jumalan suunnattoman ja universaalisen perhe- ja veljespiirin. Kaikessa persoonallisuudessa on jotakin, joka on sukua jumalalliselle spontaanisuudelle.
5:6.10 (71.5) Universumien universumin persoonallisuuspiirin keskipisteessä on Universaalisen Isän persoona, ja Paratiisin-Isä on henkilökohtaisesti tietoinen kaikista minätietoisen olemassaolon kaikilla tasoilla olevista persoonallisuuksista, ja hän on näihin henkilökohtaisessa kosketuksessa. Ja tämä persoonallisuustietoisuus koko luomakunnasta on olemassa Ajatuksensuuntaajien tehtävästä riippumatta.
5:6.11 (71.6) Niin kuin kaiken gravitaation virtauskeskus on Paratiisin Saaressa, ja niin kuin kaiken mielen keskus on Myötätoimijassa ja kaiken hengen keskus Iankaikkisessa Pojassa, niin on myös kaikki persoonallisuus johdettu Universaalisen Isän henkilökohtaiseen läsnäoloon, ja tämä yhteyspiiri välittää erehtymättä kaikkien persoonallisuuksien osoittaman palvonnan Alkuperäiselle ja Ikuiselle Persoonallisuudelle.
5:6.12 (71.7) Persoonallisuuksista, joissa ei ole Suuntaajaa, on sanottava: Valinnanvapauden attribuuttikin on Universaalisen Isän antama lahja, ja tällaiset henkilöt ovat niin ikään jumalallisen rakkauden suuren yhteyspiirin, Universaalisen Isän persoonallisuuspiirin, ulottuvilla. Jumala tarjoaa suvereenin valinnanvapauden kaikille todellisille persoonallisuuksille. Ketään persoonallista luotua ei voi pakottaa iäisyysmatkalle. Ikuisuuden portti avautuu vain vastauksena vapaatahtoisen Jumalan vapaan tahdon omaavien poikien vapaasta tahdosta tekemään valintaan.
5:6.13 (72.1) Tämä on minun yritykseni kuvata elävän Jumalan suhdetta ajallisuuden lapsiin. Ja loppujen lopuksi hyödyllisintä, mitä voin tehdä, on tähdentää että Jumala on teidän universumi-Isänne, ja että te olette kaikki hänen planetaarisia lapsiaan.
5:6.14 (72.2) [Tämä on viides ja viimeinen uversalaisen Jumalallisen Neuvonantajan esittämä kertomus Universaalista Isää käsittelevässä sarjassa.]
Urantia-kirja
Luku 6
6:0.1 (73.1) IANKAIKKINEN Poika on Universaalisen Isän ”ensimmäisen” persoonallisen ja absoluuttisen ajatuksen täydellinen ja lopullinen ilmentymä. Niinpä, milloin ja miten tahansa Isä ilmaiseekin itsensä persoonallisesti ja absoluuttisesti, hän tekee sen Iankaikkisen Poikansa kautta, joka aina on ollut, joka nyt on ja joka aina on oleva elävä ja jumalallinen Sana. Ja tämän Iankaikkisen Pojan asuinsija on kaiken olevaisen keskuksessa Ikuisen ja Universaalisen Isän yhteydessä, jossa se kietoo välittömään verhoonsa hänen henkilökohtaisen läsnäolonsa.
6:0.2 (73.2) Puhumme Jumalan ”ensimmäisestä” ajatuksesta ja viittaamme sellaiseen, mikä on mahdotonta, eli puhumme Iankaikkisen Pojan ajallisesta alkuperästä päästäksemme radoille, joita ihmisäly ajattelussaan noudattaa. Näihin kielellisiin vääristymiin turvautumalla teemme parhaamme, jotta kompromissin kautta saisimme yhteyden kuolevaisten olentojen aikasidonnaiseen mieleen. Universaalisella Isällä ei asioiden peräkkäisyyden merkityksessä ole koskaan voinut olla mitään ensimmäistä ajatusta, eikä Iankaikkisella Pojalla koskaan ole ollut alkua. Mutta minua neuvottiin esittämään ikuisuuden realiteetit kuolevaisten ajallisuuteen rajoittuvalle mielelle tällaisin ajatussymbolein ja kuvaamaan iäisyyden suhteet tällaisin ajallisen peräkkäisyyden käsittein.
6:0.3 (73.3) Iankaikkinen Poika on hengellinen personoituma siitä, mikä on Paratiisin-Isän universaalinen ja infiniittinen käsitys jumalallisesta todellisuudesta, kvalifioimattomasta hengestä ja absoluuttisesta persoonallisuudesta. Ja tällä tavoin Poika on jumalallinen ilmoitus Universaalisen Isän luojaidentiteetistä. Pojan täydellinen persoonallisuus paljastaa sen, että Isä todellakin on hengellisen, tahdollisen, tarkoituksellisen ja persoonallisen kaikkien merkitysten ja arvojen ikuinen ja universaalinen alkulähde.
6:0.4 (73.4) Pyrkiessämme mahdollistamaan sen, että ajallisuuden finiittinen mieli saattaisi muodostaa jonkinlaisen peräkkäisyyteen perustuvan käsityksen Paratiisin-Kolminaisuuden ikuisten ja infiniittisten olentojen välisistä suhteista, turvaudumme sellaiseen käsitteelliseen vapauteen, että puhumme ”Isän ensimmäisestä persoonallisesta, universaalisesta ja infiniittisestä ajatuksesta”. Minun on mahdotonta välittää ihmismielelle mitään todellisuutta vastaavaa käsitystä Jumaluuksien ikuisista suhteista. Käytän siksi termejä, jotka antavat finiittiselle mielelle edes jonkinlaisen kuvan näiden ikuisten olentojen suhteista toinen toistaan seuraavina aikakausina. Uskomme Pojan ilmaantuneen Isästä; meille opetetaan, että kumpikin on kvalifioimattomasti ikuinen. On sen vuoksi ilmeistä, ettei yksikään ajallinen luotu voi koskaan täysin käsittää tätä Pojan mysteeriä: hän juontuu Isästä, mutta hän on kuitenkin yhtä ikuinen kuin Isä itse.
6:1.1 (73.5) Iankaikkinen Poika on Jumalan alkuperäinen ja ainoa Poika. Hän on Jumala Poika, Jumaluuden Toinen Persoona ja kaiken olevaisen rinnakkaisluoja. Niin kuin Isä on Ensimmäinen Suuri Lähde ja Keskus, niin on Iankaikkinen Poika Toinen Suuri Lähde ja Keskus.
6:1.2 (74.1) Iankaikkinen Poika on universumien universumin hengellinen keskus ja sen hengellisen hallinnon jumalallinen vallanpitäjä. Universaalinen Isä on ensiksi luoja ja seuraavaksi valvoja. Iankaikkinen Poika on ensiksi rinnakkaisluoja ja seuraavaksi hengellinen vallanpitäjä. ”Jumala on henki”, ja Poika on tämän hengen persoonallinen ilmentymä. Ensimmäinen Lähde ja Keskus on Tahtoabsoluutti; Toinen Lähde ja Keskus on Persoonallisuusabsoluutti.
6:1.3 (74.2) Universaalinen Isä ei milloinkaan toimi henkilökohtaisesti luojan ominaisuudessa muutoin kuin yhteydessä Poikaan tai Pojan rinnakkaiseen toimintaan. Jos Uuden testamentin kirjoittaja olisi puhunut Iankaikkisesta Pojasta, hän olisi tuonut julki totuuden kirjoittaessaan: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala. Kaikki tehtiin hänen kauttaan eikä ilman häntä tehty mitään, mikä tehty on.”
6:1.4 (74.3) Kun Iankaikkisen Pojan Poika ilmestyi Urantialle, tätä ihmishahmoista jumalallista olentoa lähellä olleet puhuivat hänestä sanoen: ”Hän, joka oli alusta asti; hän, jota me olemme kuulleet, jonka me olemme omin silmin nähneet, jota olemme katselleet ja käsillämme koskettaneet, itse elämän Sana.” Ja tämä lahjaksi annettu Poika ilmestyi Jumalasta aivan yhtä kiistämättömästi kuin ilmaantui Alkuperäinen Poika, kuten muuan hänen maan päällä lausumansa rukous antaa ymmärtää: ”Ja nyt, oi Isäni, kirkasta minut omalla itselläsi, sillä kirkkaudella, joka minulla oli tykönäsi, ennen kuin tätä maailmaa oli.”
6:1.5 (74.4) Eri universumeissa Iankaikkinen Poika tunnetaan eri nimillä. Keskusuniversumissa hänet tunnetaan Rinnakkaisena Lähteenä, Myötäluojana ja Kumppaniabsoluuttina. Uversassa, superuniversumin päämajassa, nimitämme Poikaa Rinnakkaiseksi Henkikeskukseksi ja Ikuiseksi Henkihallinnoijaksi. Paikallisuniversuminne päämajassa, Salvingtonissa, hänet tunnetaan Toisena Ikuisena Lähteenä ja Keskuksena. Melkisedekit puhuvat hänestä Poikien Poikana. Omassa maailmassanne, muttei omassa asuttujen sfäärien järjestelmässänne, tämä Alkuperäinen Poika on sekoitettu erääseen rinnakkaiseen Luoja-Poikaan, Nebadonin Mikaeliin, joka lahjoittautui Urantian kuolevaisten sukukunnalle.
6:1.6 (74.5) Vaikka onkin sopivaa kutsua keitä tahansa Paratiisin-Pojista Jumalan Pojiksi, meillä on tapana varata nimitys ”Iankaikkinen Poika” tälle Alkuperäiselle Pojalle, Toiselle Lähteelle ja Keskukselle, voimaa ja täydellisyyttä olevan keskusuniversumin Universaalisen Isän rinnalla olevalle luojalle, ja kaikkien muiden infiniittisistä Jumaluuksista ilmaantuvien, jumalallisten Poikien rinnakkaisluojalle.
6:2.1 (74.6) Iankaikkinen Poika on aivan yhtä muuttumaton ja yhtä loputtoman luotettava kuin Universaalinen Isä. Hän on myös aivan yhtä hengellinen kuin Isä, aivan yhtä rajoittamaton henki. Teille, vaatimatonta alkuperää oleville, Poika saattaa näyttää persoonallisemmalta, sillä hän on lähestyttävyydessään teitä yhden askelen Universaalista Isää lähempänä.
6:2.2 (74.7) Iankaikkinen Poika on Jumalan ikuinen Sana. Hän on kokonaan Isän kaltainen. Itse asiassa Iankaikkinen Poika on universumien universumille persoonallisesti julkituotu Jumala Isä. Niinpä on ollut, nyt on ja on aina oleva oikein sanoa Iankaikkisesta Pojasta ja kaikista rinnakkaisista Luoja-Pojista: ”Joka on nähnyt Pojan, on nähnyt Isän.”
6:2.3 (74.8) Olemukseltaan Poika on täysin henki-Isän kaltainen. Palvoessamme Universaalista Isää itse asiassa palvomme samalla Jumala Poikaa ja Jumala Henkeä. Jumala Poika on aivan yhtä jumalallisen todellinen ja olemukseltaan ikuinen kuin on Jumala Isä.
6:2.4 (75.1) Sen lisäksi, että Poika omaa Isän koko infiniittisen ja transsendenttisen vanhurskauden, Poika myös heijastaa Isän luonteen koko pyhyyttä. Poika jakaa Isän täydellisyyden, ja yhdessä Isän kanssa hän jakaa vastuun siitä, että kaikkia epätäydellisyydestä tulevia luotuja autetaan heidän hengellisissä ponnistuksissaan jumalallisen täydellisyyden saavuttamiseksi.
6:2.5 (75.2) Iankaikkinen Poika omaa Isän luonteen koko jumalallisuuden ja kaikki hengellisyyden attribuutit. Poika on Jumalan persoonallisuuden ja hengen absoluuttisuuden täyteys, ja nämä ominaisuudet Poika paljastaa johtaessaan henkilökohtaisesti universumien universumin hengellistä hallintoa.
6:2.6 (75.3) Jumala on toden totta universaalinen henki. Jumala on henkeä; ja tämä Isän henkisyyden kohdentuma ja personoituma on Iankaikkisen Pojan Jumaluus. Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen universaalisuudesta erottautuminen näyttää lisäävän Pojan kaikkia hengellisiä ominaispiirteitä suuresti. Ja niin kuin Isä jakaa henkeytensä Pojan kanssa, niin he yhdessä aivan yhtä täydellisesti ja varauksettomasti jakavat jumalallisen hengen Myötätoimijan, Äärettömän Hengen, kanssa.
6:2.7 (75.4) Totuudenrakkaudessa ja kauneuden luomisessa Isä ja Poika ovat tasavertaiset, paitsi että Poika näyttää enemmänkin omistautuvan yksinomaan sen hengellisen kauneuden todellistamiseen, joka sisältyy universaalisiin arvoihin.
6:2.8 (75.5) En näe mitään eroa Isän ja Pojan jumalallisen hyvyyden välillä. Isä rakastaa maailmankaikkeudessa olevia lapsiaan isän ominaisuudessa; Iankaikkinen Poika katsoo kaikkiin luotuihinsa sekä isänä että veljenä.
6:3.1 (75.6) Poika jakaa Kolminaisuuteen sisältyvän oikeudenmukaisuuden ja vanhurskauden, mutta jättää varjoon nämä jumalallisuuden piirteet äärettömällä Isän rakkauden ja laupeuden personoinnilla. Poika on jumalallisen, universumeille osoitetun rakkauden julkituonti. Niin kuin Jumala on rakkaus, niin on Poika laupeus. Poika ei voi rakastaa enemmän kuin Isä, mutta hän voi osoittaa luoduille armoa tavalla, jossa on jotakin enemmän, sillä hän ei ole Isän tavoin vain alkuperäinen luoja, vaan hän on myös tämän saman Isän Iankaikkinen Poika ja jakaa näin ollen kaikkien muiden Universaalisen Isän Poikien poikauden kokemuksen.
6:3.2 (75.7) Iankaikkinen Poika on luomakunnan suuri armonjakaja. Laupeus on Pojan hengellisessä luonteessa kaikkein olennaisinta. Iankaikkisen Pojan määräykset, kun ne kulkevat Toisen Lähteen ja Keskuksen henkiyhteyspiirejä eteenpäin, on viritetty laupeuden sointuihin.
6:3.3 (75.8) Ymmärtääksenne Iankaikkisen Pojan rakkautta teidän on ensin tajuttava sen jumalallinen alkulähde: Isä, joka on rakkaus, ja sitten katseltava tämän äärettömän kiintymyksen esiinpuhkeamista laajalle ulottuvassa Äärettömän Hengen ja hänen hoivaavien persoonallisuuksiensa miltei rajattoman joukon osoittamassa huolenpidossa.
6:3.4 (75.9) Iankaikkisen Pojan osoittaman huolenpidon tarkoituksena on ilmoittaa rakkauden Jumala universumien universumille. Tämä jumalallinen Poika ei ota tehdäkseen sellaista kunniatonta tehtävää, että hän yrittäisi suostutella laupiasta Isäänsä rakastamaan alhaissyntyisiä luotujaan ja osoittamaan armoa ajallisille väärintekijöille. Miten väärin onkaan luoda kuva Iankaikkisesta Pojasta vetoamassa Universaaliseen Isään, jotta tämä osoittaisi laupeutta vähäpätöisille luoduilleen avaruuden aineellisissa maailmoissa! Sellaiset käsitykset Jumalasta ovat karkeita ja irvokkaita. Teidän tulisi mieluumminkin käsittää, että kaikki Jumalan Poikien armeliaat palvelukset ovat suoranainen paljastus Isän sydämestä, jonka täyttävät universaalinen rakkaus ja loputon myötätunto. Isän rakkaus on Pojan osoittaman armon todellinen ja ikuinen lähde.
6:3.5 (75.10) Jumala on rakkaus, Poika on armo. Armo on sovellettua rakkautta, Isän rakkautta, joka toimii hänen Iankaikkisen Poikansa persoonassa. Tämän universaalisen Pojan rakkaus on sekin universaalista. Niin ymmärrettynä kuin rakkaus suvullisten olentojen planeetalla ymmärretään, Jumalan rakkaus on verrattavissa enemmänkin isän rakkauteen, kun taas Iankaikkisen Pojan rakkaus on enemmän äidillisen kiintymyksen kaltaista. Karkeita toden totta ovat tällaiset havainnollistukset, mutta käytän niitä siksi, että toivon välittäväni ihmismielelle sen ajatuksen, että Isän ja Pojan rakkauden välillä on eroa – ei jumalallisen sisällön osalta, mutta siinä, millaisena ja miten se ilmenee.
6:4.1 (76.1) Iankaikkinen Poika on kosmisen todellisuuden henkitason liikkeelle paneva voima. Pojan hengellinen voima on absoluuttinen suhteessa maailmankaikkeuden kaikkiin aktuaalisuuksiin. Koska henkigravitaatio on Iankaikkisen Pojan absoluuttisessa otteessa, niin hän valvoo sen kautta täydellisesti koko erilaistumattoman henkienergian keskinäissidosten kokonaisuutta ja koko aktuaalistunutta henkitodellisuutta. Koko puhdas, fragmentoimaton henki sekä kaikki hengelliset olennot ja arvot reagoivat Paratiisin ensimmäisen Pojan infiniittiseen vetovoimaan. Ja jos ikuisessa tulevaisuudessa kävisi niin, että ilmaantuisi rajaton maailmankaikkeus, Alkuperäisen Pojan henkigravitaatio ja henkivoima huomattaisiin silloinkin täysin riittäviksi tällaisen äärettömän luomuksen hengelliseen valvontaan ja tehokkaaseen hallintaan.
6:4.2 (76.2) Poika on kaikkivaltias vain hengellisessä valtakunnassa. Maailmankaikkeuden hallinnon ikuisessa järjestelmässä emme koskaan kohtaa tuhlailevaa ja tarpeetonta toimintojen päällekkäisyyttä. Jumaluudet eivät tunne mieltymystä hyödyttömään moninkertaisuuteen maailmankaikkeuden hoidon piirissä.
6:4.3 (76.3) Alkuperäisen Pojan kaikkiallisuus on perustana universumien universumin hengelliselle yhtenäisyydelle. Koko luomistuloksen hengellinen koossapysyminen on Iankaikkisen Pojan jumalallisen hengen kaikkialla vaikuttavan aktiivisen läsnäolon varassa. Hahmotellessamme Isän hengellistä läsnäoloa havaitsemme, että meidän on vaikea tehdä ajattelussamme eroa sen ja Iankaikkisen Pojan hengellisen läsnäolon välillä. Isän hengellä on ikuinen asuinsija Pojan hengessä.
6:4.4 (76.4) Isän täytyy olla hengellisesti kaikkialla läsnä oleva, mutta tällainen kaikkiallisuus näyttää olevan erottamattomissa Iankaikkisen Pojan kaikkialla tapahtuvista henkitoiminnoista. Uskomme kuitenkin, että Isän ja Pojan yhtaikaisen läsnäolon kaikissa tilanteissa, joilla on kaksinainen hengellinen luonne, Pojan henki on tasavertainen Isän hengen kanssa.
6:4.5 (76.5) Ollessaan yhteydessä persoonallisuuteen Isä toimii persoonallisuuspiirissä. Henkilökohtaisessa ja havaittavissa olevassa yhteydessään hengelliseen luomakuntaan hän ilmenee Jumaluutensa kokonaisuuden fragmenteissa, ja näillä Isän osasilla on ainoalaatuinen, yksinomainen ja eksklusiivinen tehtävä, missä tahansa ja milloin tahansa ne universumeissa esiintyvätkin. Kaikissa näissä tilanteissa Pojan henki on tasavertainen Universaalisen Isän fragmentoidun läsnäolon hengellisen toiminnan kanssa.
6:4.6 (76.6) Iankaikkinen Poika on hengellisessä mielessä läsnä kaikkialla. Iankaikkisen Pojan henki on aivan varmasti kanssasi ja ympärilläsi, mutta se ei ole sinussa, eikä se ole osa sinua, niin kuin on Salaperäinen Opastaja. Ihmisessä asuva Isän osanen virittää ihmismielen vähä vähältä jumalallisiin asenteisiin, minkä jälkeen tämä taivaisiin nouseva mieli alkaa yhä enemmän reagoida Toisen Lähteen ja Keskuksen kaikkivoipaisen henkigravitaatiopiirin hengelliseen vetovoimaan.
6:4.7 (76.7) Alkuperäinen Poika on universaalisesti ja hengellisesti minätajuinen. Poika on viisauden osalta täysin samanvertainen Isän kanssa. Emme voi havaita Ensimmäisen ja Toisen Lähteen välillä mitään eroa tietämisen, kaikentietävyyden, alalla. Isän tavoin Poikakin tietää kaiken. Mikään maailmankaikkeuden tapahtuma ei häntä yllätä. Alusta alkaen hän tajuaa, mikä on oleva lopputulos.
6:4.8 (77.1) Isä ja Poika tietävät todellakin universumien universumin kaikkien henkien ja hengellistyneiden olentojen luvun ja olinpaikan. Poika ei tiedä kaikkia asioita pelkästään oman kaikkiallisen henkensä nojalla, vaan Isän ja Myötätoimijan tavoin Poika on täysin tietoinen Korkeimman Olennon heijastustoiminnan avulla tapahtuvasta laajamittaisesta tietojenkeruusta, ja tämä tietojenkeruujärjestelmä on kaiken aikaa tietoinen kaikesta, mitä seitsemän superuniversumin kaikissa maailmoissa tapahtuu. On myös muita tapoja, joilla Paratiisin-Poika on kaikkitietävä.
6:4.9 (77.2) Rakastavana, armollisena ja hoivaavana hengellisenä persoonallisuutena Iankaikkinen Poika on täysin ja infiniittisesti yhdenvertainen Universaalisen Isän kanssa, samalla kun Iankaikkinen Poika kaikissa armeliaissa ja kiintymystä osoittavissa yhteyksissään alemmista oloista lähteviin ylösnousemusolentoihin on aivan yhtä ystävällinen ja huomaavainen, aivan yhtä kärsivällinen ja pitkämielinen kuin hänen paikallisuniversumeissa olevat Paratiisin-Poikansa, jotka niin usein lahjoittavat itsensä ajallisuuden kehittyville maailmoille.
6:4.10 (77.3) On tarpeetonta käsitellä laajemmin Iankaikkisen Pojan ominaisuuksia. Kun otetaan huomioon tässä mainitut poikkeukset, ei tarvitse kuin tutkia Jumala Isän hengellisiä attribuutteja ymmärtääkseen ja arvioidakseen oikein Jumala Pojan attribuutteja.
6:5.1 (77.4) Iankaikkinen Poika ei toimi henkilökohtaisesti fyysisillä alueilla, hän ei liioin toimi luoduille olennoille osoitetun mielihoivan tasoilla muutoin kuin Myötätoimijan kautta. Mutta nämä kvalifioinnit eivät millään muotoa muutoin rajoita Iankaikkista Poikaa hengellisen kaikentietävyyden, kaikkiallisuuden ja kaikkivoipaisuuden kaikkien jumalallisten attribuuttien täysimääräisessä ja vapaassa käytössä.
6:5.2 (77.5) Iankaikkinen Poika ei henkilökohtaisesti läpäise niitä hengen potentiaaleja, jotka kuuluvat luonnostaan Jumaluusabsoluutin infiniittisyyteen. Mutta kun nämä potentiaalit muuttuvat aktuaalisuudeksi, ne tulevat Pojan henkigravitaation yhteyspiirin kaikkivoipaiseen otteeseen.
6:5.3 (77.6) Persoonallisuus on lahja, jonka antaja on yksinomaisesti Universaalinen Isä. Iankaikkisen Pojan persoonallisuus juontuu Isästä, mutta ilman Isää hän ei lahjoita persoonallisuutta. Poika on alkulähteenä valtavalle henkien joukolle, mutta tällaiset johdannaiset eivät ole persoonallisuuksia. Kun Poika luo persoonallisuutta, hän tekee sen yhdessä Isän tai Myötäluojan kanssa, joka voi sellaisissa yhteyksissä toimia Isän puolesta. Iankaikkinen Poika on näin ollen persoonallisuuksien myötäluoja, mutta hän ei lahjoita persoonallisuutta yhdellekään olennolle, eikä hän yksinään eikä itsekseen koskaan luo persoonallisia olentoja. Tämä toiminnallinen rajoitus ei kuitenkaan riistä Pojalta kykyä luoda minkä tahansa tyyppistä tai kaikentyyppistä todellisuutta, joka on jotakin muuta kuin persoonallista.
6:5.4 (77.7) Iankaikkista Poikaa koskee rajoitus luojalle kuuluvien oikeuksien edelleen siirtämisen osalta. Iäistäessään Alkuperäisen Pojan Isä lahjoitti hänelle vallan ja etuoikeuden liittyä sittemmin Isän kanssa jumalalliseen tekoon uusien sellaisten Poikien aikaansaamiseksi, joilla on luovat attribuutit. Ja näin he ovat tehneet ja näin he yhäkin tekevät. Mutta kun nämä rinnakkaiset Pojat on luotu, näyttää siltä, etteivät luojuuden oikeudet ole siirrettävissä eteenpäin. Iankaikkinen Poika siirtää luojuuden valtuuksia vain ensimmäiselle eli välittömälle personoitujen olentojen polvelle. Siispä kun Isä ja Poika muodostavat liiton personoidakseen Luoja-Pojan, niin he saavuttavat tarkoituksensa. Mutta tällä tavoin olemassaolon piiriin saatettu Luoja-Poika ei kykene koskaan siirtämään tai delegoimaan luojan oikeuksiaan niille Poikien erilaisille yhteisöille, jotka hän voi sittemmin luoda, vaikka korkeimmissa paikallisuniversumien Pojissa hyvin rajoittuneesti ilmeneekin heijastumaa Luoja-Pojan luovista ominaisuuksista.
6:5.5 (78.1) Infiniittisenä ja yksinomaisesti persoonallisena olentona Iankaikkinen Poika ei kykene fragmentoimaan olemustaan. Hän ei voi vuodattaa eikä lahjoittaa yksilöllistettyjä osasia omasta minuudestaan muille entiteeteille tai persoonille, kuten tekevät Universaalinen Isä ja Ääretön Henki. Mutta Poika voi lahjoittaa ja hän lahjoittaa minuuttaan rajattomana henkenä upottaakseen siihen koko luomakunnan ja vetääkseen lakkaamatta puoleensa kaikkia henkipersoonallisuuksia ja hengellisiä reaalisubjekteja.
6:5.6 (78.2) Muistakaa aina, että Iankaikkinen Poika on henki-Isän persoonallinen kuvastuma koko luomakunnalle. Jumaluusmerkityksessä Poika on persoonallinen ja vain persoonallinen. Sellaista jumalallista ja absoluuttista persoonallisuutta ei voi jakaa osiin eikä fragmentoida. Jumala Isä ja Jumala Henki ovat kiistämättömästi persoonallisia, mutta he ovat myös kaikkea muuta sen lisäksi, että he ovat tällaisia Jumaluuspersoonallisuuksia.
6:5.7 (78.3) Vaikkei Iankaikkinen Poika voikaan omakohtaisesti osallistua Ajatuksensuuntaajien lahjoittamiseen, hän piti silti ikuisessa menneisyydessä neuvoa Universaalisen Isän kanssa ja hyväksyi tämän hankkeen ja lupasi sen suhteen loputonta yhteistyövalmiutta, kun Isä Ajatuksensuuntaajien lahjoittamista esittäessään ehdotti Pojalle: ”Tehkäämme kuolevainen ihminen omaksi kuvaksemme.” Ja aivan niin kuin Isän henkiosanen asuu sisimmässänne, niin kietoutuu Pojan henkiläsnäolo ympärillenne, samalla kun nämä molemmat iäti toimivat hengellisen edistymisenne hyväksi, ikään kuin ne olisivat yksi.
6:6.1 (78.4) Iankaikkinen Poika on henkeä ja hänellä on mieli, mutta ei sellaista mieltä eikä sellaista henkeä, jonka kuolevainen mieli voi ymmärtää. Kuolevainen ihminen tajuaa mielen finiittisellä, kosmisella, aineellisella ja persoonallisella tasolla. Ihminen havaitsee mielellisiä ilmiöitä myös elävissä organismeissa, jotka toimivat alipersoonallisella (eläimen) tasolla, mutta hänen on vaikea käsittää mielen olemusta, kun se liittyy aineellisen yläpuolella oleviin olentoihin, ja kun se on yksinomaan henkeä olevien persoonallisuuksien osana. Mieli täytyy kuitenkin määritellä eri tavalla, kun se liittyy olemassaolon henkitasoon ja silloin kun sitä käytetään tarkoittamaan älyllisyyttä edustavia henkitoimintoja. Tämänkaltainen suoraan henkeen liittyvä mieli ei ole verrattavissa mieleen, joka koordinoi hengen ja aineen, eikä mieleen, joka liittyy pelkästään aineeseen.
6:6.2 (78.5) Henki on aina tietoista, mielellistä, ja se omaa identiteetin eri vaiheita. Ilman jonkinvaiheista mieltä henkiolentojen veljeydessä ei olisi mitään hengellistä tietoisuutta. Mieltä vastaava ominaisuus, kyky tuntea ja tulla tunnetuksi, kuuluu luontaisesti Jumaluuteen. Jumaluus saattaa olla persoonallista, esipersoonallista, ylipersoonallista tai persoonatonta, mutta Jumaluus ei ole koskaan vailla mieltä, toisin sanoen se ei ole koskaan ilman kykyä kommunikoida vähintäänkin itsensäkaltaisten entiteettien, olentojen tai persoonallisuuksien kanssa.
6:6.3 (78.6) Iankaikkisen Pojan mieli on Isän mielen kaltainen, mutta erilainen kuin mikään muu mieli maailmankaikkeudessa, ja yhdessä Isän mielen kanssa se on Myötätoimijan erilaisten ja laajalle levinneiden mielten kantamuoto. Isän ja Pojan mieltä – älyä, joka on kantamuotona Kolmannen Lähteen ja Keskuksen absoluuttiselle mielelle – havainnollistaa ehkä parhaiten Ajatuksensuuntaajan esimieli, sillä vaikka nämä Isän osaset ovat kokonaan Myötätoimijan mieliyhteyspiirien ulkopuolella, niillä on silti jonkinmuotoinen esimieli; ne tietävät ja niistä tiedetään; niillä on jokin ihmisen ajattelua vastaava ominaisuus.
6:6.4 (78.7) Iankaikkinen Poika on kokonaan hengellinen; ihminen on hyvin lähellä sitä, että hän olisi täysin aineellinen. Siksi paljon siitä, mikä liittyy Iankaikkisen Pojan henkipersoonallisuuteen, hänen Paratiisia kiertävään seitsemään hengelliseen sfääriinsä ja Paratiisin-Pojan persoonattomien luomusten olemukseen, jää pakostakin odottamaan, että saavutatte hengen statuksen saatettuanne päätökseen morontiaalisen ylösnousemuksen Nebadonin paikallisuniversumissa. Ja sitten, sitä mukaa kun etenette superuniversumin kautta Havonaan, monet näistä hengen verhoamista mysteereistä kirkastuvat alkaessanne omata ”hengen mieltä” – hengellistä ymmärrystä.
6:7.1 (79.1) Iankaikkinen Poika on se infiniittinen persoonallisuus, jonka kvalifioimattomista persoonallisuuskahleista Universaalinen Isä vapautui kolminaistumismenetelmällä ja jonka vuoksi hän on aina siitä lähtien loputtomassa ylenpalttisuudessa ja jatkuvasti lahjoittanut minuuttaan alati laajenevalle Luojista ja luoduista koostuvalle universumilleen. Poika on absoluuttinen persoonallisuus; Jumala on isäpersoonallisuus – persoonallisuuden alkulähde, persoonallisuuden antaja, persoonallisuuden alkusyy. Jokaisen persoonallisen olennon persoonallisuus juontuu Universaalisesta Isästä, kuten Alkuperäinen Poikakin saa persoonallisuutensa ikuisesti Paratiisin-Isältä.
6:7.2 (79.2) Paratiisin-Pojan persoonallisuus on absoluuttinen ja puhtaasti hengellinen, ja tämä absoluuttinen persoonallisuus on myös jumalallinen ja ikuinen malli, ensiksi Isän suorittamasta persoonallisuuden lahjoittamisesta Myötätoimijalle, ja sittemmin hänen toteuttamastaan persoonallisuuden lahjoittamisesta hänen myriadeille luoduilleen kautta koko kaukaisuuksiin ulottuvan maailmankaikkeuden.
6:7.3 (79.3) Iankaikkinen Poika on vilpittömän armelias hoivaaja, jumalallinen henki, hengellinen voima ja reaalinen persoonallisuus. Poika on se Jumalan hengellinen ja persoonallinen olemus, joka on tuotu julki universumeille – Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen olennaisin olemus, riisuttuna kaikesta ei-persoonallisesta, jumalallisuuteen kuulumattomasta, ei-hengellisestä ja puhtaasti potentiaalisesta. Mutta ihmismielelle on mahdotonta välittää sanallista kuvaa Iankaikkisen Pojan ylivertaisen persoonallisuuden kauneudesta ja suurenmoisuudesta. Kaikki se, mikä pyrkii kätkemään Universaalisen Isän hämäräänsä, kaikki se toimii miltei yhtä vaikuttavasti estäessään ajatuksissa tapahtuvan Iankaikkisen Pojan tunnistamisen. Teidän täytyy odottaa Paratiisiin-pääsyänne, ja silloin ymmärrätte, miksi en kyennyt kuvailemaan tämän absoluuttisen persoonallisuuden luonnetta niin, että äärellinen mieli olisi sen käsittänyt.
6:8.1 (79.4) Identiteetin, olemuksen ja persoonallisuuden muiden attribuuttien osalta Iankaikkinen Poika on täysin Universaalisen Isän vertainen, hänen täydellinen täydenteensä ja ikuinen vastineensa. Samassa merkityksessä kuin Jumala on Universaalinen Isä, Poika on Universaalinen Äiti. Ja me kaikki, ylhäiset ja alhaiset, muodostamme heidän universaalisen perheensä.
6:8.2 (79.5) Pojan luonnetta arvioidaksenne teidän tulisi tutkia sitä, mitä on tuotu julki Isän jumalallisesta luonteesta, sillä ne ovat ikuisesti ja erottamattomasti yksi ja sama. Alemmat älyllisten olentojen ryhmät eivät itse asiassa kykene erottamaan heitä erillisiksi jumalallisiksi persoonallisuuksiksi. Heidän tunnistamisensa erillisiksi ei ole yhtä vaikeaa niille, joiden alkuperä juontuu Jumaluuksien omista luomisteoista. Olennot, jotka ovat syntyjään keskusuniversumista tai Paratiisista, eivät näe Isää ja Poikaa vain yhtenä universaalisen valvonnan persoonallisena ykseytenä, vaan myös kahtena erillisenä persoonallisuutena, jotka kumpikin toimivat tietyillä maailmankaikkeuden hallinnon aloilla.
6:8.3 (79.6) Persoonina voitte kuvitella Universaalisen Isän ja Iankaikkisen Pojan erillisiksi yksilöiksi, sillä sitä he todellakin ovat. Mutta universumin hallinnon osalta he ovat niin yhteen kietoutuneita ja toisiinsa liittyviä, että aina ei ole mahdollista tehdä eroa heidän välillään. Kun Isä ja Poika universumeja koskevissa asioissa kohdataan yllättävissä keskinäissuhteissa, ei ole aina edes hedelmällistä yrittää tehdä eroa heidän toimiensa välillä, vaan muistakaa vain, että Jumala on alulle paneva ajatus ja Poika on ilmaisuvoimainen sana. Jokaisessa paikallisuniversumissa tämä toisistaan erottamattomuus personoituu Luoja-Pojan jumalallisuudessa, hän kun edustaa kymmenen miljoonan asutun maailman luoduille sekä Isää että Poikaa.
6:8.4 (80.1) Iankaikkinen Poika on infiniittinen, mutta hän on lähestyttävissä Paratiisin-Poikiensa persoonan ja Äärettömän Hengen kärsivällisen huolenpidon kautta. Ilman Paratiisin-Poikien lahjoittautumispalvelua ja ilman Äärettömän Hengen luomien olentojen rakastavaa hoivaa aineellista alkuperää olevat olennot voisivat tuskin toivoa saavuttavansa Iankaikkista Poikaa. Ja yhtä totta on, että jumalatietoinen kuolevainen tulee näiden taivaallisten edustajien antaman avun ja opastuksen turvin varmasti saavuttamaan Paratiisin ja seisomaan kerran tämän majesteettisen Poikien Pojan henkilökohtaisessa presenssissä.
6:8.5 (80.2) Vaikka Iankaikkinen Poika on malli siitä, että kuolevainen saa persoonallisuuden, huomaat kuitenkin olevan helpompaa käsittää sekä Isän että Hengen reaalisuus, sillä Isä on ihmispersoonallisuutesi aktuaalinen antaja ja Ääretön Henki on kuolevaisen mielesi absoluuttinen lähde. Mutta noustessasi Paratiisiin johtavaa hengellisen etenemisen tietä käy Iankaikkisen Pojan persoonallisuus sinulle yhä todellisemmaksi ja hänen infiniittisesti hengellisen mielensä reaalisuus erottuu asteittain hengellistyvälle mielellesi yhä selvempänä.
6:8.6 (80.3) Iankaikkisen Pojan käsite ei koskaan voi loistaa kirkkaana aineellisessa – tai myöhemmin morontiaalisessa – mielessäsi. Vasta kun henkistyt ja aloitat henkisen ylösnousemuksesi, käsitys Iankaikkisen Pojan persoonasta alkaa saada samaa eloisuutta, jota on käsityksissäsi Paratiisista lähtöisin olevan Luoja-Pojan persoonallisuudesta, hänestä, joka omassa persoonassaan ja persoonana kerran lihallistui ja eli Urantialla ihmisenä ihmisten keskuudessa.
6:8.7 (80.4) Paikallisuniversumissasi saamasi kokemuksen alusta sen loppuun saakka Luoja-Pojan, jonka persoonallisuus on ihmisen käsitettävissä, täytyy korvata kykenemättömyytesi ymmärtää yksinomaisemmin hengellisen, muttei silti yhtään vähemmän persoonallisen Paratiisin Iankaikkisen Pojan täyttä merkitystä. Edetessäsi läpi Orvontonin ja Havonan ja jättäessäsi taaksesi eloisan kuvan ja syvät muistot oman paikallisuniversumisi Luoja-Pojasta, tämän aineellisen ja morontiaalisen kokemuksen läpikäynti korvautuu aina vain laajemmilla käsityksillä ja kaiken aikaa syvenevällä ymmärryksellä Paratiisin Iankaikkisesta Pojasta, jonka reaalisuus ja läheisyys enentyvät sitä mukaa, kun etenet kohti Paratiisia.
6:8.8 (80.5) Iankaikkinen Poika on suuri ja loistava persoonallisuus. Siitäkin huolimatta, että sellaisen infiniittisen olennon käsittäminen aktuaaliseksi persoonallisuudeksi ylittää kuolevaisen ja aineellisen mielen kyvyt, hän on kuitenkin epäilyksettä persoona. Minä tiedän, mistä minä puhun. Miltei lukemattomat kerrat olen seissyt tämän Iankaikkisen Pojan jumalallisessa presenssissä ja sitten matkannut eteenpäin maailmankaikkeuteen täyttääkseni jonkin hänen rakastettavan pyyntönsä.
6:8.9 (80.6) [Laatinut Jumalallinen Neuvonantaja, jolle annettiin tehtäväksi muotoilla tämä Paratiisin Iankaikkista Poikaa kuvaileva esitys.]
Urantia-kirja
Luku 7
7:0.1 (81.1) ALKUPERÄINEN Poika huolehtii lakkaamatta siitä, että Isän ikuisen tarkoituksen hengelliset puolet toteutuvat, sitä mukaa kun tämä tarkoitus paljastuu kehittyvien universumien eri ilmiöissä, universumien, joissa elää moninaisia elävien olentojen ryhmiä. Emme täysin käsitä tätä ikuista hanketta, mutta Paratiisin-Poika sen epäilemättä ymmärtää.
7:0.2 (81.2) Poika on Isän kaltainen sikäli, että hän pyrkii antamaan itsestään kaiken mahdollisen rinnakkaisille Pojilleen ja näiden alaisina toimiville Pojille. Ja Pojalle on yhteistä Isän kanssa myös tämä itsensä lahjoittamisen ominaisuus hänen antaessaan tuhlailevasti itsestään Äärettömälle Hengelle, heidän yhteiselle toimeenpanijalleen.
7:0.3 (81.3) Henkirealiteettien ylläpitäjän asemassaan Toinen Lähde ja Keskus on ikuisena vastapainona Paratiisin Saarelle, joka niin suurenmoisella tavalla pitää yllä kaiken aineellisen. Näin ollen Ensimmäinen Lähde ja Keskus tulee iäti esiin Keskussaaren verrattomien esikuvien aineellisessa kauneudessa ja Iankaikkisen Pojan ylivertaisen persoonallisuuden hengellisissä arvoissa.
7:0.4 (81.4) Iankaikkinen Poika on henkireaalisuuksista ja henkiolennoista koostuvan laajan luomistuloksen aktuaalinen ylläpitäjä. Hengen maailma on Pojan olintapa, henkilökohtainen käyttäytymisen muoto, ja henkiolemusta olevat persoonattomat reaalisubjektit reagoivat aina Absoluuttisen Pojan täydellisen persoonallisuuden tahtoon ja tarkoitukseen.
7:0.5 (81.5) Poika ei kuitenkaan ole henkilökohtaisesti vastuussa kaikkien henkipersoonallisuuksien menettelystä. Persoonallisen luodun tahto on suhteellisen vapaa, ja näin ollen se määrää tällaisten tahdollisten olentojen toimenpiteet. Siksi vapaatahtoinen hengen maailma ei aina täysin edusta Iankaikkisen Pojan luonnetta, kuten ei Urantian luontokaan täysin ilmennä Paratiisin ja Jumaluuden täydellisyyttä eikä muuttumattomuutta. Mutta luonnehtiipa ihmisen tai enkelin vapaatahtoista toimintaa mikä tahansa, Pojan ikuinen ote universaalisen gravitaation valvonnasta kaikkiin henkirealiteettien suhteen jatkuu kuitenkin absoluuttisena.
7:1.1 (81.6) Kaikki, mitä on opetettu Jumalan immanenssista, hänen omnipresenssistään, hänen kaikkivaltiudestaan ja kaikentietävyydestään, on yhtä totta, kun puhutaan Pojasta hengellisillä alueilla. Koko luomistuloksen puhdas ja universaalinen henkigravitaatio, tämä yksinomaisesti hengellinen yhteyspiiri, johtaa suoraa tietä takaisin Paratiisissa olevaan Toisen Lähteen ja Keskuksen persoonaan. Hän johtaa tämän kaikkiin todellisiin hengellisiin arvoihin sisältyvän, aina läsnä olevan ja pettämättömän hengellisen vetovoiman valvontaa ja toimintaa. Näin Iankaikkinen Poika harjoittaa absoluuttista hengellistä suvereenisuutta. Kirjaimellisesti hän pitää kaikkia henkirealiteetteja ja kaikkia hengellistettyjä arvoja ikään kuin kämmenensä kuopassa. Maailmankaikkeuden hengellisen gravitaation valvonta on maailmankaikkeuden hengellistä suvereenisuutta.
7:1.2 (82.1) Tämä hengellisten olevaisten gravitaatiovalvonta toimii ajasta ja avaruudesta riippumatta. Siksi henkienergia säilyy vähentymättömänä sitä paikasta toiseen siirrettäessä. Henkigravitaatio ei koskaan kärsi ajallisista viipeistä eikä avaruudessa tapahtuvasta heikkenemisestä. Se ei heikkene suhteessa siirtomatkan neliöön; puhtaan henkivoiman piirejä ei hidasta aineellisen luomistuloksen massa. Ja se, että puhtaat henkienergiat menevät näin ajan ja avaruuden tuolle puolen, kuuluu luonnostaan Pojan absoluuttisuuteen. Se ei johdu gravitaation kumoavien Kolmannen Lähteen ja Keskuksen voimien väliintulosta.
7:1.3 (82.2) Henkireaalisuudet reagoivat hengellisen gravitaatiokeskuksen vetovoimaan oman laadullisen arvonsa, oman hengellisyytensä, tosiasiallisen määrän mukaisesti. Henkisubstanssi (laatu) on aivan yhtä lailla henkigravitaatioon reagoivaa kuin järjestynyt fyysisen aineen energia (määrä) on fyysiseen gravitaatioon reagoivaa. Hengelliset arvot ja henkivoimat ovat todellisia. Persoonallisuuden kannalta henki on luomakunnan sielu; aine on varjomainen fyysinen ruumis.
7:1.4 (82.3) Henkigravitaation reaktiot ja vaihtelut vastaavat aina sitä, mikä on hengellisten arvojen pitoisuus, tietyn yksilön tai maailman laadullinen hengellinen status. Tämä vetovoima reagoi heti minkä tahansa universumitilanteen tai planeetan tilan henkienvälisiin ja hengen sisäisiin arvoihin. Joka kerta, kun hengellinen realiteetti aktuaalistuu universumissa, tämä muutos tekee välttämättömäksi välittömän ja samanaikaisen henkigravitaation uudelleenjärjestelyn. Tällainen uusi henki on itse asiassa osa Toisesta Lähteestä ja Keskuksesta. Ja aivan yhtä varmasti kuin kuolevaisesta ihmisestä tulee henkistynyt olento, yhtä varmasti hän on saavuttava hengellisen Pojan, henkigravitaation keskuksen ja lähteen.
7:1.5 (82.4) Pojan hengellinen vetovoima kuuluu luonnostaan, tosin vähemmässä määrin, poikien monille Paratiisi-luokille. Sillä absoluuttisen henkigravitaatiopiirin sisällä on todellakin olemassa niitä hengellisen vetovoiman paikallisjärjestelmiä, jotka toimivat luomistuloksen pienemmissä yksiköissä. Nämä henkigravitaation aliabsoluuttiset keskittymät ovat ajallisuuden ja avaruuden luojapersoonallisuuksien jumaluuden osa, ja ne korreloituvat Korkeimman Olennon kehkeytyvään kokemukselliseen ylivalvontaan.
7:1.6 (82.5) Henkigravitaation puoleensa vetävä voima ja siihen reagointi eivät toimi vain suhteessa koko maailmankaikkeuteen, vaan jopa yksilöiden ja yksilöryhmien välillä. Minkä tahansa maailman, rodun, kansakunnan tai uskovien yksilöiden muodostaman ryhmän hengellisten ja henkistyneiden persoonallisuuksien välillä vallitsee hengellinen yhteenkuuluvuus. Samanlaiset mieltymykset ja toiveet omaavien, mieleltään hengellisten henkilöiden välillä on henkisluontoista, välitöntä vetovoimaa. Puhe sukulaissieluista ei ole kokonaan pelkkä kielikuva.
7:1.7 (82.6) Paratiisin aineellisen gravitaation tavoin Iankaikkisen Pojan hengellinen gravitaatiokin on absoluuttista. Synti ja kapinointi voivat häiritä paikallisuniversumin yhteyspiirien toimintaa, mutta mikään ei voi katkaista Iankaikkisen Pojan henkigravitaatiota. Luciferin kapina sai aikaan monia muutoksia asuttujen maailmojen järjestelmässänne ja Urantialla, muttemme huomaa, että siitä seurannut planeettanne hengellinen karanteeni olisi millään tavoin vaikuttanut Iankaikkisen Pojan kaikkiallisen hengen tai häneen liittyvän henkigravitaatiopiirin läsnäoloon tai toimintaan.
7:1.8 (82.7) Kaikki suuruniversumin henkigravitaatiopiirin reaktiot ovat ennalta arvattavissa. Tunnemme Iankaikkisen Pojan kaikkiallisen hengen kaikki toiminnat ja reaktiot ja pidämme niitä luotettavina. Tunnettujen lakien mukaisesti voimme mitata ja mittaamme hengellistä gravitaatiota, aivan kuten ihminen yrittää laskea äärellisen fyysisen gravitaation vaikutuksia. Pojan henki reagoi muuttumattomasti kaikkiin hengellisiin olevaisiin, olentoihin ja henkilöihin, ja tämä reagointi on aina sopusoinnussa kaikkien tällaisten hengellisten arvojen aktuaalisuuden määrän (todellisuuden laadullisen määrän) kanssa.
7:1.9 (83.1) Mutta tämän Iankaikkisen Pojan hengellisen läsnäolon varsin luotettavan ja ennustettavan toiminnan rinnalla kohtaamme ilmiöitä, jotka eivät ole reaktioidensa osalta samassa määrin ennalta arvattavia. Sellaiset ilmiöt lienevät osoituksena Jumaluusabsoluutin rinnakkaistoiminnasta hengellisten potentiaalien maailmoissa. Tiedämme Iankaikkisen Pojan henkiläsnäolon olevan sitä, että asioihin vaikuttaa majesteettinen ja infiniittinen persoonallisuus, mutta Jumaluusabsoluutin uumoiltuihin esiintymisiin liittyviä reaktioita pidämme tuskin persoonallisina.
7:1.10 (83.2) Persoonallisuuden näkökulmasta ja henkilöiden kannalta katsottuna Iankaikkinen Poika ja Jumaluusabsoluutti näyttävät suhteutuvan seuraavasti: Iankaikkinen Poika vallitsee aktuaalisten hengellisten arvojen maailmaa, kun Jumaluusabsoluutti taas näyttää läpäisevän potentiaalisten henkiarvojen suunnattoman alueen. Kaikki henkisluontoinen aktuaalinen arvo saa sijansa Iankaikkisen Pojan gravitaation otteessa, mutta jos se on potentiaalista, silloin se ilmeisestikin on Jumaluusabsoluutin huomassa.
7:1.11 (83.3) Henki näyttää ilmestyvän Jumaluusabsoluutin potentiaaleista; kehittyvä henki löytää korrelaatiota Korkeimman ja Perimmäisen kokemuksellisesta ja epätäydellisestä vetovoimasta; lopulta henki löytää lopullisen määränpään Iankaikkisen Pojan hengellisen gravitaation absoluuttisesta otteesta. Tämä on ilmeisesti kokemuksellisen hengen kiertokulku, mutta eksistentiaalinen henki kuuluu luonnostaan Toisen Lähteen ja Keskuksen infiniittisyyteen.
7:2.1 (83.4) Paratiisissa Alkuperäisen Pojan läsnäolo ja henkilökohtainen toiminta on perinpohjaista, hengellisessä mielessä absoluuttista. Kulkiessamme Paratiisista ulospäin Havonan kautta seitsemän superuniversumin maailmoihin kohtaamme yhä vähemmän Iankaikkisen Pojan henkilökohtaista toimintaa. Havonan jälkeen seuraavissa universumeissa Iankaikkisen Pojan läsnäolo personoituu Paratiisin-Pojissa, se on Korkeimpana ja Perimmäisenä ilmenevien kokemuksellisten reaalisubjektien ehdollistamaa, ja se koordinoituu Jumaluusabsoluutin rajattoman henkipotentiaalin kanssa.
7:2.2 (83.5) Keskusuniversumissa Alkuperäisen Pojan henkilökohtainen toiminta on havaittavissa ikuisen luomistuloksen verrattomassa hengellisessä sopusointuisuudessa. Havona on niin suurenmoisen täydellinen, että tämän malliuniversumin hengellinen asema ja energiatilat ovat täydellisessä ja pysyvässä tasapainossa.
7:2.3 (83.6) Superuniversumeissa Poika ei ole henkilökohtaisesti läsnä, eikä hänellä ole niissä asuinsijaa. Näissä luomistuloksissa hän ylläpitää vain ylipersoonallista edustusta. Nämä Pojan henki-ilmentymät eivät ole persoonallisia; he eivät ole Universaalisen Isän persoonallisuuspiirissä. Emme osaa käyttää parempaakaan termiä heidän määrittelemisekseen kuin ylipersoonallisuudet. Ja he ovat finiittisiä olentoja; he eivät ole absoniittisia eivätkä absoluuttisia.
7:2.4 (83.7) Koska Iankaikkisen Pojan hallinto superuniversumeissa on yksinomaisesti hengellistä ja ylipersoonallista, se ei ole luotujen persoonallisuuksien havaittavissa. Pojan henkilökohtaisen vaikutuksen kaikkialle tunkeutuva hengellinen yllyke tulee silti vastaan Päivien Muinaisten kaikkien aluesektoritoimintojen jokaisessa vaiheessa. Paikallisuniversumeissa havaitsemme kuitenkin Iankaikkisen Pojan henkilökohtaisesti läsnä olevaksi Paratiisin-Poikien persoonassa. Täällä infiniittinen Poika toimii hengellisesti ja luovasti rinnasteisten Luoja-Poikien majesteettiseen yhteisöön kuuluvien persoonassa.
7:3.1 (84.1) Paikallisuniversumissa tapahtuvan ylösnousemuksensa aikana ajallisuuden kuolevaiset katsovat Luoja-Poikaan Iankaikkisen Pojan henkilökohtaisena edustajana. Mutta aloittaessaan superuniversumin koulutusjärjestelmän mukaisen taivasmatkansa ajallisuuden pyhiinvaeltajat panevat yhä useammin merkille Iankaikkisen Pojan inspiroivan hengen ylivertaisen läsnäolon, ja he kykenevät hyödyntämään tämän hengellisesti voimistavan palveluksen. Havonassa ylösnousemuksellisten tietoisuus Alkuperäisen Pojan kaikkiallisen hengen rakastavasta syleilystä kasvaa entisestään. Koko kuolevaisen olennon ylösnousemuksen aikana Iankaikkisen Pojan henki ei missään vaiheessa asu ajallisen pyhiinvaeltajan mielessä eikä sielussa, mutta hänen siunauksellisuutensa on aina lähellä ja aina huolehtimassa edistyvien ajallisuuden lasten hyvinvoinnista ja hengellisestä turvallisuudesta.
7:3.2 (84.2) Iankaikkisen Pojan hengellisen gravitaation puoleensa vetävä voima on eloon jäävien ihmissielujen Paratiisiin-nousun salaisuus. Kaikki aidot henkiarvot ja kaikki hengellistyneiksi katsottavat yksilöt pysyvät Iankaikkisen Pojan hengellisen gravitaation hellittämättömässä otteessa. Kuolevaisen mieli esimerkiksi aloittaa elämänkaarensa aineellisena mekanismina, ja se otetaan vihdoin Lopullisuuden Saavuttajakunnan jäseneksi kutakuinkin täydellistyneenä henkiolemassaolevana, johon aineellinen vetovoima vaikuttaa aste asteelta yhä vähemmän ja joka vastaavasti koko tämän kokemuksen aikana käy yhä reagoivammaksi sisäänpäin vetävään henkigravitaatioon. Henkigravitaatiopiiri kirjaimellisesti vetää ihmisen sielua Paratiisia kohti.
7:3.3 (84.3) Henkigravitaation piiri on peruskanava uskovan ihmissydämen esittämien vilpittömien rukousten lähettämiseksi ihmistietoisuuden tasolta aktuaaliseen Jumaluuden tietoisuuteen. Universaalinen henkigravitaation piiri sieppaa sen, mikä esittämissänne pyynnöissä edustaa todellista hengellistä arvoa, ja välittää sen heti ja samanaikaisesti kaikille asianomaisille jumalallisille persoonallisuuksille. Kukin heistä omistautuu sille asialle, joka kuuluu hänen henkilökohtaiseen toimialaansa. Käytännön uskonnollisessa kokemuksessanne on sen vuoksi epäolennaista, osoitatteko mielessänne rukouksenne paikallisuniversuminne Luoja-Pojalle vai kaiken olevaisen keskuksessa olevalle Iankaikkiselle Pojalle.
7:3.4 (84.4) Henkigravitaatiopiirin erottelukykyinen toiminta saattaisi olla verrattavissa aineellisen ihmisruumiin hermoratojen toimintoihin: Aistimukset kulkevat sisäänpäin hermoratoja pitkin, toiset niistä pysähtyvät alempiin, selkärangan automaattisiin hermokeskuksiin, jotka myös reagoivat niihin; toiset kulkevat edelleen vähemmän automaattisiin, mutta tottumusten opettamiin alempien aivokerrosten keskuksiin, kun taas kaikkein merkittävimmät ja elintärkeimmät saapuvat viestit ohittavat hetkessä nämä alemmat keskukset ja rekisteröityvät välittömästi ihmisen tietoisuuden korkeimmilla tasoilla.
7:3.5 (84.5) Mutta miten paljon täydellisempi onkaan hengellisen maailman ylivertainen tekniikka! Kun tietoisuudessanne saa alkunsa jokin, joka on korkeimman hengellisen arvon täyttämää, mikään mahti maailmankaikkeudessa ei voi estää sitä, etteikö se silmänräpäyksessä ja välittömästi saavuta koko luomakunnan Absoluuttista Henkipersoonallisuutta, heti kun olette sen julki tuoneet.
7:3.6 (84.6) Kääntäen, jos hartaat pyyntönne ovat pelkästään aineellisia ja kokonaan itsekeskeisiä, ei ole mitään menetelmää, jolla sellaiset arvottomat rukoukset pääsisivät Iankaikkisen Pojan henkiyhteyspiiriin. Minkään sellaisen anomuksen sisältö, joka ei ole ”hengen kirjoittama”, ei voi päästä universaaliseen hengelliseen yhteyspiiriin. Sellaiset kokonaan itsekkäät ja aineelliset pyynnöt kuoleutuvat; ne eivät nouse todellisten henkiarvojen yhteyspiiriin. Sellaiset sanat ovat kuin ”helisevä vaski ja kilisevä kulkunen”.
7:3.7 (85.1) Vaikuttimena oleva ajatus, hengellinen sisältö, on se, joka antaa kuolevaisen esittämälle rukoukselle merkityksen. Sanat ovat arvottomia.
7:4.1 (85.2) Iankaikkinen Poika on liittoutunut ainiaaksi Isän kanssa jumalallisen edistymissunnitelman menestyksekkääksi toteuttamiseksi. Se on universaalinen suunnitelma tahdollisten olentojen luomiseksi, kehittämiseksi, taivaaseen nostamiseksi ja täydellistämiseksi. Ja jumalallisessa uskollisuudessa tätä suunnitelmaa kohtaan Poika on Isän suhteen ikuisesti tasavertainen.
7:4.2 (85.3) Isä ja hänen Poikansa ovat kuin yksi muotoillessaan ja toteuttaessaan tätä jättiläismäistä suunnitelmaa ajallisuuden aineellisten olentojen edistämiseksi ikuisuuden täydellisyyteen. Tämä avaruudesta tulevien ylösnousemussielujen hengellisen etenemisen hyväksi laadittu suunnitelma on Isän ja Pojan yhteisluomus, ja Äärettömän Hengen toimiessa hankkeessa mukana he ovat ryhtyneet jumalallisen tarkoituksensa yhdessä tapahtuvaan toimeenpanoon.
7:4.3 (85.4) Tämä jumalallinen suunnitelma täydellisyyden saavuttamiseksi käsittää kolme ainutlaatuista, mutta ihmeellisesti keskenään suhteutettua, universumissa toteutettavaa, rohkeaa hanketta:
7:4.4 (85.5) 1. Aste asteelta tapahtuvaan saavuttamiseen tähtäävä suunnitelma. Kysymyksessä on Universaalisen Isän suunnitelma evolutionaarisesta taivaaseennoususta, ohjelma, jonka Iankaikkinen Poika varauksetta hyväksyi suostuttuaan Isän ehdotukseen: ”Tehkäämme kuolevaiset luodut omaksi kuvaksemme.” Tämä järjestely ajallisten luotujen ylentämiseksi tuo mukanaan Isän suorittaman Ajatuksensuuntaajien lahjoittamisen ja aineellisten luotujen varustamisen persoonallisuuteen kuuluvin oikeuksin.
7:4.5 (85.6) 2. Lahjoittautumissuunnitelma. Tämä seuraava universaalinen suunnitelma on Iankaikkisen Pojan ja hänen rinnakkaisten Poikiensa suuri hanke Isän julkituomiseksi. Kysymyksessä on Iankaikkisen Pojan ehdotus, ja se koostuu hänen suorittamastaan Jumalan Poikien lahjoittamisesta evolutionaarisille luomakunnille, jotta he näin personoisivat ja todellistaisivat, ruumiillistaisivat ja tekisivät reaaliseksi Isän rakkautta ja Pojan armoa kaikkien universumien luoduille. Lahjoittautumishankkeeseen sisältyvänä ja tähän rakkaudenosoitukseen tarpeen mukaan liittyvänä piirteenä Paratiisin-Pojat toimivat kuntoonpalauttajina sille, minkä harhautunut luodun tahto on hengellisessä mielessä vaarantanut. Milloin tahansa ja missä tahansa saavuttamissuunnitelman toiminnassa ilmenee viivytystä – jos vaikka kapinointi sattuisi turmelemaan tai mutkistamaan tätä hanketta –, niin silloin lahjoittautumissuunnitelmaan sisältyvät määräykset astuvat välittömästi voimaan. Paratiisin-Pojat ovat antaneet sitoumuksensa ja ovat valmiina toimimaan tilanteen korjaajina, he ovat valmiit menemään suoraan kapinoiviin maailmoihin ja palauttamaan näiden sfäärien hengellisen statuksen. Ja juuri tällaisen urhoollisen palveluksen eräs rinnasteinen Luoja-Poika suoritti Urantialla siinä yhteydessä, kun hän täysivaltaisuuden saavuttaakseen oli suorittamassa kokemuksellista lahjoittautumiselämänvaihetta.
7:4.6 (85.7) 3. Armon osoittamiseen perustuva suunnitelma. Kun saavuttamissuunnitelma ja lahjoittautumissuunnitelma oli muotoiltu ja julistettu, silloin Ääretön Henki yksin ja oma-aloitteisesti laati ja saattoi voimaan valtavan ja universaalisen armon osoittamishankkeen. Tämä on se palvelus, joka on varsin oleellinen sekä saavuttamis- että lahjoittautumishankkeiden käytännölliselle ja tehokkaalle toiminnalle. Ja Kolmannen Lähteen ja Keskuksen hengelliset persoonallisuudet ovat kaikki mukana laupeudenjakamisen hengessä, joka on niin peräti luonteenomaista Jumaluuden Kolmannelle Persoonalle. Ei vain luomistyössä, vaan myös hallintotehtävissä Ääretön Henki toimii kiistatta ja kirjaimellisesti Isän ja Pojan yhteisenä toimeenpanijana.
7:4.7 (86.1) Iankaikkinen Poika on Isän luoman luotujen universaalisen ylösnousemusjärjestelmän henkilökohtainen luottohenkilö ja jumalallinen suojelija. Annettuaan universaalisen määräyksen ”Olkaa täydelliset niin kuin minä olen täydellinen” Isä uskoi tämän valtaisan hankkeen toimeenpanon Iankaikkiselle Pojalle; ja Iankaikkinen Poika jakaa vastuun tämän verrattoman hankkeen hoitamisesta jumalallisen tasavertaisensa, Äärettömän Hengen, kanssa. Tällä tavoin Jumaluudet toimivat tehokkaasti yhteistyössä luomisen, valvonnan, evoluution, julkituonnin ja huolenpidon tehtävissä – ja jos tarve vaatii, myös järjestyksen- ja kunnonpalauttamistehtävissä.
7:5.1 (86.2) Iankaikkinen Poika oli varauksetta Universaalisen Isän mukana, kun he lähettivät liikkeelle mahtavan kehotuksen koko luomakunnalle: ”Olkaa tekin täydelliset niin kuin Isänne Havonassa on täydellinen.” Ja aina siitä alkaen tämä kutsu ja käsky on motivoinut Iankaikkisen Pojan ja hänen rinnasteisten ja häneen liittyvien Poikien laajan perheen laatimia kaikkia eloonjäämiseen tähtääviä suunnitelmia ja lahjoittautumishankkeita. Ja juuri näitten lahjoittautumisten myötä Jumalan Pojista on tullut kaikille kehittyville luoduille ”tie, totuus ja elämä”.
7:5.2 (86.3) Iankaikkinen Poika ei voi ottaa suoraa yhteyttä ihmisiin, toisin kuin Isä, jolla on tällainen yhteys itse lahjaksi antamiensa esipersoonallisten Ajatuksensuuntaajien kautta, mutta Iankaikkinen Poika pääsee lähelle luotuja persoonallisuuksia asteittain alemmas laskeutuvien jumalallisten Poikien kautta, aina siihen pisteeseen saakka, että hän kykenee olemaan ihmisten parissa ja toisinaan olemaan itsekin ihminen.
7:5.3 (86.4) Iankaikkisen Pojan puhtaasti persoonallinen olemus ei kykene fragmentoitumaan. Iankaikkinen Poika toimii hengellisenä vaikuttajana tai persoonana, ei koskaan muulla tavoin. Pojan on mahdotonta tulla osaksi luodun kokemusta siinä mielessä kuin Isä-Suuntaaja siihen osallistuu, mutta Iankaikkinen Poika korvaa tämän rajoituksen lahjoittautumismenettelyllä. Mitä fragmentoitujen entiteettien kokemus merkitsee Universaaliselle Isälle, sitä Paratiisin-Poikien ruumiillistumiskokemus merkitsee Iankaikkiselle Pojalle.
7:5.4 (86.5) Iankaikkinen Poika ei tule kuolevaisen ihmisen luokse niin kuin jumalallinen tahto, ihmismielessä asuva Ajatuksensuuntaaja, mutta Iankaikkinen Poika tuli kyllä Urantian kuolevaisen ihmisen luokse, kun hänen Poikansa, Nebadonin Mikaelin, jumalallinen persoonallisuus ruumiillistui Jeesus Nasaretilaisen ihmisyydeksi. Jotta Jumalan Paratiisin-Pojat pääsisivät osallisiksi luotujen persoonallisuuksien kokemuksesta, heidän on otettava tällaisten luotujen hahmo ja ruumiillistettava jumalallinen persoonallisuutensa tällaisiksi aktuaalisiksi olennoiksi. Inkarnoituminen on Sonaringtonin salaisuus, ja se on menetelmä, jolla Poika vapautuu muutoin kaiken kattavista persoonallisuuden absoluuttisuuden kahleista.
7:5.5 (86.6) Kauan, kauan sitten Iankaikkinen Poika lahjoittautui kullekin keskusluomuksen kehistä Havonan kehien kaikkien asukkaiden ja pyhiinvaeltajien valaistukseksi ja edistykseksi, ja näihin kuuluivat myös ajallisuudesta nousseet pyhiinvaeltajat. Yhdessäkään näistä seitsemästä lahjoittautumisesta hän ei toiminut ylösnousemuksellisena eikä havonalaisena. Hän pysyi omana itsenään. Hänen kokemuksensa oli ainutlaatuinen. Se ei ollut kokemus ihmisen tai muun pyhiinvaeltajan mukana olemisesta, eikä se ollut ihmisenä tai muuna pyhiinvaeltajana olemista, vaan kysymys oli jollakin tavoin ylipersoonallisessa mielessä assosiatiivisesta kokemuksesta.
7:5.6 (86.7) Hän ei myöskään asettunut siihen lepoon, joka sijoittuu Havonan sisemmän kehän ja Paratiisin rantojen välille. Koska hän on absoluuttinen olento, hänen ei ole mahdollista katkaista persoonallisuuteen kuuluvaa tietoisuutta, sillä kaikki henkigravitaation voimalinjat keskittyvät häneen. Ja näiden lahjoittautumisten aikana hengellisen kirkkauden paratiisillinen tyyssija pysyi hämärtymättömänä, ja Pojan ote universaalisesta henkigravitaatiosta pysyi vähentymättömänä.
7:5.7 (87.1) Iankaikkisen Pojan lahjoittautumiset Havonassa eivät mahdu ihmisen mielikuvituksen rajoihin; ne olivat transsendenttisia. Hän toi jotakin lisää koko Havonan kokemukseen silloin ja sen jälkeen, mutta emme tiedä, lisäsikö hän mitään oman eksistentiaalisen olemuksensa oletettuun kokemuskapasiteettiin. Se asia kuuluisi Paratiisin-Poikien lahjoittautumismysteerin piiriin. Uskomme kuitenkin, että mitä tahansa Iankaikkinen Poika näissä lahjoittautumistehtävissään saavuttikin, sen hän on siitä saakka pitänyt itsellään. Mutta emme tiedä, mitä se on.
7:5.8 (87.2) Olkoonpa meidän miten vaikea tahansa ymmärtää Jumaluuden Toisen Persoonan lahjoittautumisia, ymmärrämme toki Iankaikkisen Pojan erään Pojan Havonassa tapahtuneen lahjoittautumisen, hän kun kirjaimellisesti kulki keskusuniversumin kehien läpi ja tosiasiallisesti jakoi ne kokemukset, joista muodostuu ylösnousemuksellisen valmistautumisvaihe Jumaluuden saavuttamiseen. Tämä oli alkuperäinen Mikael, esikois-Luoja-Poika, ja hän kävi läpi ylösnousemuspyhiinvaeltajien elämään kuuluvat kokemukset kehä kehältä ja matkasi henkilökohtaisesti heidän kanssaan jokaisen kehän yhden vaiheen ajan. Ja tämä tapahtui Grandfandan, ensimmäisen Havonan saavuttaneen kuolevaisen, aikana.
7:5.9 (87.3) Mitä tahansa muuta tämä alkuperäinen Mikael ilmensikin, hän ainakin teki Havonan luoduille reaaliseksi Alkuperäisen Äiti-Pojan transsendenttisen lahjoittautumisen; niin reaaliseksi, että yhä vieläkin jokainen ajallisuudesta tuleva pyhiinvaeltaja, joka ponnistelee matkatessaan Havonan kehien läpi, saa rohkeutta ja voimaa siitä varmasta tiedosta, että Jumalan Iankaikkinen Poika luopui seitsemän kertaa paratiisillisesta vallasta ja kunniasta osallistuakseen ajallis-avaruudellisten pyhiinvaeltajien kokemuksiin Havonan suorittamiseen kuuluvilla seitsemällä, aste asteelta etenevällä kehällä.
7:5.10 (87.4) Iankaikkinen Poika on esikuvallinen innoite kaikille Jumalan Pojille heidän lahjoittautuessaan kaikkialla ajallisuuden ja avaruuden universumeissa. Rinnasteisille Luoja-Pojille ja heihin liittyville Hallinnollisille Pojille samoin kuin Poikien ryhmään kuuluville muille, tässä yhteydessä julki tuomattomille olennoille, on kaikille yhteistä tämä ihmeellinen halukkuus lahjoittautua erilaisille luotujen ryhmille ja tällaisten luotujen hahmossa. Siksipä, hengessä ja olemuksensa samankaltaisuuden samoin kuin sen seikan vuoksi, mistä he ovat peräisin, käy toteen, että jokaisen Jumalan Pojan avaruuden maailmoille tapahtuvassa lahjoittautumisessa on näissä lahjoittautumisissa, niiden kautta ja niiden avulla Iankaikkinen Poika lahjoittanut itsensä universumien älyllisille, tahdollisille olennoille.
7:5.11 (87.5) Jokainen Paratiisin-Poika on hengeltään ja olemukseltaan, ellei kaikiltakin ominaisuuksiltaan, jumalallisen täydellinen Alkuperäisen Pojan ilmentymä. On kirjaimellisesti totta, että joka on nähnyt Paratiisin-Pojan, on nähnyt Jumalan Iankaikkisen Pojan.
7:6.1 (87.6) Puuttuva tieto siitä, että Jumalan Poikia on moniaita, on aiheuttanut paljon hämminkiä Urantialla. Ja tämä tietämättömyys säilyy sellaisista toteamuksista huolimatta kuin on muistiinmerkintä näiden jumalallisten persoonallisuuksien eräästä konklaavista: ”Kun Jumalan Pojat julistivat riemua ja kaikki Aamutähdet lauloivat yhdessä.” Joka tuhannes vuosi, sektorin standardiajan mukaisesti laskettuna, jumalallisten Poikien eri luokat nimittäin kokoontuvat säännöllisesti toistuviin konklaaveihinsa.
7:6.2 (87.7) Iankaikkinen Poika on armollisuuden ja palveluhenkisyyden ihailtavien ominaisuuksien persoonallinen alkulähde. Ja nämä ominaisuudet luonnehtivat ylenpalttisesti kaikkia taivaasta alas astuvien Jumalan Poikien ryhmiä, kun ne toimivat koko luomakunnan piirissä. Iankaikkinen Poika siirtää poikkeuksetta koko jumalallisen olemuksensa, ellei koko attribuuttiensa infiniittisyyden, niille Paratiisin-Pojille, jotka matkaavat ikuiselta Saarelta paljastaakseen universumien universumille hänen jumalallisen olemuksensa.
7:6.3 (88.1) Alkuperäinen ja Iankaikkinen Poika on Universaalisen Isän ”ensimmäisen” loppuunsaatetun ja infiniittisen ajatuksen jälkeläispersoona. Joka kerta, kun Universaalinen Isä ja Iankaikkinen Poika yhdessä tuovat julki uuden, alkuperäisen, samansisältöisen, ainutlaatuisen ja absoluuttisen persoonallisen ajatuksen, samassa hetkessä tämä luova idea personoituu täydellisesti ja lopullisesti uuden ja alkuperäisen Luoja-Pojan olemukseksi ja persoonallisuudeksi. Henkiolemukseltaan, jumalalliselta viisaudeltaan ja rinnasteiselta luomisvoimaltaan nämä Luoja-Pojat ovat potentiaalisesti tasavertaisia Jumala Isän ja Jumala Pojan kanssa.
7:6.4 (88.2) Luoja-Pojat matkaavat Paratiisista ajallisuuden universumeihin, ja Kolmannen Lähteen ja Keskuksen valvovien ja luovien edustajien myötävaikutuksella he vievät päätökseen asteittaisen kehityksen piiriin kuuluvien paikallisuniversumien organisoinnin. Nämä Pojat eivät ole yhteydessä aineen, mielen tai hengen keskus- eikä universumikohtaiseen valvontaan, eikä sellainen ole heidän huolenaan. Näin ollen heidän luomistekojaan rajoittavat Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen sekä hänen rinnasteisten Absoluuttiensa pre-eksistenssi, ennaltaolemassaolo, ensisijaisuus ja ensimmäisyys. Nämä Pojat pystyvät hallinnoimaan vain sitä, minkä he saattavat olevaiseksi. Absoluuttinen hallinto kuuluu luonnostaan olemassaolemisen aiemmuuteen, eikä sitä voi erottaa läsnäolon ikuisuudesta. Isä pysyy universumeissa ensisijaisena.
7:6.5 (88.3) Paljolti samoin kuin Luoja-Pojat ovat Isän ja Pojan personoimia, Hallinnolliset Pojat ovat Pojan ja Hengen personoimia. Nämä ovat niitä Poikia, jotka luoduksiruumiillistumisen kokemuksissa ansaitsevat oikeuden toimia eloonjäämisen tuomareina ajallisuuden ja avaruuden luomakunnissa.
7:6.6 (88.4) Isä, Poika ja Henki yhdistyvät personoidakseen myös monitaitoiset Kolminaisuuden Opettaja-Pojat, jotka samoilevat suuruniversumia kaikkien persoonallisuuksien – inhimillisten ja jumalallisten – verrattomina opettajina. Lisäksi on lukuisia muita Paratiisin-Poikien ryhmiä, joita ei ole tuotu Urantian kuolevaisten tietoon.
7:6.7 (88.5) Alkuperäisen Äiti-Pojan ja näiden koko luomistuloksen piiriin sirottautuneiden Paratiisin-Poikien suurten joukkojen välillä on suora ja yksinomaan heille kuuluva yhteydenpitokanava. Se on kanava, jonka toiminta kuuluu luonnostaan siihen hengellisen sukulaisuuden ominaisuuteen, joka yhdistää heidät absoluuttisuutta lähenevän hengellisen yhteenkuuluvaisuuden sitein. Tämä Jumalan Poikien välinen yhteyspiiri eroaa täysin henkigravitaation universaalisesta yhteyspiiristä, joka sekin keskittyy Toisen Lähteen ja Keskuksen persoonaan. Kaikki Jumalan Pojat, joiden alkuperä on Paratiisin-Jumaluuksien persoonissa, kommunikoivat suoraan ja pysyvästi Iankaikkisen Äiti-Pojan kanssa. Ja sellainen kommunikointi on viivytyksetöntä; se on ajasta riippumatonta, mutta toisinaan avaruuden ehdollistamaa.
7:6.8 (88.6) Paitsi että Iankaikkisella Pojalla on kaikin ajoin täydellinen tieto Paratiisin-Poikien kaikkien eri ryhmien statuksesta, ajatuksista ja moninaisista toimista, hänellä on myös täydellinen tieto koko ajan kaikesta siitä hengellisesti arvokkaasta, joka on ikuisuuden primaarisen keskusluomakunnan kaikkien luotujen sydämessä ja rinnakkaisten Luoja-Poikien sekundäärisissä, ajallisissa luomakunnissa asuvien luotujen sydämessä.
7:7.1 (88.7) Iankaikkinen Poika on täydellinen, tyhjentävä, universaalinen ja lopullinen Universaalisen Isän hengen ja persoonallisuuden paljastus. Kaiken Isää koskevan tietämyksen ja tiedon pitää tulla Iankaikkiselta Pojalta ja hänen Paratiisin-Pojiltaan. Iankaikkinen Poika on iäisyydestä, ja hän on kokonaan ja ilman hengellistä kvalifiointia yhtä Isän kanssa. Jumalallisen persoonallisuuden osalta he ovat rinnasteisia, hengelliseltä olemukseltaan he ovat tasavertaisia, jumalallisuuden osalta he ovat identtiset.
7:7.2 (89.1) Jumalan luonne ei mitenkään olennaisesti voisi laajeta Pojan persoonassa, sillä jumalallinen Isä on infiniittisen täydellinen, mutta tämä luonne ja persoonallisuus avartuvat, kun niistä luoduille olennoille osoitettavaa paljastusta varten riisutaan ei-persoonallinen ja ei-hengellinen. Ensimmäinen Lähde ja Keskus on paljon enemmän kuin persoonallisuus, mutta kaikki, mikä kuuluu Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen isäpersoonallisuuden henkikvaliteetteihin, on hengellisesti läsnä Iankaikkisen Pojan absoluuttisessa persoonallisuudessa.
7:7.3 (89.2) Ensimmäinen Poika ja hänen Poikansa ovat parhaillaan antamassa koko luomakunnalle universaalista ilmoitusta Isän hengellisestä ja persoonallisesta olemuksesta. Juuri Paratiisin-Poika paljastaa Universaalisen Isän ihmisille ja enkeleille keskusuniversumissa, superuniversumeissa, paikallisuniversumeissa tai asutuilla planeetoilla. Iankaikkinen Poika ja hänen Poikansa paljastavat väylän, jota myöten luodut tulevat Universaalisen Isän luokse. Jopa mekin, ylhäistä alkuperää olevat, ymmärrämme Isän paljon täysimääräisemmin tutkiessamme hänen luonteestaan ja persoonallisuudestaan Iankaikkisessa Pojassa ja Iankaikkisen Pojan Pojissa annettua ilmoitusta.
7:7.4 (89.3) Isä laskeutuu luoksenne persoonallisuuden ominaisuudessa vain Iankaikkisen Pojan jumalallisten Poikien kautta. Ja saavutatte Isän tämän saman elävän tien kautta. Nousette Isän luo tämän jumalallisten Poikien ryhmän antaman opastuksen turvin. Ja tämä on totuus siitäkin huolimatta, että persoonallisuutenne on suoraan Isältä saamanne lahja.
7:7.5 (89.4) Älkää unohtako, että kaikissa näissä Iankaikkisen Pojan laaja-alaisissa toimissa kaukaisuuksiin ulottuvalla hengellisen hallinnon alalla Poika on persoona aivan yhtä totuudellisesti ja todellisesti kuin Isä on persoona. Aiemmin ihmisen hahmossa olleiden olentojen on tosiaankin helpompi lähestyä Iankaikkista Poikaa kuin Universaalista Isää. Edetessänne ajallisuudesta tulevina pyhiinvaeltajina Havonan kehien läpi saatte kyvyn Pojan luo pääsemiseen paljon ennen kuin teillä on valmius Isän näkemiseen.
7:7.6 (89.5) Teidän on määrä ymmärtää enemmän armoa edustavan Iankaikkisen Pojan luonnetta ja armeliaisuutta mietiskellessänne Luoja-Poikanne rakkaudentekonaan suorittamaa näiden jumalallisten ominaisuuksien julkituontia. Tämä Poika oli kerran maan päällä Ihmisen Poikana, ja nyt hän on oman paikallisuniversuminne ylevä hallitsija – Ihmisen Poika ja Jumalan Poika.
7:7.7 (89.6) [Laatinut yksi Jumalallisista Neuvonantajista, jolle annettiin tehtäväksi muotoilla tämä Paratiisin Iankaikkista Poikaa käsittelevä esitys.]
Urantia-kirja
Luku 8
8:0.1 (90.1) KAUKANA iäisyydessä, kun Universaalisen Isän ”ensimmäinen” infiniittinen ja absoluuttinen ajatus löytää Iankaikkisessa Pojassa täydellisen ja tarkoitusta vastaavan sanan jumalalliseksi ilmennyksekseen, siitä on seurauksena sekä Ajatus-Jumalan että Sana-Jumalan ylivertainen kaipuu sellaista universaalista ja infiniittistä edustajaa kohtaan, joka ilmentäisi heitä molempia ja toimisi yhdessä heidän kanssaan.
8:0.2 (90.2) Ikuisuuden aamunkoitossa sekä Isä että Poika tulevat infiniittisen tietoisiksi keskinäisestä riippuvuudestaan, ikuisesta ja absoluuttisesta ykseydestään; ja juuri sen vuoksi he solmivat infiniittisen ja ikuisen sopimuksen jumalallisesta kumppanuudesta. Tämä koskaan päättymätön sopimus tehdään heidän yhteisten ajatustensa toimeenpanemiseksi kautta ikuisuuden; ja tästä iäisyystapahtumasta lähtien Isä ja Poika ovat jatkuvasti pysyneet tässä jumalallisessa liitossa.
8:0.3 (90.3) Olemme nyt kasvokkain Äärettömän Hengen, Jumaluuden Kolmannen Persoonan, iäisyysalkuperän kanssa. Sinä hetkenä, kun Jumala Isä ja Jumala Poika yhdessä panevat alulle identtisen ja infiniittisen teon – absoluuttisen ajatussuunnitelman toimeenpanon – sinä samaisena hetkenä ilmestyy Ääretön Henki täysin kehittyneenä olemassaolon piiriin.
8:0.4 (90.4) Selostaessani Jumaluuksien alkuperän järjestystä tällä tavoin teen sen pelkästään siksi, että teille kävisi mahdolliseksi ajatella heidän keskinäistä suhdettaan. Todellisuudessa he kaikki kolme ovat olleet olemassa ikuisuudesta saakka; he ovat eksistentiaalisia. Heillä ei ole päivien alkua eikä päivien loppua. He ovat rinnakkaisia, korkeimpia, perimmäisiä, absoluuttisia ja infiniittisiä. He ovat, ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan. Ja he ovat kolme selvästi yksilöllistä, mutta ikuisesti assosioitunutta persoonaa: Jumala Isä, Jumala Poika ja Jumala Henki.
8:1.1 (90.5) Äärettömän Hengen personoimisen myötä jumalallisesta persoonallisuussyklistä tulee menneisyyden ikuisuudessa täydellinen ja täysimääräinen. Toiminnan Jumala on olemassa, ja avaruuden avara näyttämö on lavastettu valmiiksi luomistyön mykistävää draamaa – universaalista seikkailua – ikuisten aikojen jumalallista panoraamaa varten.
8:1.2 (90.6) Äärettömän Hengen ensimmäinen teko on hänen jumalallisten vanhempiensa, Isä-Isän ja Äiti-Pojan, tarkastelu ja tunnistaminen. Hän, Henki, tunnistaa kvalifioimattomasti heistä kummankin. Hän on täysin tietoinen heidän erillisestä persoonallisuudestaan ja infiniittisistä ominaispiirteistään samoin kuin heidän yhteen kietoutuvasta olemuksestaan ja yhtenäisestä toiminnastaan. Seuraavaksi Jumaluuden Kolmas Persoona transsendenttista halukkuutta ja innoittavaa spontaanisuutta osoittaen ja siitä huolimatta, että hän on tasavertainen Ensimmäisen ja Toisen Persoonan kanssa, lupaa vapaaehtoisesti ikuista uskollisuutta Jumala Isälle ja tunnustaa olevansa ikuisesti riippuvainen Jumala Pojasta.
8:1.3 (90.7) Erottamattomasti tämän tapahtuman luonteeseen kuuluen ja kunkin kolmen persoonallisuuden riippumattomuuden ja toimeenpanevan unionin keskinäisenä tunnustuksena ikuisuuden sykli tulee perustetuksi. Paratiisin-Kolminaisuus on olemassa. Universaalisen avaruuden näyttämö on valmiina moninaiselle ja koskaan päättymättömälle panoraamalle, jossa Universaalisen Isän tarkoitus tulee luovasti julki Iankaikkisen Pojan persoonallisuuden kautta ja Toiminnan Jumalan suorittamassa toimeenpanossa, Isä–Poika -luojakumppanuuden reaalisuudessa tapahtuvia esiintymisiä edustavan toimeenpanevan edustuman, kautta.
8:1.4 (91.1) Toiminnan Jumala toimii ja avaruuden elottomat holvit ovat liikkeessä. Miljardi täydellistä sfääriä syöksähtää olevaisuuteen. Paratiisiin sisältyvät avaruusenergiat ovat ennen tätä hypoteettista iäisyyden hetkeä jo olemassa ja potentiaalisesti toimivaisia, mutta niiltä puuttuu olemisen aktuaalisuus; fyysinen gravitaatio ei myöskään ole mitattavissa muutoin kuin sillä, miten aineelliset realiteetit reagoivat sen katkeamattomaan vetoon. Mitään aineellista maailmankaikkeutta ei tuona (oletettuna) ikuisuuden etäisenä hetkenä ole, mutta sinä samaisena hetkenä, kun miljardi maailmaa aineellistuu, ilmaantuu riittävä ja tilanteen vaatima määrä gravitaatiota pitämään ne Paratiisin koskaan päättymättömässä otteessa.
8:1.5 (91.2) Jumalten luomuksen läpi syöksähtää nyt toinen energian muoto, ja tämä ulosvirtaava henki joutuu heti Iankaikkisen Pojan hengellisen gravitaation otteeseen. Näin kaksinaisen gravitaation sisälleen sulkema universumi on kosketuksissa infiniittisyyden energiaan ja on joka puolelta jumalallisuuden hengen ympäröimä. Tällä tavoin on elämän maaperä valmistettu mielen tietoisuudelle, mielen, joka ilmenee Äärettömän Hengen yhdistyneissä älypiireissä.
8:1.6 (91.3) Kun nämä potentiaalisen olemassaolon siemenet on siroteltu kaikkialle Jumalten keskusluomukseen, niin Isä toimii, ja luodulle ominainen persoonallisuus ilmestyy. Silloin Paratiisin Jumaluuksien läsnäolo täyttää koko järjestyneen avaruuden ja alkaa vetää kaikkia olevaisia ja kaikkia olentoja tehokkaasti kohti Paratiisia.
8:1.7 (91.4) Ääretön Henki iäistyy yhdessä Havonan maailmojen syntymän kanssa. Ja tämä keskusuniversumi on hänen luomansa, luotu hänen kanssaan ja hänessä Isän ja Pojan yhteisiä ajatuksia ja yhdistynyttä tahtoa noudattaen. Kolmas Persoona jumalallistuu juuri tällä myötäluomisen teolla, ja näin hänestä tulee iäksi Myötäluoja.
8:1.8 (91.5) Kysymys on niistä suurenmoisista ja valtavista ajoista, jolloin Isä ja Poika luojallisesti laajenevat yhteisen kumppaninsa, vain heille kuuluvan toimeenpanijansa, Kolmannen Lähteen ja Keskuksen, toiminnasta ja toiminnassa. Näistä hämmentävistä ajoista ei ole olemassa mitään muistiinmerkintöjä. Meillä ovat vain ne suppeat Äärettömän Hengen tekemät paljastukset, jotka tukevat ajatusta näistä mahtavista tapahtumista, ja hän vahvistaa vain sen tosiasian, että keskusuniversumi ja kaikki siihen liittyvä iäistyivät, samalla kun hän saavutti persoonallisuuden ja tietoisen olemassaolon.
8:1.9 (91.6) Lyhyesti sanottuna Ääretön Henki todistaa, että koska hän on ikuinen, myös keskusuniversumi on ikuinen. Ja tämä on perinteisesti universumien universumin historian alkuhetki. Ehdottomasti mitään ei ole tiedossa eikä mitään muistiinmerkintöjä ole olemassa mistään tapahtumasta tai toimenpiteestä ennen tätä luovan energian ja hallinnollisen viisauden suunnatonta purkausta, joka kiteytti sen valtavan universumin, joka on olemassa ja joka toimii niin erinomaisella tavalla kaiken olevaisen keskuksessa. Tämän tapahtuman tuolla puolen ovat tutkimattomat iäisyyden tapahtumat ja äärettömyyden syvyydet – absoluuttinen arvoituksellisuus.
8:1.10 (91.7) Ja me esitämme Kolmannen Lähteen ja Keskuksen alkuperän tällä tavoin peräkkäisinä tapahtumina, ikään kuin tulkinnallisena myönnytyksenä kuolevaisten luotujen aikasidonnaiselle ja avaruuden ehdollistamalle mielelle. Muodostaakseen mielikuvan maailmankaikkeuden historiasta ihmismielen täytyy kuvitella alkuhetki, ja minua on ohjattu tarjoamaan tämä lähestymistie ikuisuuden historialliseen käsittämiseen. Aineellisen mieleen mukaan johdonmukaisuus edellyttää Ensimmäistä Aiheuttajaa. Siksi me esitämme Universaalisen Isän koko luomistuloksen Ensimmäisenä Lähteenä ja Absoluuttisena Keskuksena, samalla kun selvitämme kaikkien luotujen mielelle, että Poika ja Henki ovat maailmankaikkeuden historian kaikissa vaiheissa ja luovan toiminnan kaikilla alueilla Isän kanssa yhtä ikuisia. Ja teemme näin osoittamatta missään mielessä piittaamattomuutta yhtä vähän Paratiisin Saaren kuin Kvalifioimattoman, Universaalisen tai Jumaluusabsoluutinkaan reaalisuutta ja ikuisuutta kohtaan.
8:1.11 (92.1) Ajallisuuden lasten aineellisen mielen käsityskyvylle on kylliksi siinä, että se käsittää Isän ikuisuudessa. Tiedämme, että jokainen lapsi voi parhaiten suhteuttaa itsensä todellisuuteen hallitessaan ensin lapsen ja vanhemman väliset suhteet ja laajentamalla sitten tätä käsitystä niin, että se kattaa koko perheen. Myöhemmin lapsen varttuva mieli kykenee mukauttamaan perhesuhteiden käsitteeseen yhteisön, rodun, maailman ja sitten universumin, superuniversumin ja jopa universumien universumin suhteet.
8:2.1 (92.2) Myötäluoja on ikuisuudesta, ja hän on täysin rajauksetta yhtä Universaalisen Isän ja Iankaikkisen Pojan kanssa. Ääretön Henki heijastaa täydellisesti paitsi Paratiisin-Isän myös Alkuperäisen Pojan olemusta.
8:2.2 (92.3) Kolmas Lähde ja Keskus tunnetaan lukuisilla eri nimillä: Universaalinen Henki, Korkein Opastaja, Myötäluoja, Jumalallinen Toimeenpanija, Ääretön Mieli, Henkien Henki, Paratiisin Äiti-Henki, Myötätoimija, Lopullinen Koordinoija, Kaikkiallinen Henki, Absoluuttinen Äly, Jumalallinen Toiminta; ja Urantialla hänet sekoitetaan toisinaan kosmiseen mieleen.
8:2.3 (92.4) On kaikin puolin asianmukaista nimittää Jumaluuden Kolmatta Persoonaa Äärettömäksi Hengeksi, sillä Jumala on henkeä. Mutta aineelliset luodut, joilla on taipumus erehtyä pitämään ainetta perusreaalisuutena ja mieltä yhdessä hengen kanssa aineesta johtuvina postulaatteina, käsittäisivät Kolmannen Lähteen ja Keskuksen paremmin, jos häntä kutsuttaisiin Infiniittiseksi Reaalisuudeksi, Universaaliseksi Organisoijaksi tai Persoonallisuuden Koordinoijaksi.
8:2.4 (92.5) Jumaluuden universumirevelaationa Ääretön Henki on käsittämätön ja perin juurin inhimillisen käsityskyvyn ylittävä. Hengen absoluuttisuuden aistiaksenne teidän tarvitsee vain pohtia Universaalisen Isän infiniittisyyttä ja tuntea pelonsekaista kunnioitusta Alkuperäisen Pojan ikuisuutta kohtaan.
8:2.5 (92.6) Äärettömän Hengen persoonassa on yltä kyllin salaperäisyyttä, muttei yhtä paljon kuin on Isässä ja Pojassa. Kaikista Isän olemuksen puolista Myötäluoja ilmentää vaikuttavimmin hänen infiniittisyyttään. Jos kokonaisuniversumi lopulta laajenee vaikka infiniittisyyteen saakka, Myötätoimijan hengen läsnäolo, energianvalvonta ja mielen potentiaali havaitaan silloinkin tämän rajattoman luomistuloksen vaatimuksia vastaaviksi.
8:2.6 (92.7) Vaikka Ääretön Henki joka suhteessa jakaa Universaalisen Isän täydellisyyden, oikeudenmukaisuuden ja rakkauden, kallistuu hän kuitenkin kohti Iankaikkisen Pojan armollisuuden ominaisuuksia. Näin hänestä tulee Paratiisin Jumaluuksien suuruniversumille osoittaman armon toimeenpanija. Iäti ja aina – universaalisesti ja ikuisesti – Henki on armon jakaja, sillä niin kuin jumalalliset Pojat ilmentävät Jumalan rakkautta niin kuvastaa jumalallinen Henki Jumalan laupeutta.
8:2.7 (93.1) Ei ole mahdollista, että Henki voisi sisältää hyvyyttä enemmän kuin Isä, sillä kaikki hyvyys on lähtöisin Isästä, mutta Hengen teoissa voimme käsittää tämän hyvyyden sitäkin paremmin. Äärettömän Hengen persoonallisuuksien rakastava hoiva ja lakkaamaton palvelu tekevät Isän uskollisuuden ja Pojan järkähtämättömyyden sfäärien henkiolennoille ja aineellisille luoduille varsin todellisiksi.
8:2.8 (93.2) Myötäluoja on perinyt kaiken Isän ajatusten kauneudesta ja hänen luonteensa totuudellisuudesta. Ja nämä jumalallisuuden ylevät ominaisuudet koordinoituvat kosmisen mielen lähes korkeimmilla tasoilla, alistettuina Kolmannen Lähteen ja Keskuksen ehdollistamattoman ja rajattoman mielen infiniittiselle ja ikuiselle viisaudelle.
8:3.1 (93.3) Aivan kuin Iankaikkinen Poika on Universaalisen Isän ”ensimmäisen” absoluuttisen ja infiniittisen ajatuksen sanailmentymä, niin on Myötätoimija Isä–Poika-persoonallisuuskumppanuuden, joka edustaa absoluuttista ajatuksen ja sanan unionia, suorittaman ”ensimmäisen” loppuunsaatetun luovan ajatuksen tai yhteistoimintaan tähtäävän suunnitelman täydellinen toteutuma. Kolmas Lähde ja Keskus iäistyy samanaikaisesti keskusuniversumin, eli mahtikäskystä ilmestyneen luomistuloksen, kanssa, ja vain tämä keskusluomus on universumien joukossa olemassaolonsa puolesta ikuinen.
8:3.2 (93.4) Kolmannen Lähteen personoimisen jälkeen Ensimmäinen Lähde ei enää henkilökohtaisesti osallistu maailmankaikkeuden luomiseen. Universaalinen Isä delegoi kaiken mahdollisen Iankaikkiselle Pojalleen; samalla tavoin Iankaikkinen Poika puolestaan lahjoittaa kaiken mahdollisen auktoriteetin ja vallan Myötäluojalle.
8:3.3 (93.5) Iankaikkinen Poika ja Myötäluoja ovat kumppaneina toimien ja rinnakkaisten persoonallisuuksiensa kautta suunnitelleet ja muovanneet jokaisen olevaiseksi saatetun, Havonan jälkeen ilmestyneen universumin. Henki ylläpitää kaikessa myöhemmässä luomistyössä samanlaista henkilökohtaista suhdetta Poikaan kuin Poika ylläpitää Isään ensimmäisessä ja keskusluomuksessa.
8:3.4 (93.6) Muuan Iankaikkisen Pojan Luoja-Poika ja muuan Äärettömän Hengen Luova Henki loivat teidät ja teidän universuminne. Ja vaikka Isä uskollisesti pitääkin yllä sen, minkä he ovat organisoineet, tämän Universumi-Pojan ja tämän Universumi-Hengen asiana on aikaansaannoksensa vaaliminen ja tukeminen samoin kuin luomiensa olentojen hoivaaminen.
8:3.5 (93.7) Ääretön Henki on kaikkia rakastavan Isän ja kokonaan laupeutta olevan Pojan tehokas edustaja heidän yhteisen hankkeensa täytäntöön panemiseksi. Hankkeen tarkoituksena on vetää ajallisuuden ja avaruuden kaikissa maailmoissa olevat kaikki totuutta rakastavat sielut heidän luokseen. Sinä samaisena hetkenä, kun Iankaikkinen Poika hyväksyi Isänsä suunnitelman, joka tähtää siihen, että universumien luodut saavuttavat täydellisyyden, sinä hetkenä kun tästä ylösnousemushankkeesta tuli Isän ja Pojan suunnitelma, samalla hetkellä Äärettömästä Hengestä tuli Isän ja Pojan yhteinen toimeenpanija heidän yhteisen ja ikuisen tarkoituksensa toteuttamiseksi. Ja näin tehdessään Ääretön Henki sitoutui antamaan kaikki jumalallisen läsnäolonsa ja henkipersoonallisuuksiensa voimavarat Isälle ja Pojalle. Hän on pyhittänyt kaiken sille häkellyttävälle suunnitelmalle, jolla eloon jäävät tahdolliset olennot korotetaan Paratiisin täydellisyyden jumalallisiin korkeuksiin.
8:3.6 (93.8) Ääretön Henki on täysimääräinen, tyhjentävä ja universaalinen ilmoitus Universaalisesta Isästä ja hänen Iankaikkisesta Pojastaan. Kaikki tietämys Isän ja Pojan kumppanuudesta täytyy saada Äärettömän Hengen, jumalallisen ajatuksen ja sanan muodostaman unionin yhteisen edustajan, kautta.
8:3.7 (93.9) Iankaikkinen Poika on ainoa tie lähestyä Universaalista Isää, ja Ääretön Henki on ainoa keino saavuttaa Iankaikkinen Poika. Ajallisuudesta ylös nousevat olennot kykenevät vain Hengen kärsivällisen huolenpidon avulla löytämään Pojan.
8:3.8 (94.1) Kaiken olevaisen keskuksessa Ääretön Henki on Paratiisin Jumaluuksista ensimmäinen, jonka ylösnousevat pyhiinvaeltajat saavuttavat. Kolmas Persoona verhoaa Toista ja Ensimmäistä Persoonaa, ja sen vuoksi kaikkien, jotka ovat ehdolla esiteltäviksi Pojalle ja hänen Isälleen, täytyy aina ensin tuntea hänet.
8:3.9 (94.2) Ja monilla muilla tavoilla Henki edustaa yhtäläisesti ja palvelee samanlaisesti sekä Isää että Poikaa.
8:4.1 (94.3) Sen fyysisen maailmankaikkeuden rinnalla, jossa Paratiisin vetovoima pitää kaiken koossa, on hengellinen maailmankaikkeus, ja siellä Pojan sana tulkitsee Jumalan ajatuksen ja, kun se on ”lihaksi muuttuneena”, se ilmentää yhteen liittyneiden Luojien yhteisolemuksen rakastavaa laupeutta. Mutta koko tämän aineellisen ja hengellisen luomuksen sisällä ja sen läpi käyden on laaja osa-alue, jolla Ääretön Henki ja hänen henkijälkeläisensä tuovat julki jumalallisten vanhempien yhteen kietoutuvaa laupeutta, kärsivällisyyttä ja loputonta kiintymystä heidän yhdessä suunnittelemilleen ja luomilleen älyllisille lapsilleen. Hengen jumalallisen luonteen omin olemus on ikuinen mielen hoivaaminen. Ja Myötätoimijan kaikki henkijälkeläiset jakavat tämän hoivaamishalun, tämän jumalallisen palveluhalukkuuden.
8:4.2 (94.4) Jumala on rakkautta, Poika on laupeutta, Henki on hoivaa – jumalallisen rakkauden ja loputtoman armon jakamista koko älylliselle luomakunnalle. Henki on Isän tunteman rakkauden ja Pojan osoittaman armon personoituma. Hänessä he ikuisesti yhdistyvät universaalista palvelua varten. Henki on rakkautta, jota sovelletaan luoduista olennoista koostuvaan luomakuntaan, Isän ja Pojan yhteen kietoutunutta rakkautta.
8:4.3 (94.5) Ääretön Henki tunnetaan Urantialla kaikkialla läsnä olevana vaikutuksena, universaalisena läsnäolevana, mutta Havonassa tulette tuntemaan hänet aktuaalista hoivaa edustavana persoonallisena läsnäolevana. Siellä Paratiisin-Hengen hoiva on esimerkillinen ja innoittava esikuva kullekin hänen rinnakkaisista Hengistään ja kullekin hänen alaiselleen persoonallisuudelle, jotka huolehtivat ajallisuuden ja avaruuden maailmojen luoduista olennoista. Siellä, jumalallisessa universumissa, Ääretön Henki oli täysin mukana Iankaikkisen Pojan seitsemässä transsendentaalisessa ilmestymisessä; samoin hän osallistui alkuperäisen Mikael-Pojan kanssa Havonan kehillä suoritettuihin seitsemään lahjoittautumiseen. Näin hänestä tuli myötätuntoinen ja ymmärtäväinen henkihoivaaja jokaiselle näiden korkeuksissa olevien täydellisten kehien läpi kulkevalle, ajallisuudesta saapuvalle pyhiinvaeltajalle.
8:4.4 (94.6) Kun Jumalan Luoja-Poika ottaa vastatakseen valmiiksi suunnitellun paikallisuniversumin luomistehtävästä, Äärettömän Hengen persoonallisuudet sitoutuvat tämän Mikael-Pojan uupumattomiksi hoivaajiksi tämän lähtiessä suorittamaan seikkailunkaltaista luomistehtäväänsä. Huomaamme eritoten Luovien Tyttärien, paikallisuniversumien Äiti-Henkien, persoonassa sen Äärettömän Hengen, joka on omistautunut vaalimaan aineellisten luotujen nousua yhä korkeammille hengellisyyden saavuttamisen tasoille. Ja koko tämä luotujen hoivaamiseksi tehty työ suoritetaan täydellisessä sopusoinnussa näiden paikallisuniversumien Luoja-Poikien tarkoitusperien kanssa ja läheisessä yhteydessä heidän persoonallisuuteensa.
8:4.5 (94.7) Aivan kuin Jumalan Pojat ovat ottaneet jättiläismäiseksi tehtäväkseen paljastaa rakkauden Isän persoonallisuus universumille, samalla tavoin Ääretön Henki omistautuu siihen päättymättömään toimintaan, jonka tarkoituksena on paljastaa jokaisen universumin kaikkien lasten yksilölliselle mielelle Isän ja Pojan yhteinen rakkaus. Henki ei näissä paikallisluomuksissa laskeudu kuolevaisen olennon lihallisessa hahmossa alas aineellisten ihmisrotujen keskuuteen, niin kuin tietyt Jumalan Pojat tekevät, mutta Ääretön Henki ja hänen rinnasteiset henkensä alentavat kylläkin itsensä ja käyvät riemullisesti läpi hämmästyttävän sarjan jumalallisuuden vähennyksiä, kunnes he ilmestyvät rinnallenne enkeleiksi ja opastavat teitä maisen olemassaolon vaatimattomien polkujen päähän.
8:4.6 (95.1) Juuri tämän vähentyvän sarjan avulla Ääretön Henki pääsee itse asiassa ja persoonan ominaisuudessa varsin lähelle jokaista olentoa, joka on lähtöisin eläimellisen alkuperän sfääriltä. Ja tämän kaiken Henki tekee olemassaoloaan Jumaluuden Kolmantena Persoonana kaiken olevaisen keskuksessa millään tavoin kumoamatta.
8:4.7 (95.2) Myötäluoja on totisesti ja iäti suuri hoivaava persoonallisuus, universaalinen laupeudenpalvelija. Ymmärtääksenne Hengen harjoittamaa huolenpitoa miettikääpä sitä totuutta, että hän on sekä Isän tunteman loputtoman rakkauden että Pojan osoittaman ikuisen armon yhteinen kuvastaja. Hengen harjoittama toiminta ei kuitenkaan rajoitu pelkästään Iankaikkisen Pojan ja Universaalisen Isän edustamiseen. Äärettömällä Hengellä on myös valta omissa nimissään ja omalla oikeudellaan huolehtia maailman luoduista; Kolmas Persoona edustaa jumalallista arvokkuutta ja harjoittaa sen lisäksi universaalista armeliaisuuden osoittamista omissa nimissään.
8:4.8 (95.3) Kun ihminen saa tietää enemmän tämän Äärettömän Hengen luotujen perhekuntaan kuuluvien alempien ryhmien harjoittamasta rakastavasta ja uupumattomasta huolenpidosta, niin hän on entistäkin enemmän ihaileva ja kunnioittava tämän Universaalisen Isän ja Iankaikkisen Pojan yhteisen Toiminnan transsendenttista olemusta ja verratonta luonteenlaatua. Tämä Henki on totisesti ”Herran silmät, jotka aina katsovat vanhurskaiden puoleen” ja ”jumalalliset korvat, jotka ovat aina avoimet heidän rukouksilleen”.
8:5.1 (95.4) Äärettömän Hengen silmiinpistävin attribuutti on omnipresenssi. Kautta koko universumien universumin läsnä on kaikkialla tämä kaiken läpäisevä henki, mikä on universaalisen ja jumalallisen mielen läsnäoloon verrattuna varsin samankaltaista. Sekä Jumaluuden Toista että sen Kolmatta Persoonaa edustavat kaikissa maailmoissa heidän aina läsnä oleva henkensä.
8:5.2 (95.5) Isä on infiniittinen ja sen vuoksi häntä rajoittaa vain se, mitä hän tahtoo. Suuntaajia lahjoittaessaan ja persoonallisuuden yhteyspiiriinsä liittäessään Isä toimii yksin, mutta henkivoimien ottaessa yhteyttä älyllisiin olentoihin hän käyttää Iankaikkisen Pojan ja Äärettömän Hengen henkeä ja persoonallisuutta. Tahtonsa mukaan hän on hengellisesti läsnä yhtäläisesti Pojan tai Myötätoimijan kanssa. Hän on läsnä Pojan kanssa ja Hengessä. Isä on aivan varmasti läsnä kaikkialla, ja havaitsemme hänen läsnäolonsa minkä tahansa ja kaikkien näiden erilaisten mutta toisiinsa liittyvien voimien, vaikutusten ja läsnäolojen avulla ja kautta.
8:5.3 (95.6) Pyhissä kirjoituksissanne näkyy termiä Jumalan Henki käytettävän tarkoittamaan, milloin Paratiisin Ääretöntä Henkeä, milloin paikallisuniversuminne Luovaa Henkeä. Pyhä Henki on Paratiisin Äärettömän Hengen äsken mainitun Luovan Tyttären hengellinen yhteyspiiri. Pyhä Henki on jokaisen paikallisuniversumin oma kotoperäinen yhteyspiiri, eikä se ulotu tämän luomakunnan hengellisen maailman ulkopuolelle; Ääretön Henki on sen sijaan omnipresentti.
8:5.4 (95.7) Hengellisiä vaikuttajia on monia, ja he kaikki ovat kuin yksi. Jopa Ajatuksensuuntaajien toiminta, vaikka se on riippumatonta kaikista muista vaikuttajista, sattuu poikkeuksetta yhteen Äärettömän Hengen ja paikallisuniversumin Äiti-Hengen yhteisvaikutusten aikaansaaman henkihoivan kanssa. Kun nämä hengelliset läsnäolevat toimivat urantialaisten elämässä, niistä ei voi sanoa, kumpi on kumpi. Mielenne sisällä ja sielunne suhteen ne toimivat alkuperänsä erilaisuudesta huolimatta kuin yksi henki. Ja tätä yhdistynyttä hengellistä huolenpitoa kokiessanne siitä tulee teille Korkeimman vaikutusta, Korkeimman, ”joka kykenee aina varjelemaan teidät lankeamiselta ja esittelemään teidät virheettöminä korkeuksissa olevan Isänne edessä”.
8:5.5 (96.1) Muistakaa aina, että Ääretön Henki on Myötätoimija. Sekä Isä että Poika toimivat hänessä ja hänen kauttaan. Hän on läsnä ei vain omana itsenään vaan myös Isänä ja Poikana ja Isä-Poikana. Tämän seikan huomioon ottaen ja monista muista syistä Äärettömän Hengen henkiläsnäolosta puhutaan usein käyttäen sanoja ”Jumalan henki”.
8:5.6 (96.2) Olisi niin ikään johdonmukaista puhua kaiken hengellisen huolenpidon yhdyssiteestä Jumalan henkenä, sillä sellaista yhdyssidettä todellakin merkitsee Jumala Isän, Jumala Pojan, Jumala Hengen ja Seitsenkertaisen Jumalan – jopa Korkeimman Jumalan – henkien välinen liitto.
8:6.1 (96.3) Älkää antako Kolmannen Lähteen ja Keskuksen laajamittaisen lahjoittautumisen ja kaukaisuuksiin ulottuvan levittäytymisen hämärtää tai muutoin vähentää sitä, että hänen persoonallisuutensa on tosiasia. Ääretön Henki on universumiläsnäolo, ikuinen toiminta, kosminen voima, pyhä vaikuttaja ja universaalinen mieli. Hän on näitä kaikkia ja äärettömästi enemmän, mutta hän on myös tosi ja jumalallinen persoonallisuus.
8:6.2 (96.4) Ääretön Henki on täysimääräinen ja täydellinen persoonallisuus, Universaalisen Isän ja Iankaikkisen Pojan kanssa tasavertainen ja rinnasteinen. Myötäluoja on universumien korkeammille älyllisille olennoille aivan yhtä todellinen ja näkyvä kuin Isä ja Poika, jopa näkyvämpi, sillä kaikkien ylösnousevien on saavutettava nimenomaan Henki, ennen kuin he saavat Pojan kautta lähestyä Isää.
8:6.3 (96.5) Ääretön Henki, Jumaluuden Kolmas Persoona, omaa kaikki ne attribuutit, jotka mielestänne kuuluvat persoonallisuuteen. Hengellä on absoluuttinen mieli: ”Henki tutkii kaikki olevaiset, jopa Jumalan syvyydet.” Henki ei omaa pelkästään mieltä, vaan myös tahdon. Kun hän jakaa lahjojaan, hänestä on kirjoitettu: ”Mutta kaikki nämä saa aikaan tämä samainen Henki, jakaen jokaiselle erikseen, niin kuin tahtoo.”
8:6.4 (96.6) ”Hengen tuntema rakkaus” on todellista, niin kuin ovat myös hänen surunsa; sen vuoksi ”Älkää tehkö Jumalan Henkeä murheelliseksi.” Tarkastelemmepa Ääretöntä Henkeä sitten Paratiisin-Jumaluutena tai paikallisuniversumin Luovana Henkenä, havaitsemme, ettei Myötäluoja ole pelkästään Kolmas Lähde ja Keskus vaan myös jumalallinen persoona. Tämä jumalallinen persoonallisuus myös reagoi maailmankaikkeuteen persoonan tavoin. Henki puhuu teille: ”Jolla on korva, hän kuulkoon, mitä Henki sanoo.” ”Henki suorittaa itse esirukouksen puolestasi.” Henki vaikuttaa luotuihin olentoihin suoraan ja henkilökohtaisesti, ”sillä Jumalan hengen johtamat, olivatpa he kuinka monet tahansa, ovat Jumalan poikia.”
8:6.5 (96.7) Vaikka näemme, miten Ääretön Henki huolehtii universumien universumin etäisistäkin maailmoista, vaikka kohtaamme tämän samaisen koordinoivan Jumaluuden toimimassa Kolmannesta Lähteestä ja Keskuksesta peräisin olevien moninaisten olentojen lukemattomissa legioonissa ja näiden kautta, vaikka tunnemme Hengen kaikkiallisen läsnäolon, vakuutamme silti, että tämä sama Kolmas Lähde ja Keskus on persoona, kaikkien olevaisten, kaikkien olentojen ja kaikkien universumien Myötäluoja.
8:6.6 (96.8) Universumien hallintotyössä Isä, Poika ja Henki ovat täydellisesti ja ikuisesti toisiinsa kytketyt. Vaikka heistä itse kullakin on oma henkilökohtainen sarkansa koko luomistuloksen hoivaamisessa, kaikki kolme kytkeytyvät silti jumalallisesti ja absoluuttisesti toisiinsa sellaisessa luomakuntaan kohdistuvassa palvelussa ja valvontatyössä, joka iäti tekee heidät yhdeksi.
8:6.7 (97.1) Äärettömän Hengen persoonassa Isä ja Poika ovat läsnä keskinäisesti, aina ja kvalifioimattomassa täydellisyydessä, sillä Henki on Isän kaltainen ja Pojan kaltainen ja myös Isän ja Pojan kaltainen, kun nämä kaksi ovat iäti yksi.
8:6.8 (97.2) [Esittänyt Urantialla yksi Uversan Jumalallisista Neuvonantajista, jonka Päivien Muinaiset valtuuttivat kuvailemaan Äärettömän Hengen olemusta ja toimintaa.]
Urantia-kirja
Luku 9
9:0.1 (98.1) JOTAKIN outoa tapahtui, silloin kun Universaalinen Isä ja Iankaikkinen Poika Paratiisin läsnä ollessa itsensä personoimisen tarkoituksessa yhdistyvät. Tässä ikuisuuteen kuuluvassa hetkessä ei ole mitään enteilemässä sellaista, että Myötätoimija personoituisi absoluuttiseen mieleen koordinoituneena ja ainoalaatuiset energian manipuloinnin oikeudet omaavana rajattomana hengellisyytenä. Hänen tulonsa olemassaolon piiriin saattaa päätökseen Isän vapautumisen häneen keskittyneen täydellisyyden siteistä ja persoonallisuuden absolutismin kahleista. Ja tämä vapautuminen tulee ilmi Myötäluojan hämmästyttävässä kyvyssä luoda olentoja, jotka ovat erinomaisen sopivia palvelemaan hoivaavina henkinä, jotka huolehtivat sellaisistakin kuin sittemmin kehittyvien universumien aineellisista luoduista.
9:0.2 (98.2) Rakkautensa ja tahtonsa puolesta, hengellisen aikomuksensa ja tarkoitusperänsä puolesta Isä on infiniittinen; hän on universaalinen ylläpitäjä. Poika on infiniittinen viisaudessa ja totuudessa, hengellisessä julkituomisessa ja tulkinnassa; hän on universaalinen julkituoja. Paratiisi on infiniittinen sikäli, että sen potentiaali vahvuuden edelleenjakamiseen ja sen kapasiteetti energian hallitsemiseen ovat infiniittisiä; se on universaalinen tasapainottaja. Myötätoimija omaa ainutlaatuiset oikeudet synteesin tekemiseen, infiniittisen kapasiteetin kaikkien olemassa olevien universumienergioiden, kaikkien aktuaalisten universumihenkien ja maailmankaikkeuden kaikkien reaalisten älyllisolentojen koordinoimiseen; Kolmas Lähde ja Keskus on niiden moninaisten energioiden ja erilaisten luomistulosten universaalinen yhdistäjä, jotka ovat ilmestyneet jumalallisen suunnitelman ja Universaalisen Isän ikuisen tarkoituksen seurauksena.
9:0.3 (98.3) Ääretön Henki, Myötäluoja, on universaalinen ja jumalallinen hoivaaja. Henki jakaa lakkaamatta Pojan armoa ja Isän rakkautta, aina sopusoinnussa Paratiisin-Kolminaisuuden vakaan, muuttumattoman ja vanhurskaan oikeudenmukaisuuden kanssa. Hänen vaikutuksensa ja persoonallisuutensa ovat aina lähellä teitä. He todella tuntevat teidät ja toden totta ymmärtävät teitä.
9:0.4 (98.4) Kautta universumien Myötätoimijan edustajat käsittelevät taukoamatta koko avaruuden vahvuuksia ja energioita. Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen tavoin myös Kolmas reagoi sekä hengelliseen että aineelliseen. Myötätoimija on Jumalan ykseyden paljastus – Jumalan, johon kaikki olevainen sisältyy: olevaiset, merkitykset ja arvot; energiat, mielet ja henget.
9:0.5 (98.5) Ääretön Henki läpäisee koko avaruuden; hän asuu ikuisuuden kehää; ja Isän ja Pojan tavoin Henki on täydellinen ja muuttumaton – absoluuttinen.
9:1.1 (98.6) Kolmas Lähde ja Keskus tunnetaan monilla nimillä, jotka kaikki viittaavat siihen, miten hän suhteutuu muihin, ja jotka tuovat esille hänen tehtävänsä: Jumala Henkenä hän on Jumala Pojan ja Jumala Isän suhteen tasavertainen persoonallisuuden osalta ja samanveroinen jumaluuden osalta. Äärettömänä Henkenä hän on kaikkialla läsnä oleva hengellinen vaikutus. Universaalisena Säätelijänä hän on voimaa kontrolloivien luotujen alkuisä ja avaruuden kosmisten vahvuuksien aktivoija. Myötätoimijana hän on Isä–Pojan yhteinen edustaja ja heidän kumppanuussuhteensa täytäntöönpanija. Absoluuttisen Mielen ominaisuudessa hän on älyllisyyden alkulähde kaikkialla universumien piirissä. Toiminnan Jumalana hän on se, joka näyttää olevan liikkeen, muutoksen ja suhteutumisen alkuunpanija.
9:1.2 (99.1) Kolmannen Lähteen ja Keskuksen attribuuteista toiset juontuvat Isästä, toiset taas Pojasta, samalla kun joitakin piirteitä ei voi havaita aktiivisina ja persoonakohtaisesti läsnä olevina sen kummemmin Isässä kuin Pojassakaan. Ne ovat attribuutteja, joita voi tuskin selittää muuten kuin olettamalla, että Isä–Poika-kumppanuussuhde, joka iäistää Kolmannen Lähteen ja Keskuksen, toimii johdonmukaisesti sopusoinnussa Paratiisin absoluuttisuuden ikuisen tosiasian kanssa ja tämän tosiasian tunnustaen. Myötäluoja tuo täysimääräisesti julki sen, mitä Jumaluuden Ensimmäisen ja Toisen Persoonan yhteen nivoutuviin ja infiniittisiin käsitteisiin sisältyy.
9:1.3 (99.2) Hahmottaessanne Isän alkuperäiseksi luojaksi ja Pojan hengelliseksi hallintopersoonaksi teidän tulisi ajatella Kolmatta Lähdettä ja Keskusta universaalisena koordinoijana, hoivaajana, joka harjoittaa rajoittamatonta yhteistyötä. Myötätoimija korreloi kaiken aktuaalisen reaalisuuden. Hän on Isän ajatuksen ja Pojan sanan jumaluustyyssija, ja toiminnassa hän ottaa iäti huomioon Keskussaaren aineellisen absoluuttisuuden. Paratiisin-Kolminaisuus on säätänyt universaalisen edistymisen järjestyksen, ja Jumalan kaitselmus on Myötäluojan ja kehittyvän Korkeimman Olennon toimipiiri. Ei yksikään aktuaalinen eikä aktuaalistuva realiteetti voi välttyä tulemasta lopulta yhteyteen Kolmannen Lähteen ja Keskuksen kanssa.
9:1.4 (99.3) Universaalinen Isä hallitsee esienergian, esihengen ja persoonallisuuden maailmoja, Iankaikkinen Poika hallitsee hengellisten toimintojen sfäärejä, Paratiisin Saaren läsnäolo yhdistää fyysisen energian ja aineellistuvan voiman valtakunnan, Myötätoimija ei toimi pelkästään Poikaa edustavana infiniittisenä henkenä vaan myös Paratiisin vahvuuksien ja energioiden universaalisena manipuloijana, joka tuo näin universaalisen ja absoluuttisen mielen olemassaolon piiriin. Myötätoimija toimii kautta suuruniversumin positiivisena ja erillisenä persoonallisuutena, eritoten hengellisten arvojen, fyysis-energiaalisten suhteitten ja todellisten mielellisten merkitysten korkeammissa sfääreissä. Hän toimii erityisesti siellä, missä ja milloin energia ja henki yhdistyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Hän hallitsee kaikkia reaktioita, joihin liittyy mieli, hän käyttää suurta valtaa hengellisessä maailmassa, ja hänellä on voimakas vaikutus energiaan ja aineeseen. Kolmas Lähde ilmentää joka hetki Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen olemusta.
9:1.5 (99.4) Kolmas Lähde ja Keskus jakaa täydellisesti ja rajoituksetta Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen omnipresenssin, ja häntä kutsutaankin toisinaan Kaikkialliseksi Hengeksi. Mielen Jumalalle on erikoisella ja varsin persoonallisella tavalla yhteistä kaikentietävyys Universaalisen Isän ja hänen Iankaikkisen Poikansa kanssa. Hengen tietämys on syvällistä ja täydellistä. Myötäluoja tuo esille Universaalisen Isän tiettyjä kaikkivoipaisuuden osa-alueita, mutta hän on itse asiassa kaikkivoipa vain mielen alueella. Jumaluuden Kolmas Persoona on mielen maailmojen älyllinen keskus ja universaalinen hallintopersoona; siinä hän on absoluuttinen – hänen suvereenisuutensa on kvalifioimatonta.
9:1.6 (99.5) Myötätoimijan liikkeelle panevana voimana näyttää olevan Isän ja Pojan kumppanuussuhde, mutta kaikki hänen toimensa näyttävät ottavan huomioon Isän ja Paratiisin suhteen. Ajoittain ja tietyissä tehtävissä hän näyttää kompensoivan kokemuksellisten jumaluuksien, Korkeimman Jumalan ja Perimmäisen Jumalan, kehityksen keskeneräisyyttä.
9:1.7 (100.1) Tässä meillä onkin infiniittinen mysteeri: nimittäin siinä, että Infiniittinen paljasti infiniittisyytensä samanaikaisesti sekä Pojassa että Paratiisin hahmossa, ja että sitten olemassaolon piiriin ilmaantuu olento, joka on Jumalan vertainen jumaluudessa, joka heijastaa Pojan hengellistä olemusta ja joka kykenee aktivoimaan paratiisiesikuvan, olento, joka väliaikaisesti on suvereenisuuden suhteen alisteinen, mutta monin tavoin ilmeisestikin kaikkein monitaitoisin toiminnassa. Ja tämä ylivertaisuus, joka näyttää vallitsevan toiminnan alalla, paljastuu Kolmannen Lähteen ja Keskuksen eräässä attribuutissa, joka on jopa fyysistä gravitaatiota – Paratiisin Saaren universaalista ilmenemää – verrattomampi.
9:1.8 (100.2) Tämän energiaan ja fyysiseen olemassaoloon kohdistuvan supervalvonnan lisäksi Ääretön Henki omaa ylivertaisella tavalla ne kärsivällisyyden, armeliaisuuden ja rakkauden ominaisuudet, jotka niin erinomaisesti tulevat esiin hänen hengellisessä hoivassaan. Henki on äärimmäisen pätevä jakamaan rakkautta ja kietomaan oikeudenmukaisuuden armeliaisuuden varjoon. Jumala Henki omaa kaiken Alkuperäisen ja Iankaikkisen Pojan verrattomasta hyvyydestä ja armeliaasta kiintymyksestä. Sitä universumia, josta te olette lähtöisin, taotaan muotoonsa oikeudenmukaisuuden alasimen ja kärsimyksen moukarin välissä, mutta ne, jotka ovat moukarin varressa, ovat armeliaisuuden lapsia, Äärettömän Hengen henkijälkeläisiä.
9:2.1 (100.3) Jumala on kolmessa mielessä henki: hän itse on henki; Pojassaan hän ilmenee kvalifioimattomana henkenä; Myötätoimijassa henkenä, joka on liitossa mielen kanssa. Ja näiden hengellisten realiteettien lisäksi uskomme erottavamme kokemuksellisten henki-ilmiöitten tasoja – Korkeimman Olennon, Perimmäisen Jumaluuden ja Jumaluusabsoluutin henget.
9:2.2 (100.4) Ääretön Henki on aivan yhtä paljon Iankaikkisen Pojan täydenne kuin Poika on Universaalisen Isän täydenne. Iankaikkinen Poika on Isän hengellistynyt personoituma; Ääretön Henki on Iankaikkisen Pojan ja Universaalisen Isän personoitu hengellistymä.
9:2.3 (100.5) On moniaita hengellisen vahvuuden esteettömiä uomia ja aineellisuuden ylittävän voiman lähteitä, jotka kytkevät Urantian ihmiset suoraan Paratiisin Jumaluuksiin. On olemassa Ajatuksensuuntaajien yhteys suoraan Universaaliseen Isään, Iankaikkisen Pojan laajalle ulottuva hengellisen vetovoiman vaikutus sekä Myötäluojan hengellinen läsnäolo. Pojan hengen ja Hengen toiminnan välillä on eroa. Hengellisessä hoivassaan Kolmas Persoona saattaa toimia joko mielenä, johon on lisätty henki, tai pelkästään henkenä.
9:2.4 (100.6) Näiden paratiisillisten läsnäolojen lisäksi urantialaiset saavat hyödykseen paikallis- ja superuniversumin hengelliset vaikutukset ja toiminnat, sillä nämä universumit tarjoavat miltei loputtoman joukon rakastavia persoonallisuuksia, jotka johtavat tarkoitukseltaan vilpittömiä ja sydämeltään rehellisiä alati ylöspäin ja sisäänpäin, kohti Jumaluuden ihanteita ja tavoitteena olevaa korkeinta täydellisyyttä.
9:2.5 (100.7) Me tunnemme Iankaikkisen Pojan universaalisen hengen läsnäolon – voimme erehtymättä tunnistaa sen. Äärettömän Hengen, Jumaluuden Kolmannen Persoonan, läsnäolon voi tuntea jopa kuolevainen ihminen, sillä aineelliset olennot voivat aktuaalisesti kokea tämän jumalallisen vaikutuksen siunauksellisuuden, vaikutuksen, joka toimii Pyhän Hengen vuodattumana paikallisuniversumien ihmisroduille. Ihmiset voivat myös jossakin määrin tiedostaa Suuntaajan, Universaalisen Isän persoonattoman läsnäolevan. Nämä jumalalliset henget, jotka työskentelevät ihmisen ylentämiseksi ja hengellistämiseksi, toimivat kaikki yhteisymmärryksessä ja täydellisessä yhteistyössä. Kuolevaisen ylösnousemukseen ja täydellisyyden saavuttamiseen tähtäävien suunnitelmien hengellisen toimeenpanon osalta he ovat kuin yksi.
9:3.1 (101.1) Paratiisin Saari on fyysisen gravitaation lähde ja substanssi; ja sen tulisi riittää kertomaan teille, että gravitaatio on eräs kaikkein todellisimmista ja iäti luotettavimmista olevaisista koko fyysisessä universumien universumissa. Gravitaatiota ei voi muunnella eikä kumota muutoin kuin Isän ja Pojan yhteisesti tukemin voimin ja energioin, jotka on uskottu Kolmannen Lähteen ja Keskuksen persoonan huostaan ja jotka toiminnallisesti liittyvät häneen.
9:3.2 (101.2) Äärettömän Hengen hallussa on ainutlaatuinen ja ällistyttävä voima – antigravitaatio. Tämä voima ei ole toiminnallisesti (havaittavasti) läsnä Isässä eikä Pojassa. Tämä aineellisen gravitaation puoleensa vetävän voiman vastustamisen kyky, joka kuuluu luonnostaan Kolmanteen Lähteeseen, ilmenee Myötätoimijan henkilökohtaisissa reaktioissa tiettyihin maailmankaikkeuden suhteiden osa-alueisiin. Ja tämä ainutlaatuinen ominaisuus on siirrettävissä tietyille Äärettömän Hengen korkeammille persoonallisuuksille.
9:3.3 (101.3) Antigravitaatio voi kumota painovoiman paikallisissa puitteissa. Se tapahtuu käyttämällä vastaavan suuruista vahvuusläsnäoloa. Se toimii vain aineelliseen vetovoimaan nähden, eikä se ole mielen suorittama toimenpide. Gyroskoopissa ilmenevä vetovoimaa vastustava ilmiö antaa likimain oikean kuvan siitä, miten antigravitaatio vaikuttaa, mutta se ei kelpaa kuvaamaan antigravitaation syytä.
9:3.4 (101.4) Tämän lisäksi Myötätoimija tuo esille voimia, jotka pystyvät ylittämään vahvuuden ja neutraloimaan energian. Tällaiset voimat toimivat siten, että ne hidastavat energiaa aineellistumispisteeseen saakka, kuin myös muita, teille tuntemattomia, menetelmiä käyttäen.
9:3.5 (101.5) Myötäluoja ei ole energiaa eikä energian lähde, ei myöskään energian määränpää; hän on energian säätelijä. Myötäluoja on toimintaa – liikettä, muutosta, muuntumista, koordinointia, vakautumista ja tasapainoa. Paratiisin suoran tai epäsuoran valvonnan kohteina olevat energiat reagoivat luonnostaan Kolmannen Lähteen ja Keskuksen sekä hänen moninaisten edustajiensa toimenpiteisiin.
9:3.6 (101.6) Universumien universumi on Kolmannen Lähteen ja Keskuksen voimanvalvontaolentojen läpitunkema. Tällaisia olentoja ovat fyysiset valvojat, voimanohjaajat, voimakeskukset ja Toiminnan Jumalan muut edustajat, jotka ovat tekemisissä fyysisten energioiden säätelyn ja vakaannuttamisen kanssa. Kaikki nämä fyysiseen toimintaan liittyvät ainutlaatuiset luodut olennot omaavat toisistaan poikkeavia voiman valvontaan liittyviä attribuutteja – sellaisia kuin antigravitaatio –, joita he käyttävät hyväkseen pyrkiessään saamaan aikaan suuruniversumin aineen ja energioiden fyysisen tasapainon.
9:3.7 (101.7) Kaikki nämä Toiminnan Jumalan aineelliset tehtävät näyttävät liittävän hänen toimintansa Paratiisin Saareen, ja voiman suhteen toimivat yksiköt ottavat todellakin huomioon ikuisen Saaren absoluuttisuuden, ovat jopa riippuvaisia siitä. Mutta Myötätoimija ei toimi Paratiisin Saaren puolesta eikä siihen reagoiden. Hän toimii – persoonallisesti – Isän ja Pojan puolesta. Paratiisi ei ole persoona. Kolmannen Lähteen ja Keskuksen ei-persoonalliset, epäpersoonalliset ja muutoin persoonattomat teot ovat kaikki itsensä Myötätoimijan tahdonvaraisia toimia; ne eivät ole heijastumia, johdannaisia tai seurauksia mistään eikä kenestäkään.
9:3.8 (101.8) Paratiisi on infiniittisyyden kaava; Toiminnan Jumala on tämän kaavan aktivoija. Paratiisi on infiniittisyyden aineellinen tukipiste; Kolmannen Lähteen ja Keskuksen toiminnalliset yksiköt ovat ne älyllisyyttä olevat vipusimet, jotka antavat virikkeen aineelliselle tasolle ja ruiskuttavat spontaanisuutta fyysisen luomistuloksen koneistoon.
9:4.1 (102.1) On olemassa yksi Kolmannen Lähteen ja Keskuksen älyllinen ominaispiirre, joka on erillinen hänen fyysisistä ja hengellisistä attribuuteistaan. Tähän ominaispiirteeseen on tuskin mahdollista saada yhteyttä, mutta se on assosioitavissa – älyllisesti, vaikkei persoonallisesti. Se on erotettavissa Kolmannen Persoonan fyysisistä ominaisuuksista ja hengellisestä olemuksesta toiminnan mielellisillä tasoilla, mutta tämä ominaispiirre ei koskaan toimi erillään fyysisistä eikä hengellisistä ilmenemistä niin, että se olisi persoonallisuuksien havaittavissa.
9:4.2 (102.2) Absoluuttinen mieli on Kolmannen Persoonan mieli; se kuuluu erottamattomasti Jumala Hengen persoonallisuuteen. Toimivissa olennoissa mieli ei ole erillään energiasta tai hengestä, ei kummastakaan. Mieli ei luonnostaan kuulu energiaan; energia on avoin mielelle ja siihen reagoivaa; mieli voidaan liittää energiaan, mutta tajunta ei luonnostaan kuulu puhtaasti aineelliseen tasoon. Mieltä ei tarvitse lisätä puhtaaseen henkeen, sillä henki on syntyjään tietoista ja tunnistavaa. Henki on aina älyllistä, jollakin tavoin mielellistä. Kysymyksessä voi olla se tai tämä mieli, esimieli tai supermieli, jopa henkimieli, mutta se suorittaa ajattelua ja tietämistä vastaavaa toimintaa. Henkeen sisältyvä ymmärrys ohittaa ja ylittää mielen tietoisuuden, ja teoreettisesti se edeltää sitä.
9:4.3 (102.3) Myötäluoja on absoluuttinen vain mielen alueella, universaalisen älyn maailmoissa. Kolmannen Lähteen ja Keskuksen mieli on infiniittinen; se nousee kauas universumien universumin aktiivisten ja toimivien mielen yhteyspiirien yläpuolelle. Seitsemän superuniversumin saama mielellisyys on lähtöisin Seitsemästä Valtiashengestä, Myötäluojan primaarisista persoonallisuuksista. Nämä Valtiashenget jakavat mieltä suuruniversumille kosmisen mielen muodossa, ja teidän paikallisuniversumissanne vallitsee Nebadonin muunnos Orvontontyyppisestä kosmisesta mielestä.
9:4.4 (102.4) Infiniittinen mieli ei piittaa ajasta, perimmäinen mieli ylittää ajan, kosminen mieli on ajan ehdollistama. Ja sama pätee avaruuden suhteen: Infiniittinen Mieli on riippumaton avaruudesta, mutta laskeuduttaessa infiniittisyydestä mielenauttajahenkien tasoille älymekanismin on otettava yhä laajemmin huomioon avaruuden tosiasia ja sen asettamat rajoitukset.
9:4.5 (102.5) Kosminen vahvuus reagoi mieleen aivan kuin kosminen mieli reagoi henkeen. Henki on jumalallinen tarkoitus, ja henkimieli on toimiva jumalallinen tarkoitus. Energia on elottoman olemassaolon ilmiö, mieli on merkitystä, henki on arvoa. Juuri ajallisuudessa ja avaruudessa mieli luo sellaiset suhteelliset energian ja hengen keskinäissuhteet, jotka antavat aavistaa niiden keskinäisen sukulaissuhteen ikuisuudessa.
9:4.6 (102.6) Mieli muuntaa hengen arvot älyn merkityksiksi; tahtomiseen sisältyy kyky saada mielen sisältämät merkitykset hedelmöimään sekä aineellisella että hengellisellä alueella. Paratiisiin-nousussa on kysymys toisiinsa suhteutuvasta ja erillisestä kasvusta hengen, mielen ja energian alalla. Persoonallisuus on se, joka yhdistää nämä kokemuksellisen yksilöllisyyden osatekijät.
9:5.1 (102.7) Kolmas Lähde ja Keskus on mielen osalta infiniittinen. Jos maailmankaikkeus laajenisi äärettömyyteen asti, hänen mielipotentiaalinsa olisi yhäti riittävä lahjoittamaan sopivan mielen ja muut älyllisyyden edellytykset rajattomalle määrälle luotuja.
9:5.2 (102.8) Luomalla aikaansaadun mielen alueella Kolmas Persoona hallitsee korkeimpana, yhdessä hänen rinnakkaisten ja hänelle alistettujen kumppaniensa kanssa. Luodun mielen maailmat ovat peräisin yksinomaisesti Kolmannesta Lähteestä ja Keskuksesta; hän on mielen lahjoittaja. Isän osastenkin on mahdollista asua ihmismielessä, vasta kun Äärettömän Hengen mielitoiminta ja hengellinen työskentely ovat asianmukaisesti valmistelleet niille tien.
9:5.3 (103.1) Mielen ainutlaatuinen ominaispiirre on siinä, että sitä voidaan lahjoittaa niin monenlaisille elollisille. Luovien ja luotujen kumppaniensa kautta Kolmas Lähde ja Keskus huolehtii kaikista mielistä kaikilla sfääreillä. Hän huolehtii ihmisen – ja ihmisen alapuolella olevasta – älyllisyydestä paikallisuniversumien mielenauttajien kautta, ja fyysisten valvojien toimintayksikön kautta hän hoivaa jopa kaikkein alkukantaisimpien elollislajien ei-kokevia entiteettejä. Ja aina on mielen ohjaaminen mieli-henki- tai mieli-energia-persoonallisuuksien huolena.
9:5.4 (103.2) Kun kerran Jumaluuden Kolmas Persoona on mielen lähde, on täysin luonnollista, että evolutionaaristen tahdollisten olentojen on helpompi muodostaa ymmärrettäviä käsityksiä Äärettömästä Hengestä kuin Iankaikkisesta Pojasta tai Universaalisesta Isästä. Myötäluojan reaalisuus paljastuu epätäydellisesti itsessään ihmismielen olemassaolossa. Myötäluoja on kosmisen mielen alkuisä, ja ihmisen mieli on yksilöllistetty yhteyspiiri, persoonaton osa tästä kosmisesta mielestä, sellaisena kuin Kolmannen Lähteen ja Keskuksen Luova Tytär sen paikallisuniversumissa lahjoittaa.
9:5.5 (103.3) Vaikka Kolmas Persoona on mielen lähde, älkää silti ottako sellaista vapautta, että pidätte kaikkia mielen ilmiöitä jumalallisina. Ihmisäly on lujasti kiinni eläinlajien aineellisessa alkuperässä. Maailmankaikkeudessa esiintyvä äly ei ole sen enempää totuudenmukainen paljastus Jumalasta, joka on mieli, kuin fyysinen luonto on totuudenmukainen paljastus Paratiisin kauneudesta ja harmoniasta. Täydellisyys on luonnossa, mutta luonto ei ole täydellinen. Myötäluoja on mielen alkulähde, mutta mieli ei ole Myötäluoja.
9:5.6 (103.4) Urantialla ilmenevä mieli on kompromissi olemukseltaan täydellisen ajattelun ja epäkypsälle ihmisyydellenne ominaisen kehittyvän mentaalisuuden välillä. Älyllistä kehitystänne koskeva suunnitelma on tosiaankin ylevää täydellisyyttä tavoitteleva, mutta ruumiin temppelin puitteissa toimiessanne olette kaukana tästä jumalallisesta määränpäästä. Mieli on toden totta alkuperältään jumalallista, ja sillä on varmasti jumalallinen päämäärä, mutta kuolevaisen mielenne ei vielä edusta jumalallista arvokkuutta.
9:5.7 (103.5) Liian usein, aivan liian usein, turmelette mielenne epärehellisyydellä ja paadutatte sen epäoikeudenmukaisuudella, alistatte sen eläimelliselle pelolle ja vääristelette sitä hyödyttömällä huolekkuudella. Niinpä, vaikka mielen alkulähde onkin jumalallinen, ei mielestä, sellaisena kuin te sen omassa ylösnousemusmaailmassanne tunnette, juuri ole suurenkaan ihailun kohteeksi saati ylistyksen tai palvonnan esineeksi. Kypsymättömän ja velton ihmisälyn tarkastelun tulisi johtaa vain nöyryydestä kertoviin reaktioihin.
9:6.1 (103.6) Kolmas Lähde ja Keskus, universaalinen äly, on henkilökohtaisesti tietoinen jokaisesta mielestä, jokaisesta älymekanismista, koko luomakunnassa, ja hän pitää yllä henkilökohtaista ja täydellistä yhteyttä kaikkiin näihin fyysisiin, morontiaalisiin ja hengellisiin, mielellä varustettuihin luotuihin kaukaisuuksiin ulottuvissa universumeissa. Kaikki nämä mielen toiminnot sulkee otteeseensa absoluuttinen mieligravitaatiopiiri, jonka keskus on Kolmannessa Lähteessä ja Keskuksessa ja joka on osa Äärettömän Hengen henkilökohtaista tietoisuutta.
9:6.2 (103.7) Paljolti samalla tavoin kuin Isä vetää luokseen kaikkea persoonallista ja kuten Poika vetää puoleensa kaikkea hengellistä reaalisuutta, Myötätoimija käyttää puoleensa vetävää voimaa kaikkiin mieliin nähden. Universaalinen mielipiiri on varauksetta hänen valvonnassaan ja hallinnassaan. Kaikki todelliset ja väärentämättömät älylliset arvot, kaikki jumalalliset ajatukset ja täydelliset ideat joutuvat vääjäämättä tähän absoluuttiseen mielipiiriin.
9:6.3 (104.1) Mieligravitaatio voi toimia aineellisesta ja hengellisestä vetovoimasta riippumatta, mutta missä tahansa ja milloin hyvänsä jälkimmäiset kaksi törmäävät, siellä ja silloin toimii aina mieligravitaatio. Milloin kaikki kolme sattuvat yhteen, persoonallisuusgravitaatio saattaa sulkea piiriinsä aineellisen luodun – olkoonpa tämä fyysinen tai morontiaalinen, finiittinen tai absoniittinen. Mutta tästä riippumatta jopa persoonattomissakin olennoissa esiintyvä mieli antaa niille kyvyn ajatella ja antaa niille tietoisuuden, vaikka niiltä persoonallisuus kokonaan puuttuukin.
9:6.4 (104.2) Persoonallisuuden arvon omaava minuus, olipa se inhimillinen tai jumalallinen, kuolematon tai potentiaalisesti kuolematon, ei kuitenkaan ole alkuisin hengestä, mielestä eikä aineesta, vaan se on Universaalisen Isän antama lahja. Ei myöskään henki-, mieli- tai aineellisen gravitaation vuorovaikutus ole edellytyksenä persoonallisuusgravitaation ilmestymiselle. Isän piiri saattaa sulkea yhteyteensä aineellisen mielen omaavan olennon, joka ei reagoi henkigravitaatioon, tai se saattaa sisällyttää itseensä henkimielellisen olennon, joka ei reagoi aineelliseen vetovoimaan. Persoonallisuusgravitaation operointi on aina Universaalisen Isän tahdonvarainen toimi.
9:6.5 (104.3) Vaikka mieli on puhtaasti aineellisissa olennoissa energiaan liittynyttä ja puhtaasti hengellisissä olennoissa henkeen yhdistynyttä, niin lukemattomat persoonallisuuksien ryhmät – ihmispersoonallisuus mukaan luettuna – omaavat kuitenkin mielen, joka liittyy sekä energiaan että henkeen. Luodun olennon mielen hengelliset puolet reagoivat vääjäämättä Iankaikkisen Pojan henkigravitaation vetoon, aineelliset puolet reagoivat aineellisen universumin vetovoimaan.
9:6.6 (104.4) Kun kosminen mieli ei ole liittyneenä energiaan eikä henkeen, se ei ole aineellisten sen enempää kuin hengellistenkään piirien gravitaatiovaatimusten alainen. Pelkkä mieli sinällään on vain Myötätoimijan universaalisen gravitaation puoleensa vetävän voiman alainen. Mieli sinänsä on läheistä sukua infiniittiselle mielelle, ja infiniittinen mieli (hengen ja energian absoluuttien teoreettinen rinnakkaisilmiö) on ilmeisesti sinänsä laki.
9:6.7 (104.5) Mitä suurempi on hengen ja energian eroavuus, sitä laajempaa on havaittavissa oleva mielen toiminta; mitä vähäisempi on energian ja hengen erilaisuus, sitä vähäisempää on havaittavissa oleva mielen toiminta. Niinpä siis kosmisen mielen toiminta lienee laajimmillaan avaruuden ajallisissa universumeissa. Täällä mieli näyttää toimivan energian ja hengen välivyöhykkeessä, mutta sama ei päde puhuttaessa mielen korkeammista tasoista. Paratiisissa energia ja henki ovat pohjimmiltaan sama asia.
9:6.8 (104.6) Mieligravitaatiopiiri on luotettava; se lähtee Paratiisissa olevasta Jumaluuden Kolmannesta Persoonasta, muttei kaikki mielen havaittavissa oleva toiminta ole ennalta arvattavaa. Kautta koko tunnetun luomistuloksen tämän mielipiirin rinnalla esiintyy jokin vain vähän ymmärretty läsnäoleva, jonka toiminta ei ole ennustettavissa. Uskomme, että tämä ennalta-arvaamattomuus voidaan panna osittain Universaalisen Absoluutin toiminnan tiliin. Mitä tämä toiminta on, emme tiedä; mikä sen saa aikaan, siitä voimme esittää vain otaksumia; mitä tulee sen suhteeseen luotuihin olentoihin, sitä voimme vain arvailla.
9:6.9 (104.7) Finiittisen mielen ennalta-arvaamattomuuden tietyt osa-alueet saattavat johtua Korkeimman Olennon keskeneräisyydestä, ja on olemassa laaja toimintavyöhyke, jossa Myötätoimija ja Universaalinen Absoluutti saattavat mahdollisesti sivuta toisiaan. Mielen suhteen on olemassa paljon sellaista, jota ei tunneta, mutta seuraavasta olemme varmoja: Ääretön Henki on Luojan mielen täydellinen ilmentymä kaikille luoduille; Korkein Olento on kaikkien luotujen olentojen mielen kehittyvä ilmennys Luojalleen.
9:7.1 (105.1) Myötätoimija kykenee koordinoimaan maailmankaikkeuden aktuaalisuuden kaikki tasot tavalla, joka mahdollistaa mentaalisen, aineellisen ja hengellisen samanaikaisen huomioonottamisen. Kysymys on universumiheijasteisuuden ilmiöstä, tuosta ainutlaatuisesta ja selittämättömästä kyvystä nähdä, kuulla, tuntea ja tietää kaikki asiat niiden tapahtumishetkellä kaikkialla superuniversumissa, ja keskittää heijastamalla tämä kaikki tieto ja tietämys mihin tahansa haluttuun paikkaan. Heijastamistoiminta näyttäytyy täydellisenä kussakin seitsemän superuniversumin päämajamaailmassa. Se toimii myös kaikissa superuniversumien sektoreissa ja paikallisuniversumien rajojen sisäpuolella. Heijastaminen kohdentuu lopulta Paratiisiin.
9:7.2 (105.2) Heijastusilmiö, sellaisena kuin se ilmenee superuniversumien päämajamaailmoissa niihin sijoitettujen heijastavien persoonallisuuksien hämmästyttävissä suorituksissa, edustaa kaikkien, koko luomistuloksesta tavattavien olemassaolovaiheiden monimutkaisinta keskinäistä vuorovaikutusta. Hengen voimalinjat päätyvät Poikaan, fyysinen energia päätyy Paratiisiin ja mieli Kolmanteen Lähteeseen; mutta universumiheijastuksen ihmeellisessä ilmiössä tapahtuu näiden kaikkien kolmen ainutlaatuinen ja poikkeuksellinen yhdistyminen, sillä ne liittyvät sillä tavoin toisiinsa, että ne tekevät universumin hallitsijoille mahdolliseksi tietää kaukaisista tapahtumista silmänräpäyksessä, samana hetkenä, jona ne sattuvat.
9:7.3 (105.3) Ymmärrämme paljonkin heijastustekniikasta, mutta siinä on monia vaiheita, jotka totisesti saavat meidät ymmälle. Tiedämme Myötätoimijan olevan mieliyhteyspiirin universumikeskus, tiedämme hänet kosmisen mielen alkuisäksi ja tiedämme kosmisen mielen toimivan Kolmannen Lähteen ja Keskuksen absoluuttisen mieligravitaation alaisuudessa. Tiedämme lisäksi, että kosmisen mielen yhteyspiirit vaikuttavat koko tunnetun olemassaolon älyllisiin tasoihin; ne sisältävät universaaliset avaruusraportit, ja aivan yhtä varmasti ne kohdentuvat Seitsemään Valtiashenkeen ja yhdistyvät Kolmannessa Lähteessä ja Keskuksessa.
9:7.4 (105.4) Finiittisen kosmisen mielen ja jumalallisen absoluuttisen mielen välinen suhde näyttää olevan kehittymässä Korkeimman kokemuksellisessa mielessä. Meille opetetaan, että ajallisuuden aamunkoitossa Ääretön Henki antoi tämän kokemuksellisen mielen Korkeimmalle, ja arvelemme, että tietyt heijastusilmiön piirteet voidaan selvittää vain postuloimalla niiden olevan Korkeimman Mielen toimintaa. Ellei Korkein ole tekemisissä heijastamisen kanssa, emme laisinkaan osaa selittää kosmoksen puheena olevan tietoisuuden mutkikkaita toimia ja erehtymättömiä toimenpiteitä.
9:7.5 (105.5) Heijasteisuus näyttää olevan kaikentietävyyttä kokemuksellisen finiittisyyden rajoissa, ja se edustanee Korkeimman Olennon läsnäolotietoisuuden esiinnousemista. Jos tämä otaksuma on oikea, heijastamisen hyväksikäyttö missä tahansa sen vaiheista on samaa kuin osittainen kontakti Korkeimman tajuntaan.
9:8.1 (105.6) Äärettömällä Hengellä on täysi valta siirtää moniakin valtuuksiaan ja oikeuksiaan hänen rinnasteisille ja alisteisille persoonallisuuksilleen ja edustajilleen.
9:8.2 (105.7) Äärettömän Hengen ensimmäinen jumaluutta luova teko, jossa hän toimi erillään Kolminaisuudesta, mutta kuitenkin jollakin paljastumattomalla tavalla yhdessä Isän ja Pojan kanssa, personoitui Paratiisin Seitsemän Valtiashengen olemassaoloksi. Nämä henget jakavat Äärettömän Hengen universumeille.
9:8.3 (106.1) Superuniversumin päämajassa ei ole mitään välitöntä Kolmannen Lähteen ja Keskuksen edustajaa. Kukin näistä seitsemästä luomuksesta on riippuvainen jostakusta Paratiisin Valtiashengestä, jotka toimivat seitsemän Heijastavan Hengen kautta, ja näiden asemapaikkoina ovat superuniversumien pääkaupungit.
9:8.4 (106.2) Seuraava ja jatkuva Äärettömän Hengen luomisteko ilmenee aika ajoin tapahtuvana Luovien Henkien aikaansaamisena. Joka kerta, kun Universaalisesta Isästä ja Iankaikkisesta Pojasta tulee Luoja-Pojan vanhempia, Äärettömästä Hengestä tulee esi-isä paikallisuniversumin Luovalle Hengelle, ja tästä tulee mainitun Luoja-Pojan läheinen kumppani kaikissa myöhemmissä universumikokemuksissa.
9:8.5 (106.3) Aivan kuten on tärkeätä tehdä ero Iankaikkisen Pojan ja Luoja-Poikien välillä, aivan samoin on välttämätöntä erottaa Ääretön Henki ja Luovat Henget, jotka ovat Luoja-Poikien rinnakkaisolentoja paikallisuniversumeissa. Mitä Ääretön Henki on koko luomistulokselle, sitä Luova Henki on paikallisuniversumille.
9:8.6 (106.4) Kolmatta Lähdettä ja Keskusta edustaa suuruniversumissa laaja joukko hoivaavia henkiä, sanansaattajia, opettajia, tuomareita, avustajia ja neuvonantajia yhdessä tiettyjen fyysis-, morontiaalis- ja hengellisluontoisten piirien valvojien kanssa. Näistä olennoista eivät kaikki ole sanan varsinaisessa merkityksessä persoonallisuuksia. Finiittisten luotujen lajiin kuuluvaa persoonallisuutta luonnehtivat:
9:8.7 (106.5) 1. Subjektiivinen tietoisuus.
9:8.8 (106.6) 2. Objektiivinen reagointi Isän persoonallisuuspiiriin.
9:8.9 (106.7) On olemassa luojapersoonallisuuksia ja luotuja persoonallisuuksia, ja näiden kahden perustyypin lisäksi on Kolmannen Lähteen ja Keskuksen persoonallisuuksia, olentoja, jotka ovat Äärettömän Hengen katsannossa persoonallisia, mutta jotka eivät ole luotujen olentojen näkökulmasta varauksettomasti persoonallisia. Nämä Kolmannen Lähteen persoonallisuudet eivät ole osa Isän persoonallisuuspiiriä. Ensimmäisen Lähteen persoonallisuus ja Kolmannen Lähteen persoonallisuus ovat keskenään kanssakäymiskykyisiä. Kaikki persoonallisuus on kanssakäymiskykyistä.
9:8.10 (106.8) Isä lahjoittaa persoonallisuutta omasta vapaasta tahdostaan. Miksi hän niin tekee, sitä voimme vain arvailla; kuinka hän sen tekee, sitä emme tiedä. Emme myöskään tiedä, miksi Kolmas Lähde lahjoittaa muuta kuin Isä-persoonallisuutta, mutta Ääretön Henki tekee sen omissa nimissään, luovassa liitossa Iankaikkisen Pojan kanssa ja lukuisilla tavoilla, joita ette tunne. Ääretön Henki voi myös toimia Isän puolesta Ensimmäisen Lähteen persoonallisuuden lahjoittamisessa.
9:8.11 (106.9) Kolmannen Lähteen persoonallisuuksia on lukuisia tyyppejä. Ääretön Henki lahjoittaa Kolmannen Lähteen persoonallisuutta lukuisille ryhmille, jotka eivät liity Isän persoonallisuuspiiriin. Näitä ovat muiden muassa tietyt voimanohjaajat. Ääretön Henki käsittelee persoonallisuuksina niin ikään lukuisia olentoryhmiä, kuten Luovia Henkiä, jotka ovat omaa luokkaansa suhteissaan Isän yhteyspiiriin kuuluviin luotuihin.
9:8.12 (106.10) Sekä Ensimmäisen että Kolmannen Lähteen persoonallisuuksilla on kaikki ne piirteet, jotka ihminen persoonallisuuden käsitteeseen liittää, ja enemmänkin: heillä on mieli, johon sisältyvät muisti, järki, arvostelukyky, luova mielikuvitus, käsitteiden yhdistelykyky, päättelykyky, valintakyky sekä lukuisia muita kuolevaisille kokonaan tuntemattomia mielen avuja. Vain muutamin poikkeuksin nämä teille paljastetut ryhmät omaavat hahmon ja selkeän yksilöllisyyden; he ovat reaalisia olentoja. Valtaosaltaan he ovat näkyväisiä kaikille hengellisen olemassaolon piiriin kuuluville olennoille.
9:8.13 (107.1) Myös sinä saat kyvyn nähdä alempiin olentoryhmiin kuuluvat hengelliset kumppanisi, heti kun olet vapautunut nykyisten aineellisten silmiesi rajallisesta näkökyvystä ja sinulle on annettu morontiaalinen hahmo ja sen suurempi herkkyys hengellisen olevaisuuden todellisuutta kohtaan.
9:8.14 (107.2) Kolmannen Lähteen ja Keskuksen toiminnallinen perhe, sellaisena kuin se näissä kertomuksissa teille ilmoitetaan, jakaantuu kolmeen suureen ryhmään:
9:8.15 (107.3) I. Korkeimmat Henget. Useampaa eri alkuperää oleva ryhmä, johon muiden ohella kuuluvat seuraavat luokat:
9:8.16 (107.4) 1. Paratiisin Seitsemän Valtiashenkeä.
9:8.17 (107.5) 2. Superuniversumien Heijastavat Henget.
9:8.18 (107.6) 3. Paikallisuniversumien Luovat Henget.
9:8.19 (107.7) II. Voimanohjaajat. Ryhmä valvontaolentoja ja -toimijoita, jotka toimivat organisoidun avaruuden joka puolella.
9:8.20 (107.8) III. Äärettömän Hengen persoonallisuudet. Tämä nimitys ei välttämättä merkitse, että nämä olennot ovat Kolmannen Lähteen persoonallisuuksia, vaikka jotkut heistä ovat tahdollisina olentoina ainutlaatuisia. Tavallisesti heidät ryhmitetään kolmeen pääluokkaan:
9:8.21 (107.9) 1. Äärettömän Hengen Korkeammat Persoonallisuudet.
9:8.22 (107.10) 2. Avaruuden Sanansaattajajoukot.
9:8.23 (107.11) 3. Ajallisuuden Hoivaavat Henget.
9:8.24 (107.12) Nämä ryhmät palvelevat Paratiisissa, keskus- eli asuinsijauniversumissa ja superuniversumeissa, ja niihin kuuluu luokkia, jotka toimivat paikallisuniversumeissa konstellaatioita, järjestelmiä ja planeettoja myöten.
9:8.25 (107.13) Jumalallisen ja Äärettömän Hengen laajan perheen henkipersoonallisuudet ovat iäksi antautuneet palvelemaan jakaakseen Jumalan rakkautta ja Pojan armeliaisuutta ajallisuuden ja avaruuden evolutionaaristen maailmojen älyllisille luoduille. Nämä henkiolennot muodostavat sen elävän portaikon, jota pitkin kuolevainen ihminen kapuaa kaaoksesta kirkkauteen.
9:8.26 (107.14) [Tämän ilmoituksen antoi Urantialla eräs uversalainen Jumalallinen Neuvonantaja, jonka Päivien Muinaiset valtuuttivat kuvailemaan Äärettömän Hengen olemusta ja toimintaa.]
Urantia-kirja
Luku 10
10:0.1 (108.1) IKUISTEN Jumaluuksien muodostama Paratiisin-Kolminaisuus helpottaa Isän vapautumista persoonallisuuden absolutismista. Kolminaisuus liittää Jumalan infiniittisen, persoonallisen tahdon rajattoman julkitulon täydellisesti Jumaluuden absoluuttisuuteen. Iankaikkinen Poika ja erilaiset jumalallista alkuperää olevat Pojat yhdessä Myötätoimijan ja hänen universumilastensa kanssa myötävaikuttavat tehokkaasti siihen, että Isä vapautuu niistä rajoituksista, jotka muutoin kuuluvat erottamattomasti ensisijaisuuteen, täydellisyyteen, muuttumattomuuteen, ikuisuuteen, universaalisuuteen, absoluuttisuuteen ja infiniittisyyteen.
10:0.2 (108.2) Paratiisin-Kolminaisuus toimii oivallisena keinona Jumaluuden ikuisen olemuksen täyteen julkituomiseen ja täydelliseen paljastumiseen. Kolminaisuuden Stationaariset Pojat tarjoavat samalla tavoin täysimääräisen ja täydellisen julkituonnin jumalallisesta oikeudenmukaisuudesta. Kolminaisuus on jumaluusyhtenäisyyttä, ja tämä yhtenäisyys lepää ikuisesti kolmen alkuperäisen, tasavertaisen, rinnakkaisen ja rinnan olemassa olevan persoonallisuuden – Jumala Isän, Jumala Pojan ja Jumala Hengen – jumalallisen ykseyden absoluuttisella perustalla.
10:0.3 (108.3) Katsoessamme ikuisuuden kehän tämänhetkisestä tilanteesta taaksepäin loputtomaan menneisyyteen voimme löytää maailmankaikkeuden asioista vain yhden väistämättömän välttämättömyyden, ja se on Paratiisin-Kolminaisuus. Minusta Kolminaisuus on ollut väistämätön. Katsoessani ajalliseen menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen mikään muu koko universumien universumissa ei ole ollut väistämätön. Nykyinen kokonaisuniversumi, tarkastelipa sitä ajassa taaksepäin tai eteenpäin, ei ole ajateltavissakaan ilman Kolminaisuutta. Paratiisin-Kolminaisuus lähtökohtanamme voimme postuloida vaihtoehtoisia tai jopa moninaisia tapoja tehdä kaikki, mikä tehtävä on, mutta ilman Isän, Pojan ja Hengen Kolminaisuutta emme pysty käsittämään, miten Infiniittinen voisi Jumaluuden absoluuttisen ykseyden huomioon ottaen saavuttaa kolminkertaisen ja tasavertaisen personoitumisen. Mikään muu luomistyön käsite ei yllä Kolminaisuuden tasoille, mitä jumaluusykseyden absoluuttisuuden täydellisyyteen tulee, kun tämä ykseys on liittyneenä Jumaluuden kolminkertaiseen personoitumiseen sisältyvän tahtoperäisen vapautumisen täysimääräisyyteen.
10:1.1 (108.4) Näyttäisi siltä, että Isä ryhtyi kaukana ikuisuudessa toteuttamaan perinpohjaisen minuudenjakamisen periaatetta. Universaalisen Isän epäitsekkääseen, rakastavaan ja rakastettavaan olemukseen kuuluu jotakin, joka saa hänet pidättämään itselleen vain niiden valtaoikeuksien ja sen toimivallan harjoittamisen, jotka hän ilmeisesti katsoo mahdottomiksi delegoida tai antaa muille.
10:1.2 (108.5) Kaiken kaikkiaan Universaalinen Isä on luopunut jokaisesta osastaan, joka oli lahjoitettavissa jollekin toiselle Luojalle tai luodulle. Hän on delegoinut jumalallisille Pojilleen ja heidän kumppaneinaan toimiville älyllisille olennoille kaiken vallan ja kaiken auktoriteetin, joka oli delegoitavissa. Hän on aktuaalisesti siirtänyt Hallitsija-Pojilleen, kullekin omassa universumissaan, jokaisen sellaisen hallinnolliseen valtaan kuuluvan oikeuden, joka oli siirrettävissä. Kunkin paikallisuniversumin asioita ajatellen hän on tehnyt jokaisesta Suvereenista Luoja-Pojasta aivan yhtä täydellisen, pätevän ja arvovaltaisen kuin Iankaikkinen Poika on alkuperäisessä keskusuniversumissa. Hän on antanut pois, tosiasiassa lahjoittanut, persoonallisuutensa arvokkuudella ja pyhyydellä kaiken itsestään ja kaiken attribuuteistaan, kaiken, minkä hän vain suinkin voi itsestään luovuttaa, joka tavalla, jokaisena aikakautena, joka paikassa, jokaiselle persoonalle ja jokaisessa universumissa, paitsi siinä, joka on hänen keskusasuinpaikkansa.
10:1.3 (109.1) Jumalallinen persoonallisuus ei ole itsekeskeinen, vaan minuuden jakaminen ja persoonallisuuden jakaminen toisille luonnehtivat jumalallista vapaatahtoista minuutta. Luodut olennot kaipaavat yhteyttä muihin persoonallisiin luotuihin; Luojat halajavat jakaa jumalallisuuden universumilastensa kanssa; Infiniittisen persoonallisuus paljastuu Universaaliseksi Isäksi, jolle on yhteistä olemisen reaalisuus ja minuuden tasa-arvoisuus kahden rinnasteisen persoonallisuuden – Iankaikkisen Pojan ja Myötätoimijan – kanssa.
10:1.4 (109.2) Isän persoonallisuutta ja jumalallisia ominaisuuksia koskevan tiedon suhteen olemme aina riippuvaisia Iankaikkisen Pojan tekemistä paljastuksista, sillä kun luomisen yhteisteko toteutettiin, kun Jumaluuden Kolmas Persoona yhtäkkiä ilmestyi persoonallisuuden olemassaolon piiriin ja pani täytäntöön jumalallisten vanhempiensa yhdistyneet ajatukset, Isän olemassaolo kvalifioimattomana persoonallisuutena päättyi. Myötätoimijan olevaistumisen ja luomistuloksen keskusytimen aineellistumisen myötä tapahtui tiettyjä ikuisia muutoksia. Jumala antoi itsensä absoluuttisena persoonallisuutena Iankaikkiselle Pojalleen. Juuri näin Isä lahjoittaa ”infiniittisyyteen kuuluvan persoonallisuuden” ainokaiselle Pojalleen, kun he yhdessä taas lahjoittavat ikuisen liittonsa ”yhteispersoonallisuuden” Äärettömälle Hengelle.
10:1.5 (109.3) Näistä syistä sekä muista syistä, jotka ylittävät rajallisen mielen käsityskyvyn, ihmisolennon on äärimmäisen vaikea käsittää Jumalan infiniittistä isäpersoonallisuutta, paitsi kun se paljastuu universaalisesti Iankaikkisessa Pojassa ja kun se, yhdessä Pojan kanssa, on universaalisesti toimivainen Äärettömässä Hengessä.
10:1.6 (109.4) Kun kerran Jumalan Paratiisin-Pojat vierailevat evolutionaarisissa maailmoissa ja toisinaan jopa elävät niissä kuolevaisen lihallisessa hahmossa, ja kun nämä lahjoittautumiset tekevät kuolevaiselle ihmiselle mahdolliseksi tosiaankin tietää jotakin jumalallisen persoonallisuuden olemuksesta ja luonteesta, sen vuoksi täytyy luotujen olentojen luottaa planeettasfääreillä näiden Paratiisin-Poikien lahjoittautumisiin saadakseen pätevää ja luotettavaa tietoa Isästä, Pojasta ja Hengestä.
10:2.1 (109.5) Kolminaistumisen keinoin Isä vapautuu siitä kvalifioimattomasta henkipersoonallisuudesta, joka on Poika, mutta näin tehdessään hän samalla tekee itsestään tämän samaisen Pojan Isän ja saa rajoittamattoman kyvyn tulla kaikkien jälkeenpäin luotavien, olevaistettavien tai muiden personoitavien älyllisten ja tahdollisten olentotyyppien jumalalliseksi Isäksi. Absoluuttisen ja kvalifioimattoman persoonallisuuden ominaisuudessa Isä voi toimia vain Poikana ja Pojan kanssa, mutta persoonallisena Isänä hän jatkaa persoonallisuuden lahjoittamista älyllisten ja tahdollisten olentojen eri tasoilla oleville erilaisille ryhmille, ja hän ylläpitää ikuisesti, rakastavassa kumppanuudessa, henkilökohtaisia yhteyksiä tähän universumilasten laajaan perheeseen.
10:2.2 (109.6) Lahjoitettuaan Poikansa persoonallisuudelle täyden minuutensa, ja kun tämä itsensä lahjoittamisen teko on loppuun saatettu ja täydellinen, silloin nämä iäiset osapuolet antavat siitä infiniittisestä voimasta ja olemuksesta, joka näin on olemassa Isä–Poika-unionissa, yhteisesti ne ominaisuudet ja attribuutit, jotka muodostavat vielä yhden heidän kaltaisensa olennon; ja tämä yhteispersoonallisuus, Ääretön Henki, saattaa päätökseen Jumaluuden eksistentiaalisen personoitumisen.
10:2.3 (110.1) Poika on välttämätön Jumalan isyydelle. Henki on välttämätön Toisen ja Kolmannen Persoonan väliselle veljeydelle. Kolme persoonaa on pienin mahdollinen sosiaalinen ryhmä, mutta tämä on vähäisin kaikista niistä monista syistä, joiden takia uskotaan Myötätoimijan välttämättömyyteen.
10:2.4 (110.2) Ensimmäinen Lähde ja Keskus on infiniittinen isäpersoonallisuus, rajoittamaton alkulähdepersoonallisuus. Iankaikkinen Poika on kvalifioimaton persoonallisuusabsoluutti, se jumalallinen olento, joka pysyy kautta aikojen ja ikuisuuden Jumalan persoonallisen olemuksen täydellisenä julkituontina. Ääretön Henki on yhteispersoonallisuus, iäisen Isä–Poika-unionin ainutlaatuinen persoonallinen seuraamus.
10:2.5 (110.3) Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen persoonallisuus on infiniittisyyden persoonallisuus vähennettynä Iankaikkisen Pojan absoluuttisella persoonallisuudella. Kolmannen Lähteen ja Keskuksen persoonallisuus on enemmän kuin yhteenlaskettu, superadditiivinen, seuraus vapautuneen Isä-persoonallisuuden ja absoluuttisen Poika-persoonallisuuden unionista.
10:2.6 (110.4) Universaalinen Isä, Iankaikkinen Poika ja Ääretön Henki ovat ainutlaatuisia persoonia; yksikään ei ole toisinto; jokainen on alkuperäinen; kaikki ovat yhdistyneitä.
10:2.7 (110.5) Ainoastaan Iankaikkinen Poika kokee jumalallisen persoonallisuuden sukulaissuhteen täyteyden, tietoisuuden sekä Isän poikana että Hengen isänä olemisesta ja jumalallisesta tasavertaisuudesta sekä Isä-vanhemman että Henki-kumppanin kanssa. Isä kokee omaavansa itsensä kanssa tasavertaisen Pojan, mutta Isä ei tunne mitään edeltäviä esi-isiä. Iankaikkisella Pojalla on kokemus poikana olemisesta, tuntemus persoonallisuuden syntyperästä, ja samalla Poika tietää olevansa toinen Äärettömän Hengen vanhemmista. Ääretön Henki on tietoinen persoonallisuutensa kaksinaisesta syntyperästä, mutta hän ei ole vanhemman osassa tasavertaiselle jumaluuspersoonallisuudelle. Hengen myötä täyttyy Jumaluuden personoitumisen eksistentiaalinen sykli; Kolmannen Lähteen ja Keskuksen ensivaiheiset persoonallisuudet ovat kokemuksellisia, ja heidän lukumääränsä on seitsemän.
10:2.8 (110.6) Oma alkuperäni on Paratiisin-Kolminaisuudessa. Tunnen Kolminaisuuden yhdistyneenä Jumaluutena. Tiedän myös, että Isä, Poika ja Henki ovat olemassa ja toimivat tarkoin määrättyjen henkilökohtaisten kapasiteettiensa puitteissa. Tiedän varmasti, etteivät he toimi vain henkilökohtaisesti ja kollektiivisesti, vaan että he myös koordinoivat suorituksensa erilaisissa ryhmittymissä, niin että he lopulta toimivat seitsemässä eri kapasiteetissa yksin tai monta yhdessä. Ja koska nämä seitsemän yhdistelmää kattavat kaikki tällaisten jumalallisten yhdistymien mahdollisuudet, siitä on väistämättömänä seurauksena, että maailmankaikkeuden reaalisuudet esiintyvät seitsemänä arvojen, tarkoitusten ja persoonallisuuden muunnelmana.
10:3.1 (110.7) Siitä huolimatta, että on vain yksi Jumaluus, on olemassa kolme positiivista ja jumalallista Jumaluuden personoitumaa. Isä sanoi ihmisen varustamisesta jumalallisella Suuntaajalla: ”Tehkäämme kuolevainen ihminen omaksi kuvaksemme.” Kaikissa urantialaisissa kirjoituksissa esiintyy toistuvasti tämä viittaus monikollisen Jumaluuden tekoihin ja toimiin, mikä osoittaa selvästi tietoisuutta kolmen Lähteen ja Keskuksen olemassaolosta ja toiminnasta.
10:3.2 (110.8) Meille opetetaan, että Poika ja Henki pitävät yllä samanlaisia ja yhtäläisiä suhteita Isään Kolminaisuuden yhdistymässä. Epäilemättä he ikuisuudessa ja Jumaluuksina näin tekevätkin, mutta ajallisuudessa ja persoonallisuuksina he varmasti tuovat julki hyvinkin erilaatuisia keskinäissuhteita. Paratiisista universumien suuntaan katseltaessa nämä suhteet näyttävät todellakin hyvin samankaltaisilta, mutta kun niitä tarkastellaan avaruuden maailmoista, ne näyttävät melko erilaisilta.
10:3.3 (111.1) Jumalalliset Pojat ovat todella ”Jumalan Sana”, mutta Hengen lapset ovat eittämättä ”Jumalan Teko”. Jumala puhuu Pojan kautta ja toimii yhdessä Pojan kanssa Äärettömän Hengen kautta, samalla kun Poika ja Henki ovat kaikissa maailmankaikkeuden toiminnoissa verrattoman veljellisiä, niin että he työskentelevät kahden tasavertaisen veljeksen tavoin ja osoittavat ihailua ja rakkautta arvossa pitämälleen ja jumalallisesti kunnioittamalleen yhteiselle Isälleen.
10:3.4 (111.2) Isä, Poika ja Henki ovat varmasti tasavertaisia luonteeltaan, rinnakkaisia olemukseltaan, mutta kun he esiintyvät maailmankaikkeudessa, tulee esille eroja, joista ei voi erehtyä, ja yksin toimiessaan kukin Jumaluuden persoona on ilmeisesti absoluuttisuuden osalta rajoittunut.
10:3.5 (111.3) Ennen omatahtoista vapautumistaan siitä persoonallisuudesta, niistä voimista ja ominaisuuksista, jotka muodostavat Pojan ja Hengen, Universaalinen Isä näyttää (filosofisessa mielessä) olleen kvalifioimaton, absoluuttinen ja infiniittinen Jumaluus. Muttei tällaista teoreettista Ensimmäistä Lähdettä ja Keskusta, joka on ilman Poikaa, voitaisi missään tämän sanan tarkoittamassa mielessä pitää Universaalisena Isänä; isyys ei ole todellista ilman pojan olemassaoloa. Ja edelleen, ollakseen ollut totaalisessa merkityksessä absoluuttinen, Isän on täytynyt jonakin iäisen kaukaisena hetkenä olla olemassa yksinään. Muttei hänellä koskaan ollut tällaista yksinäistä olemassaolon tilaa. Poika ja Henki ovat kumpikin Isän kanssa yhtä ikuisia. Ensimmäinen Lähde ja Keskus on aina ollut ja on ikuisesti oleva Alkuperäisen Pojan ikuinen Isä ja yhdessä Pojan kanssa Äärettömän Hengen ikuinen esi-isä.
10:3.6 (111.4) Havaitsemme Isän luopuneen kaikista suoranaisista absoluuttisuuden ilmentymistä, paitsi absoluuttisesta isyydestä ja absoluuttisesta tahtotoiminnasta. Emme tiedä, onko tahtotoiminta Isän erottamaton ominaisuus. Voimme vain panna merkille, että hän ei luopunut tahtotoiminnasta. Tahdon infiniittisyyden on täytynyt olla Ensimmäiselle Lähteelle ja Keskukselle ominaista ikuisesti.
10:3.7 (111.5) Lahjoittaessaan persoonallisuuden absoluuttisuuden Iankaikkiselle Pojalle Universaalinen Isä pääsee persoonallisuuden absolutismin kahleista, mutta niin tehdessään hän ottaa askelen, joka tekee hänelle ikuisesti mahdottomaksi toimia yksinään persoonallisuusabsoluuttina. Ja lopuksi tapahtuvan rinnakkaisen Jumaluuden – Myötätoimijan – personoimisesta on seurauksena käänteentekevä kolminaisuudellinen kolmen jumalallisen persoonallisuuden keskinäisriippuvuus suhteessa Jumaluuden toiminnan kokonaisuuteen absoluuttisuudessa.
10:3.8 (111.6) Jumala on universumien universumissa kaikkien persoonallisuuksien Isä-Absoluutti. Isä on henkilökohtaisesti absoluuttinen toiminnan vapauden suhteen, mutta ajallisuuden ja avaruuden universumeissa – valmiissa, valmistuvissa ja vielä valmistettavissa – Isä ei ole selvästi absoluuttinen totaalisena Jumaluutena, paitsi Paratiisin-Kolminaisuudessa.
10:3.9 (111.7) Ensimmäinen Lähde ja Keskus toimii Havonan ulkopuolella, fenomenaalisissa universumeissa seuraavasti:
10:3.10 (111.8) 1. Luojana, pojanpoikiensa – Luoja-Poikien – kautta.
10:3.11 (111.9) 2. Valvojana, Paratiisin gravitaatiokeskuksen kautta.
10:3.12 (111.10) 3. Henkenä, Iankaikkisen Pojan kautta.
10:3.13 (111.11) 4. Mielenä, Myötäluojan kautta.
10:3.14 (111.12) 5. Isänä hän ylläpitää persoonallisuuspiirinsä kautta isällistä yhteyttä kaikkiin luotuihin.
10:3.15 (111.13) 6. Persoonana hän toimii suoraan kaikkialla luomakunnassa vain hänelle ominaisten osasten avulla, jotka kuolevaisessa ihmisessä ovat Ajatuksensuuntaajia.
10:3.16 (111.14) 7. Kokonaisvaltaisena Jumaluutena hän toimii vain Paratiisin-Kolminaisuudessa.
10:3.17 (112.1) Kaikki nämä Universaalisen Isän toimeenpanemat toimivallan luovutukset ja edelleensiirtämiset ovat täysin vapaaehtoisia ja omatahtoisia. Kaikkivoipa Isä ottaa tarkoituksellisesti osalleen nämä maailmankaikkeudellisen vallan rajoitukset.
10:3.18 (112.2) Iankaikkinen Poika näyttää toimivan kaikissa hengellisissä yhteyksissä kuin hän olisi yhtä Isän kanssa, paitsi Jumalan osasten lahjoittamisissa ja muissa esipersoonallisissa toiminnoissa. Poika ei myöskään kiinteästi samastu aineellisten olentojen älylliseen toimintaan eikä aineellisten universumien energiatoimintoihin. Absoluuttisena Poika toimii persoonan ominaisuudessa ja vain hengellisen universumin puitteissa.
10:3.19 (112.3) Ääretön Henki on kaikissa toimissaan hämmästyttävän universaalinen ja uskomattoman monitaitoinen. Hän toimii mielen, aineen ja hengen sfääreissä. Myötätoimija edustaa Isän ja Pojan yhdistymää, mutta hän toimii myös omana itsenään. Hän ei ole suoranaisesti tekemisissä fyysisen gravitaation, hengellisen gravitaation eikä persoonallisuuspiirin kanssa, mutta kaikissa muissa maailmankaikkeuden toimissa hän on enemmän tai vähemmän osallisena. Samalla kun Ääretön Henki näyttää olevan riippuvainen kolmesta eksistentiaalisesta ja absoluuttisesta gravitaatiokontrollista, samalla hän näyttää harjoittavan kolmea supervalvontaa. Tätä kolminaista kykyä käytetään monin tavoin ylittämään ja kaikesta päätellen neutraloimaan jopa primaaristen vahvuuksien ja energioiden ilmentymiä, perimmäisyyttä korkeammalla oleville absoluuttisuuden rajoille saakka. Tietyissä tilanteissa nämä supervalvonnat ylittävät absoluuttisesti jopa kosmisen reaalisuuden primaariset ilmentymät.
10:4.1 (112.4) Paratiisin-Kolminaisuus (ensimmäinen kolmiyhteisyys) on kaikista absoluuttisista yhteenliittymistä ainoalaatuinen sikäli, että vain se on persoonallisen Jumaluuden yhteenliittymä. Jumala toimii Jumalana vain suhteessa Jumalaan ja niihin, jotka voivat tuntea Jumalan, mutta absoluuttisena Jumaluutena vain Paratiisin-Kolminaisuudessa ja suhteessa maailmankaikkeuden kokonaisuuteen.
10:4.2 (112.5) Ikuinen Jumaluus on täydellisen yhdistynyt; siitä huolimatta on olemassa kolme täydellisen yksilöllistä Jumaluuden persoonaa. Paratiisin-Kolminaisuus tekee mahdolliseksi tuoda samanaikaisesti julki Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen ja hänen ikuisten tasavertaistensa ominaispiirteiden ja infiniittisten kykyjen koko moninaisuuden ja jakamattoman Jumaluuden universumitoimien koko jumalallisen ykseyden.
10:4.3 (112.6) Kolminaisuus on sellainen infiniittisten persoonien yhteenliittymä, joka toimii ei-persoonallisessa ominaisuudessa, muttei persoonallisuuden kanssa ristiriidassa. Havainnollistus on karkea, mutta isä, poika ja pojanpoika voisivat muodostaa yhtiön, joka ei ole persoonallinen, mutta joka siitä huolimatta on heidän itse kunkin henkilökohtaisen tahtonsa alainen.
10:4.4 (112.7) Paratiisin-Kolminaisuus on reaalinen. Se on olemassa Isän, Pojan ja Hengen jumaluusunionina. Silti Isä, Poika tai Henki tai ketkä tahansa kaksi heistä voivat toimia suhteessa tähän samaiseen Paratiisin-Kolminaisuuteen. Isä, Poika ja Henki voivat toimia yhteistyössä tavalla, joka ei ole Kolminaisuutta, mutta eivät kolmena Jumaluutena. Persoonina he voivat toimia yhteistyössä mielensä mukaan, mutta silloin ei ole kysymys Kolminaisuudesta.
10:4.5 (112.8) Muistakaa aina, että se, mitä Ääretön Henki tekee, on Myötätoimijan toimintaa. Sekä Isä että Poika toimivat hänessä, hänen kauttaan ja hänenä. Mutta olisi hyödytöntä yrittää valaista Kolminaisuuden mysteeriä: kolme yhtenä ja yhdessä ja yksi kahtena ja toimimassa kahden puolesta.
10:4.6 (112.9) Kolminaisuus on sellaisessa suhteessa koko maailmankaikkeuden asioihin, että se on otettava huomioon yrittäessämme selvittää minkä tahansa yksittäisen kosmisen tapahtuman tai persoonallisuuksien keskinäissuhteen kokonaisuutta. Kolminaisuus toimii kosmoksen kaikilla tasoilla, ja kuolevainen ihminen rajoittuu finiittiselle tasolle, siksi ihmisen on tyytyminen finiittiseen käsitykseen Kolminaisuudesta Kolminaisuutena.
10:4.7 (113.1) Lihallisena kuolevaisena sinun tulisi tarkastella Kolminaisuutta yksilöllisen valaistuneisuutesi mukaisesti ja sopusoinnussa mielesi ja sielusi reaktioiden kanssa. Voit tietää hyvinkin vähän Kolminaisuuden absoluuttisuudesta, mutta noustessasi Paratiisia kohti tulet monet kerrat kokemaan hämmästystä toinen toistaan seuraavista ilmoituksista ja odottamattomista havainnoista, jotka koskevat Kolminaisuuden korkeimmuutta ja perimmäisyyttä, ellei jo absoluuttisuuttakin.
10:5.1 (113.2) Persoonallisilla Jumaluuksilla on attribuutteja, mutta on tuskin tosiasioiden mukaista sanoa Kolminaisuudesta, että sillä olisi attribuutteja. Tämän jumalallisten olentojen yhteenliittymän voidaan sopivammin katsoa omaavan toimintoja, joihin kuuluvat oikeuden jakaminen, kaikkeusasenteet, rinnakkaistoiminta ja kosminen ylivalvonta. Nämä toiminnat ovat aktiivisesti korkeimpia, perimmäisiä ja (Jumaluuden rajoissa) absoluuttisia, sikäli kun kyse on kaikista persoonallisuuden arvon omaavista elävistä reaalisubjekteista.
10:5.2 (113.3) Paratiisin-Kolminaisuuden toiminnot eivät ole yksinkertaisesti vain Isän siihen näennäisesti mukaan tuoman jumaluuden ynnä siihen yhteenlaskettujen Pojan ja Hengen persoonalliselle olemassaololle ainutlaatuisten erityisominaisuuksien summa. Paratiisin kolmen Jumaluuden Kolminaisuusyhdistymä johtaa uusien merkitysten, arvojen, voimien ja kykyjen kehittymiseen, olevaistumiseen ja jumalallistumiseen universaalista julkituloa, toimintaa ja hallintoa varten. Elävien yhteenliittymien, ihmisperheiden, sosiaalisten ryhmien tai Paratiisin-Kolminaisuuden kyvykkyys ei kasva pelkän aritmeettisen yhteenlaskun mukaisesti. Ryhmän potentiaali ylittää aina suuresti ryhmän muodostavien yksilöiden omaamien ominaisuuksien yksinkertaisen summan.
10:5.3 (113.4) Kolminaisuus ylläpitää Kolminaisuutena ainutlaatuista asennetta koko menneen, nykyisen ja vastaisen maailmankaikkeuden kokonaisuutta kohtaan. Ja Kolminaisuuden toimintoja voidaan parhaiten ajatella suhteessa Kolminaisuuden asenteisiin maailmankaikkeutta kohtaan. Nämä asenteet ovat samanaikaisia, ja ne voivat esiintyä monta yhdessä minkä tahansa erillisen tilanteen tai tapahtuman suhteen:
10:5.4 (113.5) 1. Asenne finiittistä kohtaan. Kolminaisuus rajoittaa itseään laajimmalla mahdollisella tavalla suhtautuessaan finiittisyyteen. Kolminaisuus ei ole persoona, eikä Korkein Olentokaan ole yksinomainen Kolminaisuuden personoituma, mutta Korkein on lähin sellainen Kolminaisuuden voima-persoonallisuuskeskittymä, jonka äärelliset luodut voivat käsittää. Tästä johtuu, että puhuttaessa Kolminaisuudesta suhteessa finiittisyyteen puhutaan toisinaan Korkeimmuuden Kolminaisuudesta.
10:5.5 (113.6) 2. Asenne absoniittista kohtaan. Paratiisin-Kolminaisuus ottaa huomioon finiittisen yläpuolella mutta absoluuttisuuden alapuolella olevat olemassaolon tasot, ja tätä suhdetta nimitetään joskus Perimmäisyyden Kolminaisuudeksi. Ei Perimmäinen eikä Korkeinkaan ole täysin Paratiisin-Kolminaisuuden edustaja, mutta kumpainenkin näyttää kvalifioidussa mielessä ja omalle tasolleen edustavan Kolminaisuutta kokemusperäisen voiman ja vallan kehittymisen esipersoonallisina aikakausina.
10:5.6 (113.7) 3. Paratiisin-Kolminaisuuden absoluuttinen asenne on suhteessa absoluuttisiin eksistensseihin, ja se huipentuu kokonaisvaltaisen Jumaluuden toiminnassa.
10:5.7 (113.8) Infiniittinen Kolminaisuus sisältää Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen kaikkien kolmiyhteisten suhteiden – niin jumalallistamattomien kuin jumalallistettujenkin – rinnakkaisen toiminnan, ja sen vuoksi se on erittäin vaikeasti persoonallisuuksien ymmärrettävissä. Miettiessänne Kolminaisuutta infiniittisenä älkää jättäkö huomiotta seitsemää kolmiyhteisyyttä, sillä niin tehtäessä tietyt ymmärtämisvaikeudet ovat vältettävissä ja tietyt paradoksit osittain ratkaistavissa.
10:5.8 (114.1) Mutta en hallitse kieltä, joka soisi minulle mahdollisuuden välittää rajalliselle ihmismielelle Paratiisin-Kolminaisuuden koko totuus ja ikuinen merkitys sekä kolmen infiniittisesti täydellisen olennon koskaan päättymättömän keskinäisen yhteenliittymisen luonne.
10:6.1 (114.2) Kaikki laki saa alkunsa Ensimmäisestä Lähteestä ja Keskuksesta, hän on laki. Hengellinen oikeushallinto on luonnostaan Toisen Lähteen ja Keskuksen asia. Lain julkituominen, jumalallisten säädösten voimaansaattaminen ja tulkinta ovat Kolmannen Lähteen ja Keskuksen tehtäviä. Lain soveltaminen, oikeudenkäyttö, kuuluu Paratiisin-Kolminaisuuden toimialaan, ja sen toteuttavat tietyt Kolminaisuuden Pojat.
10:6.2 (114.3) Oikeus kuuluu luonnostaan Paratiisin-Kolminaisuuden universaaliseen suvereenisuuteen, mutta hyvyys, armeliaisuus ja totuus ovat niiden jumalallisten persoonallisuuksien universumitoimintaa, joiden jumaluusunioni muodostaa Kolminaisuuden. Oikeus ei ole Isän, Pojan tai Hengen asenne. Oikeus on näiden rakkautta, armoa ja hoivaa edustavien persoonallisuuksien kolminaisuusasenne. Kukaan Paratiisin Jumaluuksista ei vaali oikeuden jakamista. Oikeus ei koskaan ole henkilökohtaista asennoitumista; se on aina monikollinen toimi.
10:6.3 (114.4) Todistusaineiston eli sen, mikä toimii kohtuullisuuden (armeliaisuuden kanssa sopusoinnussa olevan oikeuden) perustana, toimittavat Kolmannen Lähteen ja Keskuksen persoonallisuudet, sillä hän on Isän ja Pojan yhteinen edustaja kaikille maailmoille ja koko luomakunnan älyllisten olentojen mielelle.
10:6.4 (114.5) Tuomio, oikeuden lopullinen soveltaminen Äärettömän Hengen persoonallisuuksien esittämän todistusaineiston mukaisesti, on Kolminaisuuden Stationaaristen Poikien työtä, olentojen, joilla on osa yhdistyneen Isän, Pojan ja Hengen kolminaisuusolemuksesta.
10:6.5 (114.6) Tähän Kolminaisuuden Poikien ryhmään kuuluvat seuraavat persoonallisuudet:
10:6.6 (114.7) 1. Korkeimmuuden Kolminaistetut Salaisuudet.
10:6.7 (114.8) 2. Päivien Ikuiset.
10:6.8 (114.9) 3. Päivien Muinaiset.
10:6.9 (114.10) 4. Päivien Täydelliset.
10:6.10 (114.11) 5. Päivien Äskettäiset.
10:6.11 (114.12) 6. Päivien Yhdistyneet.
10:6.12 (114.13) 7. Päivien Uskolliset.
10:6.13 (114.14) 8. Viisauden Täydellistäjät.
10:6.14 (114.15) 9. Jumalalliset Neuvonantajat.
10:6.15 (114.16) 10. Universaaliset Sensorit.
10:6.16 (114.17) Olemme Kolminaisuutena toimivien kolmen Paratiisin-Jumaluuden lapsia, sillä satun kuulumaan äsken mainitun ryhmän kymmenenteen luokkaan: Universaalisiin Sensoreihin. Nämä luokat eivät universaalisessa mielessä edusta Kolminaisuuden suhtautumista; ne edustavat tätä Jumaluuden kollektiivista suhtautumista vain toimeenpanevan tuomitsemisen – oikeuden – aloilla. Kolminaisuus suunnitteli heidät erityisesti sitä nimenomaista tehtävää varten, johon heidät on määrätty, ja he edustavat Kolminaisuutta vain niissä toiminnoissa, joita varten heidät personoitiin.
10:6.17 (115.1) Päivien Muinaiset ja heidän kolminaisuusperäiset kumppaninsa langettavat korkeinta kohtuullisuutta olevan oikeudenmukaisen tuomionsa seitsemälle superuniversumille. Keskusuniversumissa tällaiset toiminnot ovat olemassa vain teoriassa, sillä siellä oikeudenmukaisuus sisältyy itsestään selvänä täydellisyyteen, ja havonalainen täydellisyys sulkee täysin pois epäharmonian mahdollisuuden.
10:6.18 (115.2) Oikeus on kollektiivinen ajatus siitä, mikä on oikeamielistä; armo on sen persoonallinen julkitulo. Armo on rakkautta osoittava suhtautumistapa; täsmällisyys on luonteenomaista lain toteutumiselle; jumalallinen tuomio on kohtuullisuuden sielu, joka pitäytyy aina Kolminaisuuden oikeudenmukaisuuteen ja joka toteuttaa aina Jumalan jumalallista rakkautta. Kokonaan tajuttuina ja täydelleen ymmärrettyinä Kolminaisuuden vanhurskas oikeudenmukaisuus ja Universaalisen Isän armelias rakkaus ovat yhteneväisiä. Mutta ihmisellä ei ole tällaista ymmärrystä jumalallisesta oikeudesta. Niinpä Kolminaisuudessa, sellaisena kuin ihmisellä on tapa sitä tapaa tarkastella, on Isän, Pojan ja Hengen persoonallisuudet viritetty rinnakkaiseen rakkauden ja oikeuden jakamiseen ajallisuuden kokemuksellisissa universumeissa.
10:7.1 (115.3) Jumaluuden Ensimmäinen, Toinen ja Kolmas Persoona ovat keskenään yhdenvertaisia, ja he ovat yksi. ”Herra, meidän Jumalamme, on yksi Jumala.” Ikuisten Jumaluuksien jumalallisessa Kolminaisuudessa on tavoitteen täydellisyys ja toimeenpanon ykseys. Isä, Poika ja Myötätoimija ovat kiistämättä ja jumalallisesti yksi. Totuutta on kirjoitus, joka sanoo: ”Minä olen ensimmäinen ja minä olen viimeinen, ja paitsi minua ei ole yhtäkään Jumalaa.”
10:7.2 (115.4) Finiittisellä tasolla olevan kuolevaisen mielestä Paratiisin-Kolminaisuus näyttää Korkeimman Olennon tavoin huolehtivan vain kokonaisuudesta – koko planeetasta, koko universumista, koko superuniversumista, koko suuruniversumista. Tämä kokonaisvaltainen suhtautuminen on olemassa siksi, että Kolminaisuus on Jumaluuden kaikkinaisuus, sekä monista muista syistä.
10:7.3 (115.5) Korkein Olento on jotakin, joka on vähemmän ja joka on muuta kuin finiittisissä universumeissa toimiva Kolminaisuus; mutta tietyissä rajoissa ja nykyisen, voiman ja vallan keskeneräisen personoitumisen aikakautena, tämä evolutionaarinen Jumaluus näyttää todellakin heijastavan Korkeimmuuden Kolminaisuuden suhtautumista. Isä, Poika ja Henki eivät henkilökohtaisesti toimi Korkeimman Olennon kanssa, mutta nykyisen universumikauden aikana he toimivat Kolminaisuutena yhdessä hänen kanssaan. Ymmärrämme heidän ylläpitävän samanlaista keskinäissuhdetta Perimmäiseen. Teemme useinkin otaksumia siitä, minkälainen Paratiisin-Jumaluuksien ja Korkeimman Jumalan välinen henkilökohtainen suhde tulee olemaan, sitten kun Korkein on lopulta kehittynyt, mutta todellisuudessa emme tätä tiedä.
10:7.4 (115.6) Huomiomme mukaan Korkeimmuuden harjoittama ylivalvonta ei ole täysin ennustettavissa olevaa. Tätä ennalta-arvaamattomuutta näyttää lisäksi leimaavan tietty kehityksen keskeneräisyys, joka on epäilemättä osoitus Korkeimman epätäydellisyydestä ja Paratiisin-Kolminaisuuteen kohdistuvan finiittisen reagoinnin epätäydellisyydestä.
10:7.5 (115.7) Kuolevainen mieli voi yhdessä hetkessä käydä ajatuksissaan läpi tuhat ja yksi asiaa – katastrofaalisia fyysisiä tapahtumia, kauhistuttavia tapaturmia, hirvittäviä onnettomuuksia, tuskallisia sairauksia ja maailmanlaajuisia vitsauksia – ja kysyä, korreloituvatko tällaiset koettelemukset Korkeimman Olennon oletetun toimintakentän tuntemattomaan ohjailuun. Suoraan sanoen me emme sitä tiedä; emme todellakaan ole varmoja asiasta. Mutta havaitsemme kylläkin, että ajan kuluessa kaikki nämä vaikeat ja enemmän tai vähemmän salaperäiset tilanteet koituvat aina universumien menestykseksi ja edistykseksi. Saattaa olla, että olemassaolon olosuhteet ja elämän selittämättömät vaiheet kutoutuvat kaikki tarkoitukselliseksi, suuriarvoiseksi kuvioksi Korkeimman harjoittaman toiminnan ja Kolminaisuuden suorittaman ylivalvonnan myötä.
10:7.6 (116.1) Jumalan poikana voit erottaa henkilökohtaisen rakkauden asenteen kaikissa Jumala Isän teoissa. Aina et kuitenkaan kykene ymmärtämään, kuinka Paratiisin-Kolminaisuuden monetkaan universumitoiminnot koituvat avaruuden evolutionaaristen maailmojen yksittäisen kuolevaisen hyväksi. Ikuisuuden edetessä Kolminaisuuden teot paljastuvat kaikin puolin tarkoituksellisiksi ja harkituiksi, mutta ajallisuuden luoduista olennoista ne eivät aina näytä sellaisilta.
10:8.1 (116.2) Monet Paratiisin-Kolminaisuuteen liittyvät totuudet ja tosiasiat voi edes osaksi ymmärtää vain, jos tuntee toimintaa, joka menee finiittisen tuolle puolen.
10:8.2 (116.3) Olisi epäviisasta käsitellä Perimmäisyyden Kolminaisuuden toimintoja, mutta ilmoitettakoon, että Perimmäinen Jumala on se Kolminaisuuden ilmentymä, jonka transsendentaalit ymmärtävät. Olemme taipuvaisia uskomaan, että kokonaisuniversumin yhtenäistyminen on toimi, joka olevaistaa Perimmäisen, ja että se luultavasti heijastaa Paratiisin-Kolminaisuuden absoniittisen ylivalvonnan tiettyjä, muttei kaikkia, vaiheita. Perimmäinen on absoniittiseen nähden Kolminaisuuden kvalifioitu ilmentymä vain siinä mielessä kuin Korkein näin osittain edustaa Kolminaisuutta suhteessa finiittiseen.
10:8.3 (116.4) Universaalinen Isä, Iankaikkinen Poika ja Ääretön Henki ovat tietyssä mielessä kokonaisvaltaisen Jumaluuden muodostavat persoonallisuudet. Heidän unioninsa Paratiisin-Kolminaisuudessa sekä Kolminaisuuden absoluuttinen toiminta vastaavat totaalisen Jumaluuden toimintaa. Ja sellainen Jumaluuden täysimääräisyys ylittää sekä finiittisen että absoniittisen.
10:8.4 (116.5) Vaikkei kukaan yksittäinen Paratiisin Jumaluuksien persoona tosiasiassa täytäkään Jumaluuden koko potentiaalia, kollektiivina he kaikki kolme sen tekevät. Kolme infiniittistä persoonaa näyttää olevan se vähin mahdollinen olentojen lukumäärä, joka tarvitaan kokonaisjumaluuden esipersoonallisen ja eksistentiaalisen potentiaalin – Jumaluusabsoluutin – aktivoimiseen.
10:8.5 (116.6) Tunnemme Universaalisen Isän, Iankaikkisen Pojan ja Äärettömän Hengen persoonina, mutten tunne henkilökohtaisesti Jumaluusabsoluuttia. Rakastan ja palvon Jumala Isää; arvostan ja kunnioitan Jumaluusabsoluuttia.
10:8.6 (116.7) Oleskelin kerran universumissa, jossa tietty olentoryhmä opetti, että lopullisuuden saavuttajista olisi ikuisuudessa lopulta määrä tulla Jumaluusabsoluutin lapsia. Olen kuitenkin haluton hyväksymään tällaista ratkaisua finaliittien tulevaisuutta verhoavalle mysteerille.
10:8.7 (116.8) Lopullisuuden Saavuttajakuntaan lukeutuvat muiden ohella ne ajallisuudesta ja avaruudesta saapuneet kuolevaiset, jotka ovat saavuttaneet täydellisyyden kaiken sen suhteen, mikä koskee Jumalan tahtoa. Luotuina olentoina ja luodun olennon kykyjen rajoissa he tuntevat Jumalan täydellisesti ja todellisesti. Löydettyään tällä tavoin Jumalan kaikkien luotujen olentojen Isänä näiden perille päässeitten on kerran ryhdyttävä etsimään finiittisyyden ylittävää Isää. Mutta tämä etsintä vaatii Paratiisin-Isän perimmäisten attribuuttien ja ominaispiirteiden absoniittisen olemuksen ymmärtämistä. Ikuisuus tulee osoittamaan, onko tällainen saavutus mahdollinen, mutta olemme vakuuttuneita siitä, että vaikka finaliitit ymmärtävätkin tämän jumalallisuuden perimmäisyyden, he eivät luultavasti kykene saavuttamaan perimmäisen tason ylittäviä absoluuttisen Jumaluuden tasoja.
10:8.8 (116.9) Saattaa olla mahdollista, että finaliitit saavuttavat osittaisesti Jumaluusabsoluutin, mutta vaikka näin kävisikin, Universaalisen Absoluutin ongelma tulee ikuisuuksien ikuisuudessa silti jatkuvasti kiehtomaan, hämmentämään, saattamaan ymmälle ja haastamaan yleneviä ja eteneviä finaliitteja, sillä näemme, että Universaalisen Absoluutin kosmisten suhteiden mittaamattomuudella on taipumus laajeta, sitä mukaa kun aineelliset universumit ja niiden hengellinen hallinto jatkavat laajenemistaan.
10:8.9 (117.1) Vain infiniittisyys voi paljastaa Isä-Infiniittisen.
10:8.10 (117.2) [Toimittanut Universaalinen Sensori, joka toimi Uversan Päivien Muinaisten antamin valtuuksin.]
Urantia-kirja
Luku 11
11:0.1 (118.1) PARATIISI on universumien universumin ikuinen keskus, samoin kuin se on Universaalisen Isän, Iankaikkisen Pojan ja Äärettömän Hengen sekä heidän jumalallisten rinnakkaisolentojensa ja kumppaniensa asuinpaikka. Tämä Keskussaari on jättiläismäisin kosmisen todellisuuden järjestyneistä kokonaisuuksista koko kokonaisuniversumissa. Paratiisi on aineellinen sfääri, samalla kun se on hengellinen asuinsija. Universaalisen Isän älyllinen luomakunta kaikkinensa asuu aineellisilla asuinsijoilla. Näin ollen täytyy myös absoluuttisen valvontakeskuksen olla aineellinen, konkreettinen. Ja korostettakoon jälleen sitä, että henkiolevaiset ja hengelliset olennot ovat todellisia.
11:0.2 (118.2) Paratiisin aineellinen kauneus koostuu sen fyysisen täydellisyyden suurenmoisuudesta. Jumalan Saaren majesteettisuus ilmenee sen asukkaiden ylevissä älyllisissä saavutuksissa ja mielen kehityksessä. Keskussaaren loistavuus tulee julki jumalallisen henkipersoonallisuuden – elämän valon – infiniittisessä lahjoittamisessa. Mutta hengellisen kauneuden syvyydet ja tämän suurenmoisen koostuman ihmeet ovat peräti kaukana siitä, minkä aineellisten luotujen finiittinen mieli kykenee käsittämään. Kuolevaisen ei ole mahdollista käsittää jumalallisen asuinsijan kirkkautta ja hengellistä loistavuutta. Ja Paratiisi on ikuisuudesta. Ei ole olemassa muistiinmerkintöjä eikä perimätietoja, jotka kertoisivat tämän kaiken ytimenä olevan Valon ja Elämän Saaren alkuperästä.
11:1.1 (118.3) Paratiisi palvelee monia tarkoituksia maailmankaikkeuden maailmojen hallinnossa, mutta luotujen olentojen kannalta se on olemassa ensisijaisesti Jumaluuden asuinpaikkana. Universaalisen Isän henkilökohtainen läsnäolo sijaitsee tämän miltei pyöreän, muttei pallonmuotoisen, Jumaluuksien asuinsijan yläpinnan keskustassa. Tätä Universaalisen Isän paratiisillista läsnäoloa ympäröi välittömästi Iankaikkisen Pojan henkilökohtainen läsnäolo, samalla kun heidät kummatkin sulkee sisäänsä Äärettömän Hengen sanoin kuvaamaton kirkkaus.
11:1.2 (118.4) Jumala asuu, on asunut ja on ikuisesti asuva tällä samalla ikuisella keskusasuinsijalla. Olemme aina tavanneet hänet sieltä ja sieltä tulemme hänet aina tapaamaan. Universaalinen Isä on kosmisesti kohdentuneena, hengellisesti personoituneena ja maantieteellisesti sijaitsevana tässä universumien universumin keskuksessa.
11:1.3 (118.5) Tiedämme kaikki sen suoran kurssin, jota on noudatettava Universaalisen Isän löytämiseksi. Ette pysty käsittämään paljonkaan jumalallisesta asuinpaikasta siksi, että se on niin etäällä teistä, ja väliin jäävä avaruus on sangen valtava, mutta näiden suunnattomien etäisyyksien merkityksen ymmärtämiseen kykenevät tietävät Jumalan sijainnin ja asuinpaikan aivan yhtä varmasti ja kirjaimellisesti kuin te tiedätte New Yorkin, Lontoon, Rooman tai Singaporen, noiden eittämättömästi ja maantieteellisesti Urantialla olevien kaupunkien, sijaintipaikan. Jos olisit taitava merenkävijä ja varusteinasi olisivat laiva, kartat ja kompassi, pystyisit vaivatta löytämään nuo kaupungit. Samoin jos sinulla olisi tarvittava aika ja matkantekoväline, jos olisit hengellisesti kelvollinen ja saisit tarpeellista opastusta, sinut voitaisiin luotsata läpi universumin toisensa perään ja kehältä toiselle ja matkaisit läpi tähtitarhojen, aina vain sisäänpäin, kunnes lopulta seisoisit Universaalisen Isän hengellisen kirkkauden keskushohteen edessä. Kaikin välttämättömin matkatarpein varustettuna on aivan yhtä mahdollista löytää Jumalan henkilökohtainen läsnäolo kaiken olevaisen keskuksesta kuin on löytää kaukaisia kaupunkeja omalta planeetaltanne. Se, ettette ole käyneet näissä paikoissa, ei millään tavoin kumoa niiden reaalisuutta eikä aktuaalista olemassaoloa. Se, että niin harvat maailmankaikkeuden luodut ovat löytäneet Jumalan Paratiisista, ei millään muotoa kumoa hänen olemassaolonsa reaalisuutta eikä hänen hengellisen persoonansa aktuaalisuutta kaiken olevaisen keskuksessa.
11:1.4 (119.1) Isä on aina löydettävissä tästä keskussijaintipaikasta. Jos hän liikkuisi, seurauksena olisi universaalinen sekasorto, sillä luomistuloksen kaikilta ääriltä tulevat universaaliset gravitaatiolinjat yhdistyvät hänessä tällä keskusasuinsijalla. Palaammepa läpi universumien kulkevaa persoonallisuuspiiriä takaisin lähtökohtaan tai seuraammepa taivaaseen nousevia persoonallisuuksia näiden matkatessa sisäänpäin Isää kohti, suunnistammepa aineellisen gravitaation voimalinjoja ala-Paratiisiin tai seuraammepa kosmisen vahvuuden esiin nousevia kehiä, kuljemmepa hengellisen gravitaation linjoja Iankaikkisen Pojan luokse tai seuraammepa Jumalan Paratiisin-Poikien sisäänpäin suuntautuvaa kulkuetta, jäljitämmepä mielen yhteyspiirejä tai seuraammepa niitä biljoonia ja taas biljoonia taivaallisia olentoja, jotka ovat lähtöisin Äärettömästä Hengestä, niin mikä tahansa näistä tarkastelutavoista – toisin sanoen ne kaikki – johtavat meidät suoraan takaisin sinne, missä on Isän läsnäolo, eli hänen keskusasuinsijalleen. Siellä Jumala on persoonallisesti, konkreettisesti ja aktuaalisesti läsnä. Ja hänen infiniittisestä olemuksestaan soljuu elämän, energian ja persoonallisuuden tulvavirrat kaikkiin universumeihin.
11:2.1 (119.2) Nyt kun teille alkaa vähitellen valjeta aineellisen maailmankaikkeuden valtavuus, siinä laajuudessa kuin se on havaittavissa astronomisesta sijaintipaikastanne, avaruudellisesta asemapaikastanne tähtien järjestelmissä, teille tulisi selvitä, että tällaisella valtavalla aineellisella maailmankaikkeudella täytyy olla tarkoitustaan vastaava ja arvoisensa pääkaupunki, päämaja, joka on koko tämän mittaamattoman ja kaukaisuuksiin ulottuvan, aineellisista maailmoista ja elävistä olennoista koostuvan luomistuloksen universaalisen Hallitsijan arvon ja infiniittisyyden mukainen.
11:2.2 (119.3) Muodoltaan Paratiisi eroaa asutetuista taivaankappaleista sikäli, että se ei ole pallonmuotoinen, sfäärimäinen. Se on selvästi elliptinen siten, että sen halkaisija pohjoisesta etelään on yhden kuudenneksen pitempi kuin idästä länteen. Keskussaari on selvästi litteä, ja etäisyys yläpinnalta alapinnalle on kymmenesosa itä–länsi-suuntaisesta halkaisijasta.
11:2.3 (119.4) Nämä mittasuhteiden erot yhdessä Saaren paikallaan pysyvän aseman ja sen pohjoispäässä ilmenevän voima-energian ulospäin suuntautuvan suuremman paineen kanssa tekevät mahdolliseksi absoluuttisen suunnanmäärittelyn keskusuniversumissa.
11:2.4 (119.5) Keskussaari jakautuu maantieteellisesti kolmeen toiminta-alueeseen:
11:2.5 (119.6) 1. Ylä-Paratiisi.
11:2.6 (119.7) 2. Perifeerinen Paratiisi eli Paratiisin reuna.
11:2.7 (119.8) 3. Ala-Paratiisi.
11:2.8 (119.9) Siitä Paratiisin pinnasta, joka on tekemisissä persoonallisuuteen liittyvien toimintojen kanssa, puhumme yläpuolena, ja vastakkaista pintaa kutsumme alapuoleksi. Paratiisin reuna käsittää toiminnot, jotka tarkasti ottaen eivät ole persoonallisia eivätkä ei-persoonallisia. Kolminaisuus näyttää hallitsevan persoonallista eli ylätasoa, Kvalifioimaton Absoluutti taas ala- eli persoonatonta tasoa. Voimme tuskin ajatella Kvalifioimattomasta Absoluutista, että se on persoona, mutta ajattelemme silti tämän Absoluutin toiminnallisen avaruusläsnäolon kohdentuvan ala-Paratiisiin.
11:2.9 (120.1) Ikuinen Saari koostuu yhdestä ainoasta aineellistumisen muodosta – todellisuuden paikallaan pysyvistä järjestelmistä. Tämä konkreettinen Paratiisin substanssi on muuan sellainen avaruuden voimavarauksen homogeeninen järjestymä, jota ei tavata missään muualla koko laajassa universumien universumissa. Eri universumeissa se on saanut moninaisia nimiä, ja jo kauan sitten Nebadonin Melkisedekit nimesivät sen absolutumiksi. Tämä Paratiisin lähdesubstanssi ei ole elotonta eikä elävää; se on Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen alkuperäinen ei-hengellinen ilmentymä; se on Paratiisi, eikä Paratiisista ole kaksoiskappaletta.
11:2.10 (120.2) Meistä näyttää, että Ensimmäinen Lähde ja Keskus on keskittänyt kosmisen reaalisuuden koko absoluuttisen potentiaalin Paratiisiin osana menetelmää, jolla hän vapautuu infiniittisyyden rajoituksista; keinona, joka mahdollistaa ali-infiniittisen, jopa ajallis-avaruudellisen luomistyön. Mutta vain siitä syystä, että universumien universumissa ilmenee tällaisia ominaisuuksia, ei seuraa, että Paratiisi olisi ajallisuuden ja avaruuden rajoittama. Paratiisi on ajattomuudessa, eikä se sijaitse avaruudessa.
11:2.11 (120.3) Karkeasti ottaen avaruus näyttää alkavan heti ala-Paratiisin alapuolelta; aika saa alkunsa heti ylä-Paratiisin yläpuolelta. Aika, sellaisena kuin te sen ymmärrätte, ei ole paratiisiolemassaoloon liittyvä ominaispiirre, vaikka Keskussaaren asukkaat ovatkin täysin tietoisia tapahtumien ei-ajallisesta perättäisyydestä. Liike ei luonnostaan kuulu Paratiisiin; se on tahtoperäistä. Mutta etäisyyden käsitteellä, jopa absoluuttisenkin etäisyyden käsitteellä, on hyvin suuri merkitys, sillä se on sovellettavissa suhteellisiin sijainteihin Paratiisissa. Paratiisi on avaruudeton; niinpä sen alueet ovat absoluuttisia, ja sen vuoksi ne ovat käyttökelpoisia monilla sellaisilla tavoilla, jotka käyvät yli kuolevaisten mielen ymmärryksen.
11:3.1 (120.4) Ylä-Paratiisissa on kolme suurta toimintasfääriä: Jumaluuden läsnäolo, Kaikkein Pyhin Sfääri ja Pyhä Alue. Jumaluuksien läsnäoloa ympäröivä laaja alue on erotettu Kaikkein Pyhimmäksi Sfääriksi, ja se on varattu toiminnoille, jotka liittyvät palvontaan, kolminaistamiseen ja korkeaan hengelliseen saavuttamiseen. Tällä vyöhykkeellä ei ole mitään aineellisia rakenteita eikä puhtaasti älyperäisiä luomuksia. Sellaiset eivät siellä voisi olla olemassa. Minun on hyödytöntä ryhtyä ihmismielelle kuvailemaan Paratiisin Kaikkein Pyhimmän Sfäärin jumalallisuutta ja kauneuden täyttämää suurenmoisuutta. Tämä maailma on täysin hengellinen, kun te sen sijaan olette lähes täysin aineellisia. Puhtaasti hengellinen todellisuus on pelkästään ainetta olevalle olennolle näennäisesti olematonta.
11:3.2 (120.5) Vaikkei Kaikkein Pyhimmän alueella olekaan fyysisiä aineellistumia, Pyhän Maan sektoreilla on silti yltä kyllin muistoja aineellisen elämänne ajoilta, mutta sitäkin enemmän niitä on muistoja verestävillä perifeerisen Paratiisin historiallisilla alueilla.
11:3.3 (120.6) Pyhä Alue, ulommainen eli asuma-alue, jakaantuu seitsemään samankeskiseen vyöhykkeeseen. Paratiisia kutsutaan toisinaan ”Isän Huoneeksi”, sillä se on hänen ikuinen asuinpaikkansa, ja näitä seitsemää vyöhykettä nimitetään usein ”Isän Paratiisin-asuinsijoiksi”. Sisä- eli ensimmäistä vyöhykettä asuttavat Paratiisin kansalaiset ja ne Havonan syntyperäisasukkaat, jotka sattuvat asumaan Paratiisissa. Seuraava eli toinen vyöhyke on ajallisuuden ja avaruuden seitsemästä superuniversumista syntyjään olevien asuma-alue. Tämä toinen vyöhyke jakautuu osittain seitsemään suunnattomaan lohkoon toimiakseen Paratiisin-kotina niille henkiolennoille ja ylösnousemusluoduille, jotka ovat peräisin evolutionaarisen edistymisen universumeista. Kukin näistä sektoreista on omistettu tietyn yksittäisen superuniversumin persoonallisuuksien hyvinvoinnille ja edistymiselle, mutta nämä tilat ylittävät lähes äärettömästi nykyisten seitsemän superuniversumin tarpeet.
11:3.4 (121.1) Jokainen Paratiisin seitsemästä sektorista on jaettu asuinyksikköihin, jotka soveltuvat miljardin kunnialla kruunatun yksilöllisen työryhmän päämajoitustilaksi. Tuhat tällaista yksikköä muodostaa osaston. Satatuhatta osastoa vastaa yhtä seurakuntaa. Kymmenen miljoonaa seurakuntaa muodostaa kokouksen. Miljardi kokousta muodostaa suuryksikön. Ja tämä nouseva sarja jatkuu toiseen suuryksikköön, kolmanteen ja niin edelleen aina seitsemänteen suuryksikköön saakka. Ja seitsemän suuryksikköä muodostaa aina yhden kokonaisyksikön, ja seitsemän kokonaisyksikköä muodostaa aina yhden yläyksikön; ja näin seitsemittäin nouseva sarja laajenee korkeamman, korkeata korkeamman, taivaallisen ja supertaivaallisen kautta korkeimpiin yksikköihin. Muttei vielä tämäkään täytä kaikkea käytettävissä olevaa tilaa. Tämä huimaava Paratiisin asuintilojen lukumäärä – luku, joka käy yli ymmärryksenne – täyttää huomattavasti alle yhden prosentin tähän tarkoitukseen varatusta Pyhän Maan alasta. Tilaa on vielä viljalti niille, jotka ovat matkalla sisäänpäin, niillekin, jotka aloittavat Paratiisiin-nousunsa vasta ikuisessa tulevaisuudessa.
11:4.1 (121.2) Keskussaari päättyy reunaltaan yhtäkkisesti, mutta Saaren koko on niin valtava, että tämä päättymiskulma on verrattain huomaamaton missä tahansa rajoitetussa kohdassa. Paratiisin reunapinnan täyttävät osittain eri henkipersoonallisuusryhmien laskeutumis- ja lähtökentät. Koska läpäisemättömän avaruuden vyöhykkeet miltei koskettavat Paratiisin reunaa, kaikki Paratiisiin suunnatut persoonallisuuskuljetukset laskeutuvat näille alueille. Sen paremmin ala- kuin ylä-Paratiisikaan ei ole kuljetussupernafien tai muuntyyppisten avaruusmatkaajien lähestyttävissä.
11:4.2 (121.3) Seitsemällä Valtiashengellä on henkilökohtaiset vallan ja auktoriteetin istuimensa seitsemällä Hengen sfäärillä. Nämä kiertävät Paratiisia siinä avaruudessa, joka on Pojan hohtavien sfäärien ja Havonan maailmojen sisäkehän välissä, mutta heidän vahvuuskeskittymäpäämajansa ovat Paratiisin reuna-alueella. Siellä hitaasti kiertävät Seitsemän Korkeimman Voimanohjaajan läsnäolot ilmaisevat niiden seitsemän leimahdusaseman sijainnin, joista tietyt Paratiisin energiat syöksyvät seitsemään superuniversumiin.
11:4.3 (121.4) Täällä, perifeerisessä Paratiisissa, ovat ne valtavat historialliset ja profeetalliset näyttelyalueet, jotka on tarkoitettu Luoja-Pojille ja omistettu ajallisuuden ja avaruuden paikallisuniversumeille. Näitä jo pystytettyjä tai varattuja historiallisia reservaatioita on tarkalleen seitsemän biljoonaa, mutta kaikki nämä järjestelyt täyttävät yhteensä vain noin neljä prosenttia koko tähän tarkoitukseen osoitetusta reuna-alueen osasta. Päättelemme, että nämä valtavat reservit kuuluvat luomistuloksille, jotka joskus vastaisuudessa sijaitsevat nykyisin tunnettujen ja asutettujen seitsemän superuniversumin rajojen tuolla puolen.
11:4.4 (121.5) Olemassa olevien universumien käyttöön tarkoitettu Paratiisin lohko on käytössä vain yhdestä neljään prosenttisesti, samalla kun se alue, joka on osoitettu näitä toimintoja varten, on vähintäänkin miljoona kertaa niin suuri kuin tällaisiin tarkoituksiin varsinaisesti tarvittaisiin. Paratiisi on riittävän suuri tarjotakseen tilaa lähes äärettömän luomistuloksen toimintoja varten.
11:4.5 (121.6) Mutta olisi turhaa yrittää kuvailla teille laajemmin Paratiisin loistavuutta. Teidän on odotettava ja odottaessanne edettävä ylöspäin, sillä totisesti: ”Silmä ei ole nähnyt, eikä korva kuullut, eikä kuolevaisen ihmisen mieleen ole juolahtanut kaikki se, minkä Universaalinen Isä on valmistanut niille, jotka selviävät tuonpuoleiseen ruumiillisesta elämästä ajallisuuden ja avaruuden maailmoissa.”
11:5.1 (122.1) Mitä tulee ala-Paratiisiin, niin tiedämme vain sen, mitä meille on paljastettu, sillä persoonallisuudet eivät siellä oleskele. Sillä ei ole kerrassaan mitään tekemistä hengellis-älyllisten olentojen asioiden kanssa, eikä Jumaluusabsoluutti toimi siellä. Meille on kerrottu kaikkien fyysis-energiaalisten ja kosmis-vahvuudellisten virtapiirien saavan alkunsa ala-Paratiisista ja sen olevan kokoonpantu seuraavasti:
11:5.2 (122.2) 1. Suoraan Kolminaisuuden sijaintipaikan alapuolella, ala-Paratiisin keskuslohkolla, on tuntematon ja salaisuudeksi jäävä Infiniittisyyden Vyöhyke.
11:5.3 (122.3) 2. Välittömästi tämän vyöhykkeen ympärillä on nimetön alue.
11:5.4 (122.4) 3. Alapinnan uloimman vyöhykkeen täyttää alue, joka on pääasiallisesti tekemisissä avaruuden voimavarauksen ja vahvuus-energian kanssa. Tämän valtavan, ellipsinmuotoisen vahvuuskeskuksen toiminnat eivät ole samastettavissa minkään kolmiyhteisyyden tunnettuihin toimiin, mutta avaruuden alkuperäinen vahvuusvaraus näyttää keskittyvän tälle alueelle. Tämä keskus koostuu kolmesta samankeskisestä soikiomaisesta vyöhykkeestä. Sisimmäinen on itse Paratiisin vahvuus-energiaalisten toimintojen keskittymä. Ulommainen vyöhyke lienee samastettavissa Kvalifioimattoman Absoluutin toimintojen kanssa, mutta siitä, mitä välivyöhykkeen avaruustoiminnot ovat, emme ole varmoja.
11:5.5 (122.5) Tämän vahvuuskeskuksen sisävyöhyke näyttää toimivan jättiläismäisen sydämen tavoin, jonka sykkeet ohjaavat virtauksia fyysisen avaruuden uloimmille rajoille saakka. Se ohjaa ja muuntelee vahvuus-energioita, mutta on tuskin sanottavissa, että se panee ne liikkeelle. Tämä primaarivahvuuden todellisuudessa tuntuva läsnäolopaine on selvästi suurempi Paratiisi-keskuksen pohjoispäässä kuin eteläisillä alueilla. Tämä ero on tunnettavissa kaikkialla. Avaruuden primaarivahvuus näyttää virtaavan sisään etelästä ja ulos pohjoisesta jonkin sellaisen tuntemattoman kierrätysjärjestelmän toiminnan tuloksena, jonka huolena on tämän vahvuus-energian perusmuodon leviäminen. Aika ajoin esiintyy myös merkillepantavia eroja itä–länsi-suunnan paineissa. Tältä vyöhykkeeltä säteilevät vahvuudet eivät reagoi havaittavaan fyysiseen gravitaatioon, mutta ne tottelevat aina Paratiisin gravitaatiota.
11:5.6 (122.6) Vahvuuskeskuksen välivyöhyke ympäröi välittömästi edellistä aluetta. Tämä välivyöhyke näyttää staattiselta, paitsi siinä, että se laajenee ja supistuu kolmen toimintasyklin kautta. Vähäisin näistä sykäyksistä tapahtuu itä–länsi-suunnassa, seuraavaksi laajin sykähdys pohjois–etelä-suunnassa, kun taas kaikkein laajin vaihtelu esiintyy kaikkiin suuntiin, se on niin kutsuttu yleinen laajeneminen ja supistuminen. Tämän välialueen tehtävää ei ole koskaan pystytty tarkasti yksilöimään, mutta sillä täytyy olla jotakin tekemistä vahvuuskeskuksen sisä- ja ulkovyöhykkeen keskinäisen säätelyn kanssa. Monet uskovat, että välivyöhyke olisi väliavaruuden eli niiden hiljaisten vyöhykkeiden valvontamekanismi, jotka erottavat kokonaisuniversumin toisiaan seuraavat avaruustasot, mutta tämän näkemyksen tukena ei ole mitään todistusaineistoa eikä ilmoitusta. Tämä päätelmä on johdettu siitä tiedosta, että puheena oleva välialue on jollakin tavoin suhteutettu kokonaisuniversumin läpäisemättömän avaruuden mekanismin toimintaan.
11:5.7 (122.7) Ulkovyöhyke on näistä kolmesta samankeskisestä ja elliptisestä, identifioimattoman avaruuspotentiaalin vyöstä laajin ja aktiivisin. Tämä alue on uskomattomien toimintojen tapahtumapaikka, niiden virtausten keskeinen solmukohta, jotka etenevät avaruudessa joka suuntaan, seitsemän superuniversumin äärimmäisille rajoille saakka ja sieltä eteenpäin levitäkseen yli koko ulkoavaruuden suunnattomien ja käsittämättömien alueitten. Tämä avaruusläsnäolo on kokonaan persoonaton siitä huolimatta, että se jollakin paljastamattomalla tavalla näyttää epäsuorasti reagoivan infiniittisten Jumaluuksien tahtoon ja säädöksiin, aina kun nämä toimivat Kolminaisuutena. Kysymyksessä lienee Kvalifioimattoman Absoluutin avaruusläsnäolon keskuskohdentuma ja Paratiisikeskus.
11:5.8 (123.1) Kaikki vahvuuden muodot ja energian vaiheet näyttävät kulkevan virtapiireissä; ne kiertävät universumien kautta ja palaavat tarkoin määrättyjä reittejä. Mutta Kvalifioimattoman Absoluutin aktivoitujen vyöhykkeiden virtausten kohdalla näyttää vallitsevan joko sisäänvirtaus tai ulosvirtaus – ei koskaan kumpikin samanaikaisesti. Tämä ulkovyöhyke sykkii mittasuhteiltaan jättiläismäisinä, iäisyyksienpituisina jaksoina. Vähän yli miljardin Urantian vuoden ajan tämän keskuksen avaruusvahvuus virtaa ulos, sitten se yhtä pitkän ajan virtaa sisään. Ja tämän keskuksen avaruusvahvuuden ilmenemät ovat universaalisia; ne ulottuvat kaikkialle läpäistävissä olevaan avaruuteen.
11:5.9 (123.2) Kaikki fyysinen vahvuus, energia ja aine ovat yhtä. Kaikki vahvuus-energia lähti alun perin liikkeelle ala-Paratiisista ja sinne se avaruuskiertokulkunsa läpikäytyään lopulta palaa. Mutta universumien universumin energiat ja aineelliset organisoitumat eivät kaikki tulleet ala-Paratiisista sellaisina kuin ne nykyisin ilmenevät. Avaruus on lukuisten aine- ja esiainemuotojen syntymäkoti. Vaikka Paratiisin vahvuuskeskuksen ulkovyöhyke on avaruusenergioiden alkulähde, avaruus ei silti ala sieltä. Avaruus ei ole vahvuutta, ei energiaa eikä voimaa. Eivätkä tämän vyöhykkeen sykkeet ole syynä avaruuden respiraatioon, mutta tämän vyöhykkeen sisäänvirtaus- ja ulosvirtausvaiheet synkronoituvat avaruuden kahden miljardin vuoden pituisten laajenemis- ja supistumissyklien kanssa.
11:6.1 (123.3) Emme tunne avaruusrespiraation, avaruuden hengityksen, aktuaalista mekanismia; panemme vain merkille, että koko avaruus vuoronperään supistuu ja laajenee. Tämä respiraatio koskee sekä läpäistyn avaruuden vaakatason ulottumaa että läpäisemättömän avaruuden pystytason ulottumia, jotka ovat olemassa Paratiisin ylä- ja alapuolisissa valtavissa avaruusreserveissä. Yrittäessänne kuvitella näiden avaruusreservien ääriviivoja lienee ehkä parasta ajatella tiimalasia.
11:6.2 (123.4) Kun läpäistyn avaruuden vaakatasoisen ulottuman universumit laajenevat, niin läpäisemättömän avaruuden pystytasoisen ulottuman reservit supistuvat, ja päinvastoin. Aivan ala-Paratiisin alapuolella on läpäistyn ja läpäisemättömän avaruuden yhtymäkohta. Siellä kummankintyyppinen avaruus virtaa muuntavien säätelykanavien läpi. Ja nämä kanavat saavat aikaan muutoksia, jotka tekevät läpäistävästä avaruudesta läpäisemätöntä ja päinvastoin, kosmoksen supistumis- ja laajenemissyklien mukaan.
11:6.3 (123.5) ”Läpäisemätön” avaruus tarkoittaa, että sitä eivät läpäise sellaiset vahvuudet, energiat, voimat eivätkä läsnäolot, jollaisia tiedetään olevan läpäistyssä avaruudessa. Emme tiedä, onko tarkoitus, että pystytasoinen (reservi)avaruus toimii aina vastapainona vaakatason (universumi)avaruudelle; emme tiedä, onko tarkoitus, että luomistyö ulotetaan läpäisemättömään universumiin. Tiedämme todellakin hyvin vähän avaruuden reserveistä, oikeastaan tiedämme vain sen, että ne ovat olemassa ja että ne näyttävät tasapainottavan universumien universumin avaruuden laajenemis- ja supistumisjaksoja.
11:6.4 (123.6) Avaruusrespiraation jaksot kestävät kummassakin vaiheessa vähän yli miljardi Urantian vuotta. Yhden vaiheen aikana universumit laajenevat, seuraavan syklin aikana ne supistuvat. Läpäisty avaruus on nyt lähestymässä laajenemisvaiheen puoliväliä, samalla kun läpäisemätön avaruus lähestyy supistumavaiheen puoliväliä, ja meille kerrotaan, että avaruuden kummankin ulottuman uloimmat rajat ovat teoreettisesti nyt likimain yhtä etäällä Paratiisista. Läpäisemättömän avaruuden reservit ulottuvat nyt pystysuunnassa ylä-Paratiisin yläpuolelle ja ala-Paratiisin alapuolelle aivan yhtä pitkälle kuin universumien läpäisty avaruus ulottuu vaakatasossa ulospäin Paratiisin reunasta ulottuen aina neljännelle ulkoavaruuden tasolle saakka ja sen ylikin.
11:6.5 (124.1) Miljardin Urantia-vuoden ajan avaruuden reservit supistuvat, kun taas kokonaisuniversumi ja koko vaakatasoisen avaruuden vahvuustoiminnot laajenevat. Näin ollen koko laajenemis–supistumissyklin läpikäymiseen tarvitaan vähän yli kaksi miljardia Urantian vuotta.
11:7.1 (124.2) Avaruutta ei ole olemassa millään Paratiisin pinnoista. Jos ”katselisi” suoraan ylös Paratiisin yläpinnalta, ei ”näkisi” mitään muuta kuin läpäisemätöntä avaruutta virtaamassa ulos tai virtaamassa sisään – juuri nyt virtaamassa sisään. Avaruus ei kosketa Paratiisia; vain rauhalliset väliavaruuden vyöhykkeet tulevat kosketuksiin Keskussaaren kanssa.
11:7.2 (124.3) Paratiisi on läpäistyn ja läpäisemättömän avaruuden välissä olevien suhteellisen rauhallisten vyöhykkeiden tosiasiallisesti liikkeetön ydin. Maantieteellisesti nämä vyöhykkeet näyttävät olevan jonkinlainen Paratiisin ulottuma, mutta niissä esiintynee vähäisessä määrin liikettä. Tiedämme niistä varsin vähän, mutta panemme merkille, että nämä vähenevän avaruusliikkeen vyöhykkeet erottavat läpäistyn ja läpäisemättömän avaruuden. Aikanaan oli samankaltaisia vyöhykkeitä läpäistyn avaruuden tasojen välillä, mutta ne eivät ole enää yhtä liikkeettömiä.
11:7.3 (124.4) Koko avaruuden pystysuuntainen poikkileikkaus muistuttaa ehkä hieman Maltan ristiä, jonka vaakasuorat haarakkeet edustavat läpäistyä (universumi)avaruutta ja pystysuorat haarakkeet edustavat läpäisemätöntä (reservi)avaruutta. Neljän haarakkeen väliset alueet erottaisivat ne jonkin verran toisistaan, aivan kuten väliavaruuden vyöhykkeet erottavat läpäistyn ja läpäisemättömän avaruuden toisistaan. Nämä tyynet väliavaruuden vyöhykkeet levenevät levenemistään, sitä mukaa kun etäisyys Paratiisista pitenee, ja lopulta ne sulkevat sisäänsä koko avaruuden rajat ja kapseloivat tyystin sekä avaruuden reservit että koko läpäistyn avaruuden vaakatasoisen ulottuman.
11:7.4 (124.5) Avaruus ei ole Kvalifioimattoman Absoluutin sisällä oleva aliabsoluuttinen tila eikä Kvalifioimattoman Absoluutin läsnäolo. Se ei myöskään ole Perimmäisen funktio. Se on Paratiisin anti. Suuruniversumin avaruuden, samoin kuin koko ulkoalueen avaruuden, uskotaan todellisuudessa olevan Kvalifioimattoman Absoluutin esivaiheisen avaruusvoimavarauksen läpäisemä. Perifeerisen Paratiisin lähistöltä tämä läpäisty avaruus ulottuu vaakatasossa ulospäin neljännelle avaruustasolle saakka ja kokonaisuniversumin periferian ohi, mutta emme tiedä, kuinka kauas tämän rajan taakse se ulottuu.
11:7.5 (124.6) Mikäli luotte mielikuvituksessanne äärellisen, mutta käsittämättömän suuren V-kirjaimen muotoisen tason, joka on suorassa kulmassa sekä Paratiisin ylä- että alapintaan nähden ja siten että sen kärki miltei koskettaa perifeeristä Paratiisia, ja sitten kuvittelette tämän tason kiertävän soikionmuotoista rataa Paratiisin ympäri, niin sen kierros hahmottelisi suurin piirtein läpäistyn avaruuden tilan.
11:7.6 (124.7) Vaakatasoiselle avaruudelle on olemassa ylä- ja alaraja, jos ajatellaan mitä tahansa tiettyä kohtaa universumeissa. Jos voisi kulkea riittävän kauas suorassa kulmassa Orvontonin tasoon nähden, joko ylös- tai alaspäin, lopulta tulisi vastaan läpäistyn avaruuden ylä- tai alaraja. Kokonaisuniversumin tunnettujen ulottuvuuksien sisällä nämä rajat etääntyvät yhä kauemmaksi toisistaan, sitä mukaa kun etäisyys Paratiisista kasvaa. Avaruus käy paksummaksi, ja se paksunee jonkin verran nopeammin kuin paksunee luomistuloksen taso, universumit.
11:7.7 (125.1) Seitsemää superuniversumia ensimmäisestä ulkoavaruuden tasosta erottavan vyöhykkeen kaltaiset verrattain tyynet vyöhykkeet ovat suunnattomia elliptisiä rauhallisten avaruustoimintojen alueita. Nämä vyöhykkeet erottavat ne valtavat galaksit, jotka kiitävät Paratiisin ympäri hyvässä järjestyksessä olevana kulkueena. Saatatte kuvitella mielessänne ulkoavaruuden ensimmäisen tason, jossa lukemattomat universumit ovat parhaillaan muotoutumassa, valtaisaksi Paratiisia kiertävien galaksien kulkueeksi, joka rajoittuu ylä- ja alapuolella tyyniin väliavaruusvyöhykkeisiin ja joka sisä- ja ulkoreunaltaan rajoittuu suhteellisen rauhallisiin avaruuden vyöhykkeisiin.
11:7.8 (125.2) Avaruustaso toimii näin elliptisenä, liikkeessä olevana alueena, jota ympäröi joka puolelta suhteellinen liikkumattomuus. Tällaiset liikkeen ja liikkumattomuuden suhteet muodostavat vähenevän liikevastuksen kaartuvan avaruusuran, jota kosminen vahvuus ja emergentti energia universaalisesti seuraavat niiden kiertäessä iäti Paratiisin Saaren ympäri.
11:7.9 (125.3) Tällainen kokonaisuniversumin jakaminen vuoroittaisiin vyöhykkeisiin, yhdessä galaksien myötä- ja vastapäiväisen kiertosuunnan kanssa, on sellainen tekijä fyysisen gravitaation tasapainottimena, joka on tarkoitettu estämään gravitaatiopainetta nousemasta niin korkeaksi, että se muuttuisi hajoittavaksi ja hajaannuttavaksi. Tällaisella järjestelyllä on painovoimaa vastustava vaikutus, ja se toimii jarrun tavoin nopeuksissa, jotka muutoin olisivat turmiollisia.
11:8.1 (125.4) Gravitaation väistämätön puoleensa vetävä voima pitää tehokkaasti otteessaan koko avaruuden kaikkien universumien kaikki maailmat. Gravitaatio on Paratiisin fyysisen läsnäolon kaikkivoipa ote. Gravitaatio on se kaikkivaltias lanka, johon kimaltelevat tähdet, loimuavat auringot ja pyörivät sfäärit on pujotettu, ja näistä muodostuu ikuisen Jumalan universaalinen fyysinen koru. Ja tämä Jumala on Jumala, joka on kaikki, joka täyttää kaiken ja johon kaikki sisältyy.
11:8.2 (125.5) Absoluuttisen aineellisen gravitaation keskus ja kohtio on Paratiisin Saari, jota täydentävät Havonaa ympäröivät pimeät gravitaatiokappaleet ja jota tasapainottavat ylempi ja alempi avaruuden reservi. Ala-Paratiisin kaikki tunnetut ulosvirtaukset reagoivat poikkeuksetta ja erehtymättä siihen keskeiseen gravitaation vetoon, joka vaikuttaa kokonaisuniversumin ellipsinmuotoisten avaruustasojen loppumattomilla kehillä. Jokaisella kosmisen todellisuuden tunnetulla muodolla on aikakautinen kaarre, kehäksimuodostumisen taipumus ja suuren ellipsin kiertymä.
11:8.3 (125.6) Avaruus ei reagoi gravitaatioon, mutta se toimii gravitaation suhteen tasapainottimena. Ellei avaruuden muodostamaa pehmikettä olisi, avaruudessa sattuvat räjähdykset vavisuttaisivat ympäristössä olevia taivaankappaleita. Läpäistyllä avaruudella on myös gravitaatiota kumoava vaikutus fyysiseen eli lineaariseen gravitaatioon nähden; avaruus voi itse asiassa neutraloida tämän gravitaatiovaikutuksen, vaikkei se voikaan sitä viivyttää. Absoluuttinen gravitaatio on Paratiisin gravitaatiota. Paikallinen eli lineaarinen gravitaatio liittyy energian tai aineen sähköiseen vaiheeseen. Se toimii keskus-, super- ja ulkouniversumeissa, aina siellä, missä on tapahtunut sopivaa aineellistumista.
11:8.4 (125.7) Kosmisen vahvuuden, fyysisen energian, universumivoiman ja erilaisen aineellistumisen lukuisat muodot ilmentävät kolmea yleistä, vaikkakaan ei täysin selvärajaista, reagoinnin vaihetta suhteessa Paratiisin gravitaatioon:
11:8.5 (126.1) 1. Esigravitaatiovaiheet (vahvuus). Tämä on ensimmäinen askel avaruuden voimavarauksen yksilöitymisessä kosmisen vahvuuden esienergiamuodoiksi. Tämä tila on analoginen avaruuden alkuperäisen voimavarauksen käsitteen kanssa, jota toisinaan kutsutaan puhtaaksi energiaksi eli segregataksi.
11:8.6 (126.2) 2. Gravitaatiovaiheet (energia). Paratiisin vahvuudenorganisoijien toiminta tuottaa avaruuden voimavarauksen tämän muunnoksen. Se merkitsee sellaisten energiajärjestelmien ilmestymistä, jotka reagoivat Paratiisin gravitaation vetovoimaan. Tämä emergentti energia on alun perin neutraalia, mutta kun se edelleen muuttaa muotoaan, siinä ilmenee sen seurauksena niin sanottuja negatiivisia ja positiivisia ominaisuuksia. Nimeämme nämä vaiheet ultimataksi.
11:8.7 (126.3) 3. Jälkigravitatiiviset vaiheet (universumivoima). Tässä vaiheessa energia-aine osoittaa reagoivuutta lineaarisen gravitaation kontrolliin. Keskusuniversumissa nämä fyysiset järjestelmät ovat kolminkertaisia organisoitumia, jotka tunnetaan nimellä triata. Ne ovat ajallisuuden ja avaruuden luomistulosten supervoimallisia emojärjestelmiä. Universumivoiman Ohjaajat ja heidän työtoverinsa panevat liikkeelle superuniversumien fyysiset järjestelmät. Tällaiset aineelliset järjestelmät ovat kokoonpanoltaan kaksinaisia, ja ne tunnetaan nimellä gravita. Havonaa ympäröivät pimeät painovoimakappaleet eivät ole triataa eivätkä gravitaa, ja niiden vetovoimassa ilmenee kummankinmuotoista fyysistä gravitaatiota: lineaarista ja absoluuttista.
11:8.8 (126.4) Avaruuden voimavaraukseen eivät minkäänmuotoisen gravitaation väliintulot vaikuta. Tämä Paratiisin alkuperäinen anti ei ole aktuaalinen todellisuuden taso, vaan se on esivaiheena kaikille suhteellisille toiminnallisille ei-henkirealiteeteille: vahvuus-energian ilmentymille sekä voiman ja aineen organisoinnille. Avaruuden voimavaraus on vaikeasti määriteltävä termi. Se ei tarkoita sitä, mikä on avaruuden esivaihe; sen tulisi välittää ajatus ja idea avaruudessa olemassa olevista voimavarauksista ja potentiaaleista. Sen voidaan karkeasti ottaen ymmärtää käsittävän kaikki ne absoluuttiset influenssit ja potentiaalit, jotka virtaavat Paratiisista ja muodostavat Kvalifioimattoman Absoluutin avaruusläsnäolon.
11:8.9 (126.5) Paratiisi on universumien universumissa olevan kaiken energia-aineen absoluuttinen alkulähde ja ikuinen keskiö. Kvalifioimaton Absoluutti on sen julkituoja, säätelijä ja tyyssija, jonka lähteenä ja alkuperänä on Paratiisi. Kvalifioimattoman Absoluutin universaalinen läsnäolo näyttää vastaavan käsitystä gravitaation ulottuvuuden potentiaalisesta infiniittisyydestä, Paratiisin läsnäoloa edustavasta elastisesta jännitteestä. Tämä käsitys auttaa meitä ymmärtämään sen tosiasian, että kaikki vetäytyy sisäänpäin, kohti Paratiisia. Havainnollistus on karkea, mutta silti hyödyllinen. Siitä selviää myös, miksi gravitaatio toimii aina mieluummin tasolla, joka on kohtisuorassa massaan nähden; ilmiö, joka osoittaa Paratiisin ja sitä ympäröivien luomistulosten toisistaan eroavia ulottuvuuksia.
11:9.1 (126.6) Paratiisi on ainutlaatuinen sikäli, että se on kaikkien henkipersoonallisuuksien alkuperäinen lähtökohta- ja lopullinen määränpäämaailma. Vaikka onkin totta, ettei Paratiisi paikallisuniversumien kaikkien alempien henkiolentojen välittömänä määränpäänä olekaan, Paratiisi pysyy silti kaikkien aineellista tasoa korkeammalla olevien persoonallisuuksien halajamana tavoitteena.
11:9.2 (126.7) Paratiisi on infiniittisyyden maantieteellinen keskus. Se ei ole universaalisen luomistuloksen osa, ei edes ikuisen Havona-universumin varsinainen osa. Yleisesti puhumme Keskussaaresta ikään kuin se kuuluisi jumalalliseen universumiin, mutta todellisuudessa niin ei ole. Paratiisi on ikuinen ja omalaatuinen olemassa oleva.
11:9.3 (127.1) Menneessä ikuisuudessa, kun Universaalinen Isä ilmaisi henkiminuutensa infiniittisenä persoonallisuutena Iankaikkisen Pojan olennossa, samanaikaisesti hän paljasti ei-persoonallisen minuutensa infiniittisyyspotentiaalin Paratiisina. Ei-persoonallinen ja ei-hengellinen Paratiisi näyttää olleen väistämätön seuraus siitä Isän tahdosta ja teosta, joka iäisti Alkuperäisen Pojan. Näin Isä projisoi todellisuuden kahdeksi aktuaaliseksi osa-alueeksi – persoonalliseksi ja ei-persoonalliseksi, hengelliseksi ja ei-hengelliseksi. Isän ja Pojan toimintatahdon kohdattuaan näiden välinen jännitys antoi olemassaolevuuden Myötätoimijalle sekä aineellisten maailmojen ja hengellisten olentojen muodostamalle Keskusuniversumille.
11:9.4 (127.2) Kun todellisuus eriytyy persoonalliseksi ja ei-persoonalliseksi (Iankaikkiseksi Pojaksi ja Paratiisiksi), ei liene paikallaan kutsua ei-persoonallista ”Jumaluudeksi”, ellei sitten jotenkin kvalifioidusti. Jumaluuden tekojen energiaalisia ja aineellisia seurausilmiöitä voidaan tuskin kutsua Jumaluudeksi. Jumaluus voi saada aikaan paljon sellaista, joka ei ole Jumaluutta, eikä Paratiisi ole Jumaluutta; se ei myöskään ole tiedostava, siinä mielessä kuin kuolevainen ihminen koskaan tämän termin ymmärtäisi.
11:9.5 (127.3) Paratiisi ei ole minkään olennon tai elävän entiteetin esivanhempi; se ei ole luoja. Persoonallisuus ja mielellis-hengelliset suhteet ovat siirrettävissä, mutta malli ei ole. Mallit eivät koskaan ole heijastumia; ne ovat jäljennöksiä – toisintoja. Paratiisi on mallien absoluutti; Havona on näiden potentiaalien yksi näyte aktuaalisuudessa.
11:9.6 (127.4) Jumalan asuinsija on keskeinen ja ikuinen, loistava ja ihanteellinen. Hänen kotinsa on kaikkien universumien pääkaupunkimaailmojen kauneudentäyteinen malli; ja hänen välittömänä asuinpaikkanaan oleva keskusuniversumi on malli kaikille universumeille, kun ajatellaan niiden ihanteita, organisaatiota ja lopullista määränpäätä.
11:9.7 (127.5) Paratiisi on kaikkien persoonallisuustoimintojen universaalinen pääpaikka sekä kaikkien vahvuus-avaruudellisten ja energiailmentymien alkulähde ja keskus. Kaikki, mikä on ollut, nyt on tai tulee vastaisuudessa olemaan, on ollut, on ja tulee olemaan lähtöisin tältä ikuisten Jumalten keskusolinpaikalta. Paratiisi on koko luomistuloksen keskus, kaikkien energioitten lähde ja kaikkien persoonallisuuksien alkuperäinen lähtöpaikka.
11:9.8 (127.6) Mikä Paratiisissa on kuolevaisten kannalta tärkeintä, on loppujen lopuksi se tosiasia, että tämä Universaalisen Isän täydellinen asuinsija on Jumalan kuolevaisten ja materiaalisten poikien, ajallisuuden ja avaruuden evolutionaarisista maailmoista taivaaseen nousevien kuolevaisten olentojen, kuolemattomien sielujen reaalinen ja etäinen määränpää. Jokainen Jumalaa tunteva kuolevainen, joka on omaksunut elämäntehtäväkseen Isän tahdon täyttämisen, on jo astunut pitkälle, pitkälle Paratiisiin johtavalle tielle. Se tie merkitsee jumalallisuuden tavoittelua ja täydellisyyteen pyrkimistä. Ja kun tällainen eläimestä polveutuva olento seisoo, niin kuin lukemattomat jo seisovat, Paratiisissa Jumalten edessä sinne avaruuden vähäisiltä sfääreiltä noustuaan, tällainen saavutus edustaa sellaisen hengellisen muodonmuutoksen reaalisuutta, joka lähestyy jo korkeimmuuden rajoja.
11:9.9 (127.7) [Esittänyt Viisauden Täydellistäjä, joka valtuutettiin tähän tehtävään Uversan Päivien Muinaisten toimesta.]
Urantia-kirja
Luku 12
12:0.1 (128.1) UNIVERSAALISEN Isän kaukaisuuksiin ulottuvan luomistuloksen valtavuus on niin suuri, ettei finiittinen mielikuvituskaan pysty sitä tavoittamaan. Kokonaisuniversumin suunnattomuus saattaa jopa omaan luokkaani kuuluvan olennon käsityskyvyn hämmennyksiin, mutta kuolevaisen mielelle voidaan toki opettaa paljonkin siitä, millaisen kaavan mukaan universumit on suunniteltu ja järjestelty. Teidän on mahdollista tietää jotakin niiden fyysisestä organisaatiosta ja ihailtavasta hallinnosta. Saatte tietää paljonkin ajallisuuden seitsemää superuniversumia ja ikuisuuden keskusuniversumia asuttavien älyllisten olentojen erilaisista ryhmistä.
12:0.2 (128.2) Ymmärrämme aineellisen luomistuloksen olevan periaatteessa, toisin sanoen ikuisten potentiaaliensa osalta, infiniittinen, sillä Universaalinen Isä on aktuaalisesti infiniittinen, mutta tutkiessamme ja tarkkaillessamme aineellisen luomistuloksen kokonaisuutta tiedämme, että se jokaisena ajallisena hetkenä on rajallinen, vaikka se teidän finiittiselle mielellenne onkin verrattain rajaton, käytännöllisesti katsoen ääretön.
12:0.3 (128.3) Fyysistä lakia tutkittuamme ja tähtitarhoja tarkkailtuamme olemme vakuuttuneet siitä, ettei infiniittinen Luoja ole vielä ilmaantunut kosmisen julkitulon lopullisuudessa ja että Infiniittiseen sisältyvässä kosmisessa potentiaalissa on vielä paljon itseensäsulkeutunutta ja paljastumatonta. Kokonaisuniversumi saattaisi luoduista olennoista tuntua miltei infiniittiseltä, mutta se on vielä paljolti keskeneräinen. Aineellisella luomistuloksella on vielä fyysiset rajansa, ja ikuisen tarkoituksen kokemuksellinen paljastuminen on yhä käynnissä.
12:1.1 (128.4) Universumien universumi ei ole mikään ääretön taso, rajaton kuutio eikä loputon ympyrä, vaan sillä on aivan varmasti omat ulottuvuutensa. Fyysistä organisaatiota ja hallintoa koskevat lait todistavat lopullisesti, että koko valtava vahvuus-energian ja aine-voiman kokouma toimii perimmiltään avaruusyksikkönä, organisoituna ja koordinoituna kokonaisuutena. Aineellisen luomistuloksen havaittavissa oleva käyttäytyminen on todisteena siitä, että fyysisellä maailmankaikkeudella on määrätyt rajansa. Lopullisen todisteen sekä maailmankaikkeuden kehämäisyydestä että sen rajallisuudesta tarjoaa se meille hyvin tuttu tosiasia, että perusenergian kaikki muodot kiertävät aina kokonaisuniversumin avaruustasojen kaartuvaa rataa Paratiisin gravitaation lakkaamatonta ja ehdotonta vetoa noudattaen.
12:1.2 (128.5) Kokonaisuniversumin toisiaan seuraavista avaruustasoista muodostuvat läpäistyn avaruuden pääjakautumat: luomistuloksen kokonaisuus, organisoitu ja osittain asutettu tai vielä organisoitava ja asutettava. Ellei kokonaisuniversumi olisi sarja elliptisiä avaruustasoja, joiden liikevastus asteittain vähenee ja jotka vuorottelevat suhteellista liikkumattomuutta edustavien vyöhykkeiden kanssa, käsittääksemme joidenkin kosmisten energioiden havaittaisiin silloin karkaavan infiniittiseen kaukaisuuteen, suoraviivaista rataa tiettömään avaruuteen. Emme kuitenkaan koskaan kohtaa vahvuutta, energiaa tai ainetta, joka näin käyttäytyisi, vaan alati ne kiertävät kehää kiertämällä aina eteenpäin avaruuden suurista virtapiireistä muodostuvia ratoja pitkin.
12:1.3 (129.1) Jos edetään Paratiisista ulospäin ja kuljetaan läpi läpäistyn avaruuden vaakatasossa olevan ulottuman, kokonaisuniversumi esiintyy silloin kuutena samankeskisenä elliptisenä, Keskussaarta ympäröivänä avaruustasona:
12:1.4 (129.2) 1. Keskusuniversumi – Havona.
12:1.5 (129.3) 2. Seitsemän superuniversumia.
12:1.6 (129.4) 3. Ensimmäinen ulkoavaruuden taso.
12:1.7 (129.5) 4. Toinen ulkoavaruuden taso.
12:1.8 (129.6) 5. Kolmas ulkoavaruuden taso.
12:1.9 (129.7) 6. Neljäs ja uloin avaruuden taso.
12:1.10 (129.8) Havona, keskusuniversumi, ei ole ajallisuuteen kuuluva luomus; se on ikuinen olemassa oleva. Tämä koskaan alkamaton, koskaan päättymätön universumi koostuu miljardista ylevää täydellisyyttä olevasta sfääristä, ja sitä ympäröivät valtavat pimeät gravitaatiotaivaankappaleet. Havonan keskustassa on paikallaan pysyvä ja ehdottoman vakaa Paratiisin Saari kahdenkymmenenyhden satelliittinsa ympäröimänä. Keskusuniversumin reunamilla kiertävien pimeiden gravitaatiokappaleiden valtavan massan vuoksi tämän keskusluomuksen massasisältö ylittää suuresti kaiken sen massan, jonka tiedetään sisältyvän kaikkiin seitsemään suuruniversumisektoriin.
12:1.11 (129.9) Paratiisi–Havona-systeemi, ikuista Saarta ympäröivä ikuinen universumi muodostaa kokonaisuniversumin täydellisen ja ikuisen ytimen. Kaikki seitsemän superuniversumia ja kaikki ulkoavaruuden alueet kiertävät määrättyjä ratoja Paratiisin satelliittien ja Havonan sfäärien muodostaman jättiläismäisen keskuskoostuman ympäri.
12:1.12 (129.10) Seitsemän superuniversumia eivät ole primaarisia fyysisiä järjestelmiä. Niiden rajat eivät missään jaa tähtisumuperhettä, eivätkä ne mene ristiin minkään paikallisuniversumin, luomistyön perusyksikön, kanssa. Kukin superuniversumi on yksinkertaisesti maantieteellinen avaruusryhmittymä, joka koostuu osapuilleen yhdestä järjestyneen ja osittain asutetun, Havonan jälkeisen luomistyön seitsemänneksestä, ja niistä jokainen käsittää suurin piirtein yhtäläisen määrän paikallisuniversumeja ja sulkee sisäänsä yhtä paljon avaruutta. Nebadon, teidän paikallisuniversuminne, on eräs Orvontonin, seitsemännen superuniversumin, uudemmista luomuksista.
12:1.13 (129.11) Suuruniversumi on nykyinen organisoitu ja asutettu luomistulos. Se koostuu seitsemästä superuniversumista, joiden yhteenlaskettu evolutionaarinen potentiaali on noin seitsemän biljoonaa asutettua planeettaa, ellei keskusluomuksen ikuisia sfäärejä oteta lukuun. Mutta tähän varovaiseen arvioon ei ole sisällytetty arkkitehtonisia hallintosfäärejä, eikä se kata organisoimattomien universumien etäisiä ryhmiä. Suuruniversumin tämänhetkinen repaleinen reuna, sen epätasainen ja keskeneräinen äärialue, yhdessä koko tavattoman epävakaisen astronomisen tilan kanssa, panevat tähtientutkijamme uskomaan, että seitsemän superuniversumiakin ovat nykyisellään vielä keskeneräisiä. Kulkiessamme jumalallisen keskuksen sisältä mihin tahansa tiettyyn suuntaan ulospäin saavumme lopulta järjestetyn ja asutetun luomistuloksen ulkorajoille, tulemme suuruniversumin uloimmille äärille. Ja aivan tämän ulkorajan läheisyydessä, tällaisen suurenmoisen luomuksen kaukaisessa nurkassa, sijaitsee teidän tapahtumaintäyteinen paikallisuniversuminne.
12:1.14 (129.12) Ulkoavaruuden tasot. Kaukana avaruudessa, seitsemästä asutusta superuniversumista valtavan matkan päässä, on kerääntymässä laajoja ja uskomattoman häkellyttäviä, vahvuudesta ja aineellistuvista energioista koostuvia kehiä. Seitsemän superuniversumin energiakehien ja tämän vahvuustoimintaa osoittavan jättiläismäisen ulomman vyöhykkeen välissä on suhteellisen rauhallinen avaruusvyöhyke, jonka leveys vaihtelee, mutta on keskimäärin noin neljäsataatuhatta valovuotta. Näissä avaruuden vyöhykkeissä ei esiinny tähtipölyä – kosmista sumua. Näiden ilmiöiden tutkijamme ovat epävarmoja siitä, mikä on tällä seitsemää superuniversumia ympäröivällä, suhteellisen rauhallisella vyöhykkeellä olevien avaruusvahvuuksien täsmällinen status. Mutta noin puolen miljoonan valovuoden päässä nykyisen suuruniversumin äärireunalta havaitsemme alkavaksi vyöhykkeen, jossa esiintyy uskomattoman voimakasta energiatoimintaa. Toiminta lisääntyy volyymiltaan ja intensiteetiltään yli kahdenkymmenenviiden miljoonan valovuoden päähän. Nämä valtavat energisoivista vahvuuksista koostuvat pyörteet sijaitsevat ensimmäisellä ulkoavaruuden tasolla. Tämä yhtäjaksoinen vyö, jossa esiintyy kosmista aktiviteettia, ympäröi tunnettua, organisoitua ja asuttua luomistulosta sen joka puolelta.
12:1.15 (130.1) Näiden alueiden takana tapahtuu vieläkin suurimittaisempaa toimintaa, sillä Uversan fyysikot ovat löytäneet ensimmäisiä merkkejä vahvuuden ilmentymistä yli viisikymmentä miljoonaa valovuotta ensimmäisen ulkoavaruustason ilmiöitten äärimmäisten esiintymisalueitten takaa. Nämä toiminnat ennakoivat epäilemättä kokonaisuniversumin toisen ulkoavaruustason aineellisten luomusten organisointia.
12:1.16 (130.2) Keskusuniversumi on ikuisuuteen kuuluva luomus; seitsemän superuniversumia ovat ajallisuuden luomuksia. Ulkoavaruuden neljän tason on epäilemättä määrä olevaistaa–kehittää luomistyön perimmäisyys. On myös niitä, jotka väittävät, ettei Infiniittinen koskaan voi saavuttaa täyttä julkituloaan muutoin kuin infiniittisyydessä. Siksi he postuloivat neljännen ja äärimmäisen avaruustason takana olevaksi vielä yhden ja paljastumattoman luomuksen, mahdollisesti iäti laajenevan, koskaan päättymättömän, infiniittisen universumin. Teoriassa emme osaa rajoittaa sen enempää Luojan infiniittisyyttä kuin luomistuloksen potentiaalista infiniittisyyttäkään, mutta sellaisena kuin kokonaisuniversumi on olemassa ja sellaisena kuin sitä hallitaan, sillä on meidän käsityksemme mukaan rajansa: se on ehdottomasti rajallinen ja ulkoreunoiltaan se rajoittuu avoimeen avaruuteen.
12:2.1 (130.3) Kun Urantian tähtitieteilijät tähyilevät yhä voimakkaampien kaukoputkiensa läpi ulkoavaruuden salaperäisiin kaukaisuuksiin ja tekevät havaintoja miltei lukemattomien fyysisten universumien ihmetyttävästä kehityksestä, heidän tulisi tiedostaa, että he katselevat Kokonaisuniversumin Arkkitehtien tutkimattomien suunnitelmien suurenmoista toteutumista. On totta, että meillä tosiaankin on todisteita, jotka viittaavat tiettyjen paratiisipersoonallisuutta edustavien influenssien läsnäoloon siellä täällä niiden valtavien energiailmentymien parissa, jotka ovat näille ulkoavaruuden alueille tällä hetkellä luonteenomaisia, mutta laajemmasta näkökulmasta tarkasteltuna katsotaan yleisesti, että seitsemän superuniversumin ulkorajojen taakse ulottuvat avaruuden alueet muodostavat Kvalifioimattoman Absoluutin vaikutuspiirit.
12:2.2 (130.4) Paljaalla ihmissilmällä voidaan nähdä vain kaksi tai kolme Orvontonin superuniversumin rajojen ulkopuolella olevaa tähtisumua, mutta teleskooppinne tuovat nähtäville kirjaimellisesti miljoonia ja taas miljoonia näistä muodostumassa olevista fyysisistä universumeista. Useimmat nykyisten kaukoputkienne näkökentässä nähtävillenne paljastuvat tähtitarhat kuuluvat Orvontoniin, mutta suuremmat teleskoopit tunkeutuvat valokuvaustekniikan avulla kauas suuruniversumin rajojen taakse, ulkoavaruuden alueille, joissa lukemattomat universumit ovat järjestymässä. Ja nykyisten laitteidenne ulottumattomiin jää silti vielä miljoonittain universumeja.
12:2.3 (130.5) Kovinkaan kaukana tulevaisuudessa ei ole hetki, jolloin uudet teleskoopit tuovat Urantian astronomien ihmettelevien katseiden eteen ainakin 375 miljoonaa ulkoavaruuden kaukaisilla alueilla olevaa uutta galaksia. Samalla nämä voimakkaammat teleskoopit paljastavat monien aiemmin ulkoavaruudessa oleviksi luultujen saarekeuniversumien todellisuudessa kuuluvankin Orvontonin galaktiseen järjestelmään. Seitsemän superuniversumin kasvu jatkuu; itse kunkin superuniversumin äärireuna laajenee asteittain, uusia tähtisumuja vakiintuu ja järjestyy lakkaamatta, ja jotkin Urantian astronomien galaksin ulkopuolisina pitämät tähtisumut ovatkin todellisuudessa Orvontonin reunamilla ja liikkuvat meidän mukanamme.
12:2.4 (131.1) Uversan tähtientutkijat panevat merkille, että suuruniversumia kehystävät tähti- ja planeettaparvien sarjan esivaiheet, jotka ympäröivät samankeskisinä ulkouniversumien renkaina nykyistä asutettua luomistulosta sen joka puolelta. Uversan fyysikot laskevat, että näiden ulko- ja kartoittamattomien alueiden energia ja aine ylittävät jo moninkertaisesti kaikkiin seitsemään superuniversumiin sisältyvän aineellisen massan ja energiavarauksen. Meille kerrotaan, että näillä ulkoavaruuden tasoilla ilmenevä kosmisen vahvuuden metamorfoosi on Paratiisin vahvuudenorganisoijien funktio. Tiedämme näiden vahvuuksien olevan lisäksi esivaiheellisia niille fyysisille energioille, jotka nykyisin aktivoivat suuruniversumin. Orvontonin voimanohjaajilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä näiden kaukaisten maailmojen kanssa, liioin eivät niissä vaikuttavat energialiikkeet ole havaittavissa määrin yhteydessä organisoitujen ja asutettujen luomistulosten voiman virtapiireihin.
12:2.5 (131.2) Tiedämme peräti vähän näiden ulkoavaruuden suunnattomien ilmiöitten merkityksestä. Tulevaisuuden suurluomus on muodostumisvaiheessa. Voimme havaita sen suunnattomuuden, voimme erottaa sen laajuuden ja aistia sen majesteettiset mittasuhteet, mutta muutoin tiedämme näistä maailmoista vain vähän Urantian tähtitieteilijöitä enemmän. Sikäli kuin tiedämme, tässä tähtisumujen, aurinkojen ja planeettojen ulkorenkaassa ei ole ihmisten luokkaan kuuluvia aineellisia olentoja, ei enkeleitä eikä muitakaan henkiolentoja. Tämä etäinen alue on superuniversumien hallitusten toimivallan ja hallinnon ulkopuolella.
12:2.6 (131.3) Kautta Orvontonin uskotaan, että meneillään on uudentyyppinen luomisvaihe. Uskotaan, että syntymässä on sellainen universumien laji, josta tulevaisuudessa on määrä tulla kerääntyvän Lopullisuuden Saavuttajakunnan toimintojen näyttämö, ja mikäli arvelumme osuvat oikeaan, silloin loputon tulevaisuus saattaa tuoda teidän kaikkien silmienne eteen ne samat lumoavat näkymät, jotka loputon menneisyys toi vanhemmille veljillenne ja edeltäjillenne.
12:3.1 (131.4) Vahvuus-energian kaikkiin muotoihin – aineellisiin, mielellisiin ja hengellisiin – kohdistuu yhtäläisesti niitä puoleensa vetäviä voimia, gravitaatioksi kutsumiamme universaalisia läsnäoloja. Myös persoonallisuus reagoi gravitaatioon – yksinomaisesti Isälle kuuluvaan yhteyspiiriin. Mutta vaikka tämä yhteyspiiri kuuluukin yksinomaisesti Isälle, ei häntä muiltakaan yhteyspiireiltä ole suljettu pois. Universaalinen Isä on infiniittinen, ja hän toimii kokonaisuniversumin kaikissa neljässä absoluuttisen gravitaation piirissä, jotka ovat:
12:3.2 (131.5) 1. Universaalisen Isän persoonallisuusgravitaatio.
12:3.3 (131.6) 2. Iankaikkisen Pojan henkigravitaatio.
12:3.4 (131.7) 3. Myötätoimijan mieligravitaatio.
12:3.5 (131.8) 4. Paratiisin Saaren kosminen gravitaatio.
12:3.6 (131.9) Mainitut neljä piiriä eivät ole yhteydessä ala-Paratiisin vahvuuskeskukseen. Ne eivät ole sen paremmin vahvuuden, energian kuin voimankaan virtapiirejä. Ne ovat absoluuttisia läsnäolon piirejä, ne ovat Jumalan tavoin ajasta ja avaruudesta riippumattomia.
12:3.7 (132.1) Tässä yhteydessä on mielenkiintoista kirjata tietyt gravitaationtutkijakunnan viimeisten vuosituhansien aikana Uversassa tekemät havainnot. Tämä asiantunteva työryhmä on kokonaisuniversumin eri gravitaatiojärjestelmien osalta tullut seuraaviin johtopäätöksiin:
12:3.8 (132.2) 1. Fyysinen gravitaatio. Laadittuaan arvion suuruniversumin koko fyysisen gravitaatiokapasiteetin kokonaismäärästä he ovat suurella vaivalla suorittaneet vertailun tämän havainnon ja sen arvioidun kokonaismäärän välillä, joka absoluuttisesta gravitaatioläsnäolosta on tällä hetkellä toiminnassa. Nämä laskelmat osoittavat, että suuruniversumiin kohdistuvan gravitaation kokonaisvaikutus on hyvin pieni osa siitä, mikä on arvioitu Paratiisin gravitaatiovoimaksi, kun se on laskettu maailmankaikkeuteen sisältyvän aineen fyysisten perusyksikköjen gravitaatioreagoinnin perusteella. Mainitut tutkijat tulevat siihen hämmästyttävään johtopäätökseen, että keskusuniversumi ja sitä ympäröivät seitsemän superuniversumia käyttävät tällä hetkellä vain noin viittä prosenttia Paratiisin absoluuttista gravitaatiota edustavan, puoleensa vetävän voiman aktiivisesta vaikutuksesta. Toisin sanoen noin yhdeksänkymmentäviisi prosenttia Paratiisin Saaren aktiivisesta kosmisesta gravitaatiovaikutuksesta on tämän kokonaisuusteorian mukaan laskettuna tällä haavaa sidoksissa tämänhetkisten organisoitujen universumien rajojen tuolla puolen olevien aineellisten järjestelmien hallintaan. Kaikki puheena olevat laskelmat tarkoittavat absoluuttista gravitaatiota. Lineaarinen gravitaatio on vuorovaikutusilmiö, joka on laskettavissa vain, jos tunnetaan tällä hetkellä vaikuttava Paratiisin gravitaatio.
12:3.9 (132.3) 2. Hengellinen gravitaatio. Samaa vertailevaa arviointi- ja laskutapaa käyttäen nämä tutkijat ovat luodanneet henkigravitaation nykyistä reaktiokapasiteettia, ja Yksinäisten Sanansaattajien sekä muiden henkipersoonallisuuksien avulla he ovat päätyneet Toisen Lähteen ja Keskuksen aktiivisen henkigravitaation kokonaissummaan. Ja on perin valaisevaa havaita, että he saavat suuruniversumin aktuaaliselle ja toiminnalliselle henkigravitaatioläsnäololle jokseenkin saman arvon kuin minkä he postuloivat aktiivisen henkigravitaation tämänhetkiseksi kokonaismääräksi. Elikkä tällä hetkellä on tehtävissä se havainto, että Iankaikkisen Pojan henkigravitaatio – tämän kokonaisuusteorian mukaan laskettuna – toimii käytännöllisesti katsoen kokonaisuudessaan suuruniversumissa. Mikäli nämä havainnot ovat luotettavia, meidän on lupa tehdä se johtopäätös, että ulkoavaruudessa nyt kehittyvät universumit ovat nykyisellään täysin ei-hengellisiä. Ja jos se on totta, se selittäisi tyydyttävällä tavalla, miksi henkeä olevilla olennoilla on vain vähän tai ei mitään tietoa näistä laajoista energiailmenemistä, paitsi että he toki ovat tietoisia niiden fyysisen olemassaolon tosiasiasta.
12:3.10 (132.4) 3. Mieligravitaatio. Näiden samojen vertailevien laskutoimitusten periaatteita noudattaen samat asiantuntijat ovat käyneet mieligravitaation esiintymisestä ja reagoinnista muodostuvan ongelman kimppuun. Mielen arviointiyksikköön päästiin laskemalla kolmen aineellisen ja kolmen hengellisen mentaalisuustyypin keskiarvo, jos kohta sentyyppinen mieli, jota esiintyy voimanohjaajissa ja heidän kumppaneissaan, osoittautuikin häiritseväksi tekijäksi yritettäessä löytää mieligravitaation arvioimiseen sovellettava perusyksikkö. Ei ollut kovinkaan vaikeata arvioida Kolmannen Lähteen ja Keskuksen tämän teorian mukaista kapasiteettia mieligravitaatiotoimintaan. Vaikkeivät havainnot tässä tapauksessa olekaan yhtä kaiken kattavia kuin ne ovat fyysisen ja henkigravitaation arviointien osalta, ne ovat silti vertailumielessä hyvin valaisevia, jopa uteliaisuutta kiihottavia. Mainitut tutkijat päättelevät, että noin kahdeksankymmentäviisi prosenttia mieligravitaation reagoinnista Myötätoimijan puoleensa vetävään älylliseen voimaan on lähtöisin olemassa olevasta suuruniversumista. Tämä tuntuisi viittaavan siihen mahdollisuuteen, että kaikkialla ulkoavaruuden maailmoissa nyt käynnissä oleviin ja havaittaviin fyysisiin toimintoihin liittyy mielellisiä toimintoja. Vaikka tämä arvio luultavasti onkin melko epätarkka, se käy silti periaatteessa yksiin sen uskomuksemme kanssa, jonka mukaan älylliset vahvuudenorganisoijat ohjaavat universumievoluutiota suuruniversumin nykyisten ulkorajojen takaisilla avaruuden tasoilla. Mikä tämän otaksutun älyllisyyden luonne sitten lieneekin, se ei ilmeisestikään reagoi henkigravitaatioon.
12:3.11 (133.1) Mutta kaikki nämä laskelmat ovat parhaimmillaankin arviointeja, jotka pohjautuvat oletettuihin lakeihin. Meidän mielestämme ne ovat kokolailla luotettavia. Vaikka ulkoavaruudessa muutama henkiolento olisikin, heidän kollektiivinen läsnäolonsa ei vaikuttaisi merkittävästi laskelmiin, joissa on kysymys näinkin valtavista mittasuhteista.
12:3.12 (133.2) Persoonallisuusgravitaatiota ei voi laskea. Me havaitsemme tämän yhteyspiirin, muttemme pysty mittaamaan siihen reagoivia laadullisia sen enempää kuin määrällisiäkään realiteetteja.
12:4.1 (133.3) Kaikki kosmisen energian yksiköt ovat primaarisessa kiertoliikkeessä, ne toteuttavat tehtäväänsä pyöriessään ympäri universaalista rataansa. Avaruuden universumit osajärjestelmineen ja maailmoineen ovat kaikki pyöriviä sfäärejä, jotka liikkuvat pitkin kokonaisuniversumin avaruustasojen päättymättömiä kehiä. Ehdottomasti mikään ei ole koko kokonaisuniversumissa paikallaan pysyvää, paitsi itse Havonan keskus, ikuinen Paratiisin Saari, gravitaation keskus.
12:4.2 (133.4) Kvalifioimaton Absoluutti rajoittuu toiminnallisesti avaruuteen, muttemme ole yhtä varmoja tämän Absoluutin suhteesta liikkeeseen. Onko liike tähän luonnostaan kuuluvaa? Sitä emme tiedä. Tiedämme, ettei liike kuulu luonnostaan avaruuteen, edes avaruuden liikkeet eivät ole myötäsyntyisiä. Mutta näin varmoja emme ole Kvalifioimattoman suhteesta liikkeeseen. Kuka tai mikä on todellakin vastuussa niistä vahvuuden ja energian muodonmuutoksista koostuvista jättiläismäisistä toiminnoista, jotka nyt ovat käynnissä nykyisten seitsemän superuniversumin rajojen takana? Liikkeen alkuperästä meillä on seuraavia mielipiteitä:
12:4.3 (133.5) 1. Luulemme Myötätoimijan panevan alulle avaruudessa ilmenevän liikkeen.
12:4.4 (133.6) 2. Mikäli Myötätoimija saa aikaan avaruuden liikkeet, emme pysty sitä todistamaan.
12:4.5 (133.7) 3. Universaalinen Absoluutti ei pane alulle alkuperäistä liikettä mutta yhtenäistää kyllä kaikki liikkeestä alkunsa saavat jännitteet ja hallitsee niitä.
12:4.6 (133.8) Ulkoavaruudessa vahvuudenorganisoijat näyttävät olevan vastuussa niiden jättiläismäisten universumikiekkojen aikaansaamisesta, jotka nyt ovat kehittymässä tähdiksi, mutta sen, että ne kykenevät toimimaan tällä tavalla, on täytynyt mahdollistua jonkin Kvalifioimattoman Absoluutin avaruusläsnäolossa tapahtuneen modifioinnin kautta.
12:4.7 (133.9) Ihmisen näkökulmasta avaruus ei ole mitään – se on negatiivinen. Se on olemassa vain sikäli kuin se suhteutuu johonkin positiiviseen ja ei-avaruudelliseen. Avaruus on kuitenkin todellinen. Se sisältää liikkeen ja on sen edellytyksenä. Se jopa liikkuu. Avaruuden liikkeet ovat luokiteltavissa karkeasti ottaen seuraavasti:
12:4.8 (133.10) 1. Primaarinen liike – avaruuden respiraatio, avaruuden itsensä liike.
12:4.9 (133.11) 2. Sekundäärinen liike – toisiaan seuraavien avaruustasojen vuorottelevat pyörimissuunnat.
12:4.10 (133.12) 3. Suhteelliset liikkeet – siinä mielessä suhteelliset, että niitä ei voi mitata pitäen kiintopisteenä Paratiisia. Primaariset ja sekundaariset liikkeet ovat absoluuttisia, liikettä suhteessa liikkumattomaan Paratiisiin.
12:4.11 (133.13) 4. Korvaava eli korreloiva liike, joka on tarkoitettu koordinoimaan kaikkia muita liikkeitä.
12:4.12 (134.1) Samalla kun Aurinkonne ja siihen liittyvien planeettojen nykyinen keskinäissuhde tuo julki monia avaruuden suhteellisia ja absoluuttisia liikkeitä, samalla se kuitenkin antaa astronomisille havainnoijille herkästi sen vaikutelman, että olette avaruudessa verrattain paikallaan pysyviä ja että ympäristössä olevat tähtisikermät ja -virrat ovat kiitämässä ulospäin yhä kiihtyvin nopeuksin, sitä mukaa kun laskelmanne tavoittavat yhä kaukaisempia avaruuden alueita. Mutta asia ei ole näin. Läpäistyn avaruuden fyysisten luomistulosten nykyinen ulospäin suuntautuva ja yhdenmukainen laajeneminen jää teiltä kokonaan huomaamatta. Oma paikallisluomuksenne (Nebadon) on mukana tässä universaalisessa ulospäin suuntautuvassa laajenemisliikkeessä. Seitsemän superuniversumia kaikkineen osallistuvat yhdessä kokonaisuniversumin ulompien alueiden kanssa avaruusrespiraation kahden miljardin vuoden sykleihin.
12:4.13 (134.2) Universumien laajetessa ja supistuessa läpäistyn avaruuden aineelliset massat liikkuvat vuoronperään joko Paratiisin gravitaatiota vastaan tai sen myötäisesti. Työ, joka tehdään liikutettaessa luomistuloksen aineellista energiamassaa, on avaruustyötä, muttei voima-energiatyötä.
12:4.14 (134.3) Vaikka spektroskooppiset arviointinne astronomisista nopeuksista ovatkin kohtalaisen luotettavia, kun niitä sovelletaan omaan superuniversumiinne ja läheisiin superuniversumeihin kuuluviin tähtimaailmoihin, senlaatuiset laskelmat ovat kuitenkin täysin epäluotettavia, kun on puhe ulkoavaruuden maailmoista. Spektrin viivat siirtyvät lähestyvän tähden vaikutuksesta normaalista kohti violettia, ja samalla tavoin nämä viivat etääntyvän tähden vaikutuksesta siirtyvät kohti punaista. Mukana on monia vaikuttavia tekijöitä, jotka saavat tilanteen näyttämään siltä, että ulkouniversumien loittonemisnopeus kasvaa vauhtia, joka on yli satakuusikymmentä kilometriä sekunnissa kutakin etäisyyden miljoonan valovuoden lisäystä kohti. Yhä voimakkaampien teleskooppien kehittämisen jälkeen tulee tätä laskutapaa noudattaen näyttämään siltä kuin nämä tavattoman kaukaiset järjestelmät olisivat etääntymässä tästä osasta maailmankaikkeutta uskomatonta yli neljänkymmenenkahdeksantuhannen kilometrin sekuntivauhtia. Mutta tämä näennäinen etääntymisvauhti ei ole todellista; se johtuu lukuisista virhetekijöistä, joihin kuuluvat havaintokulman aiheuttama vääristymä ja muut ajasta ja avaruudesta johtuvat vääristymät.
12:4.15 (134.4) Mutta suurin kaikista tällaisista vääristymistä johtuu siitä, että ne laajat ulkoavaruuden universumit, jotka ovat lähimpänä seitsemän superuniversumin alueita, näyttävät pyörivän suuruniversumin pyörimissuuntaa vastaan. Toisin sanoen nämä myriadit tähtisumut niihin kuuluvine aurinkoineen ja sfääreineen pyörivät tällä hetkellä keskusuniversumin ympäri myötäpäivään. Seitsemän superuniversumia kiertävät Paratiisia vastapäivään. Näyttää siltä, että toinen galaksien ulkouniversumi kiertää seitsemän superuniversumin tavoin Paratiisin ympäri vastapäivään. Ja Uversan astronomiset tarkkailijat uskovat havaitsevansa merkkejä kiertoliikkeistä kaukaisuuksien takaisen avaruuden kolmannessa ulkovyöhykkeessä. Näissä liikkeissä alkaa näkyä pyrkimys myötäpäiväiseen kiertosuuntaan.
12:4.16 (134.5) On luultavaa, että näillä universumien peräkkäisten avaruuskiertokulkujen vuoroittaisilla suunnilla on jotakin tekemistä Universaalisen Absoluutin noudattaman kokonaisuniversumin sisäisen gravitaatiotekniikan kanssa. Tähän kuuluu vahvuuksien koordinoiminen ja avaruusjännitysten tasapainottaminen. Liike on avaruuden tapaan gravitaation täydenne tai tasapainote.
12:5.1 (134.6) Avaruuden tavoin myös aika on Paratiisin anti, muttei samassa mielessä vaan vain välillisesti. Aika ilmaantuu liikkeen ansiosta ja siksi, että mieli on luonnostaan tietoinen perättäisyydestä. Käytännön näkökulmasta liike on ajan kannalta välttämätön, muttei ole olemassa mitään liikkeeseen perustuvaa universaalista aikayksikköä, ellei sellaiseksi mielivaltaisesti oteta Paratiisi–Havonan standardipäivää. Avaruusrespiraation kokonaisvaltaisuus tosin hävittää sen merkityksen paikallisena ajanlaskun lähtökohtana.
12:5.2 (135.1) Avaruus ei ole infiniittinen, vaikka sen alkulähde onkin Paratiisissa. Se ei ole absoluuttinen, sillä Kvalifioimaton Absoluutti läpäisee sen. Emme tiedä avaruuden absoluuttisia rajoja, mutta sen me tiedämme, että ajan absoluutti on ikuisuus.
12:5.3 (135.2) Aika ja avaruus ovat erottamattomat vain ajallis-avaruudellisissa luomistuloksissa, seitsemässä superuniversumissa. Ei-ajallinen avaruus (avaruus vailla aikaa) on teoreettisesti olemassa, mutta ainoa todellisuudessa ajaton paikka on Paratiisin alue. Ei-avaruudellinen aika (aika ilman avaruutta) on olemassa paratiisitasolla toimivassa mielessä.
12:5.4 (135.3) Suhteellisen liikkeettömät väliavaruuden vyöhykkeet, jotka hipovat Paratiisia ja erottavat läpäistyn avaruuden läpäisemättömästä, toimivat siirtymävyöhykkeinä ajallisuudesta ikuisuuteen. Tästä johtuu se välttämättömyys, että Paratiisin pyhiinvaeltajat menettävät tietoisuutensa tämän siirtymävaiheen aikana, kun matkan on tarkoitus huipentua Paratiisin kansalaisuuden saavuttamiseen. Aikatietoiset vierailijat voivat mennä Paratiisiin ilman tätä unta, mutta he pysyvät silti ajallisuuden luotuina.
12:5.5 (135.4) Suhteita aikaan ei ole olemassa ilman avaruudessa esiintyvää liikettä, mutta aikatietoisuus on olemassa ilman tätä liikettä. Tapahtumien peräkkäisyys voi synnyttää aikatietoisuutta, vaikka liike puuttuisikin. Ihmisen mieli ei ole yhtä aikasidonnainen kuin avaruussidonnainen, mikä johtuu mielen synnynnäisestä luonteesta. Jopa maisen, ruumiillisessa hahmossa elettävän elämän aikana ihmisen luova mielikuvitus on verrattain riippumaton ajasta, vaikka hänen mielensä onkin tiukasti avaruussidonnainen. Mutta aika sinänsä ei ole geneettisesti mieleen kuuluva ominaisuus.
12:5.6 (135.5) Ajan tajuaminen tapahtuu kolmella eri tasolla:
12:5.7 (135.6) 1. Mielen tajuama aika – tietoisuus peräkkäisyydestä, liikkeestä, ja taju tapahtuman kestosta.
12:5.8 (135.7) 2. Hengen tajuama aika – oivallus liikkeestä Jumalaa kohti ja tietoisuus nousevasta liikkeestä kohti enentyvän jumalallisuuden tasoja.
12:5.9 (135.8) 3. Persoonallisuus luo ainutlaatuisen ajantajun Todellisuuden ymmärtämisestä sekä tietoisuuden läsnäolosta ja kestosta.
12:5.10 (135.9) Ei-hengelliset eläimet tuntevat vain menneisyyden ja elävät nykyhetkessä. Hengen asuttamalla ihmisellä on ennaltahahmottamisen kyky (ymmärrys): hän saattaa hahmottaa tulevaisuutta. Vain eteenpäin katsovat ja edistyvät asenteet ovat persoonallisesti todellisia. Staattinen etiikka ja perinnäinen moraalisuus ovat vain hieman eläimen tasoa ylempänä. Myöskään stoalaisuus ei edusta kovin korkeaa itseymmärryksen tasoa. Etiikasta ja moraalista tulee todella inhimillisiä, vasta kun ne ovat dynaamisia ja edistyviä, kun ne elävät universumitodellisuuden myötäisesti.
12:5.11 (135.10) Ihmispersoonallisuus ei ole pelkästään ajallisuuden ja avaruuden tapahtumia myötäilevä, vaan ihmispersoonallisuus voi myös toimia sellaisten tapahtumien kosmisena aiheuttajana.
12:6.1 (135.11) Universumi on ei-staattinen. Stabiilisuus ei ole vitkaisuuden tulos, vaan pikemminkin se on tulos energioiden vakautumisesta, mielten yhteistoiminnasta, morontioiden koordinoitumisesta, hengen harjoittamasta ylivalvonnasta ja persoonallisuuden yhdistymisestä. Stabiilisuus on kokonaan ja aina verrannollista jumalallisuuteen.
12:6.2 (135.12) Universaalinen Isä käyttää kokonaisuniversumin fyysisen valvonnan osalta ensimmäisyyttään ja ensisijaisuuttaan Paratiisin Saaren välityksellä. Kosmoksen hengellisen hallinnon suhteen Jumala on absoluuttinen Iankaikkisen Pojan persoonassa. Mielen valtakuntien suhteen Isä ja Poika toimivat Myötätoimijassa.
12:6.3 (136.1) Kolmas Lähde ja Keskus avustaa toisiinsa kytkeytyvien fyysisten ja hengellisten energioiden ja organisoitumien tasapainon ja koordinoinnin ylläpitämisessä sillä absoluuttisuudella, jolla hän pitää otteessaan kosmista mieltä, ja käyttämällä hänelle luontaisia ja universaalisia fyysiseen ja hengelliseen gravitaatioon kohdistuvia lisäkykyjä. Milloin tahansa ja missä tahansa tapahtuu aineellisen ja hengellisen välinen kytkentä, tällainen mieli-ilmiö on Äärettömän Hengen toimi. Ainoastaan mieli voi liittää aineellisen tason fyysiset vahvuudet ja energiat yhteen henkitason hengellisten voimien ja olentojen kanssa.
12:6.4 (136.2) Varmistukaa siitä, että kaikessa universaalisten ilmiöitten pohdiskelussanne otatte huomioon fyysisten, älyllisten ja hengellisten energioitten keskinäissuhteen, sekä siitä, että jää tarpeeksi tilaa niille odottamattomille ilmiöille, jotka liittyvät niiden yhdistymiseen persoonallisuuden toimesta, sekä niille ennalta arvaamattomille ilmiöille, jotka johtuvat kokemuksellisen Jumaluuden ja Absoluuttien toimista ja reaktioista.
12:6.5 (136.3) Universumi on tarkkaan ennalta arvattavissa oleva vain määrällisessä eli gravitaatiomittauksellisessa merkityksessä. Edes alkuperäiset fyysiset vahvuudet eivät reagoi lineaariseen gravitaatioon, eivätkä sitä tee myöskään korkeammat mielimerkitykset eivätkä perimmäisten universumirealiteettien todelliset henkiarvot. Laadullisessa mielessä universumi ei ole tarkkaan ennalta arvattavissa oleva, sikäli kuin kyse on uusista vahvuuksien yhteenliittymistä – olkootpa ne fyysisiä, mielellisiä tai hengellisiä –, vaikka monista tällaisista energioiden tai vahvuuksien yhteenliittymistä kriittisen tarkastelun kohteiksi alistettuina tuleekin osittain ennalta arvattavia. Kun luodun olennon persoonallisuus yhdistää aineen, mielen ja hengen, emme kykene täysin ennustamaan tällaisen vapaatahtoisen olennon päätöksiä.
12:6.6 (136.4) Kaikki ikiaikaisen vahvuuden, kehkeytyvän hengen ja muiden persoonattomien perimmäisyyksien vaiheet näyttävät reagoivan tiettyjen, suhteellisen vakaiden mutta tuntemattomien lakien mukaisesti, ja niille on ominaista tietty esiintymisen suurpiirteisyys ja reagoinnin joustavuus, jotka ovat useinkin hämmentäviä, kun ne kohtaa johonkin rajalliseen ja yksittäiseen tilanteeseen liittyvissä ilmiöissä. Mikä on selityksenä tälle ennalta arvaamattomalle reagoinnin vapaudelle, jota nämä ilmaantuvat universumiaktualiteetit osoittavat? Nämä tuntemattomat, mittaamattomat ennalta-arvaamattomuudet – liittyvätpä ne vahvuuden alkuyksikön käyttäytymiseen, identifioimattoman mielitason reaktioon tai siihen ilmiöön, että ulkoavaruuden alueilla on valmisteilla laaja esiuniversumi – tuovat luultavasti julki niitä Perimmäisen toimia ja Absoluuttien läsnäoloa ja aikaansaannoksia, jotka ajallisesti edeltävät kaikkien universumien Luojien toimintaa.
12:6.7 (136.5) Emme tiedä varmasti mutta otaksumme tällaisen hämmästyttävän monipuolisuuden ja perusteellisen koordinoinnin merkitsevän Absoluuttien läsnäoloa ja aikaansaavuutta, ja otaksumme, että tällainen yhdenmukaiselta näyttävän syysuhteen edessä ilmenevä reagoinnin moninaisuus tuo esille Absoluuttien reagointia, ei pelkästään välittömään ja tilanteeseen liittyvään syysuhteeseen, vaan myös kaikkiin muihin samantapaisiin syysuhteisiin koko kokonaisuniversumin piirissä.
12:6.8 (136.6) Yksilöillä on omat kohtalonsuojelijansa; planeetoilla, järjestelmillä, konstellaatioilla, universumeilla ja superuniversumeilla on kullakin omat hallitsijansa, jotka uurastavat toimialueidensa hyväksi. Havonaa ja jopa suuruniversumia valvovat ne, joille on uskottu tällainen suuri vastuu. Mutta kuka vaalii kokonaisuniversumin kokonaisuuden perustarpeita ja huolehtii niistä – Paratiisista aina neljännelle ja uloimmalle avaruustasolle saakka? Eksistentiaalisesti sellainen ylimmäinen huolenpito lienee katsottavissa Paratiisin-Kolminaisuuden asiaksi, mutta kokemukselliselta kannalta Havonan jälkeisten universumien ilmaantuminen on riippuvainen:
12:6.9 (136.7) 1. Potentiaalisuuden osalta Absoluuteista.
12:6.10 (136.8) 2. Ohjauksen osalta Perimmäisestä.
12:6.11 (137.1) 3. Evolutionaarisen koordinoinnin osalta Korkeimmasta.
12:6.12 (137.2) 4. Ennen nimenomaisesti tehtäväänsä asetettujen hallitsijoiden saapumista suoritettavan hallintotyön osalta Kokonaisuniversumin Arkkitehdeistä.
12:6.13 (137.3) Kvalifioimaton Absoluutti läpäisee koko avaruuden. Emme ole kaikin osin selvillä sen paremmin Jumaluusabsoluutin kuin Universaalisen Absoluutinkaan täsmällisestä statuksesta, mutta tiedämme jälkimmäisen toimivan aina siellä, missä Jumaluus- ja Kvalifioimaton Absoluutti toimivat. Jumaluusabsoluutti saattaa olla universaalisesti läsnä oleva, mutta hän on tuskin läsnä avaruudessa. Perimmäinen on tai tulee joskus olemaan avaruudellisesti läsnä neljännen avaruustason äärireunoille saakka. Epäilemme, onko Perimmäisellä koskaan avaruudellista läsnäoloa kokonaisuniversumin periferian ulkopuolella, mutta näiden rajojen muodostamissa puitteissa Perimmäinen yhdentää asteittain kolmeen Absoluuttiin sisältyvien potentiaalien luovaa organisointia.
12:7.1 (137.4) Kautta kaiken ajan ja avaruuden sekä kaikkeen todellisuuteen nähden, olipa se minkälaista tahansa, vaikuttaa horjumaton ja persoonaton laki, joka vastaa kosmisen sallimuksen toimintaa. Armo luonnehtii Jumalan rakkaudentäyteistä suhtautumista yksilöön, ja tasapuolisuus motivoi Jumalan asennetta kokonaisuuteen. Jumalan tahto ei välttämättä vallitse kokonaisuuden osan suhteen – yksittäisen yksilön sydämessä –, mutta hänen tahtonsa kyllä tosiasiallisesti hallitsee kokonaisuutta, universumien universumia.
12:7.2 (137.5) Kaikkiin Jumalan kanssakäymisiin kaikkien olentojen kanssa pätee se, etteivät hänen lakinsa ole luonnostaan mielivaltaisia. Teistä, joiden näkemys on rajoittunut ja joiden katsantokanta on rajallinen, Jumalan toimenpiteiden täytyy näyttää usein diktatorisilta ja mielivaltaisilta. Jumalan lait ovat pelkästään Jumalan tottumuksia, hänen toistuvia toimintatapojaan, ja hän tekee aina kaiken hyvin. Havaitsette, että Jumala tekee saman asian kerran toisensa jälkeen samalla tavoin yksinkertaisesti siksi, että se on kyseisissä olosuhteissa paras tapa tämän nimenomaisen asian suorittamiseksi; ja paras tapa on oikea tapa. Ja siksi ääretön viisaus aina määrää sen tehtäväksi tällä täsmällisellä ja täydellisellä tavalla. Teidän tulisi myös muistaa, ettei luonto ole pelkästään Jumaluuden toimi, vaan että ihmisen luonnoksi kutsumissa ilmiöissä on läsnä muitakin vaikuttavia tekijöitä.
12:7.3 (137.6) Jumalalliselle olemukselle on vastenmielistä sietää minkäänlaista rappeutumista tai edes sallia minkään puhtaasti henkilökohtaisen teon suorittamista kelvottomalla tavalla. Tehtäköön kuitenkin selväksi, että jos minkä tahansa tilanteen jumalallisuudessa, jossakin äärimmäisissä oloissa, missä tahansa tapauksessa, jossa korkeimman viisauden toteutuminen saattaisi viitata toisenlaisen menettelyn tarpeeseen – jos täydellisyyden vaatimukset jostakin syystä sanelisivat toisenlaisen, paremman reagointitavan –, silloin ja siinä tapauksessa kaikin puolin viisas Jumala toimisi tuolla paremmalla ja sopivammalla tavalla. Se olisi korkeamman lain julkituomista eikä alemman lain kumoamista.
12:7.4 (137.7) Jumalan tahtoon perustuvien tekojen pitkäaikainen toistuvuus ei tee Jumalasta omien tottumustensa orjaa. Mitään ristiriitaa ei vallitse Infiniittisen lakien välillä, vaan ne ovat kaikki erehtymättömyyttä osoittavia täydellisyyksiä. Ne ovat kaikki niitä kiistattomia säädöksiä, jotka ilmentävät virheettömiä päätöksiä. Laki on infiniittisen, täydellisen ja jumalallisen mielen muuttumaton reaktio. Jumalan teot ovat tästä niiden näennäisestä samanlaisuudesta huolimatta kaikki tahtoon perustuvia. Jumalassa ”ei ole mitään vaihtuvuutta eikä häivääkään muuttumisesta”. Muttei kaikkea sitä, mikä on totuudenmukaisesti sanottavissa Universaalisesta Isästä, voi sanoa yhtä varmasti kaikista hänen alaisuudessaan toimivista älyllisistä olennoista eikä hänen evolutionaarisista luoduistaan.
12:7.5 (137.8) Koska Jumala on muuttumaton, voitte luottaa hänen kaikissa tavanomaisissa tilanteissa suorittavan saman teon samalla yhtäläisellä ja tavanomaisella tavalla. Jumala on kaikille eläville ja elottomille luoduille vakauden tae. Hän on Jumala, siksi hän ei muutu.
12:7.6 (138.1) Koko tämä Jumalan käyttäytymisen järkkymättömyys ja toiminnan yhdenmukaisuus on persoonallista, tietoista ja mitä suurimmassa määrin tahtoperäistä, sillä suuri Jumala ei ole oman täydellisyytensä ja infiniittisyytensä avuton orja. Jumala ei ole mikään itsestään toimiva automaattinen voima, hän ei ole mikään orjallinen, lakiin sidottu voima. Jumala ei ole matemaattinen yhtälö eikä kemiallinen kaava. Hän on vapaatahtoinen ja ensisijainen persoonallisuus. Hän on Universaalinen Isä, ylivertaisesti persoonallinen olento ja kaikkien luotujen persoonallisuuden universaalinen lähde.
12:7.7 (138.2) Jumalan tahto ei mitenkään yhdenmukaisesti vallitse Jumalaa etsivän aineellisen kuolevaisen sydämessä, mutta jos aikakehykset laajennetaan nykyhetken yli, niin että ne käsittävät koko ensimmäisen elämän, silloin Jumalan tahto alkaa näkyä yhä enemmän niissä hengen hedelmissä, joita hengen johdattamien Jumalan lasten elämä tuottaa. Ja sitten, jos ihmiselämää laajennetaan edelleen, niin että se käsittää morontiakokemuksen, jumalallisen tahdon havaitaan loistavan aina vain kirkkaampana niiden ajallisuuden luotujen hengellistyvissä teoissa, jotka ovat alkaneet maistaa ihmispersoonallisuuden ja Universaalisen Isän persoonallisuuden sukulaisuussuhteen kokemisen tuottamia jumalallisia riemuja.
12:7.8 (138.3) Jumalan Isyys ja ihmisten veljeys edustavat osan ja kokonaisuuden paradoksia persoonallisuuden tasolla. Jumala rakastaa kutakin yksilöä taivaallisen perheen yksilöllisenä lapsena. Ja kuitenkin Jumala rakastaa näin jokaista yksilöä, hänellä ei ole suosikkeja, ja hänen rakkautensa universaalisuus saa aikaan kokonaisuuden sukulaisuussuhteen, universaalisen veljeyden.
12:7.9 (138.4) Isän rakkaus yksilöllistää ehdottomasti jokaisen persoonallisuuden Universaalisen Isän ainutlaatuiseksi lapseksi, jolle ei infiniittisyydessä ole kaksoiskappaletta, tahdolliseksi olennoksi, jota ei edes ikuisuus voi korvata. Isän rakkaus kirkastaa jokaisen Jumalan lapsen valaisemalla taivaallisen perheen jokaisen jäsenen ja korostamalla voimakkaasti jokaisen persoonallisen olennon ainutlaatuisuutta suhteessa kaiken olevaisen Isän veljespiirin ulkopuolella oleviin persoonattomiin tasoihin. Jumalan rakkaus tuo vaikuttavasti julki kunkin tahdollisen luodun transsendenttisen arvon, paljastaa erehtymättömästi sen korkean arvon, jonka Universaalinen Isä antaa jokaiselle ja itse kullekin lapselleen, korkeimmasta paratiisistatuksen omaavasta luojapersoonallisuudesta vähäisimpään, tahdollisen luodun arvon omaavaan olentoon ihmisten villiheimojen joukossa jonkin ajallisen ja avaruudessa olevan, evolutionaarisen maailman ihmislajin aamunkoitossa.
12:7.10 (138.5) Juuri tämä Jumalan yksilöä kohtaan osoittama rakkaus saa aikaan kaikista yksilöistä koostuvan jumalallisen perheen, Paratiisin-Isän vapaatahtoisten lasten universaalisen veljeskunnan. Ja tämä veljeskunta, koska se on universaalinen, on kokonaisuuden keskinäinen suhde. Veljeskunta, koska se on universaalinen, paljastaa ei suhdetta itse kuhunkin, vaan kaikkiin. Veljeskunta on kokonaisuusrealiteetti, ja se ilmentää sen vuoksi kokonaisuuden ominaisuuksia erotukseksi osan ominaisuuksista.
12:7.11 (138.6) Veljeys on universaaliseen olemassaoloon kuuluvan jokaisen persoonallisuuden välisen suhteen tosiasia. Yksikään persoona ei voi välttyä niiltä siunauksilta tai niiltä kiroilta, jotka kulloinkin ovat tuloksena suhteesta muihin persooniin. Osa hyötyy tai kärsii yhdessä kokonaisuuden kanssa. Kunkin ihmisen hyvä pyrkimys hyödyttää kaikkia ihmisiä; itse kunkin ihmisen erehdys tai pahuus lisää kaikkien ihmisten koettelemuksia. Miten liikkuu osa, siten liikkuu kokonaisuus. Miten edistyy kokonaisuus, siten edistyy osa. Osan ja kokonaisuuden väliset suhteelliset nopeudet määräävät, viivästyttääkö kokonaisuuden vitkaisuus sen osaa, vai ajaako sitä eteenpäin kosmisen veljeskunnan antama vauhti.
12:7.12 (139.1) On mysteeri, että Jumala on mitä korkeimmassa määrin persoonallinen, itsetajuinen olento, jolla on asuinpäämaja ja joka samalla on henkilökohtaisesti läsnä näin laajassa maailmankaikkeudessa ja joka on henkilökohtaisesti yhteydessä tällaiseen kutakuinkin äärettömään määrään olentoja. Sen, että tällainen ilmiö on ihmisen käsityskyvyn ylittävä mysteeri, ei pitäisi vähimmässäkään määrin vähentää uskoanne. Älkää salliko infiniittisyyden suuruuden, ikuisuuden suunnattomuuden, älkääkä Jumalan ylivertaisten ominaisuuksien suurenmoisuuden ja loistavuuden herättää teissä ylenmääräistä pelkoa, järkyttää tai masentaa teitä, sillä Isä ei ole kovinkaan kaukana kenestäkään teistä; hän asuu teissä, ja hänessä me kaikki kirjaimellisesti liikumme, tosiasiallisesti elämme ja sananmukaisesti olemme.
12:7.13 (139.2) Vaikka Paratiisin-Isä toimiikin jumalallisten luojiensa ja luotujen lastensa kautta, hänellä on myös mitä läheisin sisäinen yhteys teihin, yhteys, joka on niin jalo, niin suuresti persoonallinen, että se menee jo minunkin käsityskykyni tuolle puolen – tuo Isän osasen salaperäinen yhteydenpito ihmissielun ja sen kuolevaisen mielen kanssa, jossa se tällä hetkellä asuu. Tietämällä sen, mitä näistä Jumalan lahjoista tiedätte, te siis tiedätte, että Isä on läheisessä kosketuksessa ei vain jumalallisiin kumppaneihinsa vaan myös ajallisuuden evolutionaarisiin, kuolevaisiin lapsiinsa. Isä tosiaankin pysyy Paratiisissa, mutta hänen jumalallinen läsnäolonsa asuu myös ihmisten mielessä.
12:7.14 (139.3) Vaikka Pojan henki vuodatetaankin kaiken lihan päälle, vaikka Poika kuolevaisen ruumiillisessa hahmossa viipyi kerran keskellänne, vaikka serafit henkilökohtaisesti varjelevat ja opastavat teitä, voiko kukaan näistä Toisen ja Kolmannen Lähteen jumalallisista olennoista silti koskaan toivoa pääsevänsä yhtä lähelle teitä tai ymmärtää teitä yhtä täysimääräisesti kuin Isä, joka on antanut osan itsestään olemaan sisimmässänne, olemaan todellinen ja jumalallinen, jopa ikuinen minuutenne?
12:8.1 (139.4) ”Jumala on henkeä”, mutta Paratiisi ei ole. Aineellinen maailmankaikkeus on aina se areena, jolla kaikki hengelliset toiminnot tapahtuvat; henkiolennot ja henkeä olevat taivaaseennousijat elävät ja työskentelevät aineellista todellisuutta olevilla fyysisillä sfääreillä.
12:8.2 (139.5) Kosmisen vahvuuden anti, kosmisen gravitaation maailma, on Paratiisin Saaren tehtäväkenttä. Kaikki alkuperäinen vahvuus-energia lähtee liikkeelle Paratiisista, ja lukemattomien universumien rakentamiseen tarvittava aine kiertää nyt koko kokonaisuniversumin piirissä sellaisen supergravitaatioläsnäolon muodossa, josta koostuu läpäistyn avaruuden vahvuusvaraus.
12:8.3 (139.6) Olivatpa vahvuuden muunnokset kaukaisissa universumeissa millaiset hyvänsä, kerran Paratiisista lähdettyään vahvuus matkaa edelleen ikuisen Saaren koskaan päättymättömän, aina läsnä olevan, katkeamattoman vetovoimavaikutuksen alaisena, kiertäen uskollisesti ja myötäsyntyisesti iäti ympäri universumien ikuisia avaruusratoja. Fyysinen energia on se ainoa realiteetti, joka universaalisen lain noudattamisessaan on uskollinen ja vankkumaton. Vain luodun olennon tahtotoiminnan alueella on esiintynyt poikkeamista jumalallisilta poluilta ja alkuperäisistä suunnitelmista. Voima ja energia ovat universaaliset todisteet keskellä olevan Paratiisin Saaren vakaudesta, pysyvyydestä ja ikuisuudesta.
12:8.4 (139.7) Hengen lahjoittaminen ja persoonallisuuksien hengellistäminen, hengellisen gravitaation alue, on Iankaikkisen Pojan toimipiiri. Ja tämä Pojan henkigravitaatio, joka vetää kaikkia hengellisiä reaalisubjekteja alati puoleensa, on aivan yhtä todellinen ja absoluuttinen kuin Paratiisin Saaren kaikkivoipa aineellinen vetovoima. Mutta aineellisen mielen omaavalle ihmiselle ovat luonnollisesti tutumpia fyysisluontoiset, aineelliset ilmenemät kuin yhtä lailla todelliset ja voimalliset hengellisluontoiset toiminnot, jotka vain sielun hengellinen ymmärrys erottaa.
12:8.5 (140.1) Sitä mukaa kuin minkä tahansa maailmankaikkeudessa olevan persoonallisuuden mieli käy hengellisemmäksi – enemmän Jumalan kaltaiseksi –, siitä tulee yhä vähemmän aineelliseen gravitaatioon reagoiva. Fyysiseen gravitaatioon reagoinnin perusteella mitattu reaalisuus on henkisen sisällön laadun perusteella määritellyn reaalisuuden antiteesi. Fyysisen gravitaation vaikutus on ei-henkisen energian määrän määritin; hengellisen gravitaation vaikutus on jumalallisuuden elävän energian laadun mitta.
12:8.6 (140.2) Mitä Paratiisi on fyysiselle luomistulokselle ja mitä Iankaikkinen Poika on hengelliselle maailmankaikkeudelle, sitä Myötätoimija on mielen maailmoille – aineellisten, morontiaalisten ja hengellisten olentojen ja persoonallisuuksien älylliselle universumille.
12:8.7 (140.3) Myötätoimija reagoi sekä aineellisiin että hengellisiin realiteetteihin, ja sen vuoksi hänestä tulee luonnostaan kaikkien älyllisten olentojen universaalinen hoivaaja, olentojen, jotka saattavat edustaa luomistyön sekä aineellisten että hengellisten osa-alueiden liittoa. Älyllisyyden lahjaksi antaminen, niin aineellisesta kuin hengellisestä huolehtiminen mielenä ilmenevässä ilmiössä, on yksinomaisesti Myötätoimijalle kuuluva toimikenttä. Näin hänestä tulee hengellisen mielen osapuoli, morontiaalisen mielen sisin olemus ja ajallisuuden evolutionaaristen luotujen aineellisen mielen substanssi.
12:8.8 (140.4) Mieli on se menetelmä, jolla henkirealiteeteista tulee luoduille persoonallisuuksille kokemuksellisia. Ja viime kädessä jopa ihmismieleen sisältyvät yhdistävät mahdollisuudet, kyky koordinoida asioita, ideoita ja arvoja, ovat aineellisuuden ylittäviä.
12:8.9 (140.5) Vaikka on tuskin mahdollista, että kuolevaisen mieli käsittäisi suhteellisen kosmisen todellisuuden seitsemää tasoa, pitäisi ihmisälyn kuitenkin kyetä tajuamaan paljonkin siitä, mikä on finiittisen todellisuuden kolmen toimivan tason tarkoitus:
12:8.10 (140.6) 1. Aine. Järjestynyt energia, joka on lineaarisen gravitaation alainen, paitsi milloin liike sitä muuntelee ja mieli sitä säätelee.
12:8.11 (140.7) 2. Mieli. Järjestynyt tajunta, joka ei ole tyystin aineellisen gravitaation alainen ja joka vapautuu kokonaan, kun henki sitä modifioi.
12:8.12 (140.8) 3. Henki. Korkein persoonallinen realiteetti. Todellinen henki ei ole aineellisen gravitaation alainen, vaan siitä tulee lopulta kaikkien persoonallisuuden arvon omaavien kehittyvien energiajärjestelmien liikkeelle paneva voima.
12:8.13 (140.9) Kaikkien persoonallisuuksien olemassaolon tavoite on henki; aineelliset ilmentymät ovat suhteellisia, ja kosminen mieli on näiden universaalisten vastakohtien välillä. Mielen lahjoittaminen ja hengen jakaminen ovat Jumaluuden kumppanipersoonien, Äärettömän Hengen ja Iankaikkisen Pojan, työtä. Kokonaisvaltaisen Jumaluuden reaalisuus ei ole mieltä, vaan henki-mieltä – persoonallisuuden yhdistämää mieli-henkeä. Siitä huolimatta sekä hengen että aineen absoluutit yhtyvät Universaalisen Isän persoonassa.
12:8.14 (140.10) Paratiisissa kolme energiaa – fyysinen, mielellinen ja hengellinen – ovat tasavertaisia. Energia-aine on evolutionaarisessa kosmoksessa hallitsevassa asemassa, paitsi persoonallisuudessa, jossa henki on mielen välityksellä pyrkimässä herruuteen. Henki on kaikkien luotujen persoonallisuuskokemuksen perustavaa laatua oleva realiteetti, sillä Jumala on henki. Henki on muuttumaton, ja sen vuoksi se ylittää kaikissa persoonallisuussuhteissa sekä mielen että aineen, jotka ovat asteittaisen saavuttamisen kokemuksellisia muuttujia.
12:8.15 (140.11) Kosmisessa kehityksessä aineesta tulee filosofinen varjo, jonka mieli luo jumalallisen valaistumisen hengen kirkkauden läsnä ollessa, mutta tämä ei kumoa aine-energian reaalisuutta. Mieli, aine ja henki ovat yhtä todellisia, mutta persoonallisuuden kannalta niillä ei ole jumaluuden saavuttamista ajatellen yhtäläistä arvoa. Jumaluuden tiedostaminen on asteittain edistyvä hengellinen kokemus.
12:8.16 (141.1) Mitä kirkkaampi hengellistyneen persoonallisuuden (Isä maailmankaikkeudessa, potentiaalisen henkipersoonallisuuden osanen yksilöllisyyden omaavassa luodussa) loisto on, sitä suurempi on se varjo, jonka väliin tuleva mieli luo aineellisen verhonsa ylle. Ajallisuudessa ihmisruumis on aivan yhtä todellinen kuin mieli tai henki, mutta kuolemassa sekä mieli (identiteetti) että henki jäävät eloon, kun ruumis sen sijaan ei jää. Kosminen todellisuus voi puuttua persoonallisuuden kokemuksesta. Ja niinpä kreikkalaisella kielikuvallanne, jonka mukaan aineellinen on todellisemman henkisubstanssin pelkkä varjo, on todellakin filosofista merkitystä.
12:9.1 (141.2) Henki on universumeissa pohjimmainen persoonallinen realiteetti, ja persoonallisuus on pohjimmaista kaikelle kehittyvälle kokemukselle hengellisestä reaalisuudesta. Jokaisella persoonallisuuskokemuksen vaiheella kullakin peräkkäisellä universumietenemisen tasolla on joukoittain johtolankoja houkuttelevien persoonallisten realiteettien löytämiseksi. Ihmisen todellisena päämääränä on uusien ja henkeä olevien tavoitteiden luominen ja sitten tällaisten aineettomia arvoja edustavien verrattomien tavoitteiden kosmisiin houkuttimiin reagoiminen.
12:9.2 (141.3) Rakkaus on persoonallisuuksien välisen siunauksellisen kanssakäymisen salaisuus. Yksi ainoa kontakti ei riitä henkilön todelliseen tuntemiseen. Matemaattisen päättelyn avulla et voi tuntea musiikkia niin, että osaisit sitä arvostaa, vaikka musiikki onkin eräs matemaattisen rytmin muoto. Puhelintilaajalle annettu numero ei millään tavoin yksilöi kyseessä olevan tilaajan persoonallisuutta eikä ilmoita mitään hänen luonteestaan.
12:9.3 (141.4) Matematiikka, aineellinen tiede, on välttämätön maailmankaikkeuden materiaalisten puolien älylliselle käsittelylle, muttei tällainen tietämys välttämättä kuulu totuuden korkeampaan tajuamiseen eikä hengellisten realiteettien henkilökohtaiseen arvostamiseen. Ei pelkästään elävien maailmassa, vaan jopa fyysisen energian maailmassa kahden tai useamman asian summa on varsin usein jotakin enemmän tai jotakin muuta kuin tällaisten yhdistymien ennustettavissa olevat, yhteen laskemalla saadut tulokset. Sen paremmin matemaattinen tiede kaikkineen kuin koko filosofian maailma tai korkein fysiikka tahi kemia eivät pystyisi ennustamaan saatikka tietämään, että kahden kaasumaisen vedyn atomin liitto yhden kaasumaisen hapen atomin kanssa antaisi tulokseksi uuden ja laadullisesti pelkän yhteenlaskun ylittävän substanssin – nestemäisen veden. Ymmärryksen ja tiedon tästä yhdestä ainoasta fysikaalis-kemiallisesta ilmiöstä olisi pitänyt olla esteenä materialistisen filosofian ja mekanistisen kosmologian kehittymiselle.
12:9.4 (141.5) Tekninen analyysi ei paljasta sitä, mitä joku persoona tai jokin kappale voi tehdä. Vettä esimerkiksi käytetään tuloksellisesti tulen sammuttamiseen. Se, että vesi sammuttaa tulen, on tosiasia, jonka tunnemme jokapäiväisestä kokemuksestamme, muttei mikään vedestä tehty analyysi voisi koskaan paljastaa tällaista ominaisuutta. Analyysi määrittelee veden koostuvan vedystä ja hapesta. Kun näitä alkuaineita tutkitaan lähemmin, paljastuu, että happi on palamisen varsinainen ylläpitäjä ja että vety itse on herkästi palavaa.
12:9.5 (141.6) Uskonnostanne on tulossa todellinen, koska se on nousemassa pelon orjuudesta ja taikauskon pauloista. Filosofianne ponnistelee vapautuakseen dogmeista ja perinnäisyydestä. Tieteenne on antautunut loputtoman pitkään kamppailuun totuuden ja erheen välillä, samalla kun se taistelee vapautuakseen abstraktion kahleista, matematiikan orjuudesta ja mekanistisen materialismin suhteellisesta sokeudesta.
12:9.6 (142.1) Kuolevaisella ihmisellä on henkiydin. Mieli on persoonallis-energiaalinen järjestelmä, joka on jumalallisen henkiytimen ympärillä ja joka toimii aineellisessa ympäristössä. Tällainen persoonallisen mielen ja hengen elävä suhde muodostaa ikuisen persoonallisuuden universumipotentiaalin. Todellinen vaikeus, pysyvä pettymys, vakava tappio tai väistämätön kuolema voivat tulla, vasta sen jälkeen kun minäkäsitykset ottavat vapauden täysin syrjäyttää keskeisen henkiytimen ohjaavan voiman ja rikkovat tällöin persoonallisuusidentiteetin kosmisen kaavan.
12:9.7 (142.2) [Esittänyt Viisauden Täydellistäjä Päivien Muinaisten antamin valtuuksin.]
Urantia-kirja
Luku 13
13:0.1 (143.1) PARATIISIN Keskussaaren ja Havonan sisimmän planeettakehän välissä sijaitsee avaruudessa kolme pienempää erityissfäärien kehää. Sisimpään kehään kuuluvat Universaalisen Isän seitsemän salaista sfääriä, toinen ryhmä koostuu Iankaikkisen Pojan seitsemästä valohohteisesta maailmasta, uloimmassa ovat Äärettömän Hengen seitsemän valtavaa sfääriä, Seitsemän Valtiashengen toimeenpanokeskusten maailmat.
13:0.2 (143.2) Nämä kolme Isän, Pojan ja Hengen seitsenmaailmaista kehää ovat ylittämättömän suurenmoisuuden ja uskomattoman kirkkauden sfäärejä. Jopa niiden aineellinen eli fyysinen rakenne kuuluu sellaiseen luokkaan, jota ei ole teille paljastettu. Jokainen kehä poikkeaa materiaalinsa puolesta muista, ja jokaisen kehän jokainen maailma on erilainen lukuun ottamatta Pojan seitsemää maailmaa, jotka ovat fyysiseltä kokoonpanoltaan samanlaisia. Kaikki kaksikymmentäyksi sfääriä ovat suunnattoman suuria, ja kukin seitsemän sfäärin ryhmä on eri tavalla iäistetty. Sikäli kuin tiedämme, ne ovat olleet aina; ne ovat Paratiisin tavoin ikuisia. Mitään muistiinmerkintöjä tahi perimätietoa niiden alkuperästä ei ole.
13:0.3 (143.3) Universaalisen Isän seitsemän salaista sfääriä, jotka kiertävät Paratiisia varsin lähellä ikuista Saarta, ovat ikuisten Jumaluuksien keskushohteen hengellistä valkeutta voimakkaasti heijastavia ja ne levittävät tätä jumalallisen autuuden valoa Paratiisin joka puolelle samoin kuin Havonan seitsemän kehän ylle.
13:0.4 (143.4) Iankaikkisen Pojan seitsemästä pyhästä maailmasta näyttävät saavan alkunsa hengellisen valkeuden persoonattomat energiat. Yksikään persoonallinen olento ei saata oleskella millään näistä seitsemästä maailmasta. Hengellisellä kirkkaudellaan ne valaisevat koko Paratiisin ja Havonan, ja ne johdattavat puhdasta hengen valkeutta seitsemään superuniversumiin. Myös nämä toisen kehän kirkkaat sfäärit säteilevät valoaan (lämmötöntä valoa) Paratiisiin ja seitsenkehäisen keskusuniversumin miljardille maailmalle.
13:0.5 (143.5) Äärettömän Hengen seitsemää maailmaa pitävät hallussaan Seitsemän Valtiashenkeä, jotka ohjaavat seitsemän superuniversumin kohtaloita ja jotka lähettävät matkaan Jumaluuden Kolmannen Persoonan hengellisen valkeuden näihin ajallisuuden ja avaruuden luomuksiin. Ja Paratiisin Saarta lukuun ottamatta koko Havona kylpee näissä hengellistävissä vaikutusvoimissa.
13:0.6 (143.6) Vaikka Isän maailmat ovatkin kaikkien Isältä persoonallisuuden saaneiden perimmäisen statuksen mukaisia sfäärejä, tämä ei silti ole näiden sfäärien ainoa funktio. Näissä maailmoissa oleskelee monenlaisia muitakin kuin persoonallisia olentoja. Isän kehän ja Hengen kehän jokaisella maailmalla on selvästi erottuva pysyvien kansalaisten tyyppinsä, mutta uskomme, että Pojan maailmoja asuttavat muuta kuin persoonallisuutta olevat, yhdenmuotoiset olentotyypit. Isän osaset kuuluvat Diviningtonin alkuperäisasukkaisiin; muita pysyväisten kansalaisten luokkia ei teille paljasteta.
13:0.7 (143.7) Paratiisin kaksikymmentäyksi satelliittia palvelevat monia sellaisia tarkoituksia sekä keskus- että superuniversumeissa, joita ei näissä kertomuksissa paljasteta. Kykenette ymmärtämään niin tuiki vähän näiden sfäärien elämästä, ettette voi toivoakaan saavuttavanne niistä, niiden luonteesta tai toiminnasta edes likimain todellisuutta vastaavaa käsitystä; siellä on meneillään tuhansittain sellaisia toimintoja, joita ei teille paljasteta. Näihin kahteenkymmeneenyhteen sfääriin kätkeytyvät kokonaisuniversumin toiminnan potentiaalit. Käsissänne oleva kirja tarjoaa vain mahdollisuuden nähdä ohitse kiitävän vilahduksen verran tiettyjä rajattuja toimintoja, jotka koskevat suuruniversumin nykyistä universumiaikakautta tai paremminkin vain yhtä suuruniversumin seitsemästä sektorista.
13:1.1 (144.1) Pyhän elämän sfäärien Isän kehä sisältää universumien universumissa ainoat olennaisesti universumiin liittyvät persoonallisuuden salaisuudet. Nämä Paratiisin satelliitit, kolmesta kehästä sisimmäisin, ovat ainoat kielletyt persoonallisuutta koskevat keskusuniversumin alueet. Ala-Paratiisi ja Pojan maailmat ovat nekin ikään suljettuja persoonallisuuksilta, muttei kumpikaan näistä maailmoista ole millään tavalla suoranaisesti tekemisissä persoonallisuuden kanssa.
13:1.2 (144.2) Kolminaisuuden Stationaaristen Poikien korkeimpaan luokkaan kuuluvat Korkeimmuuden Kolminaistetut Salaisuudet ohjaavat Isälle kuuluvia Paratiisin maailmoja. Näistä maailmoista osaan kertoa vain vähän, niiden moninaisista toiminnoista saatan kertoa vieläkin vähemmän. Kertomani tieto koskee vain niitä olentoja, jotka toimivat näissä maailmoissa ja lähtevät niistä. Ja vaikka jonkin verran tunnenkin kuutta näistä erityismaailmoista, en silti ole koskaan laskeutunut Diviningtonille; se maailma on minulta tyystin kielletty.
13:1.3 (144.3) Eräänä näiden maailmojen salaisuuden syynä on se, että jokainen näistä pyhistä sfääreistä omaa Paratiisin-Kolminaisuuden muodostavien Jumaluuksien jonkin erityisedustuman tai ilmentymän, joka ei ole persoonallisuus, vaan sellainen ainutlaatuinen Jumalallisuuden läsnäolo, jota osaavat arvostaa ja jonka kykenevät ymmärtämään vain ne nimenomaiset älyllisten olentojen ryhmät, jotka asuvat tuolla sfäärillä tai joilla on sinne pääsy. Korkeimmuuden Kolminaistetut Salaisuudet ovat näiden erityisten ja persoonattomien Jumalallisuuden läsnäolojen edustajia. Ja Korkeimmuuden Salaisuudet ovat mitä suurimmassa määrin persoonallisia olentoja, joille on annettu ylevän ja vaativan työnsä edellyttämät suurenmoiset kyvyt ja jotka ovat tehtäväänsä oivallisella tavalla soveltuvia.
13:1.4 (144.4) 1. DIVININGTON. Tämä maailma on – ainutlaatuisessa mielessä – ”Isän syli”, Universaalisen Isän persoonallisen yhteydenpidon sfääri, ja siellä sijaitsee hänen jumalallisuutensa erityisilmentymä. Divinington on Ajatuksensuuntaajien Paratiisin-kohtauspaikka, mutta se on myös lukuisten muiden entiteettien, persoonallisuuksien ja Universaalisesta Isästä lähtöisin olevien olentojen koti. Iankaikkisen Pojan lisäksi monet muutkin persoonallisuudet ovat saaneet alkunsa Universaalisen Isän yksinään suorittamista toimenpiteistä. Tällä asuinsijalla ovat kanssakäymisissä ja siellä toimivat vain Isän osaset sekä ne persoonallisuudet ja muut olennot, joiden alkuperä juontuu suoraan ja ainoastaan Universaalisesta Isästä.
13:1.5 (144.5) Diviningtonin salaisuuksiin kuuluu Ajatuksensuuntaajien lahjoittamisen ja niiden toiminnan salaisuus. Niiden luonne, alkuperä sekä menetelmä, jolla ne ovat yhteydessä evolutionaaristen maailmojen vähäisiin luotuihin, ovat tämän paratiisisfäärin salaisuus. Nämä hämmästyttävät tapahtumat eivät meitä muita henkilökohtaisesti koske, ja sen vuoksi Jumaluudet katsovat oikeaksi salata täydeltä ymmärrykseltämme tämän suuren ja jumalallisen palvelumuodon tietyt piirteet. Sikäli kuin tulemme kosketuksiin jumalallisen toiminnan tämän osa-alueen kanssa, saamme näistä toiminnoista kaiken tiedon, mutta meillä ei ole täyttä tietoa tämän suurenmoisen lahjoitustoiminnan intiimeimmistä yksityiskohdista.
13:1.6 (145.1) Tähän sfääriin kätkeytyvät myös Isän kaikkien muunhahmoisten osasten, Gravitaatiosanansaattajien ja muiden, teille paljastamattomien olentojoukkojen olemuksen, tarkoituksen ja toimintojen salaisuudet. On varsin luultavaa, että minulta salatut Diviningtonia koskevat totuudet saattaisivat paljastettuina vain hämmentää ja haitata minua nykyisessä työssäni, ja toisaalta ehkäpä ne sitä paitsi ovat luokkaani kuuluvan olennon käsityskyvyn tuolla puolen.
13:1.7 (145.2) 2. SONARINGTON. Tämä sfääri on ”Pojan syli”, Iankaikkisen Pojan henkilökohtainen vastaanottomaailma. Se on taivaasta laskeutuvien ja taivaaseen nousevien Jumalan Poikien Paratiisin-päämaja, silloin ja sen jälkeen kun he ovat saaneet täydet valtuutensa ja lopullisen hyväksymisensä. Tämä maailma on Iankaikkisen Pojan kaikkien Poikien ja hänen rinnakkaisten ja häneen liittyvien Poikiensa Paratiisin-koti. On olemassa lukuisia jumalallisten poikien luokkia, jotka liittyvät tähän ylimaalliseen asuinsijaan ja joita ei ole paljastettu kuolevaisille, sillä he eivät ole tekemisissä niiden ylösnousemusjärjestelmää koskevien suunnitelmien kanssa, joiden mukaan ihminen etenee hengellisesti universumien kautta edelleen Paratiisiin.
13:1.8 (145.3) Sonaringtonin salaisuuksiin kuuluu jumalallisten Poikien ruumiillistumisen salaisuus. Kun Jumalan Pojasta tulee Ihmisen Poika, kun hän kirjaimellisesti syntyy naisesta, kuten teidän maailmassanne tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten tapahtui, se on universaalinen mysteeri. Sellaista tapahtuu kaiken aikaa kaikissa universumeissa, ja se on jumalallisena poikana olemisen sonaringtonilainen salaisuus. Suuntaajat ovat Jumala Isän mysteeri. Jumalallisten Poikien inkarnaatio on Jumala Pojan mysteeri; se on Sonaringtonin seitsemänteen sektoriin suljettu salaisuus. Tämä on maailma, jonne ei pääse kukaan muu kuin ne, jotka ovat tämän ainutlaatuisen kokemuksen omakohtaisesti läpikäyneet. Ainoastaan ne ruumiillistumisen vaiheet, joilla on tekemistä ylösnousemuksellisen elämänvaiheenne kanssa, on saatettu tietoonne. On olemassa monia muita ruumiillistumismysteerin vaiheita, jotka ilmenevät teille paljastamattomien Paratiisin-Poikien ruumiillistuessa. Nämä Pojat ovat sellaisissa universumipalveluun liittyvissä tehtävissä, joita ei teille paljasteta. Ja on vielä muitakin Sonaringtonin mysteerejä.
13:1.9 (145.4) 3. SPIRITINGTON. Tämä maailma on ”Hengen syli”, niiden korkeiden olentojen Paratiisin-koti, jotka edustavat yksinomaisesti Ääretöntä Henkeä. Tänne kokoontuvat Seitsemän Valtiashenkeä ja jotkut heidän jälkeläisistään kaikista universumeista. Tällä taivaallisella asuinsijalla voidaan kohdata myös lukuisia paljastamattomia henkipersoonallisuuksien luokkia. Nämä olennot on osoitettu sellaisiin maailmankaikkeuden moninaisiin toimintoihin, jotka eivät liity suunnitelmiin ajallisuuden kuolevaisten olentojen ylentämiseksi Paratiisin ikuisuustasoille.
13:1.10 (145.5) Spiritingtonin salaisuuksiin kuuluvat heijasteisuuden läpitunkemattomat mysteerit. Kerromme teille heijastamisen laajasta ja universaalisesta ilmiöstä, etenkin siitä, miten se vaikuttaa seitsemän superuniversumin päämajamaailmoissa, muttemme koskaan täysin selitä tätä ilmiötä, sillä emme sitä täysin ymmärrä. Paljon, hyvinkin paljon, toki siitä käsitämme, mutta monet perusseikat ovat meille yhä hämäriä. Heijasteisuus on Jumala Hengen salaisuus. Teille on selvitetty heijastuksen toimintoja siltä osin kuin se koskee kuolevaisen eloonjäämiseen liittyvää ylösnousemusjärjestelmää, ja siinäkin se kiistämättä vaikuttaa, mutta sen lisäksi heijastaminen on korvaamaton piirre universumitoiminnan lukuisten muiden osa-alueiden normaalissa sujumisessa. Tätä Äärettömän Hengen antamaa varustusta käytetään hyväksi myös kanavissa, jotka palvelevat muuta kuin tiedonkeruuta ja informaation levittämistä. Ja on olemassa muitakin Spiritingtonin salaisuuksia.
13:1.11 (145.6) 4. VICEGERINGTON. Tämä planeetta on ”Isän ja Pojan syli”, ja se on tiettyjen teille paljastamatta jäävien olentojen salainen sfääri. Nämä olennot saavat alkunsa Isän ja Pojan teoista. Se on myös useiden moninaista alkuperää olevien kunnialla kruunattujen olentojen Paratiisin-koti. Heidän alkuperänsä on moniosainen, mikä johtuu niistä monista erilaisista menetelmistä, joita seitsemässä superuniversumissa on käytössä. Tähän maailmaan kokoontuvat monet sellaiset olentoryhmät, joiden henkilöllisyyttä ei ole paljastettu Urantian kuolevaisille.
13:1.12 (146.1) Vicegeringtonin salaisuuksiin kuuluvat kolminaistamisen salaisuudet. Ja kolminaistaminen on se salaisuus, joka valtuuttaa Kolminaisuuden edustamiseen, Jumalten sijaishallitsijoina toimimiseen. Valta Kolminaisuuden edustamiseen liittyy vain niihin olentoihin – paljastettuihin tai paljastamattomiin –, jotka ovat kolminaistettuja, luotuja, olevaistettuja tai iäistettyjä keiden tahansa kahden tai kaikkien kolmen Paratiisin-Kolminaisuuden jäsenen toimesta. Tietyntyyppisten kunnialla kruunattujen olentojen kolminaistavin toimin aikaansaadut persoonallisuudet eivät edusta muuta kuin tässä kolminaistamisessa liikkeelle pantua käsitepotentiaalia, vaikka sellaiset olennot saattavatkin nousta sitä kaikille kaltaisilleen avoinna olevaa polkua, joka johtaa Jumaluuden syleilyyn.
13:1.13 (146.2) Kolminaistamattomat olennot eivät täysin ymmärrä joko kahden tai kolmen Luojan tai tiettyjen luotujen olentojen käyttämää kolminaistamismenetelmää. Et tule tällaista ilmiötä koskaan ymmärtämään, ellet kunnialla kruunatun elämänkaaresi kaukaisessa tulevaisuudessa sattuisi jolloinkin kokeilemaan tätä rohkeaa yritystä ja siinä onnistumaan, koska muussa tapauksessa nämä Vicegeringtonin salaisuudet pysyvät ainiaaksi sinulta kiellettyinä. Mutta minulle, joka olen korkea-arvoinen kolminaisuusalkuinen olento, kaikki Vicegeringtonin sektorit ovat avoinna. Ymmärrän täysin alkuperäni ja tulevaisuuteni salaisuuden, ja aivan yhtä täysin ja pyhästi minä sitä suojelen.
13:1.14 (146.3) On olemassa vielä muitakin kolminaistamisen muotoja ja vaiheita, joita ei ole saatettu urantialaisten tietoon, ja nämä kokemukset ovat henkilökohtaisten aspektiensa osalta Vicegeringtonin salaisella sektorilla asianmukaisesti suojattuina.
13:1.15 (146.4) 5. SOLITARINGTON. Tämä maailma on ”Isän ja Hengen syli”, ja se on kohtaamispaikkana suurenmoiselle paljastamattomien olentojen joukolle. Näiden olentojen alkuperä on Universaalisen Isän ja Äärettömän Hengen yhteisissä teoissa, ja he omaavat Hengeltä saamansa perimän lisäksi Isän luonteenpiirteitä.
13:1.16 (146.5) Se on myös Yksinäisten Sanansaattajien ja enkelien yläpuolella olevien muiden persoonallisuuksien koti. Perin harva näistä olennoista on tiedossanne. Heitä kuuluu tavattoman moniin sellaisiin luokkiin, joita ei ole paljastettu Urantialla. Siitä, että heidän kotipaikkansa on viidennessä maailmassa, ei välttämättä seuraa, että Isällä olisi mitään tekemistä Yksinäisten Sanansaattajien ja heidän enkelien ryhmää korkeammalla olevien kumppaniensa luomisen kanssa, mutta kuluvan universumiaikakauden aikana hän kylläkin vaikuttaa heidän toimintaansa. Nykyisen universumiaikakauden aikana Solitarington on myös Universumivoiman Ohjaajien statuksenmukainen sfääri.
13:1.17 (146.6) Lisäksi on olemassa lukuisia muita henkipersoonallisuuksien yhteisöjä, joita kuolevainen ihminen ei tunne, mutta jotka pitävät Solitaringtonia Paratiisin-kotinsa sfäärinä. Olisi muistettava, että universumitoimintojen kaikki jakautumat ja tasot ovat aivan yhtä täydellisesti varustetut hoivaavin hengin kuin on se maailma, jonka huolena on auttaa kuolevaista ihmistä nousemaan jumalalliseen paratiisipäämääräänsä.
13:1.18 (146.7) Solitaringtonin salaisuudet. Tämä maailma kätkee itseensä paitsi tiettyjä kolminaistamisen salaisuuksia myös ne salaisuudet, jotka koskevat Äärettömän Hengen henkilökohtaisia suhteita tiettyihin Kolmannen Lähteen ja Keskuksen korkeampiin jälkeläisiin. Solitaringtonissa ovat ne mysteerit, jotka koskevat Isän, Pojan ja Hengen henkien muodostamien lukuisten paljastamattomien luokkien ja Kolminaisuuden kolminkertaisen hengen sekä Korkeimman, Perimmäisen ja Korkein–Perimmäisen henkien välillä vallitsevia mitä läheisimpiä yhteyksiä.
13:1.19 (146.8) 6. SERAFINGTON. Tämä sfääri on ”Pojan ja Hengen syli”, ja se on kotimaailmana niille laajoille joukoille salaisiksi jääviä olentoja, jotka Poika ja Henki ovat luoneet. Se on myös määränpääsfäärinä kaikille enkelijoukkojen hoivaaville luokille, joihin kuuluvat supernafit, sekonafit ja serafit. Keskusuniversumissa ja sen ulkopuolella olevissa universumeissa palvelee myös monia sellaisten suurenmoisten henkien luokkia, jotka eivät ole ”hoivaavia henkiä niille, jotka perivät pelastuksen”. Kaikki nämä hengelliset työntekijät kaikilla universumitoimintojen tasoilla ja kaikissa maailmoissa pitävät Serafingtonia Paratiisin-kotinaan.
13:1.20 (147.1) Serafingtonin salaisuuksiin kuuluu kolmiosainen mysteeri, jonka osista saan mainita vain yhden: serafikuljetuksen mysteerin. Eri serafiluokkien ja niihin liittyvien henkiolentojen kyky sulkea henkihahmonsa sisään kaikenlaisia ei-aineellisia persoonallisuuksia ja kuljettaa niitä pitkiä planeettainvälisiä matkoja on salaisuus, joka on suljettu Serafingtonin pyhiin sektoreihin. Kuljetusserafit ymmärtävät tämän mysteerin, mutta he eivät välitä tätä tietoa meille muille, tai ehkä he eivät edes voisi sitä tehdä. Serafingtonin muut mysteerit liittyvät sentyyppisten henkipalvelijoiden persoonallisiin kokemuksiin, joita ei vielä ole paljastettu kuolevaisille. Ja me pidättäydymme käsittelemästä tällaisten lähisukulaisolentojenne salaisuuksia, sillä voitte miltei käsittää tällaiset teitä lähellä olevat olemassaolon lajit, ja tuntuisi luottamuksen pettämiseltä esittää hallussamme olevaa osittaistakaan tietoa näistä ilmiöistä.
13:1.21 (147.2) 7. ASCENDINGTON. Tämä ainutlaatuinen maailma on ”Isän, Pojan ja Hengen syli”, taivaaseen nousevien avaruuden luotujen olentojen kohtaamispaikka, niiden ajallisuuden pyhiinvaeltajien vastaanottosfääri, jotka Paratiisin-matkallaan kulkevat Havona-universumin kautta. Ascendington on ajallisuuden ja avaruuden ylösnousevien sielujen aktuaalinen Paratiisin-koti siksi, kunnes he saavuttavat paratiisillisen statuksen. Te kuolevaiset vietätte useimmat Havonan ”lomanne” Ascendingtonissa. Havonassa viettämänne elämän aikana Ascendington tulee olemaan teille sitä, mitä vaihtelunohjaajat merkitsivät teille paikallis- ja superuniversumissa tapahtuneen ylösnousemusetenemisen kuluessa. Siellä te olette mukana tuhansissa sellaisissa toiminnoissa, jotka ovat kuolevaisen mielikuvituksen ulottumattomissa. Ja aivan kuten jokaisen edeltävän, Jumalaa kohti etenevän ylösnousemusvaiheen aikana, ihmisminuutenne on astuva uusiin suhteisiin jumalallisen minuutenne kanssa.
13:1.22 (147.3) Ascendingtonin salaisuuksiin kuuluu muun muassa se mysteeri, miten aineelliseen ja kuolevaiseen mieleen rakentuu asteittain ja varmasti hengellinen ja potentiaalisesti kuolematon luonteen ja identiteetin vastine. Tämä ilmiö on universumien mysteereistä eräs kaikkein hämmentävimmistä: kuolemattoman sielun kehittyminen kuolevaisen ja aineellisen luodun mielessä.
13:1.23 (147.4) Ette tule koskaan täysin ymmärtämään tätä salaperäistä tapahtumaa, ennen kuin saavutatte Ascendingtonin. Ja juuri siksi koko Ascendington tulee olemaan avoinna ihmettelevälle katseellenne. Yksi Ascendingtonin seitsemännes on kielletty minulta – juuri se sektori, joka koskee tätä nimenomaista salaisuutta. Tämä salaisuus on (tai tulee olemaan) teidän tyyppiinne kuuluvien olentojen yksinomainen kokemus ja omaisuus. Tämä kokemus kuuluu teidän inhimilliselle olemassaolon muodollenne. Se persoonallisuuden luokka, johon minä kuulun, ei ole tämänkaltaisten tapahtumien kanssa suoranaisesti tekemisissä. Sen vuoksi se on minulta kielletty, mutta teille se lopulta paljastetaan. Mutta senkin jälkeen kun se on teille paljastettu, se jää jostakin syystä iäksi teidän salaisuudeksenne. Ette paljasta sitä meille ettekä millekään muulle olentoryhmälle. Tiedämme jumalallisen Suuntaajan ja inhimillistä alkuperää olevan kuolemattoman sielun ikuisesta fuusiosta, mutta ylösnousemukselliset lopullisuuden saavuttajat tuntevat tämän saman kokemuksen absoluuttisena realiteettina.
13:2.1 (147.5) Nämä erilaisten hengellisten olentoryhmien kotimaailmat ovat suunnattomia ja häkellyttäviä sfäärejä ja verrattomassa kauneudessaan ja suurenmoisessa loistossaan Paratiisin vertaisia. Ne ovat jälleennäkemisen maailmoja, jälleentapaamisen sfäärejä, jotka toimivat pysyvinä kosmisina osoitepaikkoina. Lopullisuuden saavuttajina teille annetaan asuinsija Paratiisissa, mutta Ascendington tulee olemaan kaikkina aikoina kotiosoitteenne, jopa silloinkin kun astutte palvelukseen ulkoavaruudessa. Kautta ikuisuuden tulette pitämään Ascendingtonia kotinanne, johon liittyy herkät muistot ja mieleen palautuvat muistikuvat. Sitten kun teistä tulee seitsemännen asteen henkiolentoja, saatatte luopua Paratiisissa asuvan statuksestanne.
13:2.2 (148.1) Mikäli ulkouniversumeja ollaan valmistelemassa, mikäli ne on tarkoitus asuttaa ajallisuuden luoduilla, joilla on ylösnousemuksen potentiaali, päättelemme siinä tapauksessa, että näiden tulevien aikojen lasten on myös määrä pitää Ascendingtonia Paratiisin-kotimaailmanaan.
13:2.3 (148.2) Ascendington on se ainoa pyhä sfääri, joka tulee olemaan varauksetta avoin sinun, paratiisitulokkaan, tarkasteluillesi. Vicegerington on se ainoa pyhä sfääri, joka on kokonaan ja varauksetta avoin minun tarkasteluilleni. Vaikka sen salaisuudet liittyvät omaan alkuperääni, en nykyisen universumiaikakauden kuluessa katso Vicegeringtonia kodikseni. Kolminaisuusperäiset olennot ja kolminaistetut olennot eivät ole sama asia.
13:2.4 (148.3) Kolminaisuusperäiset olennot eivät täysin jaa Isän maailmoja; heillä on vain heille kuuluvat kotinsa Paratiisin Saarella, hyvin lähellä Kaikkein Pyhintä Sfääriä. He ilmestyvät useinkin Ascendingtoniin, ”Isän, Pojan ja Hengen syliin”, jossa he seurustelevat avaruuden vähäisistä maailmoista saapuneiden veljiensä kanssa.
13:2.5 (148.4) Saattaisitte olettaa, että Luoja-Pojat, jotka ovat Isä–Poika-alkuisia, pitäisivät Vicegeringtonia kotinaan, mutta näin ei asia tänä Seitsenkertaisen Jumalan toiminnan universumiaikakautena ole. On monia samankaltaisia ongelmia, jotka hämmentävät teitä, sillä tulette varmasti kohtaamaan monia vaikeuksia pyrkiessänne ymmärtämään näitä varsin lähellä Paratiisia olevia asioita. Ette myöskään järkeilemällä voi menestyksellisesti selvittää näitä kysymyksiä, sillä tietonne ovat niin peräti vähäiset. Ja jos Isän maailmoista enemmän tietäisittekin, kohtaisitte yksinkertaisesti vain yhä enemmän vaikeuksia niin kauan, että tiedätte niistä kaiken. Millä tahansa näistä salaisista maailmoista olemiseen oikeuttava status hankitaan palvelulla kuten myös alkuperän luonteen perusteella, ja toisiaan seuraavat universumiaikakaudet saattavat sijoittaa ja varmasti sijoittavatkin uudelleen joitakin näistä persoonallisuusryhmittymistä.
13:2.6 (148.5) Sisäkehän maailmat ovat todellisuudessa enemmänkin kanssakäymiseen tarkoitettuja tai statuksesta kertovia kuin todellisia asuinsfäärejä. Yhtä maailmaa lukuun ottamatta kuolevaiset saavuttavat jokaisessa Isän maailmoista jonkin statuksen. Kun te kuolevaiset esimerkiksi saavutatte Havonan, teille myönnetään lähtölupa Ascendingtoniin, jonne olette sangen tervetulleita, mutta teillä ei ole lupaa vierailla kuudessa muussa pyhässä maailmassa. Sitten kun olette käyneet läpi paratiisijärjestelmän ja kun teidät on hyväksytty Lopullisuuden Saavuttajien jäsenyyteen, teille myönnetään pääsylupa Sonaringtoniin, sillä olette Jumalan poikia yhtä hyvin kuin taivaaseennousijoita – ja olette vielä sen lisäksi muutakin. Mutta aina on jäävä yksi Sonaringtonin seitsemännes, jumalallisten Poikien inkarnaatiosalaisuuksien sektori, joka pysyy tutkimuksiltanne suljettuna. Näitä salaisuuksia ei koskaan paljasteta taivaaseen nouseville Jumalan pojille.
13:2.7 (148.6) Lopulta teillä on täysin vapaa pääsy Ascendingtoniin ja suhteellisen vapaa pääsy Diviningtonia lukuun ottamatta kaikille muille Isän sfääreille. Muttei teidän sittenkään, kun teille on myönnetty lupa laskeutua viidelle jäljellä olevalle salaiselle sfäärille, kun teistä on tullut lopullisuuden saavuttajia, sallita vierailla näiden maailmojen kaikilla sektoreilla. Eikä teidän myöskään ole lupa laskeutua Diviningtonin, ”Isän sylin”, rannoille, vaikka aivan varmasti tulette kerran toisensa jälkeen seisomaan ”Isän oikealla puolella”. Koko iäisyydessä ei koskaan tule ilmaantumaan mitään sellaista, joka tekisi välttämättömäksi läsnäolonne Ajatuksensuuntaajien maailmassa.
13:2.8 (149.1) Nämä henkielollisten tapaamispaikkamaailmat ovat siinä määrin kiellettyä maata, että meitä on pyydetty olemaan kysymättä edes pääsylupaa näiden sfäärien niille alueille, jotka ovat täysin omien kokemusmaailmojemme ulkopuolella. Sinusta voi tulla yhtä luotutäydellinen kuin Universaalinen Isä on jumaluustäydellinen, mutta et silti saa tietää kaikkiin muihin universumipersoonallisuuksien luokkiin liittyviä kaikkia kokemuksellisia salaisuuksia. Kun Luojalla on kokemusperäinen persoonallisuutta koskeva salaisuus luotunsa kanssa, Luoja pitää tämän salaisuuden ikuisesti luottamuksellisena.
13:2.9 (149.2) Kaikki nämä salaisuudet ovat oletettavasti Korkeimmuuden Kolminaistettujen Salaisuuksien kollektiivisen ryhmän tuntemia. Nämä olennot puolestaan tuntee täysin vain heidän oma erityinen maailmaryhmänsä, muut olentoluokat ymmärtävät heitä vain vähän. Tulet Paratiisiin päästyäsi tuntemaan ne kymmenen Korkeimmuuden Salaisuutta, jotka johtavat Ascendingtonia, ja rakastamaan heitä palavasti. Diviningtonia lukuun ottamatta tulet niin ikään ymmärtämään osittain Isän muiden maailmojen Korkeimmuuden Salaisuuksia, vaikkakaan et yhtä täydellisesti kuin Ascendingtonissa.
13:2.10 (149.3) Korkeimmuuden Kolminaistetut Salaisuudet, niin kuin heidän nimestäänkin voisi päätellä, ovat yhteydessä Korkeimpaan; he ovat niin ikään suhteessa Perimmäiseen ja tulevaisuuden Korkein–Perimmäiseen. Nämä Korkeimmuuden Salaisuudet ovat Korkeimman salaisuuksia samoin kuin Perimmäisen salaisuuksia ja vielä Korkein–Perimmäisenkin salaisuuksia.
13:3.1 (149.4) Iankaikkisen Pojan seitsemän valohohteista sfääriä ovat puhtaan henkiolemassaolon seitsemän vaiheen maailmoja. Nämä säteilevät taivaankappaleet ovat Paratiisin ja Havonan kolmijakoisen valon lähteitä, ja niiden vaikutus rajoittuu suurimmalta osaltaan, muttei kokonaan, keskusuniversumiin.
13:3.2 (149.5) Persoonallisuutta ei näillä Paratiisin satelliiteilla esiinny. Näistä puhtaan hengen olinsijoista ei sen vuoksi ole kuolevaiselle ja aineelliselle persoonallisuudelle paljonkaan kerrottavissa. Meille opetetaan, että nämä maailmat ovat täynnä Iankaikkisen Pojan olentojen muuta kuin persoonallisuutta edustavaa elollisuutta. Päättelemme, että näitä entiteettejä kerätään kokoon projisoiduissa ulkoavaruuden uusissa universumeissa suoritettavaa palvelua varten. Paratiisin filosofit ovat sitä mieltä, että jokainen noin kahden miljardin Urantia-vuoden mittainen Paratiisin sykli merkitsee sitä, että Iankaikkisen Pojan salaisissa maailmoissa luodaan taas uudet reservit näihin luokkiin kuuluvia olentoja.
13:3.3 (149.6) Sikäli kuin olen saanut tietää, yksikään persoonallisuus ei ole koskaan vieraillut yhdelläkään näistä Iankaikkisen Pojan sfääreistä. Minulle ei ole koskaan annettu tehtäväksi käydä yhdessäkään näistä maailmoista koko sen pitkän kokemukseni aikana, joka minulla on Paratiisin sisä- ja ulkopuolelta. Eivät edes Iankaikkisen Pojan myötäluomat persoonallisuudet mene näihin maailmoihin. Päättelemme, että kaikentyyppiset persoonattomat henget – siitä riippumatta kenen jälkeläisiä ne ovat – pääsevät näihin hengen koteihin. Koska olen persoona ja omaan henkihahmon, tällainen maailma näyttäisi minusta epäilemättä tyhjältä ja autiolta, vaikka minun olisi lupa siellä käydäkin. Korkeat henkipersoonallisuudet eivät kaipaa tarkoituksettoman uteliaisuuden tyydyttämistä, täysin hyödytöntä seikkailua. Koko ajan on olemassa jopa liiankin paljon mielenkiintoista ja tarkoituksellista seikkailua, jotta mitään suurta kiinnostusta pääsisi kehittymään sellaisia hankkeita kohtaan, jotka ovat joko turhia tai epätodellisia.
13:4.1 (149.7) Havonan sisäkehän ja Iankaikkisen Pojan säteilevien sfäärien välissä kiertävät Äärettömän Hengen seitsemän maailmaa, joita asuttavat Äärettömän Hengen jälkeläiset, kunnialla kruunattujen luotujen persoonallisuuksien kolminaistetut pojat ja muuntyyppiset paljastamattomat olennot, jotka huolehtivat siitä, että universumitoimintojen piirissä olevien eri maailmojen monet hankkeet tulevat tehokkaasti hoidetuiksi.
13:4.2 (150.1) Seitsemän Valtiashenkeä ovat Äärettömän Hengen korkeimmat ja perimmäiset edustajat. Heillä on henkilökohtaiset asemapaikkansa, voimakohtionsa, Paratiisin äärialueella, mutta kaikki heidän suuruniversumin hallintoa ja johtamista koskevat operaationsa suoritetaan näillä Äärettömän Hengen seitsemällä erityisellä toimeenpanosfäärillä ja niistä käsin. Seitsemän Valtiashenkeä ovat todellisuudessa universumien universumin mielellis-hengellinen voimantasauspyörä, kaiken kattava, kaiken sisältävä ja kaiken koordinoiva, kaiken keskustassa sijaitseva voima.
13:4.3 (150.2) Näiltä seitsemältä erityissfääriltä Valtiashenget toimivat yhtenäistääkseen ja vakaannuttaakseen suuruniversumissa vaikuttavan kosmisen mielen yhteyspiirejä. He ovat lisäksi tekemisissä Jumaluuksien erilaistuneen hengellisen suhtautumisen ja läsnäolon kanssa suuruniversumin kaikilla kulmilla. Fyysiset reaktiot ovat yhtäläisiä, säännöllisiä ja aina silmänräpäyksellisiä ja automaattisia. Mutta kokemuksellinen hengellinen läsnäolo vastaa maailmojen yksittäisiin mieliin luonnostaan kuuluvan hengellisen vastaanottokyvyn pohjimmaista kuntoa tai tilaa.
13:4.4 (150.3) Fyysinen vaikutusvoima, läsnäolo ja toiminta ovat samat kaikissa universumeissa – pienissä ja suurissa. Hengellisen läsnäolon tai reagoinnin osalta on erottavana tekijänä se vaihteleva erilaisuus, jolla tahdolliset olennot sen tiedostavat ja ottavat vastaan. Vaikka luotujen olentojen taholta tulevat lojaalisuudesta tai epälojaalisuudesta kertovat asenteet eivät absoluuttisen ja eksistentiaalisen Jumaluuden hengelliseen läsnäoloon millään tavoin vaikuta, samalla on kuitenkin totta, että aliabsoluuttisen ja kokemuksellisen Jumaluuden toimivaan läsnäoloon tällaisten finiittisten luotujen päätökset, valinnat ja tahtoa ilmentävät asenteet – yksittäisen olennon, planeetan, järjestelmän, konstellaation tai universumin lojaalisuus ja kuuliaisuus – vaikuttavat vääjäämättä ja välittömästi. Mutta tämä jumalallisuuden hengellinen läsnäolo ei ole oikukasta eikä mielivaltaista; sen kokemuksellinen vaihtelevuus kuuluu luonnostaan siihen, että persoonallisille olennoille on annettu vapaa tahto.
13:4.5 (150.4) Hengellisessä läsnäolossa esiintyvän eroavuuden määrittäjä on omassa sydämessänne ja mielessänne, ja se on siinä, miten teette omat valintanne, se on mielenne tekemissä päätöksissä ja oman tahtonne mukaisissa ratkaisuissa. Tämä eroavuus kuuluu luonnostaan älyllisten persoonallisten olentojen vapaatahtoisiin reaktioihin, olentojen, joista Universaalinen Isä on määrännyt, että heidän on käytettävä tätä valinnan vapautta. Ja Jumaluudet noudattavat tarkalleen sitä, miten heidän henkiensä vuoksi- ja luodevaihtelut ilmenevät, täyttäessään ja tyydyttäessään niitä ehtoja ja vaatimuksia, jotka johtuvat mainitusta luodun päätöstoiminnassa esiintyvästä eroavuudesta, niin että he yhtenä hetkenä lahjoittavat läsnäoloaan enemmän reagoidessaan tätä koskevaan vilpittömään toiveeseen, ja toisena hetkenä he taas vetäytyvät näyttämöltä, kun heidän luotunsa Jumalan lahjoittamaa valinnan vapautta käyttäessään päättävät sellaista vastaan. Ja näin jumalallisuuden hengestä tulee nöyrän kuuliainen sitä kohtaan, millaisen valinnan maailmojen luodut tekevät.
13:4.6 (150.5) Asuinsijat, joilta Seitsemän Valtiashenkeä toimivat, ovat itse asiassa seitsemän superuniversumin ja niitä vastaavien ulkoavaruuden lohkojen Paratiisin-päämajoja. Kukin Valtiashenki johtaa yhtä superuniversumia, ja jokainen näistä seitsemästä maailmasta on osoitettu yksinomaisesti yhden Valtiashengen käyttöön. Seitsemän superuniversumin Paratiisi-tasoa alemmassa hallinnossa ei ole kirjaimellisesti ainoatakaan vaihetta, josta ei huolehdittaisi näissä toimeenpanon maailmoissa. Ne eivät ole yhtä eksklusiivisia kuin Isän ja Pojan sfäärit, ja vaikka näiden maailmojen asujainten status rajoittuukin niiden syntyperäisiin asukkaisiin ja niihin, jotka näissä maailmoissa työskentelevät, nämä seitsemän hallintoplaneettaa ovat aina avoinna kaikille olennoille, jotka haluavat niillä vierailla ja jotka kykenevät saamaan haltuunsa tarvittavan kulkuvälineen.
13:4.7 (151.1) Minusta nämä toimeenpanon maailmat ovat kaikkein kiinnostavimmat ja uteliaisuutta herättävimmät kohteet Paratiisin ulkopuolella. Koko laajassa maailmankaikkeudessa ei ole toista paikkaa, jossa voisi tarkkailla niin monenmoisia toimintoja; toimintoja, jotka koskevat niin monia erilaisia elävien olentojen ryhmiä ja liittyvät niin monilla eri tasoilla tapahtuviin operaatioihin tai tehtäviin, jotka ovat siinä samassa aineellisia, älyllisiä ja hengellisiä. Kun minulle myönnetään tehtävistäni lomajakso, ja jos satun olemaan Paratiisissa tai Havonassa, menen tavallisesti johonkin näistä Seitsemän Valtiashengen toiminnantäyteisistä maailmoista virkistääkseni mieltäni näillä yritteliäisyydestä, omistautumisesta, lojaalisuudesta, viisaudesta ja tehokkuudesta kertovilla näkymillä. Missään muualla en voi tarkkailla sellaista hämmästyttävää persoonallisuustoimintojen yhteenliittymistä kaikilla universumitodellisuuden seitsemällä tasolla. Ja innostun, aina kun näen sellaisten toimivan, jotka osaavat työnsä hyvin ja jotka niin täysin rinnoin nauttivat sen tekemisestä.
13:4.8 (151.2) [Esittänyt Uversassa olevien Päivien Muinaisten tähän tehtävään valtuuttama Viisauden Täydellistäjä.]
Urantia-kirja
Luku 14
14:0.1 (152.1) KOKO luomisteoksen keskustassa on täydellinen ja jumalallinen universumi; se on se ikuinen ydin, jonka ympärillä ajallisuuden ja avaruuden valtavat luomukset pyörivät. Paratiisi on se jättiläismäinen, absoluuttista vakautta oleva Keskussaari, joka lepää liikkumattomana suunnattoman suuren, ikuisen universumin sydämessä. Tätä kaiken keskustassa olevaa planeettaperhettä kutsutaan Havonaksi, ja se on pitkien etäisyyksien päässä Nebadonin paikallisuniversumista. Sen mittasuhteet ovat suunnattomat ja sen massa on miltei uskomattoman suuri. Se koostuu miljardista käsittämättömän kauniista ja ylivertaisen suurenmoisesta sfääristä. Mutta tämän valtavan luomisteoksen oikea suuruus on todellisuudessa ihmismielen ymmärryksen tavoittamattomissa.
14:0.2 (152.2) Se on ainoa asettunut, täydellinen ja vakiintunut maailmojen kokouma. Se on kokonaan luotu ja täydellinen universumi; se ei ole evolutionaarinen kehittymä. Se on täydellisyyden ikuinen ydin, jonka ympäri pyörii loputon universumien kulkue. Ja nämä universumit muodostavat valtaisan evolutionaarisen kokeilun, ja tämä kokeilu on niiden Jumalan Luoja-Poikien peloton yritys, jotka pyrkivät monistamaan ajallisuudessa ja jäljentämään avaruudessa tämän esikuvauniversumin eli jumalallista täysimääräisyyttä, korkeinta lopullisuutta, perimmäistä todellisuutta ja ikuista täydellisyyttä edustavan ihanteen.
14:1.1 (152.3) Paratiisin laidalta seitsemän superuniversumin sisärajoille edettäessä kohdataan seuraavat seitsemän avaruuden olotilaa ja liikettä:
14:1.2 (152.4) 1. Paratiisia hipovat rauhalliset väliavaruuden vyöhykkeet.
14:1.3 (152.5) 2. Kolmen paratiisikehän ja seitsemän havonakehän myötäpäiväinen liike.
14:1.4 (152.6) 3. Havonan kehät keskusuniversumin pimeistä gravitaatiokappaleista erottava, puolittain rauhallinen avaruusvyöhyke.
14:1.5 (152.7) 4. Pimeiden gravitaatiokappaleiden sisempi, vastapäivään liikkuva vyö.
14:1.6 (152.8) 5. Toinen ainutlaatuinen avaruusvyöhyke, joka on kummankin pimeiden gravitaatiokappaleiden avaruusradan välissä.
14:1.7 (152.9) 6. Ulompi pimeiden gravitaatiokappaleiden vyö, joka kiertää Paratiisia myötäpäivään.
14:1.8 (152.10) 7. Kolmas avaruuden vyöhyke – puolittain rauhallinen vyöhyke – joka erottaa pimeiden gravitaatiokappaleiden ulomman vyön seitsemän superuniversumin sisimmistä kehistä.
14:1.9 (152.11) Havonan miljardi maailmaa ovat järjestyneet seitsemäksi samankeskiseksi kehäksi, jotka ympäröivät välittömästi Paratiisin satelliittien kolmea kehää. Sisimmässä Havonan kehässä on yli kolmekymmentäviisi miljoonaa maailmaa ja uloimmassa niitä on yli kaksisataaneljäkymmentäviisi miljoonaa, ja näiden väliin jäävissä kehissä maailmoja on edellisiin suhteessa olevat lukumäärät. Jokainen kehä on erilainen, mutta ne ovat kaikki täydellisesti tasapainossa ja oivallisesti organisoituja, ja niitä jokaista läpäisee Äärettömän Hengen erityisedustuma, yksi Kehien Seitsemästä Hengestä. Muiden tehtäviensä lisäksi tällainen persoonaton Henki koordinoi taivaallisten asioiden hoidon oman kehänsä joka puolella.
14:1.10 (153.1) Havonan planeettakehät eivät ole päällekkäin, vaan niihin kuuluvat maailmat seuraavat toisiaan säännöllisessä, lineaarisessa järjestyksessä. Keskusuniversumi pyörii liikkumattoman Paratiisin Saaren ympäri yhtenä valtavan suurena tasona, joka käsittää kymmenen samankeskistä, tasapainossa olevaa yksikköä – Paratiisin sfäärien kolme ja Havonan maailmojen seitsemän kehää. Fyysiseltä kannalta tarkasteltuina Havonan ja Paratiisin kehät ovat yksi ja sama järjestelmä; niiden erillään pitäminen johtuu niiden toiminnallisesta ja hallinnollisesta erillisyydestä.
14:1.11 (153.2) Aikaa ei Paratiisissa lasketa; Keskussaaren alkuperäisasukkaat käsittävät luonnostaan tapahtumien perättäisen kulun. Mutta ajan kulku liittyy Havonan kehiin ja niissä oleviin lukuisiin sekä taivaallisiin että maista alkuperää oleviin olentoihin. Jokaisella Havonan maailmalla on oma, kehänsä määrittämä paikallisaikansa. Kaikilla tiettyyn kehään kuuluvilla maailmoilla on yhtä pitkä vuosi, sillä niiden kiertoaika Paratiisin ympäri on yhdenmukainen, ja niiden planeettavuoden pituus lyhenee edettäessä uloimmilta sisimmälle kehälle.
14:1.12 (153.3) Havonakehien ajan lisäksi on olemassa Paratiisi-Havonan standardipäivä ja muita ajan määritteitä, joista päätetään ja jotka lähetetään Äärettömän Hengen seitsemältä paratiisisatelliitilta. Paratiisi-Havonan standardipäivän pituus perustuu aikaan, jonka ensimmäisen eli sisimmän havonakehän planetaariset asuinsijat tarvitsevat tehdäkseen yhden kierroksen Paratiisin Saaren ympäri; ja vaikka näiden sfäärien nopeus on suunnaton siksi, että ne sijaitsevat pimeiden gravitaatiokappaleiden ja jättiläismäisen Paratiisin välissä, niiltä kuluu kierroksensa tekemiseen silti lähes tuhat vuotta. Olette tietämättänne lukeneet totuuden, aina milloin katseenne on viivähtänyt toteamuksessa: ”Jumalan silmissä yksi päivä on kuin tuhat vuotta, kuin öinen vartiohetki.” Yksi Paratiisi-Havonan päivä on tarkalleen seitsemän minuuttia, kolme ja yksi kahdeksasosa sekuntia lyhyempi kuin Urantian nykyisen karkausvuosikalenterin mukainen tuhat vuotta.
14:1.13 (153.4) Tämä Paratiisi-Havonan päivä toimii standardiaikamittana seitsemälle superuniversumille, vaikka niistä jokainen noudattaakin myös omia sisäisiä aikastandardejaan.
14:1.14 (153.5) Tämän suunnattoman suuren keskusuniversumin laitamilla, kaukana havonamaailmojen seitsemännen vyön ulkopuolella, kiertää uskomaton määrä valtavia pimeitä vetovoimakappaleita. Nämä suurilukuiset pimeät massat ovat monilta yksityiskohdiltaan aivan erilaisia kuin muut avaruuden kappaleet; ne ovat jopa muodoltaan varsin erilaisia. Nämä pimeät gravitaatiokappaleet eivät heijasta eivätkä ime valoa; ne eivät reagoi fyysis-energiaaliseen valoon, ja ne ympäröivät ja verhoavat Havonan niin täydellisesti, että ne kätkevät sen jopa aivan lähistöllä sijaitsevien ajallisuuden ja avaruuden asutettujen universumien näkyviltä.
14:1.15 (153.6) Pimeiden gravitaatiokappaleiden suuren vyön jakaa kahteen yhtäläiseen elliptiseen kehään ainutlaatuinen avaruustunkeuma. Sisävyöhyke pyörii vastapäivään, ulompi pyörii myötäpäivään. Nämä vuoroittaiset pyörimissuunnat yhdessä pimeiden kappaleiden poikkeuksellisen suuren massan kanssa yhtenäistävät niin tehokkaasti Havonan gravitaatiolinjat, että ne tekevät keskusuniversumista fyysisesti tasapainossa olevan ja täydellisesti vakaan luomuksen.
14:1.16 (153.7) Pimeiden gravitaatiokappaleiden sisempi vyöhyke on järjestetty putkimaiseksi rakenteeksi, joka koostuu kolmesta sisäkkäisestä, pyöreästä putkesta. Tämän kehän poikkileikkaus toisi näkyville kolme samankeskistä, suunnilleen yhtä tiheää ympyrän kehää. Pimeiden gravitaatiokappaleiden ulompi kehä on rakentunut pystysuorasti, ja se on sisempää kehää kymmenentuhatta kertaa korkeampi. Ulomman kehän ylhäältä alas mitattu läpimitta on viisikymmentuhatkertainen poikittaiseen läpimittaan verrattuna.
14:1.17 (154.1) Näiden gravitaatiokappaleista muodostuvien kahden kehän väliin jäävä avaruus on ainutlaatuista sikäli, ettei koko laajassa maailmankaikkeudessa missään muualla esiinny mitään samankaltaista. Tälle vyöhykkeelle ovat tunnusomaisia valtavat ylös–alas suuntautuvat aaltoliikkeet, ja sen kyllästävät tuntemattomaan luokkaan kuuluvat suunnattomat energiatoiminnot.
14:1.18 (154.2) Olemme sitä mieltä, ettei ulkoavaruuden tasojen tulevaisuudessa tapahtuvaa kehittymistä luonnehdi mikään senkaltainen ilmiö kuin keskusuniversumin pimeät gravitaatiokappaleet. Pidämme näitä gravitaatiota tasapainottavia, suunnattoman suurten kappaleiden muodostamia ja vastakkaisiin suuntiin kiertäviä järjestelmiä kokonaisuniversumissa ainutlaatuisina.
14:2.1 (154.3) Henkiolennot eivät asu pilvimäisessä avaruudessa; he eivät asuta eteerisiä maailmoja, vaan heidän asuinsijansa ovat aineellisluontoisilla, aktuaalisilla sfääreillä, maailmoissa, jotka ovat aivan yhtä reaalisia kuin ne, joissa kuolevaiset elävät. Havonan maailmat ovat todellisia ja konkreettisia, olkoonkin että niiden konkreettinen aines eroaa siitä, miten seitsemän superuniversumin planeetat ovat aineellisesti organisoituneet.
14:2.2 (154.4) Havonan fyysiset realiteetit edustavat sellaista energiaorganisaation luokkaa, joka eroaa täysin kaikista avaruuden evolutionaarisissa universumeissa vallitsevista. Havonan energiat ovat kolminaisia, kun superuniversumeina ilmenevät energia-aineelliset yksiköt taas sisältävät kaksinaisen energiavarauksen, vaikka yksi energiamuoto esiintyykin negatiivisessa ja positiivisessa vaiheessa. Keskusuniversumin luomisteos on kolminaista (Kolminaisuus); paikallisuniversumien luominen (suoraan) on kaksinaista, ja se tapahtuu Luoja-Pojan ja Luovan Hengen toimesta.
14:2.3 (154.5) Havonan materiaali koostuu täsmälleen tuhannen kemiallisen peruselementin organisoitumisesta ja seitsemän havonaenergiamuodon tasapainotetusta toiminnasta. Jokainen näistä perusenergioista tuo esille seitsemän ärsyketasoa, niin että Havonan syntyperäisasukkaat reagoivat neljäänkymmeneenyhdeksään erilaiseen aistiärsykkeeseen. Keskusuniversumin asukkailla on toisin sanoen puhtaasti fyysiseltä kannalta katsottuna, neljäkymmentäyhdeksän aistimuksen erityismuotoa. Morontia-aisteja on seitsemänkymmentä, ja reagointi korkeampaa hengellistä lajia oleviin ärsykkeisiin vaihtelee erityyppisten olentojen kohdalla seitsemästäkymmenestä kahteensataankymmeneen.
14:2.4 (154.6) Yksikään keskusuniversumin fyysisistä olennoista ei olisi urantialaisille näkyväinen. Mikään noiden etäisten maailmojen fyysinen ärsyke ei myöskään saisi aikaan mitään reaktiota karkeasyisissä aistielimissänne. Jos Urantian kuolevainen voitaisiin kuljettaa Havonaan, hän olisi siellä kuuro ja sokea, eikä hän siellä tuntisi mitään muitakaan aistimuksia; hän kykenisi toimimaan vain rajoitettuna itsetajuisena olentona, vailla kaikkia ympäristön tarjoamia virikkeitä ja niihin reagoimista.
14:2.5 (154.7) Keskusluomakunnassa esiintyy lukuisia sellaisia fyysisiä ilmiöitä ja hengellisiä reagointeja, jotka ovat tuntemattomia urantiankaltaisissa maailmoissa. Kolminaisen luomistuloksen perusorganisaatio on täysin erilainen kuin on rakenteeltaan kaksinaisten, ajallisuuden ja avaruuden luotujen universumien organisaatio.
14:2.6 (154.8) Kaikki luonnonlait on koordinoitu kokonaan eri pohjalta kuin evolutionaaristen luomistulosten kaksienergiajärjestelmissä. Koko keskusuniversumi on organisoitu täydellisen ja symmetrisen valvonnan kolminkertaisen järjestelmän mukaisesti. Kautta koko Paratiisi-Havona-järjestelmän kaikkien kosmisten todellisuuskohteiden ja kaikkien hengellisten voimien välillä vallitsee täydellinen tasapaino. Aineellisesta luomistuloksesta pitämällään ehdottomalla otteella Paratiisi säätelee täydellisesti tämän keskusuniversumin fyysisiä energioita ja ylläpitää ne. Kaiken käsittävän hengen vetovoimansa osana Iankaikkinen Poika pitää yllä mitä täydellisimmin kaikkien Havonassa asuvien hengellisen statuksen. Paratiisissa mikään ei ole kokeellista, ja Paratiisi-Havona-järjestelmä on luovaa täydellisyyttä oleva yksikkö.
14:2.7 (155.1) Iankaikkisen Pojan universaalinen hengellinen gravitaatio on hämmästyttävän aktiivinen kautta koko keskusuniversumin. Kaikkia hengen arvoja ja hengellisiä persoonallisuuksia vedetään lakkaamatta sisäänpäin, kohti Jumalien asuinsijaa. Tämä kiihkeä tarve päästä Jumalan luo on hellittämätön ja väistämätön. Kiihkeä pyrkimys Jumalan saavuttamiseksi on voimakkaampi keskusuniversumissa, ei siksi että henkigravitaatio siellä olisi voimakkaampi kuin sen ulkopuolella olevissa universumeissa, vaan siksi, että Havonan saavuttaneet olennot ovat täydellisemmin hengellistyneitä ja sen vuoksi herkempiä Iankaikkisen Pojan aina läsnä olevalle universaalisen henkigravitaation vaikutukselle.
14:2.8 (155.2) Samoin Ääretön Henki vetää kaikkia älyllisiä arvoja kohti Paratiisia. Kautta koko keskusuniversumin toimii Äärettömän Hengen mieligravitaatio yhdessä Iankaikkisen Pojan henkigravitaation kanssa, ja nämä yhdessä saavat aikaan ylösnousevien sielujen tunteman ja yhdessä vaikuttavan halun Jumalan löytämiseksi, Jumaluuden saavuttamiseksi, Paratiisiin pääsemiseksi ja Isän tuntemiseksi.
14:2.9 (155.3) Havona on hengellisesti täydellinen ja fyysisesti vakaa universumi. Keskusuniversumin valvonta ja järkkymätön stabiliteetti näyttävät olevan täydelliset. Kaikki fyysinen ja hengellinen on täydellisesti ennalta arvattavaa, mutta mielen ilmiöt ja persoonallisuuksien tahto eivät sitä ole. Päättelemme vakaasti, että synnin ilmaantuminen on katsottava mahdottomaksi, mutta teemme näin siltä pohjalta, etteivät Havonan syntyperäiset vapaatahtoiset luodut ole koskaan syyllistyneet Jumaluuden tahdon rikkomiseen. Nämä verrattomat olennot ovat kautta ikuisuuden olleet johdonmukaisen kuuliaisia Päivien Ikuisille. Syntiä ei liioin ole ilmennyt yhdessäkään luodussa, joka on pyhiinvaeltajana saapunut Havonaan. Milloinkaan ei ole tapahtunut, että yksikään Havonan keskusuniversumissa luotu tai sinne hyväksytty luotu olento, kuuluipa hän mihin persoonallisuuksien ryhmään hyvänsä, olisi hairahtunut väärinkäytökseen. Niin täydelliset ja niin jumalalliset ovat ajallisuuden universumeissa noudatetut valintamenetelmät ja -tavat, ettei Havonan muistiinmerkintöjen mukaan ole milloinkaan yhtäkään hairahdusta sattunut; yhtään taivaaseen nousevaa sielua ei ole koskaan hyväksytty keskusuniversumiin ennenaikaisesti.
14:3.1 (155.4) Keskusuniversumin hallituksesta on sanottava, ettei sellaista ole. Havona on niin verrattoman täydellinen, ettei minkäänlaista älyperäistä hallitusjärjestelmää tarvita. Siellä ei ole mitään säännöllisellä pohjalla toimivia oikeusistuimia eikä lainsäädäntäelimiä. Havona tarvitsee vain hallinnollista ohjausta. Tässä on nähtävänä todellisen itsehallinnon ihanteiden täyttymys.
14:3.2 (155.5) Heidänkaltaistensa, täydellisten ja lähes täydellisten, älyllisten olentojen keskuudessa ei tarvita hallitusta. He eivät tarvitse mitään holhoamista, sillä he ovat syntyjään täydellisiä olentoja. Ja heidän joukkoonsa on liitetty evolutionaarisia olentoja, jotka ovat jo kauan sitten selvinneet superuniversumien korkeimpien tuomioistuinten suorittamasta tarkasta tutkimuksesta.
14:3.3 (155.6) Havonan hallinto ei ole automaattista, mutta se on ihailtavan täydellistä ja jumalallisen tehokasta. Se on pääasiassa planeettakohtaista, ja se on uskottu niissä vakinaisesti asuvien Päivien Ikuisten vastuulle. Kutakin Havonan sfääriä ohjaa yksi tällainen kolminaisuusperäinen persoonallisuus. Päivien Ikuiset eivät ole luojia, mutta he ovat täydellisiä hallintopersoonia. Heidän opetuksensa on ylivertaisen taidokasta, ja planeetoilla asuvia lapsiaan he ohjaavat absoluuttisuutta lähenevää viisauden täydellisyyttä osoittaen.
14:3.4 (156.1) Keskusuniversumin miljardi sfääriä ovat ne maailmat, joissa syntyperäisiä Paratiisin ja Havonan korkeita persoonallisuuksia koulutetaan ja jotka palvelevat lisäksi ajallisuuden evolutionaarisista maailmoista tulevien, ylösnousevien luotujen lopullisina kelpoisuuden vahvistavina koekenttinä. Toteutettaessa Universaalisen Isän suurta luotujen olentojen taivaaseennoususuunnitelmaa ajallisuuden pyhiinvaeltajat laskeutuvat uloimman eli seitsemännen kehän vastaanottomaailmoihin, ja lisäharjoituksen ja kokemuksen laajenemisen myötä heidät siirretään aste asteelta sisemmäksi, planeetta planeetalta ja kehä kehältä, kunnes he lopulta saavuttavat Jumaluudet ja saavat asuinpaikan Paratiisista.
14:3.5 (156.2) Vaikka seitsemän kehän sfäärejä pidetään yllä koko niiden verrattomassa loistossa, kaikesta planetaarisesta kapasiteetista käytetään nykyisellään kuitenkin vain noin yhtä prosenttia työhön, jota tehdään Isän laatiman universaalisen kuolevaisten ylösnousemussuunnitelman edistämiseksi. Noin yksi kymmenesosa prosenttia näiden valtavien maailmojen pinta-alasta on omistettu Lopullisuuden Saavuttajakunnan elämälle ja toiminnalle, näiden ikuisesti valoon ja elämään asettuneiden olentojen, jotka useinkin oleskelevat ja palvelevat Havonan maailmoissa. Näillä ylevillä olennoilla on henkilökohtaiset asuinsijansa Paratiisissa.
14:3.6 (156.3) Havonan sfäärien planetaarinen rakenne eroaa avaruuden evolutionaaristen maailmojen ja järjestelmien rakenteesta perin juurin. Koko suuruniversumissa ei missään muualla ole tarkoituksenmukaista käyttää yhtä valtavia sfäärejä asutettuina maailmoina. Triata-fyysinen konstituutio yhdessä suunnattomien pimeiden gravitaatiokappaleiden tasapainottavan vaikutuksen kanssa tekee mahdolliseksi näin täydellisen fyysisten vahvuuksien tasapainottamisen ja mahdollistaa näin ylivertaisella tavalla tapahtuvan, tämän suunnattoman luomisteoksen erilaisten, puoleensa vetävien voimien vakauttamisen. Myös antigravitaatiota käytetään näiden valtavien maailmojen aineellisten toimintojen ja hengellisten aktiviteettien organisoimiseen.
14:3.7 (156.4) Havonan sfäärien arkkitehtuuri, valaistus ja lämmitys samoin kuin niiden biologinen ja taiteellinen kaunistus ovat peräti kaukana siitä, mihin ihmisen mielikuvitus lennokkaimmillaankaan kykenee. Paljonkaan ei teille Havonasta voi kertoa. Voidaksenne ymmärtää sen kauneutta ja suurenmoisuutta teidän täytyy nähdä se. Mutta näissä täydellisissä maailmoissa on todellisia jokia ja järviä.
14:3.8 (156.5) Hengellisessä mielessä nämä maailmat ovat ihanteellisesti varustettuja. Ne soveltuvat oivallisesti siihen tarkoitukseensa, että ne toimivat tyyssijana keskusuniversumissa palveleville erilaisten olentojen lukuisille luokille. Näissä kauniissa maailmoissa suoritetaan moninaisia toimintoja, jotka ovat kaukana inhimillisen käsityskyvyn tuolla puolen.
14:4.1 (156.6) Havonan maailmoissa on seitsemän elollisten olevaisten ja olentojen perusmuotoa, ja jokainen näistä perusmuodoista on olemassa kolmessa eri vaiheessa. Kukin näistä kolmesta vaiheesta jakaantuu seitsemäänkymmeneen suurjakautumaan, ja jokainen suurjakautuma koostuu tuhannesta pienjakautumasta, joissa vielä on alajakautumia ja niin edelleen. Nämä elämän perusryhmät olisi mahdollista luokitella seuraavasti:
14:4.2 (156.7) 1. Aineelliset.
14:4.3 (156.8) 2. Morontiaaliset.
14:4.4 (156.9) 3. Hengelliset.
14:4.5 (156.10) 4. Absoniittiset.
14:4.6 (156.11) 5. Perimmäiset.
14:4.7 (156.12) 6. Ko-absoluuttiset.
14:4.8 (156.13) 7. Absoluuttiset.
14:4.9 (157.1) Hajoaminen ja kuolema eivät Havonan maailmoissa kuulu elämän kiertokulkuun. Alemmat elolliset olevaiset kokevat keskusuniversumissa aineellistumisen muodonmuutoksen. Ne todellakin muuttavat muotoaan ja ilmiasuaan, mutta ne eivät häviä hajaantumisprosessin eikä solukuoleman kautta.
14:4.10 (157.2) Syntyperäiset Havonan asukkaat ovat kaikki Paratiisin-Kolminaisuuden jälkeläisiä. Heillä ei ole luotuja vanhempia, eivätkä he itse tuota jälkeläisiä. Emme kykene kuvailemaan näiden keskusuniversumin kansalaisten luomistapahtumaa, olentojen, joita ei koskaan luotu. Koko kertomus Havonan luomisesta on yritys ajallis-avaruudellistaa sellainen ikuisuuteen kuuluva tosiasia, jolla ei ole mitään tekemistä ajallisuuden eikä avaruuden kanssa, sellaisina kuin kuolevainen ihminen ne käsittää. Mutta meidän täytyy tällaisen alkupisteen muodossa tehdä myönnytys ihmisfilosofialle; eivätkä paljon ihmisen tasoa korkeammalla olevat persoonallisuudetkaan tule toimeen ilman ”alkujen” käsitettä. On muistettava, että Paratiisi–Havonan järjestelmä on kuitenkin ikuinen.
14:4.11 (157.3) Syntyperäiset Havonan asukkaat elävät keskusuniversumin miljardilla sfäärillä samassa mielessä kuin muut vakinaisten kansalaisten lajit elävät omilla synnyinsfääreillään. Samalla tavoin kuin Jumalan aineellisten poikien olentoluokka huolehtii jonkin, minkä hyvänsä superuniversumin miljardin paikallisjärjestelmän aineellisen, älyllisen ja hengellisen järjestelmän jatkuvuudesta, samalla tavoin ja laajemmassa mielessä Havonankin syntyperäiset asukkaat elävät ja toimivat keskusuniversumin miljardissa maailmassa. Saattaisitte mahdollisesti pitää näitä havonalaisia aineellisina luotuina siinä mielessä, että sana ”aineellinen” olisi laajennettavissa niin, että se kuvaa jumalallisen universumin fyysisiä realiteetteja.
14:4.12 (157.4) On olemassa sellainen elollisuuden muoto, joka on syntyjään Havonasta ja jolla on oma itsenäinen merkityksensä. Havonalaiset huolehtivat monin tavoin niistä, jotka laskeutuvat alas Paratiisista tai jotka nousevat ylös superuniversumeista, mutta he elävät myös omaa elämäänsä, joista jokainen on keskusuniversumissa ainutlaatuinen ja jolla on oma suhteellinen merkityksensä täysin Paratiisista tai superuniversumeista riippumatta.
14:4.13 (157.5) Siinä kun evolutionaaristen maailmojen uskonpoikien osoittama palvonta edistää Universaalisen Isän rakkauden täyttymistä, siinä Havonan luotujen harjoittama ylevä jumalointi täyttää jumalallisen kauneuden ja totuuden täydelliset ihanteet. Kun kuolevainen ihminen pyrkii täyttämään Jumalan tahdon, nämä keskusuniversumin olennot elävät täyttääkseen Paratiisin-Kolminaisuuden ihanteet. Jo yksin olemukseltaan he ovat Jumalan tahto. Ihminen iloitsee Jumalan hyvyydestä, havonalaiset riemuitsevat jumalallisesta kauneudesta, samalla kun te molemmat saatte osaksenne sitä huolenpitoa, joka ilmenee elävän totuuden luomana vapautena.
14:4.14 (157.6) Havonalaisilla on sekä valinnanvarainen nykyinen että tuleva paljastamaton kohtalonsa. Ja syntyperäisillä havonalaisilla on oma etenemistiensä, joka on vain keskusuniversumille ominainen. Se on etenemistie, joka ei merkitse sen paremmin Paratiisiin-nousua kuin superuniversumien läpikäymistäkään. Tämä etenemistie, joka vie korkeampaan havonastatukseen, on hahmoteltavissa seuraavasti:
14:4.15 (157.7) 1. Kokemusperäinen eteneminen ulospäin ensimmäiseltä seitsemännelle kehälle.
14:4.16 (157.8) 2. Eteneminen sisäänpäin, seitsemänneltä ensimmäiselle kehälle.
14:4.17 (157.9) 3. Eteneminen kehän sisällä – edistyminen tiettyyn kehään kuuluvissa maailmoissa.
14:4.18 (157.10) Keskusuniversumin asukkaisiin lukeutuu syntyperäisten havonalaisten lisäksi lukuisia eri universumiryhmien esikuvaolentojen luokkia – kuten kaltaistensa olentojen neuvonantajia, ohjaajia ja opettajia, jotka neuvovat, ohjaavat ja opettavat kaltaisiaan olentoja koko luomistuloksen puitteissa. Kaikkien universumien kaikki olennot on muovattu jonkin Havonan miljardissa maailmassa elävän esikuvaolentoluokan olennoimien suuntaviivojen mukaisesti. Jopa ajallisuuden kuolevaisilla on omaa olento-olomuotoaan koskevat tavoitteensa ja ihanteensa näiden korkeuksissa olevien mallisfäärien ulkokehillä.
14:4.19 (157.11) Sitten siellä on lisäksi olentoja, jotka ovat saavuttaneet Universaalisen Isän ja jotka ovat oikeutettuja tulemaan ja menemään vapaasti ja jotka on osoitettu erityispalvelutehtäviin eri puolille universumeja. Ja jokaisessa Havonan maailmassa on myös perillepääsyehdokkaita, niitä, jotka ovat fyysisesti saavuttaneet keskusuniversumin, mutta jotka eivät vielä ole saavuttaneet sitä hengellistä kehitystä, joka antaisi heille oikeuden pyytää asuinsijaa Paratiisista.
14:4.20 (158.1) Ääretöntä Henkeä edustaa Havonan maailmoissa suuri joukko persoonallisuuksia, ihania ja loistavia olentoja, jotka huolehtivat keskusuniversumin hienosyisten älyllisten ja hengellisten asioiden yksityiskohdista. Näissä jumalallisen täydellisyyden maailmoissa he suorittavat sitä työtä, joka kuuluu luonnostaan tämän laajan luomakunnan normaaliin asiainhoitoon, ja sen lisäksi he hoitavat ne moninaiset tehtävät, jotka liittyvät ylösnousevien valtavien olentojoukkojen opettamiseen, harjaannuttamiseen ja hoivaamiseen – olentojen, jotka ovat nousseet avaruuden pimeistä maailmoista kirkkauteen.
14:4.21 (158.2) Paratiisi–Havona-järjestelmän syntyperäisiin olentoryhmiin kuuluu monia, jotka eivät millään tavoin suoranaisesti liity luotujen olentojen täydellisyydensaavuttamista palvelevaan ylösnousemusjärjestelmään. Siksi ne on jätetty pois kuolevaisten sukukunnille esitetystä persoonallisuusluokittelusta. Käsillä oleva esitys kattaa vain ihmisen yläpuolella olevien olentojen pääryhmät sekä suoranaisesti eloonjäämiskokemukseenne liittyvät olentoluokat.
14:4.22 (158.3) Havona kihisee kaikentasoista älyllisten olentojen elämää, ja nämä olennot pyrkivät etenemään siellä alemmilta korkeammille kehille tarkoituksenaan saavuttaa jumalallisuuden tajuamisen korkeampia tasoja sekä korkeimpien tarkoitusten, perimmäisten arvojen ja absoluuttisen todellisuuden laajempaa arvostamista.
14:5.1 (158.4) Elämänne alkuvaiheen, aineellisen olemassaolon, kuluessa käytte Urantialla läpi lyhyen ja ankaran kokeen. Mansiomaailmoissa ja sieltä edelleen järjestelmässänne, konstellaatiossanne ja paikallisuniversumissanne käytte läpi ylösnousemuksen morontiaaliset vaiheet. Superuniversumin koulutusmaailmoissa käytte läpi edistymisen todelliset henkiasteet ja valmennutte lopulta tapahtuvaa Havonaan-siirtoa varten. Havonan seitsemällä kehällä saavutatte älyllisiä, hengellisiä ja kokemuksellisia tavoitteita. Ja kunkin kehän jokainen maailma tarjoaa suoritettavaksenne jonkin tietyn tehtävän.
14:5.2 (158.5) Elämä on keskusuniversumin jumalallisissa maailmoissa niin rikasta, niin täysinäistä, niin täysimääräistä ja yltäkylläistä, että se ylittää täysin ihmiskäsityksen kaikesta, mitä luotu olento ylipäätään voisi kokea. Tämän ikuisen luomuksen sosiaaliset ja taloudelliset toiminnat ovat tyystin erilaisia kuin urantiankaltaisissa kehittyvissä maailmoissa elävien aineellisten luotujen puuhat. Havonassa vallitseva ajattelun tekniikka eroaa jo yksin sekin urantialaisesta ajatteluprosessista.
14:5.3 (158.6) Keskusuniversumissa vallitsevat säädökset ovat oivallisesti ja olennaisesti luonnollisia; käyttäytymissäännöt eivät ole mielivaltaisia. Jokaisessa Havonan vaatimuksessa tulee ilmi oikeamielinen perustelu ja laillisuus. Ja nämä kaksi tekijää yhdessä vastaavat sitä, mitä Urantialla kutsutaan tasapuolisuudeksi. Saapuessanne Havonaan nautitte luonnollisella tavalla siitä, että teette asiat niin kuin ne pitäisikin tehdä.
14:5.4 (158.7) Älyllisten olentojen saavuttaessa keskusuniversumin heidät otetaan vastaan seitsemännen kehän ohjausmaailmassa, jonne heidät myös sijoitetaan asumaan. Kun uudet tulokkaat edistyvät hengellisesti, käsittävät oman superuniversuminsa Valtiashengen identiteetin, heidät siirretään kuudennelle kehälle. (Juuri näistä keskusuniversumissa noudatetuista järjestelyistä juontuu ihmismielen etenemiskehille annettu nimitys.) Sen jälkeen kun taivaaseennousijat ovat saavuttaneet käsityksen Korkeimmuudesta ja ovat sen myötä valmiit kohtaamaan Jumaluuden, heidät otetaan viidennelle kehälle; ja Äärettömän Hengen saavutettuaan heidät siirretään neljännelle kehälle. Iankaikkisen Pojan saavuttamisen jälkeen heidät siirretään kolmannelle; ja Universaalisen Isän tunnistettuaan he siirtyvät oleskelemaan toisella maailmojen kehällä, jossa he tutustuvat paremmin Paratiisin olentojoukkoihin. Havonan ensimmäiselle kehälle saapuminen merkitsee ajallisuudesta tulevien kandidaattien hyväksymistä Paratiisin palvelukseen. Luotujen ylösnousun pituudesta ja luonteesta riippuen he viipyvät etenevää hengellistä kehitystä edustavalla sisäkehällä ennalta määräämättömän ajan. Tällä sisäkehällä ylösnousemuspyhiinvaeltajat kulkevat sisäänpäin kohti Paratiisin-asuinpaikkaansa ja pääsyään Lopullisuuden Saavuttajakuntaan.
14:5.5 (159.1) Ylösnousemuksen pyhiinvaeltajana Havonassa oleskellessasi sinun sallitaan vierailla vapaasti sen kehän maailmoissa, johon sinut on kulloinkin osoitettu. Sinulla on niin ikään lupa palata niiden kehien planeetoille, joiden kautta jo aikaisemmin olet kulkenut. Ja kaikki tämä on Havonan kehillä oleskeleville mahdollista ilman, että heidän tarvitsee turvautua supernafikuljetukseen. Ajallisuuden pyhiinvaeltajat kykenevät varustamaan itsensä tarpeellisin välinein kulkeakseen ”saavutetussa” avaruudessa, mutta heidän on turvauduttava tätä tarkoitusta varten säädettyyn tekniikkaan päästäkseen kulkemaan ”saavuttamattoman” avaruuden läpi. Pyhiinvaeltaja ei voi ilman kuljetussupernafien apua poistua Havonasta, ei liioin edetä siltä kehältä, johon hän kuuluu.
14:5.6 (159.2) Tälle laajalle keskusluomukselle on leimallista virkistävä omaperäisyys. Aineen fyysistä koostumusta sekä älyllisten olentojen ja muiden elollisten olevaisten perusluokkien pohjimmaista kokoonpanoa lukuun ottamatta Havonan maailmojen välillä ei ole mitään yhteistä. Jokainen näistä planeetoista on omintakeinen, ainutlaatuinen ja eksklusiivinen luomus; jokainen planeetta on verraton, ylevä ja täydellinen aikaansaannos. Ja tämä yksilöllisyyden moninaisuus ulottuu planetaarisen olemassaolon fyysisten, älyllisten ja hengellisten aspektien kaikkiin piirteisiin. Jokainen näistä miljardista täydellisestä sfääristä on kehitetty ja kaunistettu siellä asuvan Päivien Ikuisen suunnitelmien mukaan. Ja juuri sen vuoksi niiden joukossa ei ole kahta samanlaista.
14:5.7 (159.3) Seikkailuntunteen tuoma piristys ja uteliaisuuden antama virike häviävät elämästäsi, vasta kun kuljet Havonan kehistä viimeisenkin läpi ja vierailet viimeisessä Havonan maailmassa. Silloin ikuisuuden tavoittelu, ikuisuuden eteenpäin työntävä kannustin korvaa edelläkävijänsä eli ajallisen seikkailunhalun.
14:5.8 (159.4) Yksitoikkoisuus on osoituksena luovan mielikuvituksen kypsymättömyydestä ja epäaktiivisuudesta älyllisessä koordinoitumisessa hengellisen varustuksen kanssa. Siihen mennessä kun ylösnousemuskuolevainen aloittaa näiden taivaallisten maailmojen tutkimisen, hän on jo saavuttanut emotionaalisen, älyllisen ja sosiaalisen kypsyyden – vaikkakaan ei vielä hengellistä kypsyyttä.
14:5.9 (159.5) Et kohtaa muutoksia – muutoksia, joista et ole osannut edes uneksia – vain Havonan kehältä toiselle edetessäsi, vaan hämmästyksesi on oleva sanoin kuvaamaton jo, kun matkaat kullakin kehällä planeetalta toiselle. Jokainen näistä miljardista opintomaailmasta on todellinen yllätysten yliopisto. Jatkuva hämmästely, päättymätön ihmettely, kuuluu niiden kokemukseen, jotka matkaavat näitä kehiä ja taittavat taivalta näillä jättiläismäisillä sfääreillä. Yksitoikkoisuus ei kuulu Havonassa elettävään elämänvaiheeseen.
14:5.10 (159.6) Seikkailunhalua, uteliaisuutta ja yksitoikkoisuuden kammoa – näitä kehittyvän ihmisluonnon synnynnäisiä piirteitä – ei ole istutettu teihin vain ärsyttämään ja kiusaamaan teitä sen lyhyen aikaa, jonka oleskelette maan päällä, vaan pikemminkin vihjaamaan teille, että kuolema ei ole muuta kuin alku loputtomalle, seikkailuntäyteiselle elämänuralle, odotuksentäyteiselle ikuiselle elämälle, ikuiselle tutkimusmatkalle.
14:5.11 (160.1) Tiedonhalu – selvilleottamisen henki, keksimisen tarve, tietämisen pakko – kuuluu avaruuden kehittyvien luotujen syntymässään saamiin ja jumalallisiin avuihin. Ei näitä luonnollisia yllykkeitä annettu teille, jotta te ne tukahduttaisitte tai torjuisitte. Näitä suurisuuntaisia haluja täytyy lyhyen maisen elämänne kuluessa toki tavan takaa hillitä; pettymykseltä ei voi useinkaan välttyä, mutta niiden pitkien aikakausien kuluessa, jotka ovat tulossa, ne muuttuvat täysimääräiseksi reaalisuudeksi ja saavuttavat loistavan täyttymyksen.
14:6.1 (160.2) Seitsenkehäisen Havonan toimintojen piiri on suunnaton. Yleisesti ottaen ne ovat esitettävissä seuraavasti:
14:6.2 (160.3) 1. Havonaaliset.
14:6.3 (160.4) 2. Paratisiaaliset.
14:6.4 (160.5) 3. Ylösnousemus-finiittiset – Korkein-Perimmäis-kehitykselliset.
14:6.5 (160.6) Nykyisen universumiaikakauden Havonassa on käynnissä monia finiittisen tason ylittäviä toimintoja, joihin kuuluu lukemattomia erilaisia mielen ja hengen toimintojen absoniittisia ja muita vaiheita. On mahdollista, että keskusuniversumi palvelee moniakin sellaisia tarkoituksia, joita ei ole minulle paljastettu, sillä se toimii lukuisilla luodun olennon mielen käsityskyvyn saavuttamattomissa olevilla tavoilla. Pyrin silti kuvailemaan, miten tämä täydellinen luomus huolehtii maailmankaikkeuden älyllisten olentojen seitsemän luokan tarpeista ja myötävaikuttaa niiden tyydyttymiseen.
14:6.6 (160.7) 1. Universaalinen Isä – Ensimmäinen Lähde ja Keskus. Jumala Isä saa korkeinta isällistä tyydytystä keskusluomuksen täydellisyydestä. Hän nauttii rakkauden yltäkylläisyyden kokemisesta tasa-arvoisuutta hipovilla tasoilla. Täydellinen Luoja on jumalallisella tavalla hyvillään täydellisen luodun osoittamasta palvonnasta.
14:6.7 (160.8) Havona suo Isälle sen tyydytyksen, jonka kaikkein korkein saavutus voi tuottaa. Havonassa tapahtuva täydellisyyden toteutuminen korvaa infiniittiseen laajenemiseen kohdistuvan ikuisen pyrkimyksen suhteen esiintyvän, ajallisuuden ja avaruuden aiheuttaman viipeen.
14:6.8 (160.9) Isä nauttii siitä, että Havona vastaa jumalallista kauneutta. Jumalalliselle mielelle suo tyydytystä se, että hän voi tarjota ylivertaista harmoniaa edustavan täydellisen esikuvan kaikille evolutionaarisille universumeille.
14:6.9 (160.10) Isämme katselee keskusuniversumia täydellistä mielihyvää tuntien, koska se on oivallinen henkireaalisuuden julkituonti universumien universumin kaikille persoonallisuuksille.
14:6.10 (160.11) Universumien Jumala on mieltynyt Havonaan ja Paratiisiin siksi, että ne ovat ikuinen voimakeskus koko niiden jälkeen seuraavalle maailmankaikkeuden laajenemiselle ajallisuudessa ja avaruudessa.
14:6.11 (160.12) Loputonta mielihyvää tuntien Ikuinen Isä pitää Havona-luomusta oivallisena ja houkuttelevana päämääränä ajallisuuden ylösnousemusehdokkaille, hänen kuolevaisille, avaruudesta tuleville lapsenlapsilleen, jotka ovat saavuttamassa Luoja-Isänsä ikuisen kodin. Ja Jumala nauttii Paratiisi-Havonan universumista Jumaluuden ja jumalallisen perheen ikuisena kotina.
14:6.12 (160.13) 2. Iankaikkinen Poika – Toinen Lähde ja Keskus. Iankaikkiselle Pojalle ylevä keskusluomus tarjoaa ikuisen todisteen jumalallisen perheen – Isä, Poika ja Henki – kumppanuuden tuloksellisuudesta. Se on hengellinen ja aineellinen perusta ehdottomalle luottamukselle Universaaliseen Isään.
14:6.13 (160.14) Havona suo Iankaikkiselle Pojalle lähes rajattoman perustan ikuisesti laajenevalle hengen kykyjen reaalistamiselle. Keskusuniversumi tarjosi Iankaikkiselle Pojalle areenan, jolla hän saattoi turvallisesti ja mitään vaarantamatta osoittaa sen hengen ja sen tekniikan, joka sisältyy lahjoittautumisen kautta tapahtuvaan palveluun, kumppaniensa Paratiisin-Poikien opastukseksi.
14:6.14 (161.1) Havona on Iankaikkisen Pojan universumien universumiin kohdistaman, henkigravitaation kautta tapahtuvan hallinnan reaalisuusperusta. Tämä universumi tyydyttää Pojan tarpeen olla vanhemman osassa: tuottaa hengellisiä jälkeläisiä.
14:6.15 (161.2) Havonan maailmat ja niiden täydelliset asukkaat ovat ensimmäinen ja iäksi lopullinen osoitus siitä, että Poika on Isän Sana. Näin tulee täydelleen tyydytetyksi Pojan tietoisuus siitä, että hän on Isän infiniittinen täydenne.
14:6.16 (161.3) Ja tämä universumi suo tilaisuuden Universaalisen Isän ja Iankaikkisen Pojan väliseen, tasa-arvoisuuteen perustuvan veljeyden vastavuoroisuuden todellistumiseen, ja se on iäisenä todisteena kummankin infiniittisestä persoonallisuudesta.
14:6.17 (161.4) 3. Ääretön Henki – Kolmas Lähde ja Keskus. Havonan universumi tarjoaa Äärettömälle Hengelle todisteen siitä, että hän on Myötätoimija, yhdistyneen Isä–Pojan infiniittinen edustaja. Havonassa Ääretön Henki saa tyydytyksen siitä, että hän toimii luovana aktiviteettina, minkä lisäksi hän saa nauttia tyydytyksestä, jonka suo absoluuttinen rinnakkainolo tämän jumalallisen aikaansaannoksen kanssa.
14:6.18 (161.5) Ääretön Henki sai Havonasta areenan, jolla hän voi osoittaa kykynsä ja halukkuutensa palvella potentiaalisena armon jakajana. Tässä täydellisessä luomuksessa Henki harjoitteli sitä uskaliasta yritystä varten, mitä hänen evolutionaarisissa universumeissa suorittamansa hoiva merkitsee.
14:6.19 (161.6) Tämä täydellinen luomus tarjosi Äärettömälle Hengelle mahdollisuuden osallistua yhdessä kummankin jumalallisen vanhempansa kanssa universumin hallintoon – hallita universumia kumppani-Luojana toimivan jälkeläisen ominaisuudessa ja valmistautua sillä tavoin paikallisuniversumien yhteishallintoon Luoja-Poikien Luova-Henki-kumppanien hahmossa.
14:6.20 (161.7) Havonan maailmat ovat kosmisen mielen luojien ja kaikkien olemassa olevien luotujen mielenhoivaajien mielilaboratorio. Mieli on jokaisessa Havonan maailmassa erilaista, ja se toimii mallina kaikille hengellisille ja aineellisille luotujen mielille.
14:6.21 (161.8) Nämä täydelliset maailmat ovat mielen korkeakouluja kaikille olennoille, joiden määränpää on Paratiisi-yhteisö. Ne antoivat Hengelle runsaasti tilaisuuksia kokeilla mielihoivannan tekniikkaa persoonallisuuksiin, joihin sitä voitiin kokeilla vaaratta ja joissa siitä oli neuvoksi.
14:6.22 (161.9) Havona on Äärettömälle Hengelle hyvitys hänen laajalle ulottuvasta ja epäitsekkäästä työstään avaruuden universumeissa. Havona on ajallisuuden ja avaruuden väsymättömän Mielenhoivaajan täydellinen koti ja tyyssija.
14:6.23 (161.10) 4. Korkein Olento – kokemuksellisen Jumaluuden evolutionaarinen yhdistymä. Havonan luomus on ikuinen ja täydellinen todiste Korkeimman Olennon hengellisestä reaalisuudesta. Tämä täydellinen luomisteos on paljastus Korkeimman Jumalan täydellisestä symmetrisestä henkisyydestä ennen Paratiisin Jumaluuksien ajallisuuden ja avaruuden kokemuksellisissa universumeissa esiintyvien finiittisten heijastumien voiman personoitumisen kautta tapahtuvan synteesin alkuvaiheita.
14:6.24 (161.11) Kaikkivaltiaan voimapotentiaalit yhdistyvät Havonassa Korkeimman hengelliseen olemukseen. Tämä keskusluomus on valaiseva esimerkki Korkeimman yhtenäisyydestä tulevassa ikuisuudessa.
14:6.25 (161.12) Havona on täydellinen malli Korkeimman universaalisuuden potentiaalista. Tämä universumi on valmis julkituonti Korkeimman tulevasta täydellisyydestä, ja se antaa viitteitä Perimmäisen potentiaalista.
14:6.26 (162.1) Havona ilmentää henkiarvojen lopullisuutta. Nämä arvot ovat olemassa elävinä tahdollisina olentoina, jotka ilmentävät ylevää ja täydellistä itsehillintää. Havona ilmentää mieltä, joka on lopullisesti yhtä kuin henki; se edustaa sellaisen älyn todellisuutta ja yhtenäisyyttä, jolla on rajaton potentiaali.
14:6.27 (162.2) 5. Rinnasteiset Luoja-Pojat. Havona on koulutuksellinen harjoituskenttä, jolla Paratiisin Mikaelit valmennetaan heidän myöhempiin yllätyksellisiin tehtäviinsä universumien luomistyössä. Tämä jumalallinen ja täydellinen luomistulos on esikuvana jokaiselle Luoja-Pojalle. Hän pyrkii tekemään omasta universumistaan sellaisen, että se lopulta yltää näille Paratiisi–Havonan täydellisyyden tasoille.
14:6.28 (162.3) Omien kuolevaisten lastensa ja henkiolentojensa persoonallisuuden esikuvan mahdollisuuksina Luoja-Poika käyttää Havonan luotuja olentoja. Mikael- ja muut Paratiisin-Pojat pitävät Paratiisia ja Havonaa ajallisuuden lasten jumalallisena määränpäänä.
14:6.29 (162.4) Luoja-Pojat tietävät, että keskusluomus on sen välttämättömän universumikohtaisen valvonnan todellinen alkulähde, joka vakaannuttaa ja yhdistää heidän paikallisuniversuminsa. He tietävät, että Korkeimman ja Perimmäisen aina läsnä olevan vaikutuksen persoonallinen läsnäolo on Havonassa.
14:6.30 (162.5) Havona ja Paratiisi ovat Mikael-Pojan luovan voiman lähde. Siellä asuvat ne olennot, jotka universumin luomistyössä toimivat hänen kanssaan yhteistyössä. Paratiisista ovat lähtöisin Universumien Äiti-Henget, paikallisuniversumien myötäluojat.
14:6.31 (162.6) Paratiisin-Pojat pitävät keskusluomusta jumalallisten vanhempiensa kotina – omana kotinaan. Se on paikka, jonne he iloiten yhä uudestaan palaavat.
14:6.32 (162.7) 6. Rinnasteiset Hoivaavat Tyttäret. Universumien Äiti-Henget, paikallisuniversumien rinnakkaisluojat, saavat esipersoonallisen koulutuksensa Havonan maailmoissa, kun he ovat läheisessä yhteydessä Kehien Henkiin. Paikallisuniversumien Henki-Tyttäret saivat keskusuniversumissa asianmukaista koulutusta Paratiisin-Poikien kanssa tapahtuvan yhteistyön menetelmissä, niin että he kaiken aikaa toimivat Isän tahdon alaisina.
14:6.33 (162.8) Havonan maailmoista Henki ja Hengen Tyttäret löytävät omien hengellisten ja aineellisten älyllisolentojensa ryhmien mielen esikuvat, ja tämä keskusuniversumi on niiden luotujen tuleva määränpää, joiden kummina on Universumin Äiti-Henki yhdessä kumppaninsa, Luoja-Pojan, kanssa.
14:6.34 (162.9) Universumin Äiti-Luoja muistaa Paratiisin ja Havonan paikkana, josta hän on peräisin, ja hän muistaa ne Äärettömän Hengen kotina, Infiniittisen Mielen persoonallisuusläsnäolon asuinsijana.
14:6.35 (162.10) Keskusuniversumista on kotoisin myös se luojan asemaan liittyvien henkilökohtaisten etuoikeuksien lahja, jota Universumin Jumalallinen Hoivaaja käyttää täydentäessään Luoja-Poikaa heidän työskennellessään elävien, tahdollisten olentojen luomiseksi.
14:6.36 (162.11) Ja lopuksi, koska nämä Äärettömän Äiti-Hengen Tytär-Henget tuskin koskaan palaavat Paratiisin-kotiinsa, heille tuottaa suurta iloa se universaalinen heijastusilmiö, joka liittyy Havonassa olevaan Korkeimpaan Olentoon ja personoituu Paratiisissa olevassa Majestonissa.
14:6.37 (162.12) 7. Ylösnousemuksellisen elämänvaiheen omaavat evolutionaariset kuolevaiset. Havona on jokaisen kuolevaistyypin esikuvapersoonallisuuden koti ja kaikkien niiden ihmistä ylempien mutta kuolevaisten kanssa tekemisissä olevien persoonallisuuksien koti, jotka eivät ole syntyjään ajallisuuden luomuksista.
14:6.38 (162.13) Nämä maailmat antavat virikkeitä kaikille inhimillisille pyrkimyksille kohti todellisten hengellisten arvojen saavuttamista korkeimmilla käsitettävissä olevilla todellisuuden tasoilla. Havona on jokaisen ylösnousemuskuolevaisen esiparatiisillinen valmennuspäämäärä. Kuolevaiset saavuttavat siellä esiparatiisillisen Jumaluuden – Korkeimman Olennon. Havona on jokaisen tahdollisen olennon edessä se portti, josta pääsee Paratiisiin ja Jumalan luo.
14:6.39 (163.1) Paratiisi on finaliittien koti, ja Havona on heidän työpajansa ja leikkikenttänsä. Ja jokainen Jumalaa tunteva kuolevainen halajaa päästä lopullisuuden saavuttajaksi, finaliitiksi.
14:6.40 (163.2) Keskusuniversumi ei ole vain ihmiselle annettu määränpää, vaan se on myös lähtökohtana lopullisuuden saavuttajien ikuiselle elämänuralle, sitten kun heidät jonakin hetkenä lähetetään paljastamattomalle ja universaaliselle tutkimusmatkalle, jolla heidän kokemusmaailmansa täyttyy Universaalisen Isän infiniittisyyden tutkimisesta.
14:6.41 (163.3) Ei ole epäilystäkään siitä, että Havonan toiminta jatkuu absoniittisen merkityksen omaavana entiteettinä myös tulevina universumiaikakausina, jolloin saatamme olla todistamassa, kun avaruuden pyhiinvaeltajat pyrkivät löytämään Jumalan finiittistä korkeammilta tasoilta. Havona kykenee palvelemaan absoniittisten olentojen koulutusuniversumina. Se tulee luultavasti olemaan päätöskouluna, silloin kun seitsemän superuniversumia toimivat ulkoavaruuden peruskouluista valmistuneiden keskiasteen kouluina. Ja olemme taipuvaisia omaksumaan sen kannan, että ikuisen Havonan potentiaalit ovat todellisuudessa rajattomat; että keskusuniversumi pystyy ikuiset ajat palvelemaan kaikkien menneitten, nykyisten ja tulevien luotujen olentotyyppien kokemuksellisena koulutusuniversumina.
14:6.42 (163.4) [Esittänyt Uversan Päivien Muinaisten tähän tehtävään valtuuttama Viisauden Täydellistäjä.]
Urantia-kirja
Luku 15
15:0.1 (164.1) MITÄ Universaaliseen Isään tulee – Isän ominaisuudessa –, hänen kannaltaan universumit ovat itse asiassa olemattomia, sillä hän on tekemisissä vain persoonallisuuksien kanssa; hän on persoonallisuuksien Isä. Iankaikkisen Pojan ja Äärettömän Hengen kannalta – luojakumppaneiden ominaisuudessa – universumit paikantuvat ja yksilöityvät Luoja-Poikien ja Luovien Henkien yhteishallinnon alaisuudessa. Kysymystä Paratiisin-Kolminaisuuden kannalta tarkasteltaessa Havonan ulkopuolella on vain seitsemän asutettua universumia, ne seitsemän superuniversumia, joiden toimipiiriin kuuluu Havonan jälkeen seuraavan ensimmäisen avaruustason kehä. Seitsemän Valtiashenkeä säteilevät vaikutustaan Keskussaaresta ja muodostavat valtavasta luomistuloksesta sillä keinoin yhden jättiläismäisen pyörän, jonka napana on ikuinen Paratiisin Saari, jonka seitsemänä puolana ovat Seitsemän Valtiashengen säteilyvirrat ja jonka vanteena ovat suuruniversumin ulkoreunat.
15:0.2 (164.2) Jo universaalisen luomuksen materialisoitumisen varhaisvaiheessa muotoutui superuniversumien organisoinnin ja hallinnon seitsenosainen rakennekaava. Ensimmäinen Havonan jälkeinen luomisteos jaettiin seitsemään suunnattoman suureen lohkoon, ja näiden superuniversumien hallitusten päämajamaailmat suunniteltiin ja rakennettiin. Nykyinen hallintojärjestelmä on ollut olemassa lähes ikuisuudesta alkaen, ja näiden seitsemän superuniversumin hallitsijoita kutsutaankin oikeutetusti Päivien Muinaisiksi.
15:0.3 (164.3) Superuniversumeja koskevasta valtavasta tietomäärästä voin toivoa kertovani teille vain vähän. Kautta kaikkien näiden maailmojen toimii kuitenkin älyperäisen valvonnan menetelmä, joka kohdistuu sekä fyysisiin että hengellisiin voimiin, ja universaalisen gravitaation vaikutukset tuntuvat siellä majesteettisella voimalla ja täydellisessä harmoniassa. Teidän on tärkeä saada ensin riittävä käsitys superuniversumialueitten fyysisestä rakenteesta ja aineellisesta organisaatiosta, koska sen jälkeen olette valmiimpia ymmärtämään, mikä merkitys sillä suurenmoisella järjestelyllä on, joka on pystytetty niiden hengelliseksi hallitukseksi ja niiden tahdollisten olentojen älylliseksi edistämiseksi, jotka asuvat kaikkialle näiden seitsemän superuniversumin eri puolille sirottautuneilla myriadeilla asutuilla planeetoilla.
15:1.1 (164.4) Miljoonan tai miljardin lyhyen vuotenne kuluessa eläneiden sukupolvien tekemien muistiinmerkintöjen, havaintojen ja muistitietojen rajoittuneen kattavuuden perusteella ei voi muuta päätellä kuin, että Urantia ja universumi, johon se kuuluu, ovat matkalla kohti tuntematonta ja tekevät pitkän ja kartoittamattoman sukelluksen uuteen avaruuteen. Mutta Uversan merkintöjen mukaan, vanhempia havaintoja seuraillen, omaan luokkaani kuuluvien olentojen laaja-alaisemman kokemuksen ja suorittamiemme laskelmien perusteella sekä tuloksena näihin ja muihin havaintoihin pohjautuvista johtopäätöksistä tiedämme universumeiden asettuneen järjestyneeksi, hyvin ymmärretyksi ja täysin kontrolloiduksi kulkueeksi, joka majesteettisessa suurenmoisuudessaan kiertää Ensimmäisen Suuren Lähteen ja Keskuksen sekä hänen asuinuniversuminsa ympäri.
15:1.2 (165.1) Olemme kauan sitten havainneet seitsemän superuniversumin kulkevan suurta ellipsiä, jättiläismäistä ja pitkulaista kehää. Ei teidän aurinkokuntanne eivätkä muut ajallisuuden maailmat syöksy päätä pahkaa – kartatta ja kompassitta – kartoittamattomaan avaruuteen. Paikallisuniversumi, johon järjestelmänne kuuluu, noudattaa määrättyä ja tiettyä vastapäiväistä kurssia pitkin sitä laajaa kehää, joka ympäröi keskusuniversumia. Tämä kosminen rata on täysin kartoitettu, ja superuniversumin tähtientutkijat tuntevat sen yhtä perin pohjin kuin Urantian astronomit tuntevat aurinkokuntanne muodostavien planeettojen radat.
15:1.3 (165.2) Urantia sijaitsee sellaisessa paikallisuniversumissa ja sellaisessa superuniversumissa, jotka eivät ole täysin järjestyneet, ja paikallisuniversuminne on lukuisten vain osittain valmiiden fyysisten luomusten välittömässä läheisyydessä. Kuulutte erääseen vasta vähän aikaa sitten muotoutuneeseen universumiin. Mutta te ette tällä hetkellä ole hallitsemattomasti syöksymässä kartoittamattomaan avaruuteen ettekä sokeasti kieppumassa tuntemattomille alueille. Seuraatte superuniversumien avaruustason täsmällistä ja ennalta määrättyä rataa. Nyt olette kulkemassa täsmälleen saman avaruuden läpi, jota planeettajärjestelmänne tai sen edeltäjät kulkivat aikoja sitten, ja jonakin päivänä kaukaisessa tulevaisuudessa on järjestelmänne tai sen seuraaja jälleen halkova sitä samaa avaruutta, jonka läpi te nyt sellaisella vauhdilla kiidätte.
15:1.4 (165.3) Tänä aikakautena ja siten kuin suunta Urantialla käsitetään, superuniversumi numero yksi tekee kierrosta melkein suoraan pohjoiseen ollen jotakuinkin vastapäätä, idän suunnalla, Suurten Lähteiden ja Keskusten paratiisillista asuinsijaa ja Havonan keskusuniversumia. Tämä sijainti, samoin kuin vastaava sijainti läntisellä puolella, on kohta, jossa ajalliset sfäärit ovat fyysisessä mielessä lähimpänä ikuista Saarta. Superuniversumi numero kaksi on pohjoisessa valmistautuen kääntymään länteen, kun numero kolmella sen sijaan on nyt hallussaan suuren avaruusradan pohjoisin lohko, ja se on jo kääntynyt kaarteeseen, joka johtaa etelään. Numero neljä on menossa verrattain suoraviivaisesti kohti etelää, ja sen etummaiset alueet ovat nyt lähestymässä kohtaa, jossa ne ovat Suuria Keskuksia vastapäätä. Numero viisi on miltei jo jättänyt asemansa Keskuksien Keskusta vastapäätä jatkaessaan suoraviivaista eteläistä kurssiaan, joka edeltää kaarrosta itään päin. Numero kuusi täyttää suurimman osan eteläisestä kaarteesta, lohkon, jonka oma superuniversuminne on miltei jo sivuuttanut.
15:1.5 (165.4) Nebadonin paikallisuniversuminne kuuluu Orvontoniin, seitsemänteen superuniversumiin, joka kiertää superuniversumien numero yksi ja numero kuusi välissä. Eikä ole kauan (meidän ajanlaskutapamme mukaan) siitä, kun se kiersi superuniversumien avaruustason kaakkoista kaarretta. Tänään aurinkokunta, johon Urantia kuuluu, on jo ohittanut muutamalla miljardilla vuodella eteläisen kaarteen, niin että juuri nyt olette etenemässä kaakkoiskaarteen tuolle puolen ja liikutte nopeasti pitkin pitkää ja verrattain suoraviivaista pohjoiseen johtavaa rataa. Orvonton tulee lukemattomat aikakaudet seuraamaan tätä miltei suoraa pohjoista kurssia.
15:1.6 (165.5) Urantia kuuluu järjestelmään, joka on keskustasta hyvän matkaa paikallisuniversuminne rajavyöhykkeen suuntaan; ja paikallisuniversuminne matkaa nykyisin Orvontonin äärireunoilla. Takananne on vielä muita, mutta olette avaruudessa kaukana niistä fyysisistä järjestelmistä, jotka kiertävät suurta kehää verrattain lähellä Suurta Lähdettä ja Keskusta.
15:2.1 (165.6) Avaruuden asuttujen maailmojen sijainnin ja todellisen lukumäärän tietää vain Universaalinen Isä; hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä ja numerolta. Minä voin esittää vain asuttujen tai asuttaviksi kelvollisten planeettojen summittaisen lukumäärän, sillä muutamilla paikallisuniversumeilla on älylliseen elämään soveltuvia maailmoja enemmän kuin toisilla. Eikä kaikkia suunnitelmissa olevia universumeja ole vielä organisoitu. Esittämieni arvioiden ainoana tarkoituksena on sen vuoksi tarjota edes jonkinlainen käsitys aineellisen luomistuloksen suunnattomuudesta.
15:2.2 (166.1) Suuruniversumissa on seitsemän superuniversumia, ja ne rakentuvat suurin piirtein seuraavalla tavalla:
15:2.3 (166.2) 1. Järjestelmä. Superhallituksen perusyksikkö koostuu noin tuhannesta asutetusta tai asutukseen kelpaavasta maailmasta. Tähän ryhmään eivät kuulu leimuavat auringot, kylmät maailmat, liian lähellä kuumia aurinkoja olevat planeetat eivätkä muut luoduille olennoille soveltumattomat sfäärit. Näitä tuhatta elämän ylläpitämiseen soveltuvaa maailmaa kutsutaan järjestelmäksi, mutta kun on kysymys nuoremmasta järjestelmästä, saattaa olla, että vain verraten pieni määrä näistä maailmoista on asuttuja. Kutakin asutettua planeettaa johtaa Planeettaprinssi, ja jokaisen paikallisjärjestelmän päämajana on Järjestelmän Hallitsijan hallitsema arkkitehtoninen sfääri.
15:2.4 (166.3) 2. Konstellaatio. Sata järjestelmää (noin 100 000 asutettavaksi kelvollista planeettaa) muodostaa konstellaation. Jokaisella konstellaatiolla on arkkitehtoninen päämajasfäärinsä, ja sitä johtaa kolme Vorondadek-Poikaa, Kaikkein Korkeimmat. Kullakin konstellaatiolla on myös Päivien Uskollinen tarkkailijana ja Paratiisin-Kolminaisuuden suurlähettiläänä.
15:2.5 (166.4) 3. Paikallisuniversumi. Sata konstellaatiota (noin 10 000 000 asutukseen kelpaavaa planeettaa) muodostaa paikallisuniversumin. Kullakin paikallisuniversumilla on suurenmoinen arkkitehtoninen päämajamaailmansa, ja sitä hallitsee yksi Mikaelien luokkaan kuuluva Jumalan rinnakkainen Luoja-Poika. Kukin universumi saa nauttia Paratiisin-Kolminaisuuden edustajan, Päivien Yhdistyneen, siunauksellisesta läsnäolosta.
15:2.6 (166.5) 4. Piensektori. Sata paikallisuniversumia (noin 1 000 000 000 asuinkelpoista planeettaa) muodostaa superuniversumin hallituksen piensektorin. Sillä on ihana päämajamaailma, josta sen hallitsijat, Päivien Äskettäiset, hoitavat piensektorin asioita. Kunkin piensektorin päämajassa on kolme Päivien Äskettäistä, Korkeinta Kolminaisuuden Persoonallisuutta.
15:2.7 (166.6) 5. Suursektori. Sata piensektoria (noin 100 000 000 000 asutukseen soveltuvaa maailmaa) muodostaa yhden suursektorin. Kukin suursektori omaa verrattoman päämajan, ja sitä johtaa kolme Päivien Täydellistä, Korkeinta Kolminaisuuden Persoonallisuutta.
15:2.8 (166.7) 6. Superuniversumi. Kymmenen suursektoria (noin 1 000 000 000 000 asutettavaa planeettaa) muodostaa superuniversumin. Jokaisella superuniversumilla on valtavan suuri ja loistava päämajamaailmansa, ja sitä hallitsee kolme Päivien Muinaista.
15:2.9 (166.8) 7. Suuruniversumi. Seitsemän superuniversumia muodostavat nykyisen järjestyneen suuruniversumin, joka koostuu jokseenkin seitsemästä biljoonasta asutettavaksi kelpaavasta maailmasta ynnä arkkitehtonisista sfääreistä ja Havonan miljardista asutetusta sfääristä. Superuniversumeja hallitsevat ja hallinnoivat Paratiisista käsin epäsuorasti ja heijasteisesti Seitsemän Valtiashenkeä. Päivien Ikuiset hallinnoivat suoraan Havonan miljardia maailmaa siten, että yksi tällainen Korkein Kolminaisuuden Persoonallisuus johtaa yhtä tällaista täydellistä sfääriä.
15:2.10 (167.1) Jos Paratiisi–Havonan sfäärit jätetään pois laskuista, universumiorganisaation suunnitelmaan kuuluvat seuraavat yksiköt:
15:2.11 (167.2) Superuniversumeja7
15:2.12 (167.3) Suursektoreja70
15:2.13 (167.4) Piensektoreja7 000
15:2.14 (167.5) Paikallisuniversumeja700 000
15:2.15 (167.6) Konstellaatioita70 000 000
15:2.16 (167.7) Paikallisjärjestelmiä7 000 000 000
15:2.17 (167.8) Asutettavia planeettoja7 000 000 000 000
15:2.18 (167.9) Kunkin seitsemän superuniversumin koostuma on likimain seuraavankaltainen:
15:2.19 (167.10) Yksi järjestelmä käsittää noin1 000 maailmaa
15:2.20 (167.11) Yksi konstellaatio (100 järjestelmää)100 000 maailmaa
15:2.21 (167.12) Yksi universumi (100 konstellaatiota)10 000 000 maailmaa
15:2.22 (167.13) Yksi piensektori (100 universumia)1 000 000 000 maailmaa
15:2.23 (167.14) Yksi suursektori (100 piensektoria)100 000 000 000 maailmaa
15:2.24 (167.15) Yksi superuniversumi (10 suursektoria)1 000 000 000 000 maailmaa
15:2.25 (167.16) Kaikki tällaiset arviot ovat parhaimmillaankin likimääräisiä, sillä kaiken aikaa on kehittymässä uusia järjestelmiä, samalla kun toisia organisaatioita siirtyy väliaikaisesti pois aineellisen olemassaolon piiristä.
15:3.1 (167.17) Käytännöllisesti katsoen kaikki Urantialla paljain silmin nähtävät tähtivaltakunnat kuuluvat suuruniversumin seitsemänteen lohkoon, Orvontonin superuniversumiin. Laaja Linnunradan tähtijärjestelmä edustaa Orvontonin keskusydintä, ja Linnunrata on enimmältään paikallisuniversuminne rajojen ulkopuolella. Tämä aurinkojen, avaruuden pimeitten saarekkeitten, kaksoistähtien, pallomaisten tähtiparvien, tähtipilvien ja kierteisten ja muunkaltaisten tähtisumujen kokouma yhdessä myriadien yksittäisten planeettojen kanssa muodostaa taskukellonkaltaisen, pitkulaisen ympyrän muotoisen ryhmittymän, joka on noin yksi seitsemännes kaikista asutetuista evolutionaarisista universumeista.
15:3.2 (167.18) Katsellessanne Urantian astronomisesta asemasta läheisten järjestelmien poikkileikkauksen läpi kohti suurta Linnunrataa havaitsette, että Orvontonin sfäärit matkaavat laajaa pitkulaista tasoa, jonka leveys on huomattavasti suurempi kuin sen paksuus ja pituus paljon suurempi kuin leveys.
15:3.3 (167.19) Niin kutsutun Linnunradan havainnoiminen paljastaa, että Orvontonin tähtitiheys lisääntyy suhteellisesti, kun taivaita tarkastellaan tietyllä suunnalla, kun tiheys sen sijaan kummallakin sivustalla vähenee; tähtien ja muiden sfäärien määrä vähenee mentäessä poispäin aineellisen superuniversumimme päätasosta. Tarkastelukulman ollessa edullinen te tämän suurimman tähtitiheyden omaavan alueen keskuksen läpi katsoessanne katselette kohti Jumalten asuinuniversumia ja kaiken olevaisen keskusta.
15:3.4 (167.20) Orvontonin kymmenestä suurjakautumasta Urantian astronomit ovat tunnistaneet jotenkuten kahdeksan. Kumpaakin jäljellä olevaa on vaikea erottaa, sillä teidän on pakostakin katseltava näitä ilmentymiä sisältäpäin. Mikäli voisitte tarkastella Orvontonin superuniversumia kaukana avaruudessa olevasta sijaintipisteestä, tunnistaisitte seitsemännen galaksin kymmenen suursektoria välittömästi.
15:3.5 (168.1) Piensektorinne pyörimisliikkeen keskus sijaitsee kaukana, Jousimiehen suunnattomassa ja tiheässä tähtipilvessä, jota paikallisuniversuminne ja kaikki siihen liittyvät luomukset kiertävät. Ja Jousimiehen laajan subgalaktisen systeemin vastakkaisilta puolilta voitte havaita kaksi suurta tähtipilvien virtaa, jotka purkautuvat suunnattomina tähdistä muodostuvina kielekkeinä.
15:3.6 (168.2) Sen fyysisen järjestelmän ydin, johon Aurinkonne planeettoineen kuuluu, on entisen Andronoverin tähtisumun keskusta. Tätä entistä kierteissumua sekoittavat jossain määrin ne gravitaatiokentän äkilliset muutokset, jotka liittyivät oman aurinkokuntanne syntyyn ja jotka aiheutti suuren naapuritähtisumun tulo Andronoverin lähelle. Tämä tilanne, jossa yhteentörmäys oli lähellä, muutti Andronoveria niin, että siitä tuli jossain mielessä pallomainen koostuma, mutta se ei hävittänyt kokonaan aurinkojen ja niihin kuuluvien fyysisten ryhmien kahdensuuntaista kulkua. Oman aurinkokuntanne sijainti on nyt likimain yhden tällaisen sekaisin menneen spiraalinhaarakkeen keskivaiheilla. Se sijaitsee jokseenkin puolimatkassa, kun kuljetaan tätä tähtivirtaa keskustasta sen reunojen suuntaan.
15:3.7 (168.3) Jousimiehen sektori ja kaikki muut Orvontonin sektorit ja jakaumat kiertävät Uversaa, ja Urantian tähtientutkijoiden hämminki johtuukin osaksi niistä harhoista ja keskinäisistä vääristymistä, jotka aiheutuvat seuraavista moninaisista kiertoliikkeistä:
15:3.8 (168.4) 1. Urantian kierto Aurinkonsa ympäri.
15:3.9 (168.5) 2. Aurinkokuntanne kierto entisen Andronoverin tähtisumun ytimen ympäri.
15:3.10 (168.6) 3. Andronoverin tähtiperheen ja siihen liittyvien tähtijoukkojen pyöriminen Nebadonin tähtipilven yhdistyneen kierto- ja painovoimakeskuksen ympäri.
15:3.11 (168.7) 4. Nebadonin paikallisen tähtipilven ja siihen liittyvien luomusten pyörimisliike piensektorinsa Jousimiehessä olevan keskuksen ympäri.
15:3.12 (168.8) 5. Sadan piensektorin – Jousimies mukaan luettuna – kiertoliike suursektorinsa ympäri.
15:3.13 (168.9) 6. Kymmenen suursektorin kiertoliike – niin kutsutut tähtiajautumiset – Orvontonin Uversa-päämajan ympäri.
15:3.14 (168.10) 7. Orvontonin ja kuuden muun superuniversumin liike Paratiisin ja Havonan ympäri, superuniversumien avaruustason vastapäiväinen kiertosuunta.
15:3.15 (168.11) Nämä moninkertaiset liikkeet voidaan jaotella monella tavalla: Oman planeettanne ja aurinkokuntanne avaruusradat ovat syntymässä saatuja, alkuperään kuuluvia. Orvontonin absoluuttinen vastapäiväinen liike on niin ikään synnynnäistä, kokonaisuniversumin arkkitehtonisiin suunnitelmiin luonnostaan kuuluvaa. Mutta liikkeet, jotka sijoittuvat näiden väliin, ovat alkuperältään monitasoisia. Osaksi ne juontuvat aine-energian rakenteellisesta jakaantumisesta superuniversumeiksi, ja osaksi ne aiheutuvat Paratiisin vahvuudenorganisoijien älyperäisestä ja tarkoituksellisesta toiminnasta.
15:3.16 (168.12) Paikallisuniversumeja on sitä tiiviimmässä mitä lähemmäksi Havonaa ne tulevat; kehiä on lukumääräisesti enemmän, ja ilmenee lisääntyvää päällekkäisyyttä ja kerroksisuutta. Mutta mitä kauempana ikuisesta keskuksesta ollaan, sitä harvemmassa järjestelmät, kerrokset, kehät ja universumit ovat.
15:4.1 (169.1) Vaikka luomistyö ja maailmankaikkeuden organisointi iäti pysyvätkin Infiniittisten Luojien ja heidän kumppaniensa valvonnassa, samalla koko ilmiö etenee säädettyä tekniikkaa noudattaen ja sopusoinnussa vahvuutta, energiaa ja ainetta koskevien gravitaatiolakien kanssa. Mutta jotakin salaperäistä liittyy avaruuden universaaliseen vahvuusvaraukseen; ymmärrämme mainiosti, miten aineelliset luomukset on organisoitu ultimatonisesta tasosta eteenpäin, mutta emme täysin käsitä, mikä on ultimatonien kosminen esihistoria. Olemme varmoja siitä, että nämä esivaiheiset vahvuudet ovat peräisin Paratiisista, sillä iäti ne kiertävät läpäistyä avaruutta Paratiisin täsmällisiä, jättiläismäisiä ääriviivoja noudatellen. Vaikka tämä avaruuden vahvuusvaraus, kaiken aineellistumisen esivaihe, ei reagoikaan Paratiisin gravitaatioon, se reagoi silti aina ala-Paratiisin läsnäoloon, ja ilmeisesti se on johdettu virtaamaan ala-Paratiisin keskukseen ja sieltä ulos.
15:4.2 (169.2) Paratiisin vahvuudenorganisoijat muuntavat avaruuden voimavarausta alkuvahvuudeksi ja kehittävät tästä esimateriaalisesta potentiaalista fyysisen todellisuuden ensivaiheiset ja toisvaiheiset energiailmentymät. Tämän energian saavuttaessa gravitaatioon reagoivat tasot superuniversumihallintoon kuuluvat voimanohjaajat ja heidän kumppaninsa astuvat näyttämölle ja aloittavat loputtoman muokkaustyönsä, jonka tarkoituksena on asettaa ajallisuuden ja avaruuden universumien moninaiset voiman virtapiirit ja energian kanavat. Näin ilmaantuu fyysinen materia avaruuteen, ja näin on näyttämö valmiina universumin organisointityön alkuunpanemiselle.
15:4.3 (169.3) Tämä energian segmentointi on ilmiö, jota Nebadonin fyysikot eivät ole koskaan ratkaisseet. Heidän suurin vaikeutensa tässä suhteessa on siinä, että Paratiisin vahvuudenorganisoijat ovat melkolailla luoksepääsemättömissä, sillä vaikka elollisilla voimanohjaajilla onkin pätevyys käsitellä avaruusenergiaa, niillä ei silti ole vähäisintäkään käsitystä niin taitavasti ja älykkäästi manipuloimiensa energioiden alkuperästä.
15:4.4 (169.4) Paratiisin vahvuudenorganisoijat ovat tähtisumujen alkuunpanijoita. Ne kykenevät oman avaruusläsnäolonsa ympärille panemaan alulle ne suunnattomat vahvuuden pyörteet, joita kerran alulle pantuina ei voi koskaan pysäyttää tai rajoittaa, ennen kuin kaiken läpäisevät vahvuudet on pantu liikkeelle universumimaterian ultimatonisten yksikköjen lopulta tapahtuvan ilmaantumisen aikaansaamiseksi. Näin ilmaantuvat olemassaolon piiriin kierteis- ja muut tähtisumut, suoraa alkuperää olevien aurinkojen ja niihin liittyvien erilaisten järjestelmien emäkehrät. Ulkoavaruudessa on nähtävillä kymmenen erilaista tähtisumujen muotoa, primaarisen universumikehityksen vaihetta, ja näillä valtavilla energiakehrillä oli sama alkuperä kuin seitsemän superuniversumin energiakehrillä.
15:4.5 (169.5) Tähtisumut ovat varsin erikokoisia, ja tämän vuoksi myös niiden tähti- ja planeettajälkeläisten lukumäärä ja kokonaismassa ovat sangen erisuuruisia. Eräs aurinkoja muodostava tähtisumu aivan Orvontonin rajojen pohjoispuolella, mutta vielä superuniversumin avaruustason sisäpuolella, on tuottanut jo likimain neljäkymmentätuhatta aurinkoa, ja tämä emäkehrä sinkoaa avaruuteen yhä uusia aurinkoja, joista useimmat ovat kooltaan omaa Aurinkoanne moninkertaisesti suurempia. Jotkin suuremmista ulkoavaruuden tähtisumuista tuottavat jopa sata miljoonaa aurinkoa.
15:4.6 (169.6) Tähtisumut eivät suoranaisesti liity mihinkään hallinnolliseen yksikköön, niin kuin piensektoreihin tai paikallisuniversumeihin, vaikka jotkin paikallisuniversumit onkin organisoitu yhden yksittäisen tähtisumun tuotteista. Jokainen paikallisuniversumi käsittää tähtisumusuhteista riippumatta täsmälleen yhden sadastuhannesosan superuniversumin energiavarauksen kokonaismäärästä, sillä energia ei organisoidu tähtisumuittain – se jakautuu universaalisesti.
15:4.7 (170.1) Suinkaan kaikki kierteissumut eivät tuota aurinkoja. Jotkin niistä ovat säilyttäneet vaikutuspiirissään monia niistä irronneita tähtijälkeläisiään, ja niiden kierteinen ulkonäkö aiheutuu siitä, että niiden auringot siirtyvät pois tähtisumuhaarakkeesta suljetussa muodostelmassa, mutta ne palaavat kukin omaa reittiään. Tämä tekee helpoksi niiden havaitsemisen yhdessä kohdassa, mutta on vaikeampaa nähdä niitä, kun ne ovat laajalti hajallaan, toisistaan poikkeavilla paluuradoillaan, kaukana tähtisumun haarakkeesta. Tällä hetkellä Orvontonissa ei toimi montakaan aurinkoja muodostavaa tähtisumua, jos kohta asutun superuniversumin ulkopuolella oleva Andromeda onkin hyvin aktiivinen. Tämä etäinen tähtisumu on nähtävissä paljain silmin, ja sitä katsellessanne pysähtykää miettimään, että näkemänne valo lähti noista kaukaisista auringoista miltei miljoona vuotta sitten.
15:4.8 (170.2) Linnunradan muodostava galaksi koostuu valtavasta määrästä entisiä kierteis- ja muita tähtisumuja, ja monet niistä ovat vieläkin säilyttäneet alkuperäisen hahmonsa. Mutta monet ovat sisäisten katastrofien ja ulkoisen vetovoiman tuloksena kuitenkin joutuneet kokemaan sellaista vääntymistä ja sellaista uudelleenmuokkausta, että ne ovat panneet nämä valtavat kasautumat näyttämään jättiläismäisiltä hehkuvien aurinkojen valomassoilta, jollainen on esimerkiksi Magellanin pilvi. Tähtirykelmien pallomainen tyyppi on vallitsevana Orvontonin ulkorajojen läheisyydessä.
15:4.9 (170.3) Orvontonin suuria tähtipilviä tulisi pitää yksittäisinä materiakasautumina. Tällaiset kasautumat ovat verrattavissa niihin erillisiin tähtisumuihin, jollaisia on havaittavissa Linnunradan galaksin ulkopuolisilla alueilla. Monet niin kutsutuista avaruuden tähtipilvistä koostuvat kuitenkin vain kaasumaisesta aineesta. Näiden tähtimäisten kaasupilvien energiapotentiaali on uskomattoman suuri, ja osan siitä sieppaavat läheiset auringot, jotka lähettävät sen aurinkosäteilyn muodossa edelleen avaruuteen.
15:5.1 (170.4) Pääosa superuniversumin aurinkoihin ja planeettoihin sisältyvästä massasta on peräisin tähtisumukehristä; hyvin pieni osa superuniversumin massasta on voimanohjaajien välittömin toimenpitein organisoitua (sellaista esiintyy arkkitehtonisten sfäärien konstruktiossa), vaikka vaihteleva määrä materiaa kaiken aikaa saakin alkunsa avoimessa avaruudessa.
15:5.2 (170.5) Alkuperänsä puolesta auringot, planeetat ja muut sfäärit ovat valtaosaltaan sijoitettavissa johonkin seuraavista kymmenestä ryhmästä:
15:5.3 (170.6) 1. Samankeskiset supistumarenkaat. Eivät kaikki tähtisumut ole kierteisiä. Moni suunnattoman suuri tähtisumu sen sijaan, että se halkeaisi kaksoistähtijärjestelmäksi tai kehittyisi kierteiseksi, alkaakin tiivistyä ja muodostaa moninkertaisia renkaita. Pitkien ajanjaksojen ajan tällainen tähtisumu näyttää suunnattoman suurelta keskusauringolta, jota ympäröivät lukuisat, sitä kiertävistä ja renkailta näyttävistä ainemuodostumista koostuvat, jättiläismäiset pilvet.
15:5.4 (170.7) 2. Sinkoutuneisiin tähtiin lukeutuvat ne auringot, jotka ovat sinkoutuneet pois hyvin kuumista kaasuista koostuvista emäkehristä. Ne eivät sinkoudu renkaina, vaan oikealle ja vasemmalle suuntautuvina jonoina. On myös sellaisia sinkoutuneita tähtiä, jotka ovat peräisin muista kuin kierteissumuista.
15:5.5 (170.8) 3. Gravitaatioräjähdyksessä syntyneet planeetat. Kun aurinko syntyy kierteisestä tai juovikkaasta tähtisumusta, ei ole harvinaista, että se sinkoutuu siitä melkoisen välimatkan päähän. Tällainen aurinko on miltei kokonaan kaasumainen, ja kunhan se on jonkin verran jäähtynyt ja tiivistynyt, se saattaa myöhemmin kiertyä jonkin valtavan ainemassan – jättiläisauringon tai avaruuden pimeän saarekkeen – lähelle. Tällainen lähestyminen saattaa kuitenkin jäädä sen verran etäiseksi, ettei seurauksena ole yhteentörmäystä, mutta kuitenkin kyllin läheiseksi, jotta suuremman kappaleen vetovoima voi pienemmässä kappaleessa panna alulle vuorovesi-ilmiön kaltaiset kouristukset. Näin alkaa sarja vuorovesi-ilmiön kaltaisia mullistuksia, jotka ovat samanaikaisia kouristelevan auringon vastakkaisilla puolilla. Suurimmillaan nämä räjähtävät purkaukset tuottavat sarjan vaihtelevankokoisia ainekasautumia, jotka saattavat sinkoutua purkautuvan auringon gravitaatiokentän paluupisteen ulkopuolelle ja vakiintuvat sitten omille radoilleen kiertämään jompaakumpaa tähän episodiin osallistuvaa taivaankappaletta. Myöhemmin tapahtuu, että suuremmat ainekasautumat yhdistyvät ja vetävät asteittain pienemmät kappaleet itseensä. Tämä on tapa, jolla monet pienempien järjestelmien kiinteät planeetat syntyvät. Aurinkokuntanne syntymä oli nimenomaan tällainen.
15:5.6 (171.1) 4. Keskipakoiset planeettatyttäret. Kun suunnattoman suuret auringot ovat tietyissä kehitysvaiheissaan, ja jos niiden pyörimisvauhti kiihtyy huomattavasti, ne alkavat singota suuria määriä omaa ainettaan, joka saattaa sittemmin kerääntyä yhteen muodostaakseen pieniä maailmoja, jotka jatkavat kiertoaan emäauringon ympäri.
15:5.7 (171.2) 5. Gravitaatiovajauksen aiheuttamat sfäärit. Sille, miten suuri yksittäinen tähti voi olla, on olemassa kriittinen raja. Kun jokin aurinko saavuttaa tämän rajan, se on tuomittu hajoamaan, ellei se hidasta pyörimisnopeuttaan. Tapahtuu auringon fissio, jakautuminen, ja uusi tätä lajia oleva kaksoistähti syntyy. Tämän jättiläismäisen hajoamisen sivutuotteena saattaa sittemmin muodostua suuri joukko pikkuplaneettoja.
15:5.8 (171.3) 6. Supistumatähdet. Suurin ulkoplaneetta vetää pienemmissä järjestelmissä toisinaan naapurimaailmat itseensä, kun lähellä aurinkoa olevat planeetat taas aloittavat loppusyöksynsä. Aurinkokuntanne tapauksessa tällainen loppu merkitsisi sitä, että Aurinko imaisisi itseensä neljä sisempää planeettaa, samalla kun suurin planeetta, Jupiter, jäljelle jääneet maailmat siepatessaan laajenisi suuresti. Aurinkokunnan tämänkaltainen loppu johtaisi kahden toisiaan lähellä olevan mutta erilaisen auringon muodostumiseen, mikä on eräs kaksoistähtien muotoutumistyyppi. Tällaiset katastrofit ovat epätavallisia muualla kuin superuniversumien tähtikasautumien ulkoreunalla.
15:5.9 (171.4) 7. Kumulatiiviset sfäärit. Avaruudessa kiertelevästä suuresta materiamäärästä saattaa vähitellen kerääntyä pieniä planeettoja. Ne kasvavat siitä, että niihin kertyy ainetta meteoreista ja pienemmistä yhteentörmäyksistä. Tietyissä avaruuden sektoreissa vallitsevat olosuhteet suosivat tämänmuotoista planeettojen syntyä. Monen asutetun maailman syntyhistoria on ollut juuri tällainen.
15:5.10 (171.5) Jotkin tiiviistä pimeistä saarekkeista ovat välitön seuraus avaruudessa olevista muuntuvan energian kertymistä. Pimeiden saarekkeiden toinen ryhmä on syntynyt siitä, että avaruudessa kiertelevät valtavat kylmät ainesmassat, jotka koostuvat pelkistä sirusista ja meteoreista, ovat kerääntyneet yhteen. Tämänkaltaiset materiakertymät eivät ole koskaan kuumia, ja muutoin kuin tiheyden osalta ne ovat koostumukseltaan hyvin paljon Urantian kaltaisia.
15:5.11 (171.6) 8. Loppuun palaneet auringot. Jotkin avaruuden pimeistä saarekkeista ovat loppuun palaneita, yksinäisiä aurinkoja. Ne ovat säteilleet kaiken sisältämänsä avaruusenergian. Järjestyneet materiayksiköt lähenevät täysimääräisen tiheyden tilaa, tosiasiallista täyttä tiiviyttä. Ja tarvitaan aikakausi aikakauden perään, jotta tällaiset valtavat, hyvin tiiviit ainesmassat varautuisivat uudelleen avaruuden voimavirroista ja näin yhteentörmäyksen tai jonkin muun yhtä elvyttävän kosmisen tapahtuman seurauksena valmistuisivat universumitoiminnan uusia syklejä varten.
15:5.12 (171.7) 9. Yhteentörmäysten aikaansaamat sfäärit. Alueilla, joilla tähtirykelmät ovat tiheässä, yhteentörmäykset ovat tavallisia. Tällaista astronomista uudelleenjärjestelyä seuraa suunnattomia energiamuutoksia ja aineen transmutaatioita. Erityisen suurivaikutuksisia ovat törmäykset, joissa osallisina on kuolleita aurinkoja, sikäli että ne luovat laajaulotteisia energiavirtauksia. Törmäyksessä syntyvä murske on useinkin aineellisena ytimenä kuolevaisten asuttamiseen soveltuvien planetaaristen kappaleiden sittemmin tapahtuvaan muotoutumiseen.
15:5.13 (172.1) 10. Arkkitehtoniset maailmat. Kysymyksessä ovat ne maailmat, jotka on rakennettu suunnitelmien ja yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan jotakin erityistarkoitusta varten. Tällaisia ovat muiden muassa Salvington, paikallisuniversuminne päämaja, ja Uversa, superuniversumimme hallituksen sijaintipaikka.
15:5.14 (172.2) Lisäksi on olemassa lukuisia muita menetelmiä aurinkojen kehittämiseksi ja planeettojen erottamiseksi, mutta edellä mainitut menettelytavat kertovat jotakin metodeista, joilla tähtijärjestelmien ja planeettaperheiden laaja enemmistö on saatettu olevaiseksi. Jos ryhtyisi kuvailemaan kaikkia niitä erilaisia menetelmiä, jotka tulevat kysymykseen tähtien muodonmuutoksissa ja planeettojen kehittymisessä, tarvittaisiin siihen kuvaus lähes sadasta aurinkojen muodostamis- ja planeettojen aikaansaamistavasta. Tarkoissa taivaitten tutkimuksissanne tutkijanne havaitsevat ilmiöitä, joissa näkyvät kaikki mainitut tähtievoluution muodot, mutta perin harvoin he löytävät todisteita asuttuina planeettoina palvelevien pienten ja valottomien ainekertymien muotoutumisesta, laajojen materiaalisten luomusten kaikkein tärkeimmistä osasista.
15:6.1 (172.3) Alkuperään katsomatta avaruuden erilaiset sfäärit ovat sijoitettavissa seuraaviin pääluokkiin:
15:6.2 (172.4) 1. Auringot – avaruuden tähdet.
15:6.3 (172.5) 2. Avaruuden pimeät saarekkeet.
15:6.4 (172.6) 3. Vähäisemmät taivaankappaleet: komeetat, meteorit ja pikkuplaneetat.
15:6.5 (172.7) 4. Planeetat, asutut maailmat mukaan luettuina.
15:6.6 (172.8) 5. Arkkitehtoniset sfäärit – toimeksiannon mukaan tehdyt maailmat.
15:6.7 (172.9) Arkkitehtonisia sfäärejä lukuun ottamatta kaikilla taivaankappaleilla on ollut kehityksellinen alkuperä, kehityksellinen siinä mielessä, ettei niitä ole saatettu olevaisiksi Jumaluuden käskystä; evolutionaarisia siinä mielessä, että Jumalan luomisteot ovat tulleet julki ajallis-avaruudellisen tekniikan avulla, Jumaluuden lukuisten luotujen ja olevaistettujen älyllisten olentojen toiminnan kautta.
15:6.8 (172.10) Auringot. Kysymys on avaruuden tähdistä kaikissa olemassaolonsa eri vaiheissa. Jotkin ovat yksinäisiä, kehittyviä avaruusjärjestelmiä; toiset ovat kaksoistähtiä, supistuvia tai häviäviä planeettajärjestelmiä. Avaruuden tähdet esiintyvät peräti tuhannessa erilaisessa vaiheessa ja asteessa. Teille ovat tuttuja auringot, jotka säteilevät valoa yhdessä lämmön kanssa, mutta on olemassa myös aurinkoja, jotka loistavat lämmötöntä valoa.
15:6.9 (172.11) Ne biljoonat ja taas biljoonat vuodet, jotka tavallinen aurinko säteilee keskeytyksettä lämpöä ja valoa, kuvaavat hyvin sitä valtavaa energiamäärää, joka sisältyy jokaiseen materiayksikköön. Näihin fyysisen aineen näkymättömiin partikkeleihin sitoutunut aktuaalinen energiamäärä on lähes mielikuvituksellinen. Ja tämä energia vapautuu lähes kokonaan valoksi muuttuneena hehkuvien aurinkojen sisällä vallitsevan suunnattoman lämpöpuristuksen ja siihen liittyvien energiatoimintojen kohteeksi joutuessaan. Muut olosuhteet aiheuttavat lisäksi sen, että nämä auringot kykenevät muuntamaan ja lähettämään edelleen paljon siitä avaruuden energiasta, joka joutuu niiden tielle niiden kulkiessa vakiintuneita ratojaan. Aurinkodynamot vetävät itseensä ja jakavat sittemmin eteenpäin monia fyysisen energian vaiheita ja kaikkia materian muotoja. Toimiessaan automaattisina voiman valvonta-asemina auringot palvelevat näin paikallisina energian kiertokulun kiihdyttiminä.
15:6.10 (172.12) Orvontonin superuniversumia valaisee ja lämmittää yli kymmenen biljoonaa liekehtivää aurinkoa. Nämä auringot ovat havaittavissanne olevan astronomisen järjestelmän tähdet. Yli kaksi biljoonaa niistä on liian etäistä ja liian pientä tullakseen koskaan Urantialta havaituiksi. Mutta niin monta lasillista kuin maailmanne valtamerissä on vettä, niin monta aurinkoa on kokonaisuniversumissa.
15:6.11 (173.1) Avaruuden pimeät saarekkeet. Nämä ovat niitä kuolleita aurinkoja ja muita suuria materiakertymiä, jotka ovat valottomia ja lämmöttömiä. Pimeillä saarekkeilla on toisinaan suunnaton massa, ja niillä on voimakas vaikutus universumin tasapainoon ja energian manipulointiin. Joidenkin tällaisten valtavien massojen tiheys on lähes uskomaton. Ja tämä suuri massan keskittyminen tekee mahdolliseksi näiden pimeiden saarekkeiden toimia voimakkaina tasapainopyörinä, jotka pitävät naapurustossa olevia suuriakin järjestelmiä tehokkaassa otteessaan. Monissa konstellaatioissa ne pitävät yllä gravitaatiovoimatasapainoa. Monet fyysiset järjestelmät, jotka muutoin ajautuisivat nopeasti tuhoon lähistöllä oleviin aurinkoihin syöksymällä, pysyvät turvallisesti näiden suojelevien pimeitten saarekkeitten vetovoiman otteessa. Juuri sen vuoksi, että ne toimivat tällä tavalla, kykenemme määrittelemään niiden tarkan sijainnin. Olemme mitanneet valaisevien taivaankappaleiden gravitaatiovoiman ja voimme sen vuoksi laskea avaruuden pimeiden saarekkeiden täsmällisen koon ja sijainnin; saarekkeiden, jotka toimivat sangen tehokkaasti pitääkseen tietyn systeemin vakaasti radallaan.
15:6.12 (173.2) Avaruuden vähäisemmät kappaleet. Avaruudessa kiertelevät ja kehittyvät meteorit ja muut pienet materiapartikkelit merkitsevät suunnatonta energian ja aineellisen substanssin kertymää.
15:6.13 (173.3) Monet komeetat ovat aurinkojen emäkehristä irronneita vakiintumattomia ja villeinä kulkevia jälkeläisiä. Ne joutuvat vähitellen keskisen, hallitsevan auringon kontrolliin. Komeetoilla on myös lukuisia muita alkulähteitä. Komeetan pyrstö suuntautuu aina poispäin sitä puoleensa vetävästä kappaleesta tai auringosta, mikä johtuu sen suuresti laajentuneiden kaasujen sähköisestä reaktiosta sekä auringosta virtaavien valon ja muiden energioiden tosiasiallisesta paineesta. Tämä ilmiö onkin yksi positiivinen todiste valon ja siihen liittyvien energioiden reaalisuudesta; se osoittaa, että valolla on paino. Valo on reaalinen substanssi, se ei ole vain hypoteettisen eetterin aaltoja.
15:6.14 (173.4) Planeetat. Nämä ovat niitä suurehkoja materiakasautumia, jotka kulkevat radallaan auringon tai jonkin muun taivaankappaleen ympäri. Kokonsa puolesta ne vaihtelevat pikkuplaneetoista suunnattoman suuriin kaasumaisiin, nestemäisiin tai kiinteisiin sfääreihin. Sellaiset kylmät maailmat, jotka ovat rakentuneet avaruudessa ajelehtivan materiaalin yhteenkertymistä, ovat älyllisten asukkaiden asuinsijoina monia muita planeettoja ihanteellisempia, aina kun ne sattuvat olemaan sopivassa suhteessa lähellä olevaan aurinkoon. Kuolleet auringot eivät yleensä sovellu elämän ylläpitämiseen. Tavallisesti ne ovat liian kaukana elävästä, hehkuvasta auringosta, ja sitä paitsi ne ovat aivan liian massiivisia; painovoima on niiden pinnalla suunnaton.
15:6.15 (173.5) Teidän superuniversumissanne ei edes yksi kylmä planeetta neljästäkymmenestä kelpaa kaltaistenne olentojen asuttamiseen. Korkeamman elämänmuodon tyyssijoiksi sopimattomia ovat tietenkin myös hirvittävän kuumat auringot ja kaukana auringosta olevat jääkylmät maailmat. Aurinkokunnassanne on nykyisellään vain kolme elämän ylläpitämiseen soveltuvaa planeettaa. Urantia on kokonsa, tiheytensä ja sijaintinsa puolesta sekä monissa muissakin suhteissa ihmisasutuksen kannalta ihanteellinen.
15:6.16 (173.6) Fyysisen energian käyttäytymistä koskevat lait ovat pohjimmiltaan universaalisia, mutta paikallisesti vaikuttavilla tekijöillä on paljon tekemistä niiden fyysisten olojen kanssa, jotka yksittäisillä planeetoilla ja paikallisjärjestelmissä vallitsevat. Avaruuden lukemattomille maailmoille on ominaista luodun elollisuuden ja muiden elollisten ilmentymien miltei loputon erilaisuus. Samaan järjestelmään kuuluvan ryhmän maailmoilla on kuitenkin tiettyjä yhtymäkohtia, samalla kun on myös olemassa älyllisen elollisuuden universumikohtainen malli. Samaan fyysiseen virtapiiriin kuuluvien ja universumien loputtomalla kehällä lähellä toisiaan olevien planeettajärjestelmien välillä on fyysisiä sukulaisuussuhteita.
15:7.1 (174.1) Johtaessaan hallintoaan omaan avaruuslohkoonsa kuuluvien evolutionaaristen universumien likimääräisestä keskustasta kukin superuniversumihallitus pitää hallussaan maailmaa, joka on tehty toimeksiannon mukaan ja jonka väestö koostuu kyseiselle sfäärille valtakirjan saaneista persoonallisuuksista. Nämä päämajamaailmat ovat arkkitehtonisia sfäärejä, taivaankappaleita, jotka on niiden erikoistarkoitusta ajatellen varta vasten rakennettu. Samalla kun nämä sfäärit saavat osansa lähellä sijaitsevien aurinkojen valosta, niillä on myös muista riippumaton valaistuksensa ja lämmityksensä. Niillä jokaisella on aurinko, joka säteilee lämmötöntä valoa samalla tavoin kuin Paratiisin satelliitit. Samalla ne saavat lämpöä siitä, että heti sfäärin pinnan alla kulkee tiettyjä energiavirtoja. Nämä päämajamaailmat kuuluvat johonkin oman superuniversuminsa astronomisen keskustan lähellä olevaan suurempaan järjestelmään.
15:7.2 (174.2) Ajanlasku vakioidaan superuniversumien päämajoissa. Orvontonin superuniversumin standardipäivä vastaa pituudeltaan miltei kolmeakymmentä Urantian ajanlaskun mukaista päivää, ja Orvontonin vuosi on sadan standardipäivän mittainen. Tämä Uversan vuosi on standardina seitsemännessä superuniversumissa, ja se on kaksikymmentäkaksi minuuttia lyhyempi kuin Urantian ajanlaskun mukainen kolmetuhatta päivää, noin kahdeksan ja yksi viidesosa teidän vuottanne.
15:7.3 (174.3) Seitsemän superuniversumin päämajamaailmat saavat osansa Paratiisin, täydellisen keskusesikuvansa, olemuksesta ja suurenmoisuudesta. Todellisuudessa kaikki päämajamaailmat ovat paratiisillisia. Ne ovat toden totta taivaallisia asuinsijoja, ja niiden aineellinen koko, morontiaalinen kauneus ja hengellinen kirkkaus vain lisääntyvät edettäessä Jerusemista Keskussaarelle. Ja myös näiden päämajamaailmojen kaikki satelliitit ovat arkkitehtonisia sfäärejä.
15:7.4 (174.4) Eri päämajamaailmat on varustettu aineellisen ja hengellisen luomistyön kaikin vaihein. Kaikenlaatuiset aineelliset, morontiaaliset ja hengelliset olennot ovat kotonaan näissä universumien tapaamispaikkamaailmoissa. Kun kuolevaisluodut kulkevat universumia ylöspäin ja siirtyvät aineellisista hengellisiin maailmoihin, he eivät koskaan lakkaa arvostamasta olemassaolonsa aikaisempia tasoja ja iloitsemasta niistä.
15:7.5 (174.5) Jerusemiin, paikallisjärjestelmänne Satanian päämajaan, kuuluu seitsemän siirtymäkulttuurin maailmaa, joista jokaista kiertää seitsemän satelliittia. Näihin kuuluvat myös morontiaviivytyksen seitsemän mansiomaailmaa, jotka ovat ihmisen ensimmäinen kuolemanjälkeinen asuinpaikka. Sanaa ”taivas” on Urantialla toisinaan käytetty tarkoitettaessa näitä seitsemää mansiomaailmaa, niin että ensimmäistä mansiomaailmaa nimitetään ensimmäiseksi taivaaksi, ja niin edelleen aina seitsemänteen asti.
15:7.6 (174.6) Edentiaan, konstellaationne Norlatiadekin päämajaan, kuuluvat sen seitsemänkymmentä sosiaalistamiseen ja koulutukseen omistautuvaa satelliittia, joilla taivaaseennousijat oleskelevat saatuaan päätökseen persoonallisuuden kaikkien voimien liikkeellepanoa, yhdistämistä ja todellistamista koskevat Jerusemin ohjelmansa.
15:7.7 (174.7) Salvingtonia, paikallisuniversuminne Nebadonin pääkaupunkia, ympäröi kymmenen yliopistosikermää, joista jokaiseen kuuluu neljäkymmentäyhdeksän sfääriä. Konstellaatiossa tapahtuvan sosiaalistamisen jälkeen ihminen hengellistetään Salvingtonissa.
15:7.8 (174.8) Uminor kolmatta, piensektorinne Ensan päämajaa, ympäröi seitsemän sfääriä, jotka on omistettu taivaaseennousijan elämän fyysisten puolien korkeammille opinnoille.
15:7.9 (174.9) Umajor viidettä, suursektorinne Splandonin päämajaa, ympäröi seitsemänkymmentä sfääriä, jotka omistautuvat superuniversumin älyllisen harjaannuksen edistämiseen.
15:7.10 (175.1) Uversaa, superuniversuminne Orvontonin päämajaa, ympäröi välittömästi seitsemän korkeampaa yliopistoa, jotka huolehtivat taivaaseen nousevien tahdollisten olentojen edistyneestä hengellisestä koulutuksesta. Jokainen näistä ihmeellisten sfäärien seitsemästä sikermästä koostuu seitsemästäkymmenestä erikoistuneesta maailmasta. Ja jokainen niistä sisältää tuhansia ja taas tuhansia täydellisiä laitoksia ja organisaatioita, jotka omistautuvat universumikoulutukseen ja hengenviljelyyn. Näissä laitoksissa ajallisuudesta tulevat pyhiinvaeltajat koulutetaan ja tutkitaan uudelleen valmistuksena heidän pitkää Havonan-lentoaan varten. Ajallisuudesta saapuvat pyhiinvaeltajat otetaan aina vastaan näissä toisiinsa liittyvissä maailmoissa, mutta eteenpäin matkaavat loppututkinnon suorittaneet lähetetään aina Havonan-matkalleen suoraan Uversan rannoilta.
15:7.11 (175.2) Uversa on likimain biljoonan asutun tai asuinkelpoisen maailman hengellinen ja hallinnollinen päämaja. Orvontonin pääkaupungin loisto, suurenmoisuus ja täydellisyys ylittävät ajallis-avaruudellisten luomusten kaikki ihmeet.
15:7.12 (175.3) Jos kaikki suunnitelmissa mukana olevat paikallisuniversumit rakennusosineen olisivat jo olemassa, seitsemässä superuniversumissa olisi aavistuksen verran alle viisisataa miljardia arkkitehtonista maailmaa.
15:8.1 (175.4) Superuniversumien päämajasfäärit on niin konstruoitu, että ne kykenevät toimimaan tehokkaina voiman ja energian säätelijöinä eri sektoreilleen; ne toimivat kohtiopisteinä energian suuntaamiseksi omille rakennusosilleen, paikallisuniversumeille. Niillä on voimakas vaikutus organisoidun avaruuden läpi kiertävien fyysisten energioiden tasapainoon ja valvontaan.
15:8.2 (175.5) Säätelytoimia suorittavat myös superuniversumien voimakeskukset ja fyysiset valvojat, nuo elolliset ja puolielolliset älylliset entiteetit, jotka on asetettu tätä nimenomaista tarkoitusta varten. Näitä voimakeskuksia ja valvojia on vaikea ymmärtää; niiden alemmat luokat eivät ole tahdollisia, niillä ei ole tahtoa, ne eivät tee valintoja, niiden toiminnat ovat varsin älykkäitä, mutta ilmeisesti automaattisia ja niiden perin erikoistuneeseen konstituutioon luontaisesti kuuluvia. Superuniversumien voimakeskukset ja fyysiset valvojat ottavat haltuunsa gravitan piiriin kuuluvien kolmenkymmenen energiajärjestelmän johtamisen ja osittaisen valvonnan. Uversan voimakeskusten hoitamat fyysisen energian virtapiirit tarvitsevat vähän yli 968 miljoonaa vuotta tehdäkseen täyden kierroksen superuniversumin ympäri.
15:8.3 (175.6) Kehittyvällä energialla on substanssi; sillä on paino, vaikka paino aina onkin suhteellinen ja riippuu pyörimisnopeudesta, massasta ja antigravitaatiosta. Materian massa pyrkii hidastamaan energian nopeutta. Energian missä tahansa tavattava nopeus edustaa lähtötason nopeutta vähennettynä siirtomatkalla kohdatun massan aiheuttamalla hidastumisella ja lisättynä superuniversumin elävien energianvalvojien säätelytoimilla ja lähistöllä olevien, hyvin kuumien tai voimakkaasti varautuneiden kappaleiden fyysisellä vaikutuksella.
15:8.4 (175.7) Universaalinen järjestelmä tasapainon ylläpitämiseksi aineen ja energian välillä edellyttää ainaista vähäisempien materiaalisten yksikköjen muodostamista ja purkamista. Universumivoiman Ohjaajilla on kyky tiivistää ja pidättää tai laajentaa ja vapauttaa eriasteisia energiamääriä.
15:8.5 (175.8) Jos hidastavan vaikutuksen annettaisiin jatkua riittävän kauan, gravitaatio muuttaisi lopulta kaiken energian aineeksi, ellei olisi olemassa kahta tekijää: sellaisen estävät ensinnäkin energianvalvojien painovoiman kumoavat vaikutukset, ja toiseksi se estyy siksi, että järjestynyt materia pyrkii tietyissä olosuhteissa hajaantumaan. Tällaisia olosuhteita esiintyy hyvin kuumissa tähdissä ja avaruuden tietyissä tilanteissa. Tällaiset olosuhteet vallitsevat suuresti energisoituneiden, tiivistynyttä materiaa olevien, kylmien kappaleiden läheisyydessä.
15:8.6 (176.1) Kun massaa kerääntyy liikaa ja kun se uhkaa syrjäyttää energian, kun se uhkaa tyhjentää fyysiset voiman virtapiirit, niin fyysiset valvojat puuttuvat tilanteeseen, mikäli gravitaation oma taipumus energian ylimaterialisointiin ei kumoudu sillä, että avaruuden kuolleitten jättiläisten välillä sattuu yhteentörmäys, joka hajottaa gravitaation aikaansaamat kumulatiiviset kertymät yhdessä hetkessä ja täydelleen. Näissä törmäyksissä suunnattomat materiamassat muuttuvat yhtäkkiä energian harvinaisimmaksi muodoksi, ja kamppailu universaalisesta tasapainosta alkaa alusta. Lopulta suuremmat fyysiset järjestelmät stabilisoituvat, muuttuvat fyysisesti vakaiksi ja kääntyvät superuniversumien tasapainossa oleville ja vakiintuneille kehille. Tällaisissa vakiintuneissa järjestelmissä ei tämän tapahtuman jälkeen esiinny enää yhteentörmäyksiä eikä muita tuhoisia katastrofeja.
15:8.7 (176.2) Energiaylijäämän aikana sattuu voimahäiriöitä ja lämmön vaihteluja, joihin liittyy sähköisiä ilmiöitä. Energiavajeen aikana lisääntyvät materian pyrkimykset kerääntymiseen, tiivistymiseen ja kontrollista vapautumiseen niissä kehissä, joiden tasapaino on hyvin herkkä. Tämän seurauksena on vuorovesi-ilmiön kaltaisia tai yhteentörmäyksellisiä sopeutumisilmiöitä, jotka palauttavat virtaavan energian ja konkreettisemmaksi stabilisoituneen materian välille nopeasti tasapainon. Taivaallisten tähtientutkijoiden eräänä tehtävänä on ennustaa ja muutoinkin ymmärtää hehkuvien aurinkojen ja pimeiden saarekkeiden tämänlaatuisissa tilanteissa tapahtuvaa todennäköistä käyttäytymistä.
15:8.8 (176.3) Pystymme osoittamaan useimmat universumin tasapainoa koskevat lait ja esittämään ennakkoarvion paljosta, mikä koskee universumin stabiliteettia. Ennusteemme ovat käytännössä luotettavia, mutta kohtaamme aina tiettyjä vahvuuksia, jotka eivät täysin sovi tuntemiimme energian valvontaa ja aineen käyttäytymistä koskeviin lakeihin. Kaikkien fyysisten ilmiöitten ennustettavuus käy sitä vaikeammaksi, mitä kauemmaksi etenemme Paratiisista universumien suuntaan. Ohittaessamme Paratiisin Hallitsijoiden henkilökohtaisen hallintoalueen rajat tunnemme itsemme entistäkin kyvyttömämmiksi tekemään laskelmia sellaisten standardien mukaan, jotka on saatu tekemällä havaintoja pelkästään lähellä sijaitsevien astronomisten järjestelmien fyysisistä ilmiöistä, ja niiden kokemusten mukaan, jotka on hankittu näitä ilmiöitä tarkkailemalla. Elämme seitsemän superuniversumin maailmoissa jo keskellä sellaisia voimatoimintoja ja energian reaktioita, jotka läpäisevät kaikki toimialueemme ja ulottuvat yhtenäisessä tasapainossa edelleen ulkoavaruuden kaikkien alueitten läpi.
15:8.9 (176.4) Kuta ulommaksi menemme, sitä varmemmin kohtaamme niitä vaihtelevia ja arvaamattomia ilmiöitä, jotka niin erehtymättömästi luonnehtivat Absoluuttien ja kokemuksellisten Jumaluuksien käsittämättömiä läsnäolon osoituksia. Ja näiden ilmiöiden täytyy olla ilmaus jostakin kaikkea olevaista koskevasta universaalisesta ylivalvonnasta.
15:8.10 (176.5) Orvontonin superuniversumi on nyt näennäisesti kulumassa loppuun. Ulkouniversumit näyttävät olevan virittäytymässä ennennäkemättömiin tulevaisuuden toimintoihin. Havonan keskusuniversumi on ikuisesti vakaa. Gravitaatio ja lämmöttömyys (kylmyys) organisoivat aineen ja pitävät sen koossa; lämpö ja antigravitaatio hajottavat aineen ja levittävät energiaa. Elävät voimanohjaajat ja vahvuudenorganisoijat ovat sen erityiskontrollin ja älyperäisen ohjauksen salaisuus, joka kuuluu universumien muodostamisen, purkamisen ja uudelleenmuodostamisen loputtomiin metamorfooseihin. Tähtisumuja voi hajaantua, aurinkoja voi palaa loppuun, järjestelmiä voi hävitä ja planeettoja voi tuhoutua, mutta universumit eivät kulu loppuun.
15:9.1 (176.6) Paratiisin universaaliset piirit todellakin läpäisevät seitsemän superuniversumin maailmat. Nämä läsnäolopiirit ovat: Universaalisen Isän persoonallisuusgravitaatio, Iankaikkisen Pojan hengellinen gravitaatio, Myötätoimijan mieligravitaatio ja ikuisen Saaren aineellinen gravitaatio.
15:9.2 (177.1) Universaalisten Paratiisin piirien sekä Absoluuttien ja kokemuksellisten Jumaluuksien läsnäolon osoitusten lisäksi superuniversumien avaruustasolla toimii vain kaksi energiapiirien jakautumaa eli voimaeriytymää: superuniversumien piirit ja paikallisuniversumien piirit.
15:9.3 (177.2) Superuniversumin piirit:
15:9.4 (177.3) 1. Yhdelle Paratiisin Seitsemästä Valtiashengestä kuuluva yhtenäistävä älyn piiri. Tällainen kosmisen mielen piiri rajoittuu yhteen yksittäiseen superuniversumiin.
15:9.5 (177.4) 2. Seitsemän Heijastavan Hengen heijastuspalvelun piiri kussakin superuniversumissa.
15:9.6 (177.5) 3. Salaperäisten Opastajien salaiset piirit, jotka ovat jollakin tavalla yhteydessä keskenään ja johdettuja Diviningtonin kautta Universaaliseen Isään Paratiisissa.
15:9.7 (177.6) 4. Iankaikkisen Pojan ja hänen Paratiisin-Poikiensa keskinäisen kanssakäymisen piiri.
15:9.8 (177.7) 5. Äärettömän Hengen silmänräpäyksellinen läsnäolo.
15:9.9 (177.8) 6. Paratiisin kaukoviestilähetykset, Havonan avaruusraportit.
15:9.10 (177.9) 7. Voimakeskusten ja fyysisten valvojien energiapiirit.
15:9.11 (177.10) Paikallisuniversumin piirit:
15:9.12 (177.11) 1. Paratiisin-Poikien lahjoittautumisen henki, lahjoittautumisen kohteena olleiden maailmojen Lohduttaja. Totuuden Henki, Mikaelin henki Urantialla.
15:9.13 (177.12) 2. Jumalallisten Hoivaajien piiri, paikallisuniversumin Äiti-Henget, teidän maailmanne Pyhä Henki.
15:9.14 (177.13) 3. Paikallisuniversumin älyllisyydestä huolehtiva piiri, mukaan luettuna mielenauttajahenkien monin tavoin toimiva läsnäolo.
15:9.15 (177.14) Kun paikallisuniversumiin kehittyy, senlaatuinen hengellinen harmonia, että sen yksittäisiä ja yhdistettyjä piirejä ei voi erottaa superuniversumin piireistä, kun tällainen toiminnallinen yhdenmukaisuus ja hoivan ykseys todellakin vallitsee, silloin paikallisuniversumi siirtyy välittömästi valon ja elämän vakiintuneille piireille, ja siitä tulee samalla kelvollinen pääsemään superluomuksen täydellistynyttä yhdistymistä edustavan hengellisen liittokunnan jäseneksi. Päivien Muinaisten neuvostoihin pääsyn, superuniversumin liittokunnan jäseneksi pääsemisen, edellytykset ovat:
15:9.16 (177.15) 1. Fyysinen vakaus. Paikallisuniversumin tähtien ja planeettojen tulee olla tasapainossa; välittömien tähtimetamorfoosien aikakauden pitää olla ohitse. Universumin tulee edetä selkeää rataa; sen radan täytyy olla turvallisesti ja lopullisesti vakiintunut.
15:9.17 (177.16) 2. Hengellinen uskollisuus. Tilanteen pitää olla sellainen, että paikallisuniversumin asioita johtava Jumalan Täysivaltainen Poika tunnustetaan universaalisesti ja hänelle ollaan universaalisesti uskollisia. Koko paikallisuniversumin yksittäisten planeettojen, järjestelmien ja konstellaatioiden välille pitää olla muodostunut harmoninen yhteistyö.
15:9.18 (177.17) Paikallisuniversumianne ei katsota edes superuniversumin vakiintuneeseen fyysiseen järjestykseen kuuluvaksi, siitä puhumattakaan, että se kuuluisi jäsenenä superhallituksen tunnustettuun hengelliseen perheeseen. Vaikkei Nebadonilla vielä olekaan edustustoa Uversassa, meitä superuniversumin hallitukseen kuuluvia, lähetetään aika ajoin sen maailmoihin erityistehtävissä, aivan niin kuin minutkin, joka olen tullut Urantialle suoraan Uversasta. Annamme kaiken mahdollisen avun johtajillenne ja hallitsijoillenne, kun he ratkovat vaikeita ongelmiaan; haluamme nähdä universuminne kelvollisena pääsemään superuniversumiperheen yhdistyneitten luomakuntien täyteen jäsenyyteen.
15:10.1 (178.1) Superuniversumien päämajat ovat ajallis-avaruudellisten toimipiirien ylevän hengellisiä hallituskaupunkeja. Superhallinnon toimeenpanevaa haaraa, joka on alkuisin Kolminaisuuden Neuvostoista, johtaa suoraan yksi korkeimman valvonnan Seitsemästä Valtiashengestä, jotka istuvat paratiisillisen vallan valtaistuimilla ja hallinnoivat superuniversumeja Seitsemän Korkeimman Toimeenpanijan kautta. Näiden asemapaikka on Äärettömän Hengen seitsemässä erityismaailmassa, Paratiisin uloimmilla satelliiteilla.
15:10.2 (178.2) Superuniversumipäämajat ovat Heijastavien Henkien ja Heijastusavustajien olinpaikkoja. Tästä puolivälissä olevasta asemapaikasta nämä ihmeelliset olennot harjoittavat valtavia heijastustoimintojaan, ja näin he palvelevat sekä yläpuolella olevaa keskusuniversumia että alapuolella olevia paikallisuniversumeja.
15:10.3 (178.3) Kutakin superuniversumia johtaa kolme Päivien Muinaista, kolme superhallituksen yhdessä toimivaa päätoimeenpanijaa. Superuniversumin toimeenpanevan haaran henkilöstö koostuu seitsemästä eri ryhmästä:
15:10.4 (178.4) 1. Päivien Muinaiset.
15:10.5 (178.5) 2. Viisauden Täydellistäjät.
15:10.6 (178.6) 3. Jumalalliset Neuvonantajat.
15:10.7 (178.7) 4. Universaaliset Sensorit.
15:10.8 (178.8) 5. Voimalliset Sanansaattajat.
15:10.9 (178.9) 6. Korkea-arvoiset.
15:10.10 (178.10) 7. Nimettömät ja Numerottomat.
15:10.11 (178.11) Kolmea Päivien Muinaista avustaa välittömästi miljardista Viisauden Täydellistäjästä koostuva joukko. Näihin liittyy kolme miljardia Jumalallista Neuvonantajaa. Jokaisen superuniversumin hallintoon kuuluu miljardi Universaalista Sensoria. Nämä kolme ryhmää ovat Rinnasteisia Kolminaisuuden Persoonallisuuksia, joiden alkuperä juontuu suoraan ja jumalallisesti Paratiisin-Kolminaisuudesta.
15:10.12 (178.12) Muut kolme luokkaa: Voimalliset Sanansaattajat, Korkea-arvoiset sekä Nimettömät ja Numerottomat, ovat kunnialla kruunattuja ylösnousemuskuolevaisia. Ensimmäiset näihin luokkiin kuuluvista saapuivat ylösnousemusjärjestelmän kautta ja kulkivat Havonan läpi Grandfandan päivinä. Paratiisin saavutettuaan heidät kutsuttiin Lopullisuuden Saavuttajakuntaan, he kävivät Paratiisin-Kolminaisuuden syleilyssä, ja sen jälkeen heidät osoitettiin Päivien Muinaisten jaloon palveluun. Luokkana nämä kolme ryhmää tunnetaan Perillepääsyn Kolminaistettuina Poikina, joilla on kaksinainen alkuperä, mutta jotka nyt ovat Kolminaisuuden palveluksessa. Tällä tavoin superuniversumihallituksen toimeenpanevaa haaraa laajennettiin niin, että siihen sisältyvät evolutionaaristen maailmojen kunnialla kruunatut ja täydellistyneet lapset.
15:10.13 (178.13) Tasavertainen superuniversumineuvosto koostuu edellä mainituista seitsemästä toimeenpanevasta ryhmästä ja seuraavista sektoreiden hallitsijoista ja muista alueellisista tarkkailijoista:
15:10.14 (179.1) 1. Päivien Täydelliset – superuniversumin suursektoreiden hallitsijat.
15:10.15 (179.2) 2. Päivien Äskettäiset – superuniversumin piensektoreiden johtajat.
15:10.16 (179.3) 3. Päivien Yhdistyneet – Paratiisin neuvonantajat, jotka neuvovat paikallisuniversumien hallitsijoita.
15:10.17 (179.4) 4. Päivien Uskolliset – Paratiisin neuvonantajat, jotka neuvovat konstellaatiohallitusten Kaikkein Korkeimpia hallitsijoita.
15:10.18 (179.5) 5. Kolminaisuuden Opettaja-Pojat, jotka sattumoisin ovat palvelutehtävissä superuniversumin päämajassa.
15:10.19 (179.6) 6. Päivien Ikuiset, jotka sattumoisin ovat läsnä superuniversumin päämajassa.
15:10.20 (179.7) 7. Seitsemän Heijastusavustajaa – seitsemän Heijastavan Hengen edusmiehet, ja heidän kauttaan, myös Paratiisin Seitsemän Valtiashengen edustajat.
15:10.21 (179.8) Heijastusavustajat toimivat myös monien sellaisten olentoryhmien edustajina, jotka vaikuttavat superuniversumihallituksissa, mutta jotka nykyisellään – eri syistä – eivät henkilökohtaisessa ominaisuudessaan ole täysin toimivia. Tähän ryhmään sisältyvät: Korkeimman Olennon kehittyvä superuniversumipersoonallisuusilmentymä, Korkeimman Kvalifioimattomat Valvojat, Perimmäisen Kvalifioidut Käskynhaltijat, Majestonin nimeämättömät yhteydenheijastajat sekä Iankaikkisen Pojan superpersoonalliset henkiedustajat.
15:10.22 (179.9) Superuniversumien päämajamaailmoissa on miltei aina mahdollista kohdata luotujen olentojen kaikkien ryhmien edustajia. Mahtavat sekonafit ja muut Äärettömän Hengen laajan perheen jäsenet suorittavat superuniversumien rutiininomaiset työt. Superuniversumien hallinnon, valvonnan, huolenpidon ja toimeenpanevan oikeudenkäytön ihmeteltävien ja ihailtavien keskusten työskentelyssä ovat mukana maailmankaikkeuden jokaisen elollisuutta edustavan sfäärin älylliset olennot, jotka kohtaavat toisensa tuloksellisessa palvelussa, viisaassa hallintotyössä, rakastavassa huolenpidossa ja oikeudenmukaisen tuomiovallan käytössä.
15:10.23 (179.10) Superuniversumit eivät ylläpidä minkäänlaista suurlähettiläiden edustustojärjestelmää; ne ovat täysin toisistaan eristettyjä. Ne tietävät toistensa asioista vain Seitsemän Valtiashengen ylläpitämän, Paratiisissa olevan selvittelykeskuksen kautta. Niiden hallitsijat työskentelevät jumalallista viisautta ilmentävissä neuvostoissa omien superuniversumiensa hyväksi siitä riippumatta, mitä universaalisen luomistuloksen muilla lohkoilla mahdollisesti tapahtuu. Tämä superuniversumien eristyneisyys pysyy voimassa kunnes saavutetaan niiden koordinoituminen siten, että kehittyvän kokemuksellisen Korkeimman Olennon persoonallisuussuvereenisuus on täydellisemmin todellistunut.
15:11.1 (179.11) Juuri Uversan kaltaisissa maailmoissa kohtaavat kasvoista kasvoihin olennot, jotka edustavat täydellisyyteen kuuluvaa itsevaltiutta ja kehitykseen kuuluvaa demokratiaa. Superhallituksen toimeenpaneva haara juontuu täydellisyyden maailmoista, kun taas lakiasäätävä haara nousee evolutionaaristen universumien parhaimmistosta.
15:11.2 (179.12) Superuniversumin neuvotteleva edustajakokous pitäytyy päämajamaailmaan. Kyseinen lakiasäätävä tai neuvoa-antava neuvosto on seitsenkamarinen. Jokainen superuniversumin neuvostoihin hyväksytty paikallisuniversumi valitsee kuhunkin kamariin syntyperäisen edustajansa. Tällaisten paikallisuniversumien korkeat neuvostot valitsevat nämä edustajat niiden Orvontonista valmistuneiden ylösnousemuspyhiinvaeltajien joukosta, jotka oleskelevat Uversassa ja joilla on lupa tulla kuljetetuksi Havonaan. Keskimääräinen toimikausi on noin sata vuotta, superuniversumin standardiajan mukaan laskettuna.
15:11.3 (180.1) En ole koskaan kuullut, että Orvontonin toimeenpanijoiden ja Uversan kokouksen välillä olisi esiintynyt erimielisyyttä. Superuniversumimme historiassa tämä neuvotteleva elin ei vielä koskaan ole antanut suositusta, jota superhallituksen toimeenpaneva osasto ei olisi hetkeäkään epäröimättä pannut täytäntöön. Vallalla on aina ollut mitä täydellisin sopusointu ja toiminnallinen yksimielisyys, mikä kaikki todistaa sen tosiasian puolesta, että evolutionaariset olennot kykenevät todellisuudessa yltämään täydellistyneen viisauden korkeuksiin. Se tekee heistä päteviä seurustelemaan täydellistä alkuperää ja jumalallista olemusta olevien persoonallisuuksien kanssa. Lakiasäätävien neuvottelukokousten läsnäolo superuniversumipäämajoissa paljastaa Universaalisen Isän ja hänen Iankaikkisen Poikansa koko laajan evoluutioajatuksen viisauden ja antaa aavistaa, minkä riemuvoiton se lopulta saavuttaa.
15:12.1 (180.2) Puhuessamme Uversan hallinnon toimeenpanevasta ja sen neuvottelevasta haarasta saatatte Urantian tiettyjen siviilihallinnon muotojen tarjoaman analogian pohjalta päätellä, että meillä täytyy olla vielä kolmaskin eli oikeudellinen haara, ja niin meillä onkin. Mutta sillä ei ole erillistä henkilöstöä. Oikeusistuimemme rakentuvat seuraavasti: puhetta johtaa tapauksen luonteesta ja vakavuudesta riippuen joko Päivien Muinainen, Viisauden Täydellistäjä tai Jumalallinen Neuvonantaja. Sensorit esittävät ja tulkitsevat todistusaineiston yksilön, planeetan, järjestelmän, konstellaation tahi universumin puolesta tai sitä vastaan. Voimalliset Sanansaattajat, jotka ovat superuniversumihallituksen virallisia tarkkailijoita paikallisuniversumeissa ja -järjestelmissä, vastaavat ajallisuuden lasten ja evolutionaaristen planeettojen puolustuksesta. Korkea-arvoiset tuovat esille korkeamman hallituksen käsiteltävästä asiasta omaksuman kannan. Ja tavallisesti päätöksen muotoilee vaihtelevansuuruinen komissio, johon kuuluu Nimettömiä ja Numerottomia yhtä monta kuin on jäseniä siinä ymmärtäväisten persoonallisuuksien ryhmässä, jonka jäsenet on valittu edustajakokouksen keskuudesta.
15:12.2 (180.3) Päivien Muinaisten oikeusistuimet ovat korkeita uusintakäsittelyoikeuksia superuniversumin kaikkien osauniversumien hengellistä oikeuskäsittelyä varten. Paikallisuniversumien Täysivaltaiset Pojat ovat omien maailmojensa korkeimpia; he ovat superhallituksen alaisia vain sikäli kuin he vapaaehtoisesti alistavat asioita Päivien Muinaisille saadakseen niiden osalta neuvoja tai niihin ratkaisun. Sanottu ei kuitenkaan koske asioita, joissa on kysymys tahdollisten olentojen elämän lopettamisesta. Päätöksen perustelut ovat lähtöisin paikallisuniversumeista, mutta tuomiot, jotka koskevat tahdollisten olentojen elämän sammuttamista, muotoillaan aina superuniversumin päämajassa, josta käsin ne myös pannaan täytäntöön. Paikallisuniversumien Pojat voivat säätää, että kuolevainen ihminen jää eloon, mutta vain Päivien Muinaiset saavat ryhtyä toimeenpanevaksi tuomariksi asioissa, joissa on kysymys ikuisesta elämästä ja kuolemasta.
15:12.3 (180.4) Kaikissa asioissa, jotka eivät edellytä oikeudenkäyntiä eli todistusaineiston esittämistä, päätöksen tekevät Päivien Muinaiset tai heidän kumppaninsa, ja nämä ratkaisut ovat aina yksimielisiä, puhummehan nyt täydellisyyttä edustavista neuvostoista. Näiden korkeimpien ja ylivertaisten tuomioistuinten päätöksissä ei esiinny erimielisyyksiä eikä vähemmistömielipiteitä.
15:12.4 (180.5) Superhallitukset käyttävät muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta tuomiovaltaa omiin hallintopiireihinsä kuuluvien kaikkien olevaisten ja olentojen suhteen. Superuniversumin viranomaisten tekemistä päätöksistä ja ratkaisuista ei voi valittaa mihinkään, sillä ne edustavat Päivien Muinaisten ja sen Valtiashengen yhteisiä käsityksiä, joka Paratiisista käsin johtaa asianomaisen superuniversumin kohtaloita.
15:13.1 (181.1) Suursektori käsittää noin kymmenesosan superuniversumia, ja se koostuu sadasta piensektorista, kymmenestätuhannesta paikallisuniversumista ja noin sadasta miljardista asutettavasta maailmasta. Näitä suursektoreita hoitaa kolme Päivien Täydellistä, jotka ovat Korkeimpia Kolminaisuuden Persoonallisuuksia.
15:13.2 (181.2) Päivien Täydellisten oikeusistuinten kokoonpano on paljolti Päivien Muinaisten oikeusistuinten kaltainen, paitsi että ne eivät esitä hengellisiä tuomioita maailmoistaan. Kyseisten suursektorihallitusten työ kohdistuu pääasiallisesti kaukaisuuksiin ulottuvan luomistuloksen älylliseen statukseen. Suursektorit ottavat käsiteltäväkseen ja käsittelevät, ratkaisevat ja luetteloivat Päivien Muinaisten oikeusistuimille raportoitaviksi kaikki superuniversumin kannalta tärkeät asiat, jotka ovat luonteeltaan rutiininomaisia ja hallinnollisia ja jotka eivät suoranaisesti koske maailmojen hengellistä hallintoa tai Paratiisin Hallitsijoiden laatimien, kuolevaisten ylösnousemusta koskevien suunnitelmien toteutumista. Suursektorin hallituksen henkilöstö ei eroa superuniversumihallituksen henkilöstön kokoonpanosta.
15:13.3 (181.3) Samoin kuin Uversan suurenmoiset satelliitit huolehtivat lopullisesta hengellisestä valmennuksestanne Havonaa varten, samalla tavoin Umajor-viidennen seitsemänkymmentä satelliittia omistautuvat superuniversumissa tapahtuvaan älylliseen kouluttamiseenne ja kehittämiseenne. Tänne kerääntyvät yhteen koko Orvontonista ne viisaat olennot, jotka uupumatta ahertavat valmentaakseen ajallisuuden kuolevaisia edistymään yhä pitemmälle matkallaan kohti ikuisuuden elämänvaihetta. Enimmältään tämä ylösnousemuskuolevaisten koulutus tapahtuu seitsemässäkymmenessä opintomaailmassa.
15:13.4 (181.4) Piensektoreiden hallituksia johtaa kolme Päivien Äskettäistä. Heidän hallintonsa pääasiallisena huolena on sektoriin kuuluvien paikallisuniversumien fyysinen kontrolli, yhtenäistäminen, vakauttaminen ja rutiininomainen hallinnon koordinointi. Kuhunkin piensektoriin kuuluu peräti sata paikallisuniversumia, kymmenentuhatta konstellaatiota, miljoona paikallisjärjestelmää ja noin miljardi asutettavaa maailmaa.
15:13.5 (181.5) Piensektorin päämajamaailmat ovat Fyysisten Päävalvojien suurenmoinen tapaamispaikka. Näitä päämajamaailmoja ympäröi seitsemän opetussfääriä, jotka ovat superuniversumin sisäänpääsykouluja ja universumien universumia koskevan fyysisen ja hallinnollisen tiedon koulutuskeskuksia.
15:13.6 (181.6) Piensektorihallitusten hallinnoijat ovat suursektoreiden hallitsijoiden välittömän toimivallan alaisuudessa. Päivien Äskettäiset vastaanottavat kaikki ne huomioita sisältävät raportit samoin kuin he koordinoivat kaikki ne suositukset, jotka saapuvat superuniversumiin paikallisuniversumien päämajasfääreille Kolminaisuutta edustaviksi tarkkailijoiksi ja neuvonantajiksi sijoitetuilta Päivien Yhdistyneiltä ja samalla tavalla konstellaatioiden päämajoihin Kaikkein Korkeimpien neuvostoihin liitetyiltä Päivien Uskollisilta. Kaikki tällaiset raportit välitetään suursektoreissa oleville Päivien Täydellisille, jotta ne myöhemmin lähetettäisiin sieltä edelleen Päivien Muinaisten hoveille. Näin Kolminaisuuden hallitusjärjestelmä ulottuu paikallisuniversumien konstellaatioista aina superuniversumin päämajaan saakka. Paikallisjärjestelmän päämajassa ei ole Kolminaisuuden edustajia.
15:14.1 (181.7) On olemassa seitsemän päätarkoitusta, jotka ovat paljastumassa seitsemän superuniversumin kehityksessä. Superuniversumikehityksen jokainen päätarkoitus tulee saavuttamaan täysimääräisen julkitulonsa vain yhdessä seitsemästä superuniversumista, ja jokaisella superuniversumilla on tämän vuoksi erityistehtävänsä ja ainutlaatuinen luonteensa.
15:14.2 (182.1) Orvonton, seitsemäs superuniversumi, se, johon paikallisuniversuminne kuuluu, tunnetaan pääasiassa siitä valtavasta ja tuhlailevasta armontäyteisestä huolenpidosta, joka kohdistuu sen maailmojen kuolevaisiin. Se on saavuttanut mainetta siitä tavasta, jolla oikeus vallitsee, kun sitä lievennetään armolla, sekä siitä, kuinka valta hallitsee silloin, kun sitä säätelee kärsivällisyys, niin että ajallisen vakiintumisen suhteen tehdään auliisti uhrauksia ikuisuudessa tapahtuvan vakautumisen turvaamiseksi. Orvonton on universumin muodossa suoritettu rakkauden- ja armonosoitus.
15:14.3 (182.2) On kuitenkin hyvin vaikeata kuvata käsitystämme Orvontonissa julki tulevan evolutionaarisen tarkoituksen todellisesta luonteesta, mutta sitä on mahdollista hahmotella sanomalla, että tässä superluomuksessa me tunnemme, kuinka kosmisen evoluution kuusi ainutlaatuista tarkoitusta, sellaisina kuin ne ilmenevät kuudessa muussa superluomuksessa, ovat täällä yhdistymässä keskenään kokonaisuutta koskevaksi tarkoitukseksi. Ja tästä syystä olemme toisinaan uumoilleet, että Korkeimman Jumalan kehittynyt ja valmis personoituma on joskus kaukaisessa tulevaisuudessa ja Uversasta käsin hallitseva seitsemää täydellistynyttä universumia siihen mennessä saavuttamansa kaikkivaltiaan suvereenin valtansa koko kokemuksellisella majesteettisuudella.
15:14.4 (182.3) Niin kuin Orvonton on luonteeltaan ainutlaatuinen ja määränpäänsä puolesta yksilöllinen, niin on myös jokainen sen kuudesta superuniversumikumppanista. Melkoinen osa siitä, mitä Orvontonissa tapahtuu, jää kuitenkin teille salaisuudeksi, ja näistä Orvontonin elämänkulun paljastamattomista piirteistä monen on määrä saavuttaa täydellisin mahdollinen julkitulonsa jossakin muussa superuniversumissa. Superuniversumievoluution seitsemän tarkoitusta vaikuttavat kaikissa seitsemässä superuniversumissa niiden joka puolella, mutta kukin superluomus on antava täysimääräisimmän ilmaisun vain yhdelle näistä tarkoituksista. Jotta teille muodostuisi parempi ymmärrys näistä superuniversumitarkoituksia, pitäisi paljastaa paljon sellaista, mitä ette ymmärrä, ja sittenkin käsittäisitte vain vähän. Koko tämä kertomus esittää vain ohitse kiitävän häivähdyksen siitä suunnattoman suuresta luomuksesta, josta maailmanne ja paikallisjärjestelmänne ovat yksi osa.
15:14.5 (182.4) Maailmaanne kutsutaan Urantiaksi, ja sen numero on 606 Satanian planeettaryhmässä eli järjestelmässä. Tähän järjestelmään kuuluu nykyisellään 619 asuttua maailmaa, ja lisäksi yli kaksisataa planeettaa on kehittymässä suotuisalla tavalla muodostuakseen jonakin tulevana aikana asutetuiksi maailmoiksi.
15:14.6 (182.5) Satanialla on päämajamaailma, jonka nimi on Jerusem, ja se on Norlatiadekin konstellaatiossa järjestelmä numero kaksikymmentäneljä. Konstellaationne, Norlatiadek, koostuu sadasta paikallisjärjestelmästä, ja sen päämajamaailmaa kutsutaan Edentiaksi. Norlatiadek on numero seitsemänkymmentä Nebadonin universumissa. Nebadonin paikallisuniversumi koostuu sadasta konstellaatiosta, ja sen pääkaupunki tunnetaan nimellä Salvington. Nebadonin universumi on numero kahdeksankymmentäneljä Ensan piensektorissa.
15:14.7 (182.6) Ensan piensektori koostuu sadasta paikallisuniversumista, ja sillä on pääkaupunkina Uminor kolmas. Tämä piensektori on numero kolme Splandonin suursektorissa. Splandon koostuu sadasta piensektorista, ja sillä on päämajamaailma, jota kutsutaan Umajor viidenneksi. Se on Orvontonin superuniversumin viides suursektori. Orvonton on suuruniversumin seitsemäs lohko. Näin voitte paikantaa planeettanne universumien universumin organisaatio- ja hallintokaaviossa.
15:14.8 (182.7) Urantian, oman maailmanne, suuruniversuminumero on 5 342 482 337 666. Tämä on Uversassa ja Paratiisissa käytetty maailmanne rekisterinumero, numeronne asutuista maailmoista pidetyssä luettelossa. Tiedossani on myös fyysisten sfäärien rekisterinumeronne, mutta sen pituus on niin tavaton, että sillä on kuolevaisen olennon mielelle vain vähän käytännön merkitystä.
15:14.9 (183.1) Planeettanne on suunnattoman suuren kosmoksen jäsen; kuulutte jotakuinkin loputtomaan maailmojen perheeseen, mutta sfääriänne hallitaan juuri niin täsmällisesti ja sitä hoivataan juuri niin rakastavasti kuin jos se olisi ainoa asuttu maailma koko olemassaolon piirissä.
15:14.10 (183.2) [Esittänyt Uversasta lähtöisin oleva Universaalinen Sensori.]
Urantia-kirja
Luku 16
16:0.1 (184.1) PARATIISIN Seitsemän Valtiashenkeä ovat Äärettömän Hengen primaariset persoonallisuudet. Tässä itsensä jäljentämisen seitsenkertaisessa luomisteossa Ääretön Henki ammensi tyhjiin ne yhdistelymahdollisuudet, jotka matemaattisesti voivat sisältyä Jumaluuden kolmen persoonallisuuden tosiasialliseen olemassaoloon. Mikäli olisi ollut mahdollista aikaansaada suurempi määrä Valtiashenkiä, heitä olisi luotu, mutta kolmeen Jumaluuteen sisältyy tasan seitsemän ja vain seitsemän yhdistelymahdollisuutta. Ja tämä selittää, miksi maailmankaikkeus toimii seitsemänä suurlohkona, ja miksi seitsenluku on sen organisaatiossa ja hallinnossa pohjimmiltaan kaiken perustana.
16:0.2 (184.2) Seitsemän Valtiashenkeä ovat näin ollen lähtöisin seuraavista seitsemästä hahmosta, joista he myös saavat yksilölliset luonteenpiirteensä:
16:0.3 (184.3) 1. Universaalinen Isä.
16:0.4 (184.4) 2. Iankaikkinen Poika.
16:0.5 (184.5) 3. Ääretön Henki.
16:0.6 (184.6) 4. Isä ja Poika.
16:0.7 (184.7) 5. Isä ja Henki.
16:0.8 (184.8) 6. Poika ja Henki.
16:0.9 (184.9) 7. Isä, Poika ja Henki.
16:0.10 (184.10) Tiedämme varsin vähän Isän ja Pojan toiminnasta Valtiashenkien luomisessa. Nämä ilmeisestikin saatettiin olevaisuuden piiriin Äärettömän Hengen henkilökohtaisin toimin, mutta meille on nimenomaan opetettu, että sekä Isä että Poika olivat osallisina heidän ilmaantumisessaan.
16:0.11 (184.11) Henkiseltä luonteeltaan ja olemukseltaan nämä Paratiisin Seitsemän Henkeä ovat kuin yksi, mutta kaikilta muilta yksilöllisyyden aspekteiltaan he ovat varsin erilaisia, ja tulokset heidän toiminnastaan superuniversumeissa tuovat julki heidän yksilölliset eroavaisuutensa tavalla, josta ei voi erehtyä. Kaikkia suuruniversumin seitsemään lohkoon – ja vieläpä vastaaviin ulkoavaruuden lohkoihinkin – kohdistuvia jälkisuunnitelmia sävyttää näiden korkeinta ja perimmäistä valvontaa edustavien Seitsemän Valtiashengen kaikissa muissa kuin hengellisissä asioissa ilmenevä erilaisuus.
16:0.12 (184.12) Valtiashengillä on monia tehtäviä, mutta nykyisellään heidän erityisenä toimialanaan on seitsemän superuniversumin keskusvalvonta. Jokaisella Valtiashengellä on suunnattoman suuri päämaja, joka on myös vahvuuden keskittymäpiste. Tämä päämaja kiertää hitaasti ympäri Paratiisin äärireunaa ja pysyttäytyy aina kohdassa, joka on Valtiashengen välittömän valvonnan kohteena olevaa superuniversumia vastapäätä ja on tuota superuniversumia koskevan erikoistuneen voimanvalvonnan ja lohkokohtaisen energianjakelun Paratiisi-kohtiossa. Jokaisen superuniversumin säteittäiset rajalinjat kohtaavatkin todellisuudessa toisensa juuri superuniversumia valvovan Valtiashengen Paratiisin-päämajassa.
16:1.1 (185.1) Myötäluoja, Ääretön Henki, on välttämätön, jotta jakamattoman Jumaluuden kolmiyhteinen personoituminen saataisiin viedyksi loppuun. Tämä kolminkertainen Jumaluuden personoituma on luonnostaan seitsenkertainen yksilöllisen ja assosiatiivisen ilmentymismahdollisuuden osalta; siksipä jälkeenpäin seurannut suunnitelma sellaisten universumien luomiseksi, joita asuttaisivat älylliset ja potentiaalisesti hengelliset sekä asianmukaisella tavalla Isää, Poikaa ja Henkeä ilmentävät olennot, tekikin Seitsemän Valtiashengen personoimisesta väistämättömän. Olemme tottuneet puhumaan Jumaluuden kolminkertaisesta personoitumisesta absoluuttisena väistämättömyytenä, kun taas Seitsemän Valtiashengen ilmaantumista olemme tottuneet pitämään aliabsoluuttisena väistämättömyytenä.
16:1.2 (185.2) Vaikka Seitsemän Valtiashenkeä tuskin kolminkertaista Jumaluutta ilmentävätkään, he ovat silti seitsenkertaisen Jumaluuden ikuinen ilmennys, Jumaluuden kolmen iäti olemassa olevan persoonan aktiivisia ja assosiatiivisia funktioita. Universaalinen Isä, Iankaikkinen Poika ja Ääretön Henki tai heistä muodostunut mikä tahansa kahden yhdistelmä kykenee toimimaan mainitussa ominaisuudessa näiden Seitsemän Hengen kautta, heissä ja heidän avullaan. Toimiessaan yhdessä Isä, Poika ja Henki voivat toimia ja he toimivat Valtiashengen numero Seitsemän kautta, mutta eivät Kolminaisuutena. Yksin ja yhdessä Valtiashenget edustavat jotakin tai kaikkia mahdollisia – yhden tai useamman – Jumaluuden toimintoja, mutta eivät Jumaluuden kollektiivisia toimintoja, eivät Kolminaisuuden toimintoja. Valtiashenki Numero Seitsemän ei henkilökohtaisesti toimi Paratiisin-Kolminaisuuden suhteen, ja juuri siksi hän voikin toimia henkilökohtaisesti Korkeimman Olennon puolesta.
16:1.3 (185.3) Mutta kun Seitsemän Valtiashenkeä jättävät kukin henkilökohtaisen valtansa ja superuniversumeihin kohdistuvan auktoriteettinsa istuimen ja kokoontuvat Paratiisin-Jumaluuden kolmiyhteisyyden läsnä ollessa Myötätoimijan ympärille, silloin ja siellä he kollektiivisesti edustavat kehittyville universumeille ja kehittyvissä universumeissa jakamattoman Jumaluuden – Kolminaisuuden – toiminnallista valtaa, viisautta ja auktoriteettia. Mainitunlainen Jumaluuden ensiasteisen seitsenkertaisen ilmentymän paratiisillinen unioni todellakin kätkee aktuaalisesti sisäänsä, sulkee kirjaimellisesti piiriinsä, kolmen ikuisen Jumaluuden jokaisesta attribuutista ja suhtautumistavasta kaiken, mikä on Korkeimmuudessa ja Perimmäisyydessä. Silloin ja siellä Seitsemän Valtiashenkeä käytännöllisesti katsoen kattavat tosiaankin koko Korkein-Perimmäisen toimintapiirin sekä suhteessa kokonaisuniversumiin että sen sisällä.
16:1.4 (185.4) Siinä määrin kuin pystymme havaitsemaan, nämä Seitsemän Henkeä liittyvät Jumaluuden kolmen ikuisen persoonan jumalallisiin toimintoihin; emme löydä mitään, mikä todistaisi suorasta yhteydestä Absoluuttisen kolmen ikuisen vaiheen toimiviin läsnäoloihin. Yhdessä ollessaan Valtiashenget edustavat Paratiisin Jumaluuksia sillä alueella, jota voitaisiin suurin piirtein ajatella finiittiseksi toimintakentäksi. Tähän saattaisi sisältyä paljon sitä, mikä on perimmäistä, mutta ei absoluuttista.
16:2.1 (185.5) Aivan kuten Iankaikkinen ja Alkuperäinen Poika tulee julki kaiken aikaa yhä lukuisampien jumalallisten Poikien persoonan kautta, samoin paljastuu Ääretön ja Jumalallinen Henki Seitsemän Valtiashengen ja heihin liittyvistä henkiryhmistä muodostuvien kanavien kautta. Keskuksien keskuksessa Ääretön Henki on lähestyttävissä, mutteivät kaikki Paratiisiin-saapujat kykene silti heti havaitsemaan hänen persoonallisuuttaan ja erillistynyttä läsnäoloaan. Mutta kaikki keskusuniversumiin päässeet voivat olla ja ovatkin heti kanssakäymisissä Seitsemästä Valtiashengestä yhden kanssa eli hänen kanssaan, joka johtaa avaruudesta juuri saapuneen pyhiinvaeltajan synnyinuniversumia.
16:2.2 (186.1) Paratiisin-Isä puhuu universumien universumille vain Poikansa kautta, kun taas hän ja Poika toimivat yhdessä vain Äärettömän Hengen kautta. Paratiisin ja Havonan ulkopuolella Ääretön Henki puhuu vain Seitsemän Valtiashengen äänellä.
16:2.3 (186.2) Ääretön Henki harjoittaa henkilökohtaisena läsnäolona tuntuvaa vaikuttamista Paratiisi-Havona-järjestelmän rajojen sisällä. Muualla hänen henkilökohtainen henkiläsnäolonsa tulee esille Seitsemästä Valtiashengestä jonkun toimesta ja jonkun kautta. Siksi missä tahansa maailmassa tai kenessä tahansa yksilössä ilmenevää Kolmannen Lähteen ja Keskuksen superuniversaalista henkiläsnäoloa sävyttääkin tätä luomistuloksen lohkoa valvovan Valtiashengen ainutlaatuinen olemus. Ja käänteisesti: henkivoiman ja älyllisyyden yhteislinjat kulkevat sisäänpäin Jumaluuden Kolmanteen Persoonaan nimenomaan Seitsemän Valtiashengen kautta.
16:2.4 (186.3) Seitsemän Valtiashenkeä on kollektiivina varustettu Kolmannen Lähteen ja Keskuksen korkein-perimmäisin attribuutein. Vaikka jokainen heistä yksilönä saakin osansa tästä varustuksesta, he tuovat kaikkivoipaisuuden, kaikentietävyyden ja kaikkiallisuuden attribuutteja kuitenkin julki vain kollektiivina. Maailmankaikkeuden suhteen yksikään heistä ei voi toimia tällä tavoin; yksilöinä ja mainittujen korkeimmuuteen ja perimmäisyyteen kuuluvien valtaoikeuksien käytössään heistä jokainen on henkilökohtaisesti sidottu siihen superuniversumiin, joka on hänen välittömässä valvonnassaan.
16:2.5 (186.4) Kaikki se, mitä teille on joskus kerrottu Myötätoimijan jumalallisuudesta ja persoonallisuudesta, soveltuu yhtäläisesti ja täysimääräisesti Seitsemään Valtiashenkeen, jotka niin perin tehokkaasti jakelevat Ääretöntä Henkeä suuruniversumin seitsemälle lohkolle jumalallisen perintöosansa mukaisesti ja tavalla, joka vastaa heistä itse kunkin erilaistunutta ja yksilöllistä ainutlaatuisuutta. Tälle kollektiiviselle seitsemikölle olisi sen vuoksi paikallaan antaa mikä tahansa Äärettömän Hengen nimistä tai ne kaikki. Kollektiivina he ovat kaikilla aliabsoluuttisilla tasoilla yhtä Myötäluojan kanssa.
16:3.1 (186.5) Seitsemän Valtiashenkeä ovat sanoin kuvaamattomia olentoja, mutta he ovat toki selvästi ja ehdottomasti persoonallisia. Heillä on nimi, mutta pidämme parempana esitellä heidät numeroin. Äärettömän Hengen ensivaiheisina personoitumina he ovat sukua keskenään, mutta kolmiyhteisen Jumaluuden seitsemän mahdollisen yhdistelmän ensivaiheisina ilmentyminä heidän olemuksensa eroavat oleellisesti toisistaan, ja tämä olemuksen erilaisuus määrää heidän välillään superuniversumien johtamisessa havaittavan eroavaisuuden. Nämä Seitsemän Valtiashenkeä ovat kuvailtavissa seuraavasti:
16:3.2 (186.6) Valtiashenki Numero Yksi. Tämä Henki edustaa erityisellä tavalla ja välittömästi Paratiisin-Isää. Aivan erityisesti ja tehokkaasti hän ilmentää Universaalisen Isän voimaa, rakkautta ja viisautta. Hän on Salaperäisten Opastajien päällikön läheinen työtoveri ja verraton neuvonantaja, olennon, joka johtaa Diviningtonissa olevaa Personoitujen Suuntaajien korkeakoulua. Aina kun Seitsemän Valtiashenkeä esiintyvät yhdessä, Valtiashenki Numero Yksi puhuu Universaalisen Isän puolesta.
16:3.3 (186.7) Tämä Henki johtaa ensimmäistä superuniversumia, ja samalla kun hän uskollisesti ilmentää Äärettömästä Hengestä olevan primaarisen personoituman jumalallista olemusta, näyttää hän luonteeltaan sitäkin erityisemmin muistuttavan Universaalista Isää. Hänellä on aina henkilökohtainen yhteys niihin seitsemään Heijastavaan Henkeen, jotka ovat ensimmäisen superuniversumin päämajassa.
16:3.4 (187.1) Valtiashenki Numero Kaksi. Tämä Henki kuvastaa uskollisesti koko luomakunnan esikoisen, Iankaikkisen Pojan, verratonta olemusta ja lumoavaa luonnetta. Hän on aina läheisessä yhteydessä kaikenluokkaisiin Jumalan Poikiin, kun nämä sattuvat olemaan Jumalien asuinuniversumissa joko yksilöinä tai riemullisessa yhteiskokouksessa. Kaikissa Seitsemän Valtiashengen kokouksissa hän puhuu aina Iankaikkisen Pojan puolesta ja hänen nimissään.
16:3.5 (187.2) Tämä Henki ohjaa toisen superuniversumin kohtaloita ja hallitsee tätä laajaa aluetta paljolti niin kuin Iankaikkinen Poika sitä hallitsisi. Hänellä on aina yhteys niihin seitsemään Heijastavaan Henkeen, joiden asemapaikka on toisen superuniversumin pääkaupungissa.
16:3.6 (187.3) Valtiashenki Numero Kolme. Tämä Henkipersoonallisuus muistuttaa erityisesti Ääretöntä Henkeä, ja hän johtaa useiden Äärettömän Hengen korkeitten persoonallisuuksien liikkeitä ja työtä. Hän johtaa näiden kokouksia ja on läheisessä yhteydessä kaikkiin niihin persoonallisuuksiin, joiden alkuperä juontuu yksinomaan Kolmannesta Lähteestä ja Keskuksesta. Kun Seitsemän Valtiashenkeä istuvat neuvostossaan, puhuu nimenomaan Valtiashenki Numero Kolme aina Äärettömän Hengen puolesta.
16:3.7 (187.4) Tämä Henki on vastuussa superuniversumista numero kolme, ja hän hoitaa tämän lohkon asioita paljolti niin kuin niitä hoitaisi Ääretön Henki. Hänellä on aina yhteys kolmannen superuniversumin päämajassa oleviin Heijastaviin Henkiin.
16:3.8 (187.5) Valtiashenki Numero Neljä. Koska tämä Valtiashenki olennoi Isän ja Pojan yhteisolemusta, hän on ratkaiseva vaikuttaja, aina kun Seitsemän Valtiashengen neuvostoissa on kyse Isä–Poika-yhdistymän mukaisista menettelytavoista ja toimenpiteistä. Tämä Henki on niiden ylösnousemusolentojen johtava ohjaaja ja neuvonantaja, jotka ovat saavuttaneet Äärettömän Hengen ja joista näin on tullut ehdokkaita Pojan ja Isän tapaamiseen. Hän vaalii niiden persoonallisuuksien valtavaa ryhmää, jotka ovat alkuisin Isästä ja Pojasta. Kun käy tarpeelliseksi Seitsemän Valtiashengen yhteenliittymässä edustaa Isää ja Poikaa, tällöin puhuu aina Valtiashenki Numero Neljä.
16:3.9 (187.6) Tämä Henki vaalii suuruniversumin neljättä lohkoa sen erityisen yhdistelmänsä mukaisesti, johon sisältyvät Universaalisen Isän ja Iankaikkisen Pojan ominaisuudet. Hänellä on aina henkilökohtainen yhteys neljännen superuniversumin päämajan Heijastaviin Henkiin.
16:3.10 (187.7) Valtiashenki Numero Viisi. Tämä jumalallinen persoonallisuus, jossa niin erinomaisesti sekoittuvat Universaalisen Isän ja Äärettömän Hengen ominaispiirteet, on sen valtavan olentoryhmän neuvonantaja, johon kuuluvat tunnetaan voimanohjaajina, voimakeskuksina ja fyysisinä valvojina. Tämä Henki vaalii myös kaikkia Isästä ja Myötätoimijasta alkuisin olevia persoonallisuuksia. Kun Seitsemän Valtiashengen neuvostoissa on kyse Isä–Henki-asennoitumisesta, silloin puhuu aina Valtiashenki Numero Viisi.
16:3.11 (187.8) Tämä Henki ohjaa viidennen superuniversumin hyvinvointia tavalla, joka tuo mieleen Universaalisen Isän ja Äärettömän Hengen yhteistoiminnan. Hänellä on aina yhteys viidennen superuniversumin päämajassa oleviin Heijastaviin Henkiin.
16:3.12 (187.9) Valtiashenki Numero Kuusi. Tämä jumalallinen olento näyttää kuvastavan Iankaikkisen Pojan ja Äärettömän Hengen yhteisluonnetta. Aina kun Pojan ja Hengen yhteisesti luomat luodut kokoontuvat keskusuniversumiin, juuri tämä Valtiashenki on heidän neuvonantajanaan; ja milloin tahansa Seitsemän Valtiashengen neuvostoissa käy tarpeelliseksi puhua yhteisesti Iankaikkisen Pojan ja Äärettömän Hengen puolesta, tähän tehtävään tarttuu Valtiashenki Numero Kuusi.
16:3.13 (188.1) Tämä Henki johtaa kuudennen superuniversumin asioita paljolti siten kuin sen tekisivät Iankaikkinen Poika ja Ääretön Henki. Hänellä on aina yhteys kuudennen superuniversumin päämajassa oleviin Heijastaviin Henkiin.
16:3.14 (188.2) Valtiashenki Numero Seitsemän. Seitsemättä superuniversumia johtava Henki kuvastaa ainutlaatuisella tavalla yhtäläisesti sekä Universaalista Isää, Iankaikkista Poikaa että Ääretöntä Henkeä. Seitsemäs Henki, kaikkien kolmiyhteisyydestä juontuvien olentojen hoivaava neuvonantaja, on myös kaikkien Havonan ylösnousevien pyhiinvaeltajien neuvonantaja ja ohjaaja, noiden vaatimatonta syntyperää olevien olentojen, jotka ovat saavuttaneet kirkkauden kartanot Isän, Pojan ja Hengen yhteisesti osoittaman huolenpidon avulla.
16:3.15 (188.3) Seitsemäs Valtiashenki ei ole Paratiisin-Kolminaisuuden elimellinen edustaja. Mutta yleisesti tunnettu tosiasia on, että hänen persoonallinen ja hengellinen olemuksensa on Myötätoimijan luoma kuva, joka tasasuurin osuuksin esittää niitä kolmea infiniittistä persoonaa, joiden jumaluusunioni on Paratiisin-Kolminaisuus ja joiden toiminta sellaisenaan on Korkeimman Jumalan persoonallisen ja hengellisen olemuksen lähde. Näin ollen Seitsemäs Valtiashenki tuo esille persoonallisen ja elimellisen yhteyden kehittyvän Korkeimman henkipersoonaan. Niinpä kun korkeuksissa kokoontuvissa Valtiashenkien neuvostoissa tulee tarpeelliseksi ottaa kantaa Isän, Pojan ja Hengen yhteispersoonallisen suhtautumisen nimissä tai heijastaa Korkeimman Olennon hengellistä mielipidettä, silloin toimii Valtiashenki Numero Seitsemän. Näin hänestä tulee luonnostaan Seitsemän Valtiashengen Paratiisin-neuvoston puheenjohtaja.
16:3.16 (188.4) Yksikään Seitsemästä Hengestä ei edusta elimellisesti Paratiisin-Kolminaisuutta, mutta yhdistyessään seitsenkertaiseksi Jumaluudeksi tämä unioni vastaa jumaluuden mielessä – ei persoonallisessa mielessä – sellaista toiminnallista tasoa, joka on assosioitavissa Kolminaisuuden toimintoihin. Tässä mielessä ”Seitsenkertainen Henki” on toiminnallisesti assosioitavissa Paratiisin-Kolminaisuuteen. Myös nimenomaan tässä mielessä Valtiashenki Numero Seitsemän puhuu toisinaan Kolminaisuuden mielipiteiden vahvistukseksi tai mieluumminkin esittää Seitsenkertaisen Hengen unionin kannan Kolminkertaisen Jumaluusunionin mielipiteestä, Paratiisin-Kolminaisuuden mielipiteestä.
16:3.17 (188.5) Seitsemännen Valtiashengen moninaiset toiminnat ulottuvat näin ollen Isän, Pojan ja Hengen persoonallisten olemusten yhteisestä ilmentämisestä Korkeimman Jumalan henkilökohtaisen asenteen esittämisen kautta Paratiisin-Kolminaisuudesta muodostuvan jumaluusasenteen julkituomiseen. Ja tietyissä suhteissa tämä johtava Henki tuo samalla tavoin julki Perimmäisen ja Korkein-Perimmäisen asenteet.
16:3.18 (188.6) Monessa eri ominaisuudessa toimiva Valtiashenki Numero Seitsemän juuri antaa henkilökohtaisen tukensa ajallisuuden maailmoista saapuvien ylösnousemusehdokkaiden etenemiselle näiden pyrkiessä pääsemään käsitykseen Korkeimmuuden jakamattomasta Jumaluudesta. Tällainen ymmärtäminen edellyttää käsitystä Korkeimmuuden Kolminaisuuden eksistentiaalisesta suvereenisuudesta, joka on sillä tavoin koordinoitu Korkeimman Olennon enenevää kokemuksellista suvereenisuutta edustavan ajatuksen kanssa, että luotu saa siitä käsityksen Korkeimmuuden ykseydestä. Kun luotu tajuaa nämä kolme tekijää, se on samaa kuin havonaalinen ymmärrys Kolminaisuuden todellisuudesta, ja se antaa ajallisuuden pyhiinvaeltajille kyvyn päästä lopulta perille Kolminaisuudesta, löytää Jumaluuden kolme infiniittistä persoonaa.
16:3.19 (188.7) Se, etteivät Havonan pyhiinvaeltajat täysin kykene löytämään Korkeinta Jumalaa, korvautuu tutustumisella Seitsemänteen Valtiashenkeen, jonka kolmiyhteinen olemus niin oivallisella tavalla ilmentää Korkeimman henkipersoonaa. Nykyisen universumiaikakauden kuluessa, jolloin Korkeimman persoonaan ei saa yhteyttä, Valtiashenki Numero Seitsemän toimii taivaaseen nousevien olentojen Jumalan sijasta, sikäli kuin kysymys on henkilökohtaisista suhteista. Hän on se korkea henkiolento, jonka kaikki taivaaseennousijat varmasti tuntevat ja jota he jonkin verran käsittävät, kun he saavuttavat valkeuden keskukset.
16:3.20 (189.1) Mainitulla Valtiashengellä on aina yhteys Uversan Heijastaviin Henkiin seitsemännen superuniversumin päämajassa, omassa luomakunnan lohkossamme. Se, miten hän Orvontonia hallitsee, ilmentää tasasuhtaisesti Isän, Pojan ja Hengen jumalallista olemusta sisältävän yhdistelmän ihailtavaa symmetriaa.
16:4.1 (189.2) Seitsemän Valtiashenkeä ovat Äärettömän Hengen täysimääräinen edustajakunta evolutionaarisille universumeille. He edustavat Kolmatta Lähdettä ja Keskusta yhteyksissä, joissa on kysymys energiasta, mielestä ja hengestä. Vaikka he toimivat Myötätoimijan harjoittaman universaalisen hallinnollisen valvonnan koordinoivina päällikköinä, älkää silti unohtako heidän olevan peräisin Paratiisin Jumaluuksien luomisteoista. On kirjaimellisesti totta, että nämä Seitsemän Henkeä ovat kolmiyhteisen Jumaluuden personoitunut fyysinen voima, kosminen mieli ja hengellinen läsnäolo. He ovat ”ne Seitsemän Jumalan Henkeä, lähetetyt kaikkeen maailmaan”.
16:4.2 (189.3) Valtiashenget ovat ainutlaatuisia sikäli, että he toimivat absoluuttista tasoa lukuun ottamatta kaikilla universumitodellisuuden tasoilla. Niinpä he ovatkin superuniversumitoimintojen kaikkien tasojen kaikenvaiheisten hallinnollisten asioiden tehokkaita ja täydellisiä valvojia. Kuolevaisen mielen on vaikea ymmärtää kovinkaan paljon Valtiashengistä siksi, että näiden työ on niin voimakkaasti erikoistunutta ja kuitenkin kaikenkattavaa, se on niin tavattoman aineellista ja samalla niin verrattoman hengellistä. Nämä kosmisen mielen monitaitoiset luojat ovat Universumivoiman Ohjaajien esivanhempia, ja itse he ovat laajan ja kaukaisuuksiin ulottuvan henkiluotujen luomakunnan korkeimpia ohjaajia.
16:4.3 (189.4) Seitsemän Valtiashenkeä ovat luoneet Universumivoiman Ohjaajat ja näiden työtoverit, ne entiteetit, jotka ovat välttämättömiä suuruniversumin fyysisten energioitten organisoimisessa, valvonnassa ja säätelyssä. Ja nämä samaiset Valtiashenget auttavat varsin aineellisesti myös Luoja-Poikia paikallisuniversumien muovaamis- ja organisointityössä.
16:4.4 (189.5) Emme pysty havaitsemaan, että mitään persoonallista yhteyttä olisi toisaalta Valtiashenkien kosmis-energiaalisen toiminnan ja toisaalta Kvalifioimattoman Absoluutin vahvuustoimintojen välillä. Valtiashenkien toimipiiriin kuuluvia kaikkia energiailmentymiä johdetaan Paratiisin äärireunalta käsin. Ne eivät näytä olevan mitenkään välittömästi yhteydessä niihin vahvuusilmiöihin, joiden katsotaan olevan yhteydessä Paratiisin alapintaan.
16:4.5 (189.6) Ei ole epäilystäkään siitä, ettemmekö erilaisten Morontiavoiman Valvojien funktionaalisia toimintoja kohdatessamme olisi kasvokkain Valtiashenkien tiettyjen paljastamattomien aktiviteettien kanssa. Kuka muu kuin nämä fyysisten valvojien ja henkihoivaajien esivanhemmat olisi osannut keksiä, miten yhdistetään ja liitetään toisiinsa aineelliset ja hengelliset energiat niin, että tuloksena on siihen saakka tuntematon universumitodellisuuden osa-alue – morontiasubstanssi ja morontiamieli?
16:4.6 (189.7) Hengellisten maailmojen todellisuudessa on paljon sellaista, joka kuuluu morontian piiriin, ja se on sellainen maailmankaikkeuden todellisuuden osa-alue, joka on Urantialla täysin tuntematon. Persoonallisuuden olemassaolon päämäärä on hengellinen, mutta sen ja tämän maailman väliin tulevat aina morontialuomukset, jotka toimivat siltana kuolevaisten alkuperää edustavien aineellisten maailmojen ja edistyvää hengellistä statusta edustavien superuniversumisfäärien välillä. Juuri tällä alueella Valtiashenget tuovat oman merkittävän antinsa ihmisen Paratiisiin-nousuun tähtäävään järjestelmään.
16:4.7 (190.1) Seitsemällä Valtiashengellä on henkilökohtaisia edustajia, jotka toimivat kautta suuruniversumin, mutta koska näiden alisteisten olentojen suuri enemmistö ei ole suoranaisesti tekemisissä Paratiisin täydellisyyteen vievän, kuolevaisia koskevan etenemisjärjestelmän kanssa, heistä on kerrottu vain vähän tai ei mitään. Paljon, peräti paljon, pysyy Seitsemän Valtiashengen toiminnasta ihmisen ymmärrykseltä kätkettynä, sillä se ei mitenkään suoranaisesti liity Paratiisiin-nousunne problematiikkaan.
16:4.8 (190.2) On varsin luultavaa, vaikkemme sen tueksi voikaan tarjota mitään lopullista todistetta, että Orvontonin Valtiashenki vaikuttaa ratkaisevalla tavalla seuraavilla toimialoilla:
16:4.9 (190.3) 1. Paikallisuniversumin Elämänkantajien toiminta elämän alkuunpanemiseksi.
16:4.10 (190.4) 2. Paikallisuniversumin Luovan Hengen maailmoille lahjoittamien mielenauttajahenkien suorittamat elollisuuden aktivoinnit.
16:4.11 (190.5) 3. Lineaariseen gravitaatioon reagoivien organisoidun aineen yksikköjen osoittamat energiailmenemien vaihtelut.
16:4.12 (190.6) 4. Emergentin energian käyttäytyminen, kun se on täysin vapautunut Kvalifioimattoman Absoluutin otteesta ja kun se alkaa reagoida lineaarisen gravitaation välittömään vaikutukseen ja Universumivoiman Ohjaajien ja näiden työtovereiden suorittamiin manipulointeihin.
16:4.13 (190.7) 5. Paikallisuniversumin Luovan Hengen antaman huolenpidonhengen lahjoittaminen. Tämä henki tunnetaan Urantialla Pyhänä Henkenä.
16:4.14 (190.8) 6. Lahjoittautuvien Poikien kuolevaisten maailmassa oleskelun jälkeen tapahtuva hengen lahjoittaminen. Urantialla tämä henki tunnetaan Lohduttajana tai Totuuden Henkenä.
16:4.15 (190.9) 7. Paikallisuniversumien ja superuniversumin heijastusmekanismi. Tuskin monikaan tähän erikoislaatuiseen ilmiöön liittyvä piirre on järkevästi selitettävissä tai rationaalisesti ymmärrettävissä, ellei oleteta, että kysymyksessä on Valtiashenkien toiminta yhdessä Myötätoimijan ja Korkeimman Olennon kanssa.
16:4.16 (190.10) Siitä huolimatta, ettemme ymmärrä Seitsemän Valtiashengen moninaisia toimintoja riittävästi, olemme vakuuttuneita siitä, että universumitoimintojen laajassa kentässä on kaksi alaa, joiden kanssa heillä ei ole kerrassaan mitään tekemistä, nimittäin Ajatuksensuuntaajien lahjoittaminen ja näiden suorittama palvelu sekä Kvalifioimattoman Absoluutin tutkimattomat toiminnot.
16:5.1 (190.11) Jokainen suuruniversumin lohko, jokainen yksittäinen universumi ja maailma hyötyy kaikkien Seitsemän Valtiashengen yhteisistä neuvoista ja viisaudesta, mutta jokainen niistä saa vain yhden Valtiashengen henkilökohtaisen leiman ja sävyn. Ja kunkin Valtiashengen henkilökohtainen olemus läpäisee tyystin ja sävyttää ainutlaatuisesti oman superuniversuminsa.
16:5.2 (190.12) Tämän Seitsemän Valtiashengen persoonallisen vaikutuksen johdosta jokainen Paratiisin ja Havonan ulkopuolella oleva, mihin tahansa älyllisten olentojen luokkaan kuuluva luotu kantaa pakostakin sellaista luonteenomaista yksilöllisyyden leimaa, joka osoittaa jostakusta näistä Seitsemästä Paratiisin Hengestä juontuvaa alkuperän luonnetta. Seitsemän superuniversumin osalta se merkitsee, että jokainen luotu olento, olipa hän ihminen tai enkeli, tulee ainiaan kantamaan tätä hänen syntyperänsä osoittavaa tunnusmerkkiä.
16:5.3 (191.1) Seitsemän Valtiashenkeä eivät tunkeudu suoraan avaruuden evolutionaarisissa maailmoissa olevien yksittäisten luotujen aineelliseen mieleen. Urantian kuolevaiset eivät koe Orvontonin Valtiashengen mielellis-hengellisen vaikutuksen henkilöön kohdistuvaa läsnäoloa. Mikäli tämä Valtiashenki asutun maailman kehityksen varhaisvaiheiden aikana kuitenkin saa jonkinlaisen yhteyden yksittäisen kuolevaisen mieleen, sen tulee tapahtua paikallisuniversumin Luovan Hengen hoivassa. Tämä on Jumalan sellaisen Luoja-Pojan puoliso ja työtoveri, jollainen johtaa jokaisen paikallisluomuksen kohtaloita. Mutta tämä samainen Luova Äiti-Henki on olemukseltaan ja luonteeltaan aivan Orvontonin Valtiashengen kaltainen.
16:5.4 (191.2) Valtiashengen painama fyysinen leima on osa ihmisen aineellista alkuperää. Koko morontiaalinen elämänvaihe eletään tämän saman Valtiashengen jatkuvan vaikutuksen alaisena. Ei sen vuoksi liene kovinkaan outoa, ettei tällaisen ylösnousevan kuolevaisen myöhempi hengellinen elämänkulku tämän valvovan Hengen luonteenomaista leimaa koskaan tyystin häivytä. Se, mikä antaa perussävyn kuolevaisen ylösnousemukseen kuuluvan jokaisen Havonaa edeltävän vaiheen olemassaololle, on juuri Valtiashengen painama leima.
16:5.5 (191.3) Evolutionaaristen kuolevaisten elämän kokemisessa ilmenevät erottavat persoonallisuuden kehityskulut, jotka ovat kussakin superuniversumissa omanluonteisiansa ja jotka nimenomaisesti kuvastavat hallitsevan Valtiashengen olemusta, eivät koskaan kokonaan häviä, eivät senkään jälkeen kun näihin taivasmatkalaisiin kohdistuu heidän Havonan miljardilla opetussfäärillä kohtaamansa pitkäkestoinen koulutus ja yhtenäistävä harjoitus. Ei edes sitä seuraava Paratiisin voimaperäinen kulttuuri riitä kitkemään merkkejä, jotka kertovat, mikä on asianomaisen synnyinsuperuniversumi. Ylösnousemuskuolevaisessa tulee koko ikuisuuden läpi ilmenemään piirteitä, jotka osoittavat hänen synnyinsuperuniversumiaan johtavan Hengen. Jopa Lopullisuuden Saavuttajakunnan piirissä, kun halutaan päästä siihen, mikä on täysimääräinen Kolminaisuuden suhde evolutionaariseen luomakuntaan, tai antaa sellaisesta kuva, kokoontuu paikalle aina seitsemän lopullisuuden saavuttajaa, yksi jokaisesta superuniversumista.
16:6.1 (191.4) Valtiashenget ovat kosmisen mielen, suuruniversumin älyllisen potentiaalin, seitsenkertainen lähde. Tämä kosminen mieli on Kolmannen Lähteen ja Keskuksen mielen aliabsoluuttinen ilmentymä, ja toiminnallisesti se tietyllä tavalla liittyy kehittyvän Korkeimman Olennon mieleen.
16:6.2 (191.5) Urantian kaltaisessa maailmassa emme kohtaa Seitsemän Valtiashengen välitöntä vaikutusta ihmisrotujen asioihin. Te elätte Nebadonin Luovan Hengen välittömän vaikutuksen alaisuudessa. Siitä huolimatta nämä samaiset Valtiashenget hallitsevat kaiken luomalla aikaansaadun mielen perusreaktioita, sillä he ovat niiden älyllisten ja hengellisten potentiaalien aktuaaliset lähteet, jotka ovat paikallisuniversumeissa erikoistuneet toimimaan ajallisuuden ja avaruuden evolutionaarisia maailmoja asuttavien yksilöiden elämässä.
16:6.3 (191.6) Kosmisen mielen olemassaolon tosiasia selittää ihmisellä ja ihmistä korkeammalla olevilla olennoilla tavattavien erilaisten mielityyppien välisen sukulaisuuden. Toistensa seuraan etsiytymistä ei esiinny pelkästään sukulaissielujen välillä, vaan myös sukulaismielet ovat varsin kanssakäymishaluisia ja taipuvaisia yhteistyöhön toistensa kanssa. Eri ihmismielten havaitaan toisinaan kulkevan hämmästyttävän samankaltaisia ja selittämätöntä yksituumaisuutta osoittavia ratoja.
16:6.4 (191.7) Kaikissa tapauksissa, joissa kosminen mieli yhdistyy persoonallisuuteen, esiintyy ominaisuus, jota voitaisiin kutsua ”todellisuudentajuksi”. Nimenomaan tämä tahdollisten olentojen universaalinen kosminen avu pelastaa heidät sellaiselta, että heistä tulisi tieteen, filosofian ja uskonnon esittämien ennalta totena pidettyjen olettamusten avuttomia uhreja. Tämä kosmisen mielen herkkyys todellisuutta kohtaan reagoi tiettyihin todellisuuden osa-alueisiin aivan kuten energia-aine reagoi gravitaatioon. Vieläkin oikeampaa olisi sanoa, että nämä aineellisuuden ylittävät realiteetit reagoivat mainitulla tavalla kosmoksen mieleen.
16:6.5 (192.1) Kosminen mieli reagoi (tunnistaa reagointia) pettämättömästi universumitodellisuuden kolmella tasolla. Nämä reagoinnit ovat kirkasjärkisille ja syvällisesti ajatteleville mielille itsestään selviä. Kyseiset todellisuuden tasot ovat:
16:6.6 (192.2) 1. Kausaatio – fyysisten aistien todellisuusmaailma, loogisen yhdenmukaisuuden tieteelliset maailmat, todellisen ja epätodellisen toisistaan erottaminen, kosmiseen reagointiin perustuvat pohdinnalliset johtopäätökset. Kysymyksessä on kosmisen harkinnan matemaattinen muoto.
16:6.7 (192.3) 2. Velvollisuus – moraalikäsitysten todellisuusmaailma filosofian piirissä, järkeilyn areena, suhteellisen oikean ja väärän tajuaminen. Tämä on kosmisen harkinnan oikeudellinen muoto.
16:6.8 (192.4) 3. Palvonta – uskonnollisen kokemustodellisuuden hengellinen maailma, jumalallisen yhteenkuuluvuuden henkilökohtainen tajuaminen, henkiarvojen tunnistaminen, vakuuttuneisuus ikuisesta eloonjäämisestä, nousu Jumalan palvelijoiden asemasta Jumalan poikien riemuun ja vapauteen. Kysymyksessä on kosmisen mielen korkein oivallus, kosmisen harkinnan pyhästi kunnioittava ja palvonnantäyteinen muoto.
16:6.9 (192.5) Nämä tieteelliset, moraaliset ja hengelliset oivallukset, nämä kosmiset reaktiot kuuluvat jo syntyjään siihen kosmiseen mieleen, joka rikastuttaa kaikkia tahdollisia olentoja. Elämänkokemus ei koskaan jätä kehittämättä näitä kolmea kosmista intuitiota; ne ovat olennaisena rakennusosana pohdiskelevaa ajattelua edustavassa tajunnassa. Mutta on murhemielin pantava merkille, että perin harvat henkilöt Urantialla osaavat nauttia siitä, että he kehittävät tällaisia rohkeudesta ja itsenäisestä kosmisesta ajattelusta kertovia ominaisuuksia.
16:6.10 (192.6) Paikallisuniversumien mielivarustuksissa nämä kosmisen mielen kolme ymmärrystä ovat ne ennakolta totena pidetyt olettamukset, jotka tekevät ihmiselle mahdolliseksi toimia rationaalisena ja tiedostavana persoonallisuutena tieteen, filosofian ja uskonnon maailmoissa. Näiden Infiniittisen kolmen ilmentymän reaalisuuden tiedostaminen tapahtuu toisin sanoen kosmisella itseilmoituksen menetelmällä. Aine-energian havaitseminen tapahtuu havaintomaailman matemaattisen logiikan avulla; mieli-järki tietää intuitiivisesti moraalisen velvollisuutensa; henki-usko (palvonta) on hengellisen kokemuksen reaalisuuden uskonto. Nämä pohdiskelevassa ajattelussa esiintyvät kolme perustekijää saattavat yhdistyä ja koordinoitua persoonallisuuden kehityksessä tai ne voivat käydä suhteettomiksi ja tosiasiassa irrota omista tehtävistään. Mutta yhdistyessään ne luovat lujan luonteen, johon sisältyy tosiasiapohjaisen tieteen, moraalisen filosofian ja aidon uskonnollisen kokemuksen korreloituminen. Ja juuri nämä kolme kosmista intuitiota antavat objektiivista paikkansapitävyyttä, reaalisuutta, ihmisen kokemukselle olevaisista, merkityksistä ja arvoista.
16:6.11 (192.7) Opetuksen tarkoitus on kehittää ja terävöittää näitä ihmismielen synnynnäisiä kykyjä; sivistyksen tavoitteena on niiden julkituominen; elämänkokemuksen tehtävänä on niiden todellistaminen; uskonnon tarkoituksena on niiden jalostaminen ja persoonallisuuden tavoitteena on niiden yhdistäminen.
16:7.1 (192.8) Pelkkä äly ei riitä moraalisuuden selitykseksi. Moraalisuus, hyve, kuuluu ihmispersoonallisuuteen synnynnäisesti. Moraalinen intuitio, velvollisuuden tajuaminen, on osa ihmisen mielellisyyttä, ja se liittyy ihmisen olemuksen muihin erottamattomiin piirteisiin, kuten tieteelliseen uteliaisuuteen ja hengelliseen ymmärrykseen. Ihmisen mentaalisuus nousee huomattavasti hänen eläinserkkujensa mentaalisuuden yläpuolelle, mutta hänen moraalisuutensa ja uskonnollisuutensa ovat nimenomaan ne tekijät, jotka erottavat hänet eläinkunnasta.
16:7.2 (193.1) Eläimen valikoiva reagointi rajoittuu käyttäytymisen motoriselle tasolle. Korkeampien eläinten näennäinen oivalluskyky ilmenee motorisella tasolla, ja se ilmaantuu tavallisesti vasta motorisen yrityksen ja erehdyksen kokemisen jälkeen. Ihminen kykenee käyttämään tieteellistä, moraalista ja uskonnollista ymmärrystä ennen minkäänlaista tutkimuksen tekemistä ja kokeilua.
16:7.3 (193.2) Vain persoonallisuus kykenee tietämään, mitä se tekee, ennen kuin se sen tekee; vain persoonallisuudet omaavat kokemusta edeltävää ymmärrystä. Persoonallisuus voi katsoa eteensä ennen kuin hyppää, ja siksipä se voi oppia sekä eteen katsomisesta että hyppäämisestä. Persoonaton eläin oppii tavallisesti vain hyppäämällä.
16:7.4 (193.3) Kokemuksen tuloksena eläimelle kehittyy kyky tarkastella eri keinoja päämäärän saavuttamiseksi ja valita askelensa keräämänsä kokemuksen pohjalta. Mutta persoonallisuus kykenee tarkastelemaan myös päämäärää itseään ja arvioimaan sen saavuttamisen tärkeyttä, sen arvoa. Pelkkä äly pystyy ottamaan selville parhaat keinot umpimähkäisten päämäärien saavuttamiseksi, mutta moraalinen olento omaa sisäisen näkemyksen, joka antaa hänelle mahdollisuuden tehdä ero eri päämäärien välillä yhtä hyvin kuin eri keinojenkin välillä. Ja moraalinen olento on hyveellisenäkin älykäs. Hän tietää, mitä hän tekee, miksi hän sen tekee, minne hän menee ja miten hän sinne pääsee.
16:7.5 (193.4) Aina kun ihminen ei tee eroa siinä, mihin kaikkeen hän kuolevaisena pyrkii, hän huomaa toimivansa olemassaolon eläimellisellä tasolla. Hän on jättänyt käyttämättä ne verrattomat edut, jotka tarjoaa se aineellinen tarkkanäköisyys, se moraalinen arvostelukyky ja se hengellinen ymmärrys, jotka ovat erottamaton osa hänelle persoonallisena olentona suotua kosmisen mielen varustusta.
16:7.6 (193.5) Hyve on vanhurskautta – sopusointua kosmoksen kanssa. Hyveiden nimeäminen ei ole niiden määrittelemistä, vaan ne oppii tuntemaan vasta niitä toteuttamalla. Hyve ei ole pelkkää tietoa, eikä vielä viisauttakaan, vaan pikemminkin se on sitä, mitä todellisuudessa kuuluu edistyvään kokemukseen kosmista tuloksiinpääsyä merkitsevien yhä ylemmäs nousevien tasojen saavuttamisesta. Kuolevaisen ihmisen jokapäiväisessä elämässä hyve toteutuu siten, että hän valitsee johdonmukaisesti mieluummin hyvän kuin pahan, ja tällainen valintakyky on osoitus moraalisen olemuksen omaamisesta.
16:7.7 (193.6) Ihmisen hyvän ja pahan välillä tekemään valintaan ei vaikuta pelkästään hänen moraalisen puolensa voimakkuus, vaan tietämättömyydellä, kypsymättömyydellä ja harhakuvitelmilla on niilläkin oma vaikutuksensa. Hyveen harjoittaminen kysyy myös suhteellisuudentajua, sillä pahaa saatetaan tehdä myös, silloin kun vääristymän tai harhakäsityksen johdosta suuremman sijasta valitaankin pienempi. Taito tehdä suhteiden arviointeja tai vertailevia mittauksia liittyy moraalisuuden maailman hyveiden harjoittamiseen.
16:7.8 (193.7) Ihmisen moraalisuus olisi hedelmätöntä ilman suhteuttamisen taitoa, ilman sitä eron tekemisen taitoa, joka kätkeytyy hänen kykyynsä tarkastella merkityksiä. Samaten olisi moraalinen valinta turhaa, ellei olisi sitä kosmista ymmärrystä, jonka tuloksena on tietoisuus hengellisistä arvoista. Älyllisyyden kannalta katsottuna ihminen nousee moraalisen olennon tasolle siksi, että hänelle on annettu persoonallisuus.
16:7.9 (193.8) Moraalisuutta ei voi koskaan edistää lakiteitse eikä voimakeinoin. Se on henkilökohtainen ja vapaaseen tahtoon perustuva asia, ja sen täytyy levitä tartunnan kautta siten, että moraalisesti vahvat henkilöt joutuvat kosketuksiin niiden kanssa, jotka ovat moraalisesti vähemmän herkkiä, mutta jotka ovat kuitenkin jossain määrin halukkaita noudattamaan Isän tahtoa.
16:7.10 (193.9) Moraalisia tekoja ovat ne inhimilliset suoritukset, joita luonnehtii korkein älyllisyys, joita ohjaa valikoiva erottelukyky korkeampia päämääriä valittaessa kuin myös valikoitaessa moraalisia keinoja näiden päämäärien saavuttamiseksi. Sellainen käyttäytyminen on hyveellistä. Korkein hyve on niin muodoin sitä, että varauksettomasti päättää täyttää sen, mikä on taivaallisen Isän tahto.
16:8.1 (194.1) Universaalinen Isä antaa persoonallisuuden lukuisille eri luokkiin kuuluville olennoille, jotka toimivat universumiaktuaalisuuden erilaisilla tasoilla. Urantian ihmisolennoille on annettu persoonallisuus, joka kuuluu finiittis-kuolevaiseen tyyppiin ja joka toimii Jumalan ylösnousemuksellisten poikien tasolla.
16:8.2 (194.2) Vaikka voimme tuskin ryhtyä määrittelemään persoonallisuutta, saatamme silti yrittää kertoa, miten ne tunnetut tekijät ymmärrämme, jotka tarvitaan muodostamaan tiettyjen aineellisten, mielellisten ja hengellisten energioiden kokouma, kun näiden keskinäinen yhteenliittyminen muodostaa mekanismin, jossa, jolla ja jonka kanssa Universaalinen Isä panee lahjoittamansa persoonallisuuden toimimaan.
16:8.3 (194.3) Persoonallisuus on ainutkertaista olemusta oleva ainutlaatuinen varustus, jonka olemassaolo on Ajatuksensuuntaajan lahjoittamisesta riippumaton ja sitä edeltävä. Suuntaajan läsnäolo toki silti lisää laadullista persoonallisuuden ilmenemää. Isän luota saapuessaan Ajatuksensuuntaajat ovat olemukseltaan toistensa kaltaisia, mutta persoonallisuus on moninaista, alkuperäistä ja ainutkertaista; ja persoonallisuuden ilmenemää sävyttävät ja kvalifioivat lisäksi niiden aineellisuutta, mielellisyyttä ja hengellisyyttä edustavien, yhteen liittyvien energioiden olemus ja laatu, jotka muodostavat elimelliset puitteet persoonallisuusilmenemälle.
16:8.4 (194.4) Persoonallisuudet voivat olla samankaltaisia, mutteivät ne koskaan ole yksi ja sama. Tiettyä sarjaa, tyyppiä, luokkaa tai mallia edustavat persoonat voivat muistuttaa ja muistuttavatkin toisiaan, mutteivät he koskaan ole identtisiä. Persoonallisuus on yksilön se osa, jonka me tunnemme, ja joka tekee meille mahdolliseksi tämän olennon jonakin tulevaisuuden hetkenä tapahtuvan tunnistamisen hänen hahmossaan, mielessään tai henkistatuksessaan tapahtuneiden muutosten luonteesta ja laajuudesta riippumatta. Persoonallisuus on jokaisen yksilön se piirre, joka tekee meille mahdolliseksi tämän persoonan tunnistamisen ja positiivisen yksilöimisen samaksi, jonka olemme aiemmin tunteneet, siitä välittämättä, miten paljon hän on saattanut muuttua hänen persoonallisuutensa ilmiasun ja ilmenemän ulkoisten puitteiden muuttumisen myötä.
16:8.5 (194.5) Luodun olennon persoonallisuudelle on tunnusomaista kaksi kuolevaisen reaktiokäyttäytymisen itsensäjulkituovaa ja luonteenomaista ilmiötä, nimittäin minätietoisuus ja siihen liittyvä suhteellisen vapaa tahto.
16:8.6 (194.6) Minätietoisuus sisältää älyperäisen tietoisuuden persoonallisuuden aktuaalisuudesta; siihen sisältyy kyky tunnistaa muiden persoonallisuuksien reaalisuus. Se osoittaa kykyä maailmankaikkeuden reaalisubjektien yksilöittäiseen kokemiseen ja kykyä kokea niiden kanssa, mikä merkitsee samaa kuin identiteettistatuksen saavuttaminen maailmankaikkeuden persoonallisuussuhteissa. Minätietoisuus merkitsee mielihoivan aktuaalisuuden tunnustamista ja luovan ja määräävän vapaan tahdon suhteellisen riippumattomuuden tajuamista.
16:8.7 (194.7) Ihmispersoonallisuuden minätietoisuudelle ominainen suhteellisen vapaa tahto on mukana seuraavissa ilmiöissä:
16:8.8 (194.8) 1. Moraalinen päätös, korkein viisaus.
16:8.9 (194.9) 2. Hengellinen valinta, totuudentaju.
16:8.10 (194.10) 3. Epäitsekäs rakkaus, veljeskuntaan kohdistuva palvelu.
16:8.11 (194.11) 4. Tavoitteellinen yhteistyö, ryhmäuskollisuus.
16:8.12 (194.12) 5. Kosminen näkemys, universumimerkitysten tajuaminen.
16:8.13 (194.13) 6. Persoonallisuuden omistautuminen, varaukseton vihkiytyminen Isän tahdon täyttämiseen.
16:8.14 (195.1) 7. Palvonta, vilpitön jumalallisten arvojen tavoittelu ja varaukseton rakkaus jumalallista Arvojen Antajaa kohtaan.
16:8.15 (195.2) Urantia-tyypin ihmispersoonallisuuden voidaan katsoa toimivan sellaisessa fyysisessä mekanismissa, joka koostuu Nebadon-tyyppisen organismin planeettakohtaisesta muunnoksesta. Ja tämä puolestaan kuuluu elollisaktivoinnin sähkö-kemialliseen luokkaan ja on varustettu vanhempien toimesta tapahtuvan jälkeläisten tuottamisen malliin perustuvalla, Orvonton-sarjan Nebadon-luokkaan kuuluvalla, kosmisella mielellä. Persoonallisuuden jumalallisen lahjan antaminen sellaiselle mielen omaavalle kuolevaiselle mekanismille tuo mukanaan kosmiseen kansalaisuuteen sisältyvän arvoaseman ja tekee mahdolliseksi sen, että tällainen kuolevainen olento alkaa heti reagoida kosmoksen kolmen kaiken pohjana olevan mielireaalisuuden perustavanlaatuiseen tiedostamiseen. Nämä kolme perusrealiteettia ovat:
16:8.16 (195.3) 1. Fyysisen kausaation yhdenmuotoisuuden matemaattinen eli looginen tiedostaminen.
16:8.17 (195.4) 2. Moraaliseen käyttäytymiseen kehottavan velvollisuuden järkiperäinen tiedostaminen.
16:8.18 (195.5) 3. Yhteenkuuluvaisuudentunteeseen perustuvan jumaluudenpalvonnan uskon kautta tapahtuva käsittäminen, mihin liittyy rakastava ihmiskunnan palveleminen.
16:8.19 (195.6) Tällaisen persoonallisuusvarustuksen täysimääräinen toiminta merkitsee Jumaluuden kanssa sukua olemisen alkavaa tajuamista. Tällainen minuus, jossa asuu Jumala Isän esipersoonallinen osanen, on totuudellisesti ja tosiasiallisesti Jumalan hengellinen poika. Paitsi että tällainen olento osoittaa kykyä jumalallisen läsnäolevan muodossa annetun lahjan vastaanottamiseen, osoittaa se myös reaktioalttiutta kaikkien persoonallisuuksien Paratiisin-Isän persoonallisuusgravitaation piiriä kohtaan.
16:9.1 (195.7) Kosmisella mielellä varustettu Suuntaajan asuttama persoonallinen olento tiedostaa ja tajuaa synnynnäisesti energiatodellisuuden, mielitodellisuuden ja henkitodellisuuden. Tahdollinen luotu on tällä tavoin varustettu erottamaan Jumalan tosiasia, Jumalan laki ja Jumalan rakkaus. Näitä ihmisen tietoisuuden kolmea erottamatonta osaa lukuun ottamatta kaikki inhimillinen kokemus on todellisuudessa subjektiivista, paitsi että intuitiivinen paikkansapitävyyden tajuaminen liittyy mainittujen kolmen kosmiseen tiedostamiseen kuuluvan universumitodellisuuteen reagoinnin yhdistymiseen.
16:9.2 (195.8) Jumalan tunnistava kuolevainen kykenee aistimaan, mikä arvo liittyy näiden kolmen kosmisen ominaisuuden yhdistymiseen eloon jäävän sielun kehityksessä, ja sielu on ihmisen suurenmoisin hanke siinä fyysisessä tomumajassa, jossa moraalinen mieli työskentelee yhdessä sisimmässä asuvan jumalallisen hengen kanssa kuolemattoman sielun kaksinaistamiseksi. Varhaisimmasta alustaan lähtien sielu on todellinen; sillä on kosmiset eloonjäämisen ominaisuudet.
16:9.3 (195.9) Ellei kuolevainen ihminen jää eloon luonnollisessa kuolemassa, hänen inhimillisen kokemuksensa reaaliset hengelliset arvot jäävät kuitenkin olemaan osana Ajatuksensuuntaajan edelleen jatkuvaa kokemusta. Tällaisen elossa säilymättömän persoonallisuuden sisältämät arvot säilyvät yhtenä aktuaalistuvan Korkeimman Olennon persoonallisuuden tekijänä. Tällaiset persoonallisuuden säilyvät ominaisuudet ovat vailla identiteettiä, mutta ne eivät ole vailla kuolevaisen ruumiillisen elämän aikana kerääntyneitä kokemuksellisia arvoja. Identiteetin eloonjääminen riippuu morontiastatuksen ja yhä suuremmin jumalallisen arvon omaavan kuolemattoman sielun eloonjäämisestä. Persoonallisuuden identiteetti säilyy sielun eloonjäämisessä ja sen kautta.
16:9.4 (195.10) Se, että ihmisellä on minätietoisuus, sisältää itsessään myös muiden minuuksien kuin tiedostavan minuuden reaalisuuden tunnustamisen, ja sen lisäksi se antaa ymmärtää, että tämä tietoisuus on molemminpuolista; että minuus tunnetaan niin kuin se itse tuntee. Tämä näkyy puhtaasti inhimillisellä tavalla ihmisen sosiaalisessa elämässä. Mutta yhtä ehdottoman varma et voi olla lähimmäisesi reaalisuudesta kuin voit olla varma itsessäsi olevan Jumala-läsnäolon todellisuudesta. Sosiaalinen tietoisuus ei ole erottamaton niin kuin jumalatietoisuus, sillä se on kulttuurin tuote ja riippuvainen tiedosta, symboleista ja siitä, mitkä ovat ihmisen perustavanlaatuisten avujen – tieteen, moraalin ja uskonnon – antimet. Ja nämä kosmiset lahjat ovat – sosiaalistettuina – sivilisaatio.
16:9.5 (196.1) Sivilisaatiot ovat epävakaita, sillä ne eivät ole kosmisia; ne eivät ole ihmissukukunnan muodostavissa yksilöissä myötäsyntyisiä. Niitä pitää ruokkia ihmisen perustavanlaatuisten tekijöiden – tieteen, moraalin ja uskonnon – yhteisin antimin. Sivilisaatiot tulevat ja menevät, mutta tiede, moraalikäsitykset ja uskonto selviävät aina tästä romahduksesta.
16:9.6 (196.2) Paitsi että Jeesus paljasti Jumalan ihmiselle, hän paljasti uudella tavalla myös ihmisen ihmiselle itselleen ja muille ihmisille. Jeesuksen elämässä näette ihmisen parhaimmillaan. Näin ihmisestä tulee peräti kauniilla tavalla todellinen, siksi että Jeesuksella oli elämässään niin paljon Jumalasta, ja Jumalan tajuaminen (tiedostaminen) on kaikissa ihmisissä luovuttamatonta ja perustavanlaatuista.
16:9.7 (196.3) Epäitsekkyys – vanhempainvaistoa lukuun ottamatta – ei ole täysin luonnollista; muita ihmisiä ei luonnostaan rakasteta eikä sosiaalisesti palvella. Epäitsekkään ja altruistisen yhteiskuntajärjestyksen aikaansaamiseen tarvitaan järjen tuomaa valistusta, moraalia ja uskonnon antamaa kannustusta, jumalatietoisuutta. Ihmisen tietoisuus omasta persoonallisuudestaan, minätietoisuus, riippuu niin ikään suoranaisesti juuri tästä synnynnäisestä muiden olemassaolon tiedostamisesta, tästä syntymässä saadusta kyvystä tunnistaa ja käsittää toisen persoonallisuuden reaalisuus, mikä ulottuu ihmispersoonallisuuksista aina jumalalliseen persoonallisuuteen saakka.
16:9.8 (196.4) Epäitsekkään sosiaalisen tietoisuuden täytyy pohjimmaltaan olla uskonnollista tietoisuutta; toisin sanoen, silloin kun se on objektiivista, muussa tapauksessa se on puhtaasti subjektiivinen filosofinen abstraktio ja sen vuoksi rakkaudeton. Vain Jumalaa tunteva yksilö voi rakastaa toista ihmistä niin kuin hän rakastaa itseään.
16:9.9 (196.5) Minätietoisuus on perimmältään kommunaalinen tietoisuus: Jumala ja ihminen, Isä ja poika, Luoja ja luotu. Ihmisen minätietoisuudessa on piilevänä ja synnynnäisenä neljä universumireaalisuuden tiedostumaa:
16:9.10 (196.6) 1. Tiedon tavoittelu, tieteen logiikka.
16:9.11 (196.7) 2. Moraalisten arvojen tavoittelu, velvollisuudentunto.
16:9.12 (196.8) 3. Hengellisten arvojen tavoittelu, uskonnollinen kokemus.
16:9.13 (196.9) 4. Persoonallisuusarvojen tavoittelu, kyky tiedostaa Jumalan todellisuus persoonallisuutena, ja sen kanssa rinnakkainen tietoisuus veljellisestä suhteestamme kaltaisiimme persoonallisuuksiin.
16:9.14 (196.10) Tulet tietoiseksi toisesta ihmisestä, luodusta veljestäsi, koska jo olet tietoinen Jumalasta Luoja-Isänäsi. Isyys on se sukulaisuussuhde, josta järkeilyn kautta päädymme veljeyden tiedostamiseen. Ja Isyydestä tulee tai saattaa tulla universumirealiteetti kaikille moraalisille luoduille, sillä Isä itse on lahjoittanut persoonallisuuden kaikille sellaisille olennoille ja saattanut heidät universaalisen persoonallisuuspiirin yhteyteen. Palvomme Jumalaa ensi alkuun siksi, että hän on, sen jälkeen siksi, että hän on meissä, ja lopuksi palvomme häntä, koska me olemme hänessä.
16:9.15 (196.11) Onko outoa, että kosminen mieli olisi tajuisesti selvillä omasta alkulähteestään, Äärettömän Hengen äärettömästä mielestä, ja samalla tietoinen kaukaisuuksiin ulottuvien universumien fyysisestä todellisuudesta, Iankaikkisen Pojan hengellisestä todellisuudesta ja Universaalisen Isän persoonallisuuden todellisuudesta?
16:9.16 (196.12) [Luvun laatimiselle antoi tukensa uversalainen Universaalinen Sensori.]
Urantia-kirja
Luku 17
17:0.1 (197.1) KORKEIMPIEN Henkien seitsemän ryhmää ovat suuruniversumin seitsenlohkoisen hallinnon universaalisia koordinoivia ohjaajia. Vaikka heidät kaikki lasketaankin Äärettömän Hengen toiminnalliseen perheeseen kuuluviksi, seuraavat kolme ryhmää luokitellaan tavallisesti kuitenkin Paratiisin-Kolminaisuuden lapsiksi:
17:0.2 (197.2) 1. Seitsemän Valtiashenkeä.
17:0.3 (197.3) 2. Seitsemän Korkeinta Toimeenpanijaa.
17:0.4 (197.4) 3. Heijastavat Henget.
17:0.5 (197.5) Ääretön Henki tai hänen luojan statuksen omaavat kumppaninsa saattavat omilla luomisteoillaan olevaisiksi jäljellä olevat neljä ryhmää:
17:0.6 (197.6) 4. Heijastusavustajat.
17:0.7 (197.7) 5. Kehien Seitsemän Henkeä.
17:0.8 (197.8) 6. Paikallisuniversumien Luovat Henget.
17:0.9 (197.9) 7. Mielenauttajahenget.
17:0.10 (197.10) Nämä seitsemän luokkaa tunnetaan Uversassa seitsemänä Korkeimpien Henkien ryhmänä. Heidän toimintapiirinsä ulottuu Seitsemän Valtiashengen henkilökohtaisesta läsnäolosta ikuisen Saaren äärireunalla, Hengen seitsemän paratiisisatelliitin, Havonan kehien, superuniversumien hallitusten sekä paikallisuniversumien hallinnon ja valvonnan kautta aina siihen vaatimattomaan palveluun, jota ajallisuuden ja avaruuden valtakunnissa suorittavat evolutionaarisen mielen maailmoille lahjoitetut mielenauttajat.
17:0.11 (197.11) Seitsemän Valtiashenkeä ovat tämän kauas ulottuvan hallintopiirin koordinoivia ohjaajia. Joissakin asioissa, jotka liittyvät järjestyneen fyysisen voiman, mielienergian ja persoonattoman hengen jakelun hallinnolliseen säätelyyn, he toimivat henkilökohtaisesti ja ilman välikäsiä, mutta muissa asioissa he toimivat moninaisten kumppaniensa kautta. Kaikissa toimeenpanonluonteisissa asioissa – määräykset, säädökset, järjestelyt ja hallinnolliset päätökset – Valtiashenget toimivat Seitsemän Korkeimman Toimeenpanijan persoonissa. Keskusuniversumissa Valtiashenget saattavat toimia Havonan Kehien Seitsemän Hengen kautta, seitsemän superuniversumin päämajoissa he tuovat itsensä julki Heijastavista Hengistä koostuvan kanavan kautta ja toimivat Päivien Muinaisten persoonain kautta, joihin he ovat henkilökohtaisessa yhteydessä Heijastusavustajien välityksellä.
17:0.12 (197.12) Seitsemän Valtiashenkeä eivät suoraan eivätkä henkilökohtaisesti pidä yhteyttä universumihallintoon, joka on Päivien Muinaisten hovin alapuolella. Omaa paikallisuniversumianne, joka on osa superuniversumistamme, hoitaa Orvontonin Valtiashenki, mutta hänen Nebadonin syntyperäisiin olentoihin kohdistuvan tehtävänsä välitön toimeenpanija ja henkilökohtainen ohjaaja on Salvingtonissa, paikallisuniversuminne päämajassa, asuva Luova Äiti-Henki.
17:1.1 (198.1) Valtiashenkien toimeenpanopäämajojen käytössä on Äärettömän Hengen seitsemän paratiisisatelliittia, jotka kiertävät Keskussaarta Iankaikkisen Pojan säteilevien sfäärien ja Havonan sisimmän kehän välissä. Nämä toimeenpanosfäärit ovat Korkeimpien Toimeenpanijoiden ohjauksessa. Korkeimpien Toimeenpanijoiden ryhmään kuuluu seitsemän jäsentä, jotka Isä, Poika ja Henki kolminaistivat Seitsemän Valtiashengen antamien tarkkojen ohjeitten mukaan, jotta näistä tulisi sentyyppisiä olentoja, jotka voivat toimia heidän universaalisina edustajinaan.
17:1.2 (198.2) Valtiashenget ovat mainittujen Korkeimpien Toimeenpanijoiden välityksellä yhteydessä superuniversumihallitusten erilaisiin jakautumiin. He juuri varsin suuressa määrin määrittävät seitsemän superuniversumin rakenteelliset perussuuntaukset. He ovat yhtäläisesti ja jumalallisesti täydellisiä, mutta heidän persoonallisuuksiensa välillä esiintyy myös erilaisuutta. Heillä ei ole johtavaa päällikköä, vaan koolla ollessaan he aina valitsevat yhden joukostaan johtamaan tätä yhteistä neuvonpitoa. Aika ajoin he matkaavat Paratiisiin pohtiakseen asioita yhdessä Seitsemän Valtiashengen kanssa.
17:1.3 (198.3) Seitsemän Korkeinta Toimeenpanijaa toimivat suuruniversumin hallinnollisina koordinoijina; heitä voitaisiin kutsua Havonan jälkeen seuraavan luomuksen toimitusjohtajien neuvostoksi. He eivät ole tekemisissä Paratiisin sisäisten asioiden kanssa, ja omia havonatoiminnan rajallisia piirejään he ohjaavat Kehien Seitsemän Hengen välityksellä. Muussa suhteessa heidän valvontansa laajuutta koskevat vain muutamat rajoitukset; he ovat mukana fyysisten, älyllisten ja hengellisten olevaisten ohjaamisessa; he näkevät kaiken, he kuulevat kaiken, he tuntevat kaiken, he jopa tietävät kaiken, mitä seitsemässä superuniversumissa ja Havonassa tapahtuu.
17:1.4 (198.4) Nämä Korkeimmat Toimeenpanijat eivät pane alulle toimintaohjelmia eivätkä he säätele maailmankaikkeuden menettelytapoja, vaan heidän huolenaan on Seitsemän Valtiashengen julkistamien jumalallisten suunnitelmien täytäntöönpano. He eivät myöskään puutu Päivien Muinaisten hallintoon superuniversumeissa eivätkä Luoja-Poikien hallintovaltaan paikallisuniversumeissa. He ovat ne koordinoivat täytäntöönpanijat, joiden tehtävänä on panna toimeen suuruniversumin kaikkien asianmukaisin valtuuksin toimivien hallitsijoiden yhteiset toimintaohjelmat.
17:1.5 (198.5) Kukin näistä toimeenpanijoista omistautuu sfäärillään olevine tarpeellisine apuneuvoineen yhden yksittäisen superuniversumin tehokkaaseen hallinnoimiseen. Korkein Toimeenpanija Numero Yksi, joka toimii toimeenpanosfäärillä numero yksi, omistautuu kokonaan superuniversumin numero yhden asioille, ja niin edelleen, aina Korkeimpaan Toimeenpanijaan Numero Seitsemään asti, joka toimii Hengen seitsemänneltä paratiisisatelliitilta käsin ja omistaa tarmonsa seitsemännen superuniversumin hoitamiseen. Tämän seitsemännen sfäärin nimi on Orvonton, sillä Hengen paratiisisatelliiteilla on sama nimi kuin on vastaavalla superuniversumilla; itse asiassa superuniversumit saivat nimensä niitten mukaan.
17:1.6 (198.6) Seitsemännen superuniversumin toimeenpanosfäärillä oleva henkilöstö, joka pitää Orvontonin asiat kunnossa, nousee lukumääränsä puolesta inhimillisen käsityskyvyn yläpuolelle ja käsittää käytännöllisesti katsoen kaikki taivaan älyllisten olentojen luokat. Kaikki persoonallisuutta koskevat superuniversumin siirtopalvelut (Inspiroituja Kolminaisuushenkiä ja Ajatuksensuuntaajia lukuun ottamatta) kulkevat matkalla Paratiisiin ja sieltä takaisin jonkin näihin seitsemään toimeenpanomaailmaan kuuluvan maailman kautta. Ja siellä hoidetaan myös kaikista Kolmannen Lähteen ja Keskuksen luomista ja superuniversumeissa palvelevista persoonallisuuksista pidettäviä keskusrekisterejä. Eräässä näistä Hengen toimeenpanomaailmoista oleva aineellisten, morontiaalisten ja hengellisten tiedostojen järjestelmä hämmästyttää jopa minun luokkaani kuuluvaa olentoa.
17:1.7 (199.1) Korkeimpien Toimeenpanijoiden lähimmät alaiset ovat enimmältään Paratiisi-Havona-persoonallisuuksien kolminaistettuja poikia ja kunnialla kruunattujen kuolevaisten kolminaistettuja jälkeläisiä – kuolevaisten, jotka ovat valmistuneet ajallisuuden ja avaruuden ylösnousemusjärjestykseen liittyvästä, aikakausia kestäneestä koulutuksesta. Paratiisin Lopullisuuden Saavuttajakunnan korkeimman neuvoston päällikkö osoittaa nämä kolminaistetut pojat Korkeimpien Toimeenpanijoitten palvelukseen.
17:1.8 (199.2) Kullakin Korkeimmalla Toimeenpanijalla on kaksi neuvoa-antavaa ministeristöä: Kunkin superuniversumin päämajassa olevat Äärettömän Hengen lapset valitsevat keskuudestaan edustajat palvelemaan tuhat vuotta oman Korkeimman Toimeenpanijansa ensimmäisen asteen neuvoa-antavassa ministeristössä. Kaikkia niitä asioita varten, jotka koskevat ylösnousevia ajallisuuden kuolevaisia, on olemassa toisen asteen ministeristö, joka on kokoonpantu Paratiisin saavuttaneista kuolevaisista ja kunnialla kruunattujen kuolevaisten kolminaistetuista pojista. Tämän elimen valitsevat seitsemässä superuniversumipäämajassa väliaikaisesti asuvat täydellistyvät ja ylösnousevat olennot. Korkeimmat Toimeenpanijat nimittävät kaikki muut toimialakohtaiset päälliköt.
17:1.9 (199.3) Mainituilla Hengen paratiisisatelliiteilla pidetään aika ajoin suuria kokouksia. Näihin maailmoihin määrätyt kolminaistetut pojat ja Paratiisin saavuttaneet ylösnousemukselliset kokoontuvat yhdessä Kolmannen Lähteen ja Keskuksen henkipersoonallisuuksien kanssa kokouksiin, joissa käsitellään ylösnousemuksellisten elämänuraan liittyviä kamppailuja ja riemuvoittoja. Korkeimmat Toimeenpanijat toimivat aina näiden veljeskokoontumisten puheenjohtajina.
17:1.10 (199.4) Kerran Paratiisin ajanlaskun mukaisessa tuhannessa vuodessa Seitsemän Korkeinta Toimeenpanijaa jättävät komentopaikkansa ja menevät Paratiisiin, jossa he pitävät tuhatvuotiskonklaavinsa tervehtiäkseen luomakunnan älyllisten olentojen joukkoja ja toivottaakseen heille universaalista menestystä. Tämä ikimuistettava tilaisuus toteutuu kaikkien heijastavien henkiryhmien päällikön, Majestonin, ollessa välittömästi läsnä. Ja näin heillä on universaalisen heijastamisen ainutlaatuisen toiminnan välityksellä mahdollisuus olla samanaikaisesti yhteydessä kaikkiin suuruniversumissa oleviin kumppaneihinsa.
17:2.1 (199.5) Heijastavien Henkien alkuperä on jumalallisessa Kolminaisuudessa. Näitä ainoalaatuisia ja jossain määrin salaperäisiä olentoja on viisikymmentä. Kyseisiä erikoisia persoonallisuuksia luotiin kerrallaan seitsemän, ja jokainen tällainen luomistapahtuma toteutui suhteessa, jossa toisena osapuolena oli Paratiisin-Kolminaisuus ja toisena osapuolena yksi Seitsemästä Valtiashengestä.
17:2.2 (199.6) Tässä ajallisuuden aamunkoitossa toteutuneessa suurisuuntaisessa tapahtumassa oli kysymys Valtiashenkien edustamien Korkeimpien Luojapersoonallisuuksien ensimmäisestä hankkeesta, jossa he toimivat myötäluojina Paratiisin-Kolminaisuuden kanssa. Tämä Korkeimpien Luojien luomisvoiman liitto Kolminaisuuden luovien potentiaalien kanssa on Korkeimman Olennon aktuaalisuuden nimenomainen lähde. Niinpä kun heijastavan luomisen sykli oli kulunut umpeen, kun kukin Seitsemästä Valtiashengestä oli päässyt täydelliseen luovaan synkroniaan Paratiisin-Kolminaisuuden kanssa, kun neljäskymmenesyhdeksäs Heijastava Henki oli personoitunut, silloin ilmeni Jumaluusabsoluutissa uusi ja kauaskantoinen reaktio. Tämä reaktio antoi Korkeimmalle Olennolle uusia persoonallisuuteen liittyviä oikeuksia ja se huipentui Majestonin personoimiseen. Majeston on heijastamisen päällikkö ja kaiken sen toiminnan paratiisikeskus, jota neljäkymmentäyhdeksän Heijastavaa Henkeä ja heidän kumppaninsa suorittavat kaikkialla universumien universumissa.
17:2.3 (200.1) Majeston on kiistämättä persoona, heijastusilmiöiden persoonallinen ja erehtymätön keskus ajallisuuden ja avaruuden kaikissa seitsemässä superuniversumissa. Hänellä on pysyvä paratiisipäämaja lähellä kaiken olevaisen keskusta, Seitsemän Valtiashengen tapaamispaikassa. Hän huolehtii pelkästään heijastuspalvelun koordinoinnista ja ylläpitämisestä kaukaisuuksiin ulottuvassa luomakunnassa; muulla tavoin hän ei ole mukana maailmankaikkeuden asioiden hoidossa.
17:2.4 (200.2) Majestonia ei ole sisällytetty luetteloomme Paratiisin persoonallisuuksista, koska hän on ainoa olemassa oleva jumalallinen persoona, jonka Korkein Olento on luonut toiminnallisessa yhteydessä Jumaluusabsoluutin kanssa. Hän on persoona, mutta hän on yksinomaan ja ilmeisen automaattisesti tekemisissä vain tämän yhden maailmankaikkeuden järjestykseen kuuluvan osa-alueen kanssa. Nykyisellään hän ei toimi missään sellaisessa persoonallisessa ominaisuudessa, joka olisi yhteydessä maailmankaikkeuden persoonallisuuksien muihin (heijastamattomiin) luokkiin.
17:2.5 (200.3) Majestonin luominen merkitsi Korkeimman Olennon ensimmäistä verratonta luomistekoa. Tämä toimintahalu oli Korkeimmassa Olennossa tahdonvarainen, mutta Jumaluusabsoluutin häkellyttävä reaktio ei ollut edeltäkäsin tiedossa. Sitten ikuisuudessa tapahtuneen Havonan ilmaantumisen maailmankaikkeus ei ollut ollut todistamassa yhtä valtavaa todellisuudeksituloa, jossa olisi ollut kysymys näin suunnattomasta ja kauaskantoisesta voiman ryhmittymisestä ja tehtävänmukaisten henkiaktiviteettien koordinoitumisesta. Se, miten Jumaluus Korkeimman Olennon ja hänen kumppaniensa luovaan tahtoon vastasi, ohitti laajasti näiden tavoitteelliset aikomukset ja ylitti suuresti heidän käsitystensä mukaiset ennusteet.
17:2.6 (200.4) Tunnemme pelonsekaista kunnioitusta sitä mahdollisuutta kohtaan, mitä tulevat ajat, jolloin Korkein ja Perimmäinen saavuttavat uusia jumalallisuuden tasoja ja kohoavat uusille persoonallisuustoiminnan alueille, saattavat olla todistamassa jumalallistettaessa vielä muita odottamattomia olentoja ja olentoja, joista ei ole osattu edes uneksia, olentoja, jotka omaavat entistäkin laajempia maailmankaikkeuden koordinoimisen kykyjä, joita ei ole pystytty edes kuvittelemaan. Mitään rajaa ei näytä olevan sille potentiaalille, miten Jumaluusabsoluutti reagoi tällaiseen kokemuksellisen Jumaluuden ja Paratiisin eksistentiaalisen Kolminaisuuden välisten suhteiden yhdistymiseen.
17:3.1 (200.5) Neljänkymmenenyhdeksän Heijastavan Hengen alkuperä on Kolminaisuudessa, mutta jokainen heidän ilmaantumiseensa liittyneestä seitsemästä luomistapahtumasta tuotti tuloksena sen typpisen olennon, joka muistuttaa olemukseltaan tapahtumassa mukana olleen Valtiashengen ominaispiirteitä. Näin he toisistaan poikkeavalla tavalla heijastavat Universaalisen Isän, Iankaikkisen Pojan ja Äärettömän Hengen jumaluuspiirteiden yhteenliittymisen seitsemän mahdollisen yhdistelmän luonnetta ja ominaispiirteitä. Tämä selittää, miksi on välttämätöntä, että näitä Heijastavia Henkiä on kunkin superuniversumin päämajassa seitsemän. Jokaista seitsemää tyyppiä edustamaan tarvitaan yksi tällainen Henki, jotta saavutetaan Paratiisin kolmen Jumaluuden jokaisen mahdollisen julkitulon kaikkien vaiheiden täydellinen heijastuminen, sillä tällaisia ilmiöitä saattaa sattua missä tahansa seitsemän superuniversumin osassa. Niin muodoin kuhunkin superuniversumiin määrättiin palvelemaan yksi jokaisen tyypin edustaja. Nämä seitsemästä erilaisesta Heijastavasta Hengestä koostuvat ryhmät pitävät toimipaikkaansa superuniversumipääkaupungeissa, kunkin hallintopiirin heijastuskohtiossa, eikä se ole yhteneväinen hengellisen polariteettipisteen kanssa.
17:3.2 (200.6) Heijastavilla Hengillä on nimi, mutta näitä nimityksiä ei avaruuden maailmoissa paljasteta. Nimet liittyvät näiden olentojen olemukseen ja luonteeseen, ja ne ovat osa yhdestä Paratiisin salaisten sfäärien seitsemästä universaalisesta mysteeristä.
17:3.3 (201.1) Heijastavuuden attribuutti – Myötätoimijan, Korkeimman Olennon ja Valtiashenkien mielitasojen ilmiö – on siirrettävissä kaikille olennoille, jotka ovat tekemisissä tämän laajan, universaalisen tietojenkeruujärjestelmän toiminnan kanssa. Ja tähän sisältyy suuri mysteeri: Eivät sen paremmin Valtiashenget kuin Paratiisin Jumaluudetkaan – yksin tai yhdessä – osoita kyseisiä, rinnasteisen universaalisen heijastamisen kykyjä täsmälleen samalla tavoin kuin ne ilmenevät näissä neljässäkymmenessäyhdeksässä Majestonin yhdyspersoonallisuudessa, ja kuitenkin he ovat kaikkien näiden ihmeteltävin kyvyin varustettujen olentojen luojia. Jumalallinen perinnöllisyys tuo luodussa toisinaan esille tiettyjä ominaisuuksia, jotka eivät näy Luojassa.
17:3.4 (201.2) Majestonia ja Heijastavia Henkiä lukuun ottamatta heijastuspalvelun henkilöstö on kokonaisuudessaan Äärettömän Hengen ja hänen lähimpien kumppaniensa ja alaistensa luoma. Jokaisen superuniversumin Heijastavat Henget ovat puolestaan omien Heijastusavustajiensa luojia. Heijastusavustajat ovat heidän henkilökohtaisia Päivien Muinaisten hoveihin osoitettuja näkemyksen esittäjiään.
17:3.5 (201.3) Heijastavat Henget eivät ole pelkkiä tiedonvälittäjiä, vaan he ovat myös muistiin merkitseviä persoonallisuuksia. Heidän jälkeläisensä – sekonafit – ovat myös muistiin merkitseviä eli tallentavia persoonallisuuksia. Kaikki todellista hengellistä arvoa omaava aineisto rekisteröidään kaksin kappalein, ja toinen näistä muistitallenteista säilyy niiden sekonafipersoonallisuuksien lukuisten luokkien johonkin luokkaan kuuluvan jäsenen henkilökohtaisessa muistissa, jotka kuuluvat Heijastavien Henkien suurilukuiseen henkilöstöön.
17:3.6 (201.4) Universumien viralliset muistiinpanot tehdään kirjaajaenkeleiden toimesta ja kautta, mutta heijastamisen välityksellä kerätään tarkat hengelliset muistiinpanot ja niitä säilytetään Äärettömän Hengen perheeseen kuuluvien, tähän tehtävään soveltuvien ja tarkoituksenmukaisten persoonallisuuksien mielessä. Toisin kuin universumin formaaliset ja elottomat arkistot nämä ovat eläviä muistiinpanoja, ja ne säilyvät täydellisinä Äärettömän Hengen kirjaajapersoonallisuuksien elävässä mielessä.
17:3.7 (201.5) Heijastusorganisaatio on myös koko luomakunnan uutistenkeruu- ja säädökset levittävä koneisto. Se on toiminnassa jatkuvasti, toisin kuin erilaiset kaukoviestitystoiminnat, jotka ovat toiminnassa vain jaksoittain.
17:3.8 (201.6) Kaikki se tärkeä, mikä tulee julki paikallisuniversumin päämajassa, heijastetaan automaattisesti asianomaisen superuniversumin pääkaupunkiin. Ja päinvastoin, kaikki paikallisuniversumin kannalta merkitystä omaava heijastetaan asianomaisen superuniversumin päämajasta ulospäin paikallisuniversumien pääkaupunkeihin. Heijastuspalvelu ajallisuuden universumeista ylös superuniversumeihin näyttää automaattiselta tai itsestään toimivalta, mutta sitä se ei ole. Se kaikki on perin persoonallista ja älyperäistä; sen täsmällisyys on tulos siitä, että persoonallisuuksien yhteistyö on täydellistä, ja siksi sitä voi tuskin lukea Absoluuttien persoonattomien läsnäoloesiintymisten ansioksi.
17:3.9 (201.7) Vaikkeivät Ajatuksensuuntaajat otakaan osaa universaalisen heijastusjärjestelmän toimintaan, meillä on silti täysi syy uskoa, että kaikki Isän osaset ovat varsin tietoisia näistä toimituksista ja kykenevät käyttämään niiden sisältöä hyödykseen.
17:3.10 (201.8) Paratiisin ulkopuolella tapahtuvan heijastuspalvelun avaruuskantama näyttää nykyisen universumiaikakauden kuluessa rajoittuvan seitsemän superuniversumin äärirajoihin. Muutoin tämän palvelumuodon toiminta tuntuu olevan ajasta ja avaruudesta riippumatonta. Se näyttää olevan riippumatonta kaikista tunnetuista universumin aliabsoluuttisista yhteyspiireistä.
17:3.11 (201.9) Heijastusorganisaatio toimii jokaisen superuniversumin päämajassa erillisenä yksikkönä. Mutta tietyissä erikoistilanteissa ja Majestonin johdolla kaikki seitsemän saattavat toimia yhdessä koko maailmankaikkeuden kattavasti, ja näin ne tekevätkin, niin kuin tapahtuu juhlittaessa jonkin kokonaisen paikallisuniversumin astumista valoon ja elämään, samoin kuin esitettäessä Seitsemän Korkeimman Toimeenpanijan tuhatvuotistervehdykset.
17:4.1 (202.1) Nämä neljäkymmentäyhdeksän Heijastavaa Kuva-avustajaa ovat Heijastavien Henkien luomia, ja kunkin superuniversumin päämajassa on tasan seitsemän Avustajaa. Uversan seitsemän Heijastavan Hengen ensimmäinen luomisteko oli heidän seitsemän Avustajansa aikaansaaminen. Jokainen Heijastava Henki loi oman Avustajansa. Tietyiltä ominaisuuksiltaan ja ominaispiirteiltään Heijastusavustajat ovat Heijastavien Äiti-Henkiensä täydellisiä jäljennöksiä. He ovat tosiasiallisia kaksoiskappaleita, joista puuttuu heijastavuuden ominaisuus. He ovat kiistämättömästi kuvia ja he toimivat kaiken aikaa yhteydenpitokanavana Heijastavien Henkien ja superuniversumiviranomaisten välillä. Kuva-avustajat eivät ole pelkästään avustajia, vaan he ovat todellisia omien Henkivanhempiensa edustumia; he ovat kuvia, ja vastaavat uskollisesti nimeään.
17:4.2 (202.2) Heijastavat Henget itse ovat kiistämättömiä persoonallisuuksia, mutta he kuuluvat sellaiseen luokkaan, että he ovat aineellisille olennoille käsittämättömiä. He tarvitsevat jopa superuniversumien päämajasfääreillä Kuva-avustajiensa apua kaikessa henkilökohtaisessa kanssakäymisessään Päivien Muinaisten ja näiden kumppanien kanssa. Heijastusavustajien ja Päivien Muinaisten välisissä yhteyksissä yksikin Avustaja toimii tyydyttävästi, kun joissakin muissa tilanteissa taas kaksi, kolme, neljä tai jopa kaikki seitsemän ovat tarpeen heidän välitettäväkseen uskotun viestin täydelliseksi ja asianmukaiseksi esittämiseksi. Kuva-avustajien viestien vastaanottajana on samalla tavoin tapauksesta riippuen joko yksi, kaksi tai kaikki kolme Päivien Muinaista, aivan sen mukaisesti, mitä viestin sisältö edellyttää.
17:4.3 (202.3) Kuva-avustajat palvelevat iäti niiden Henkien rinnalla, joista he itse polveutuvat, ja heillä on käytettävissään uskomaton määrä sekonafiauttajia. Kuva-avustajat eivät suoranaisesti toimi ylösnousevien kuolevaisten koulutusmaailmojen yhteydessä. Kuolevaisten edistämistä tarkoittavan universaalisen järjestelmän tietojenkeruupalveluun he kylläkin liittyvät läheisesti, mutta Uversan kouluissa oleskellessanne ette tule henkilökohtaisesti kosketuksiin heidän kanssaan, sillä nämä näennäisesti persoonalliset olennot ovat tahdottomia; he eivät kykene valitsemaan. He ovat tosiaankin kuvia, jotka heijastavat täysin asianomaisen Henki-vanhemman persoonallisuutta ja mieltä. Taivaaseen nousevat kuolevaiset eivät luokkana tule läheiseen yhteyteen heijastusilmiön kanssa. Joku heijastavuutta omaava olento sijoitetaan aina teidän ja tämän palvelumuodon aktuaalisen vaikutuksen väliin.
17:5.1 (202.4) Havonakehien Seitsemän Henkeä ovat Äärettömän Hengen ja Seitsemän Valtiashengen yhteinen, persoonaton edustuma keskusuniversumin seitsemälle kehälle. Ne ovat Valtiashenkien palvelijoita ja heidän kollektiivisia jälkeläisiään. Valtiashenget tekevät mahdolliseksi selvästi erottuvan ja moninaisen hallinnollisen yksilöllisyyden seitsemässä superuniversumissa. Näiden toistensakaltaisten Havonakehien Henkien välityksellä he kykenevät järjestämään keskusuniversumille yhtenäisen, yhdenmukaisen ja koordinoidun hengellisen valvonnan.
17:5.2 (202.5) Jokainen Kehien Seitsemästä Hengestä on rajoittunut yhden havonakehän läpäisemiseen. Ne eivät ole suoranaisesti tekemisissä Havonan yksittäisten maailmojen hallitsijoiden, Päivien Ikuisten, hallintojärjestelmän kanssa. Mutta ne ovat yhteydessä Seitsemään Korkeimpaan Toimeenpanijaan ja synkronoivat toimintansa Korkeimman Olennon keskusuniversumiläsnäolon kanssa. Niiden toiminta rajoittuu kokonaan Havonaan.
17:5.3 (203.1) Nämä Kehien Henget asettuvat yhteyteen Havonassa oleskelevien kanssa persoonallisten jälkeläistensä, kolmannen asteen supernafien, välityksellä. Vaikka Kehien Henget ovatkin rinnanolevaisia Seitsemän Valtiashengen kanssa, niiden toiminta ei kolmannen asteen supernafien luomisessa saavuttanut mainittavaa merkitystä, ennen kuin ensimmäiset ajallisuudesta tulevat pyhiinvaeltajat saapuivat Grandfandan päivinä Havonan ulkokehälle.
17:5.4 (203.2) Edetessänne Havonan kehältä toiselle saatte tietoa Kehien Hengistä, mutta ette kykene pitämään persoonallista yhteyttä niihin, vaikka saattekin henkilökohtaisesti nauttia niiden hengellisestä vaikutuksesta ja tunnistaa tämän vaikutuksen persoonattoman läsnäolon.
17:5.5 (203.3) Kehien Henget suhteutuvat Havonan syntyperäisiin asukkaisiin paljolti niin kuin Ajatuksensuuntaajat suhteutuvat evolutionaaristen universumien maailmoja asuttaviin kuolevaisiin olentoihin. Ajatuksensuuntaajien tapaan Kehien Hengetkin ovat persoonattomia, ja ne kytkeytyvät havonaolentojen täydelliseen mieleen paljolti samoin kuin Universaalisen Isän persoonattomat henget asuvat kuolevaisten ihmisten finiittisessä mielessä. Mutta Kehien Hengistä ei koskaan tule havonapersoonallisuuksien pysyvää osaa.
17:6.1 (203.4) Suuri osa siitä, mikä on ominaista paikallisuniversumien Luovien Henkien olemukselle ja toiminnalle, kuuluu paremminkin kertomukseen heidän yhteistyöstään Luoja-Poikien kanssa paikallisluomusten organisoinnissa ja johtamisessa. Näiden ihmeellisten olentojen paikallisuniversumia edeltävissä kokemuksissa on kuitenkin monia piirteitä, jotka ovat kerrottavissa osana tätä Korkeimpien Henkien seitsemää ryhmää käsittelevää esitystä.
17:6.2 (203.5) Olemme perillä paikallisuniversumin Äiti-Hengen elämänuran kuudesta vaiheesta ja pohdimme paljon toiminnan seitsemännen vaiheen todennäköisyyttä. Nämä olemassaolon eri asteet ovat:
17:6.3 (203.6) 1. Paratiisissa tapahtuva alkuvaiheen erillistyminen. Kun Luoja-Poika Universaalisen Isän ja Iankaikkisen Pojan yhteistoimin personoituu, Äärettömän Hengen persoonassa tapahtuu samanaikaisesti jotakin, joka tunnetaan ”korkeimpana täydentävänä reaktiona”. Emme käsitä tämän reaktion luonnetta, mutta ymmärrämme sen tarkoittavan niiden personoitavissa olevien mahdollisuuksien myötäsyntyistä modifioitumista, jotka sisältyvät Myötäluojan luovaan potentiaaliin. Rinnasteisen Luoja-Pojan syntymä merkitsee, että Äärettömän Hengen persoonassa on samalla syntynyt tämän Paratiisin-Pojan tulevan paikallisuniversumipuolison potentiaali. Emme ole tietoisia tästä entiteetin uudesta esipersoonallisesta yksilöllistymisestä, mutta tiedämme, että tästä asiasta on merkintä kyseisen Luoja-Pojan elämänkulusta Paratiisissa pidettävissä rekistereissä.
17:6.4 (203.7) 2. Alustava koulutus luojuuteen. Sen pitkän ajanjakson aikana, jolloin Mikael-Pojalle annetaan alustavaa koulutusta universumien organisointiin ja hallintoon liittyvissä asioissa, hänen tulevan puolisonsa erillinen entiteetti kehittyy edelleen, ja siinä kehittyy tietoisuus yhteisestä kohtalosta Mikaelin kanssa. Emme tiedä, mutta arvelemme, että tällaisesta ryhmätietoisesta entiteetistä tulee avaruustietoinen, ja että se aloittaa tarpeellisen alustavan harjoittelun hankkiakseen henkisen taidon toimia tulevaisuudessa yhteistyössä sitä täydentävän Mikaelin kanssa universumin luomiseksi ja hallitsemiseksi.
17:6.5 (204.1) 3. Fyysisen luomistyön vaihe. Samaan aikaan kun Iankaikkinen Poika asettaa Mikael-Pojan luojan tehtäviin, se Valtiashenki, joka johtaa tämän uuden Luoja-Pojan päämääränä olevaa superuniversumia, lausuu ”identiteettirukouksen” Äärettömän Hengen läsnä ollessa; ja niin tulevan Luovan Hengen itsenäinen olemus ilmestyy ensi kertaa Äärettömän Hengen persoonasta erillisenä. Ja etenemällä suoraa tietä rukouksen esittäneen Valtiashengen luo tämä entiteetti häviää välittömästi niin, ettei se enää ole tunnistettavissamme, koska siitä näyttää tulevan osa asianomaisen Valtiashengen persoonaa. Identiteetin juuri saanut Luova Henki pysyy Valtiashengen huomassa siihen hetkeen asti, kunnes Luoja-Poika lähtee kohti tuntemattomia avaruuden tapahtumia. Tällöin Valtiashenki luovuttaa uuden Henki-puolison Luoja-Pojan haltuun ja antaa samalla Henki-puolisolle ikuisen uskollisuuden ja päättymättömän lojaalisuuden velvoitteen. Ja sitten seuraa eräs Paratiisin syvällisimmin koskettavista tapahtumista. Universaalinen Isä lausuu tunnustavansa Luoja-Pojan ja Luovan Hengen ikuisen liiton ja vahvistavansa superuniversumin hallintoalueesta vastaavan Valtiashengen luovuttamat, tietyt hallintoa koskevat yhteisvaltuudet.
17:6.6 (204.2) Isän yhdistämät Luoja-Poika ja Luova Henki lähtevät sitten suorittamaan yllätyksiä tarjoavaa tehtäväänsä universumin luomiseksi. Ja he työskentelevät yhdessä – tämän liiton puitteissa – koko sen pitkän ja vaivalloisen ajanjakson, jolloin he ovat vastuussa universuminsa aineellisesta organisoinnista.
17:6.7 (204.3) 4. Elämänluomisen kausi. Kun Luoja-Poika on julistanut aikomuksensa luoda elämää, seuraa Paratiisissa ”personoimisseremoniat”, joihin Seitsemän Valtiashenkeä osallistuvat ja jotka valvova Valtiashenki kokee omakohtaisesti. Tämä on Paratiisin-Jumaluuden anti Luoja-Pojan Henki-puolison yksilöllisyyteen, ja se ilmenee maailmankaikkeudelle Äärettömän Hengen persoonassa tapahtuvana ”primaaripurkauksen” ilmiönä. Tämän Paratiisissa tapahtuvan ilmiön kanssa samanaikaisesti tulee Luoja-Pojan tähänastisesta persoonattomasta Henki-puolisosta käytännöllisesti katsoen kiistämätön persoona. Tästä lähtien ja hamaan ikuisuuteen asti tätä paikallisuniversumin Äiti-Henkeä pidetään persoonana, ja hän tulee ylläpitämään henkilökohtaisia suhteita kaikkiin tämän jälkeen seuraavassa elämän luomistyössä alkunsa saaviin persoonallisuusjoukkoihin.
17:6.8 (204.4) 5. Lahjoittautumista seuraavat aikakaudet. Uusi suuri muutos Luovan Hengen koskaan päättymättömässä elämänurassa tapahtuu, kun Luoja-Poika palaa universumin päämajaan suoritettuaan loppuun seitsemännen lahjoittautumisensa ja saavutettuaan universumiinsa kohdistuvan täyden suvereenisuuden. Tässä tilaisuudessa, yhteen kokoontuneiden universumin hallintopersoonallisuuksien edessä, voittoisa Luoja-Poika ylentää Universumin Äiti-Hengen kanssahallitsijakseen ja tunnustaa Henki-puolison vertaisekseen.
17:6.9 (204.5) 6. Valon ja elämän aikakaudet. Valon ja elämän aikakauden vakiinnuttua paikallisuniversumin kanssahallitsija siirtyy Luovan Hengen elämänuran kuudenteen vaiheeseen. Mutta emme saa kuvailla tämän suurenmoisen kokemuksen luonnetta. Sellaiset asiat kuuluvat Nebadonin kehityksen tulevaan vaiheeseen.
17:6.10 (204.6) 7. Paljastumaton elämänvaihe. Tiedämme näistä paikallisuniversumin Äiti-Hengen elämänuran kuudesta vaiheesta. Joudumme kuitenkin väistämättä kysymään: Onko olemassa vielä seitsemäskin vaihe? Muistamme, että lopullisuuden saavuttajien päästessä siihen, mikä näyttää olevan heidän lopullinen päämääränsä kuolevaisten ylösnousemuksen puitteissa, heidät merkitään rekisteriin niin, että he ovat astumassa kuudennen vaiheen henkien elämänuralle. Arvelemme, että lopullisuuden saavuttajia kuitenkin odottaa vielä uusi ja paljastumaton elämänura maailmankaikkeuden palveluksessa. Lähellä onkin ajatus, että katsomme myös Universumien Äiti-Henkien edessä olevaksi jonkin paljastumattoman elämänvaiheen, joka tulee muodostamaan seitsemännen vaiheen heidän henkilökohtaisessa kokemuksessaan universumin palveluksessa ja uskollisessa yhteistyössä Luoja-Mikaelien yhteisön kanssa.
17:7.1 (205.1) Nämä auttajahenget ovat paikallisuniversumin Äiti-Hengen seitsenkertainen mieleen liittyvä anti Luoja-Pojan ja tällaisen Luovan Hengen yhdessä luomille elollisille olennoille. Tämä anti käy mahdolliseksi, silloin kun Henki ylenee asemaan, jossa hänellä on persoonallisuuden erikoisoikeudet. Selostus seitsemän mielenauttajahengen luonteesta ja toiminnasta kuuluu paremminkin kertomukseen, joka käsittelee paikallisuniversumianne, Nebadonia.
17:8.1 (205.2) Korkeimpien Henkien seitsemän ryhmää muodostavat – sekä Äärettömänä Henkenä että Myötätoimijana tarkastellun – Kolmannen Lähteen ja Keskuksen toiminnallisen perheen ytimen. Korkeimpien Henkien toimipiiri ulottuu Paratiisissa olevasta Kolminaisuuden läsnäolosta avaruuden planeettojen evolutionaariskuolevaisen olentoluokan mielen toimintaan. Näin ne yhdistävät taivaasta laskeutuvat hallinnolliset tasot ja koordinoivat niiden henkilöstön moninaiset toiminnot. Olipa kysymyksessä Päivien Muinaisten kanssa yhteistyössä oleva Heijastavien Henkien ryhmä, Mikael-Pojan kanssa työskentelevä Luova Henki tai Paratiisin-Kolminaisuuden ympärille ryhmittyneet Seitsemän Valtiashenkeä, niin kaikkialla keskus-, super- ja paikallisuniversumeissa kohdataan Korkeimpien Henkien toimintaa. He toimivat samalla tavalla sekä ”Päivien” yhteisöön kuuluvien kolminaisuuspersoonallisuuksien että ”Poikien” luokkaan kuuluvien paratiisipersoonallisuuksien kanssa.
17:8.2 (205.3) Yhdessä Äärettömän Äiti-Henkensä kanssa Korkeimpien Henkien ryhmät ovat Kolmannen Lähteen ja Keskuksen valtavan laajan, luoduista olennoista koostuvan perheen välittömiä luojia. Kaikki hoivaavien henkien olentoluokat polveutuvat tästä yhdistymästä. Ensiasteiset supernafit polveutuvat Äärettömästä Hengestä; tämän luokan toisasteiset olennot ovat Valtiashenkien luomia; kolmannen asteen supernafit puolestaan ovat Kehien Seitsemän Hengen luomia. Kaikki Heijastavat Henget yhdessä ovat enkeliarmeijoiden ihmeellisen olentoluokan, superuniversumipalvelujen voimallisten sekonafien, äiti-luojia. Luova Henki on paikallisluomuksen enkeliyhteisöjen äiti; nämä serafihoivaajat ovat kussakin universumissa omaperäisiä, vaikka heidän hahmonsa noudattaakin keskusuniversumin esikuvia. Kaikki nämä hoivaavien henkien luojat saavat vain epäsuoraa apua Äärettömän Hengen, kaikkien enkelihoivaajien alkuperäisen ja ikuisen äidin, keskusasuinsijoilta.
17:8.3 (205.4) Korkeimpien Henkien seitsemän ryhmää ovat asutetun luomistuloksen koordinoijia. Heidän johtavien päälliköidensä, Seitsemän Valtiashengen, yhteenliittymä näyttää koordinoivan Seitsenkertaisen Jumalan laajalle ulottuvia toimintoja seuraavasti:
17:8.4 (205.5) 1. Kollektiivina Valtiashenget ovat lähes yhdenvertaisia Paratiisin Jumaluuksien Kolminaisuuden jumaluustason kanssa.
17:8.5 (205.6) 2. Yksilöinä he ammentavat tyhjiin kolmiyhteisen Jumaluuden ensivaiheiset yhdistymismahdollisuudet.
17:8.6 (206.1) 3. Toisistaan eroavina Myötätoimijan edustajina he ovat Korkeimman Olennon henki-, mieli- ja voima-suvereenisuuden tyyssijoja siltä osin, mikä ei vielä ole tämän hallussa.
17:8.7 (206.2) 4. Heijastavien Henkien välityksellä he synkronoivat Päivien Muinaisten superuniversumihallitukset Majestonin, universaalisen heijastustoiminnan keskuksen, kanssa.
17:8.8 (206.3) 5. Osallistumisellaan paikallisuniversumien Jumalallisten Hoivaajien yksilöllistämiseen Valtiashenget tuovat omat antimensa Seitsenkertaisen Jumalan viimeiselle tasolle: Luoja-Pojan ja Luovan Hengen liitolle paikallisuniversumeissa.
17:8.9 (206.4) Myötätoimijaan luonnostaan kuuluva toiminnallinen yhtenäisyys paljastuu kehittyville universumeille Seitsemässä Valtiashengessä, hänen ensiasteisissa persoonallisuuksissaan. Mutta tulevien aikojen täydellistyneissä superuniversumeissa tämä yhtenäisyys on epäilemättä oleva erottamattomissa Korkeimman kokemusperäisestä suvereenisuudesta.
17:8.10 (206.5) [Esittänyt yksi Uversan Jumalallisista Neuvonantajista.]
Urantia-kirja
Luku 18
18:0.1 (207.1) KAIKKI Korkeimmat Kolminaisuuspersoonallisuudet on luotu tarkoin määriteltyä palvelua varten. Jumalallinen Kolminaisuus on suunnitellut heidät niin, että he täyttävät tiettyjä erityistehtäviä, ja heille on annettu pätevyys toimia tavalla, joka kertoo käytettävien menetelmien täydellisyydestä ja antaumuksen lopullisuudesta. Korkeimmat Kolminaisuuspersoonallisuudet kuuluvat seitsemään luokkaan:
18:0.2 (207.2) 1. Korkeimmuuden Kolminaistetut Salaisuudet.
18:0.3 (207.3) 2. Päivien Ikuiset.
18:0.4 (207.4) 3. Päivien Muinaiset.
18:0.5 (207.5) 4. Päivien Täydelliset.
18:0.6 (207.6) 5. Päivien Äskettäiset.
18:0.7 (207.7) 6. Päivien Yhdistyneet.
18:0.8 (207.8) 7. Päivien Uskolliset.
18:0.9 (207.9) Näiden hallinnollista täydellisyyttä edustavien olentojen lukumäärä on tietty ja lopullinen. Heidän luomisensa kuuluu menneisyyden tapahtumiin; enempää heitä ei personoida.
18:0.10 (207.10) Kautta suuruniversumin nämä Korkeimmat Kolminaisuuspersoonallisuudet edustavat Paratiisin-Kolminaisuuden hallinnollisia toimintaohjelmia; he edustavat oikeudenmukaisuutta, ja he ovat Paratiisin-Kolminaisuuden täytäntöönpanotuomio. He muodostavat hallinnollista täydellisyyttä ilmentävän keskinäissuhteiden ketjun, joka ulottuu Isän paratiisisfääreiltä paikallisuniversumien päämajamaailmoihin ja niiden rakenteeseen kuuluvien konstellaatioiden pääkaupunkeihin.
18:0.11 (207.11) Kaikki Kolminaisuudesta polveutuvat olennot ovat kaikkien ominaisuuksiensa osalta luodut ilmentämään paratiisillista täydellisyyttä. Vasta kokemuksen maailmoissa on ajan kuluminen tuonut jotakin lisää siihen, miten heidät on varustettu kosmista palvelua varten. Kolminaisuusperäisten olentojen osalta ei koskaan ole minkäänlaista vaaraa siitä, että he laiminlöisivät tehtävänsä tai ryhtyisivät kapinoimaan. Heidän olemuksensa on jumalallisuutta, eikä heidän tiedetä koskaan poikenneen jumalalliselta ja täydelliseltä persoonallisuuskäyttäytymisen tieltä.
18:1.1 (207.12) Paratiisisatelliittien sisimpään kehään kuuluu seitsemän maailmaa, ja jokaista tällaista ylevää maailmaa johtaa kymmenestä Korkeimmuuden Kolminaistetusta Salaisuudesta koostuva ryhmä. He eivät ole luojia, vaan he ovat korkeimpia ja perimmäisiä hallintopersoonallisuuksia. Mainittujen seitsemän veljessfäärin asiainhoito on kaikkineen uskottu tälle seitsemänkymmenen korkeimman johtajan ryhmälle. Vaikka Kolminaisuuden jälkeläiset valvovatkin näitä lähimpänä Paratiisia olevia seitsemää pyhää sfääriä, tunnetaan tämä maailmojen ryhmä yleisesti kuitenkin Universaalisen Isän henkilökohtaisena kehänä.
18:1.2 (208.1) Korkeimmuuden Kolminaistetut Salaisuudet toimivat kymmenen jäsenen ryhmissä asianomaisten sfääriensä rinnakkaisina ja yhdessä toimivina johtajina, mutta erityisillä vastuualueilla he toimivat myös yksittäin. Jokaisen tällaisen erityismaailman työ jakaantuu seitsemään päälohkoon, ja yksi näistä rinnakkaishallitsijoista johtaa aina yhtä tällaisten erityistoimintojen jakautumaa. Ja kolme jäljellä olevaa toimivat kolmiyhteisen Jumaluuden henkilökohtaisina edustajina muiden seitsemän suhteen siten, että yksi edustaa Isää, yksi Poikaa ja yksi Henkeä.
18:1.3 (208.2) Vaikka onkin olemassa tämän olentoluokan selvää luokkakohtaista samankaltaisuutta, joka sijoittaa Korkeimmuuden Kolminaistetut Salaisuudet samaan olentotyyppiin, heissä ilmenee myös seitsemän erillistä ryhmäpiirrettä. Diviningtonin asioiden kymmenen korkeinta johtajaa heijastavat Universaalisen Isän henkilökohtaista luonnetta ja olemusta; ja jokaisesta näistä seitsemästä sfääristä voidaan sanoa samaa, eli kukin kymmenjäseninen ryhmä muistuttaa sitä Jumaluutta tai Jumaluuden yhdistymää, joka luonnehtii sen toimipiiriä. Ne kymmenen johtajaa, jotka hallitsevat Ascendingtonia, heijastavat Isän, Pojan ja Hengen yhteisolemusta.
18:1.4 (208.3) Voin paljastaa perin vähän siitä, mitä nämä Isän pyhien maailmojen korkeat persoonallisuudet tekevät, sillä he ovat todellakin Korkeimmuuden Salaisuuksia. Universaalisen Isän, Iankaikkisen Pojan tai Äärettömän Hengen luokse tulemiseen ei liity mitään mielivaltaisia salaisuuksia. Jumaluudet ovat avoin kirja kaikille, jotka saavuttavat jumalallisen täydellisyyden, mutta Korkeimmuuden kaikkia Salaisuuksia ei voi koskaan täysin saavuttaa. Emme koskaan kykene tunkeutumaan kokonaan niihin maailmoihin, jotka sisältävät persoonallisuussalaisuudet Jumaluuden liittymisestä luotujen olentojen seitsenkertaiseen ryhmittelyyn.
18:1.5 (208.4) Koska näiden korkeimpien johtajien työ liittyy Jumaluuksien läheiseen ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen mainittujen maailmankaikkeuden olentojen seitsemän perusryhmittymän kanssa – asuivatpa nämä näissä seitsemässä erityismaailmassa tai toimivatpa nämä suuruniversumin puitteissa missä tahansa –, on sopivaa, että nämä varsin henkilökohtaiset suhteet ja epätavalliset yhteydet pidetään pyhästi salaisina. Paratiisin-Luojat kunnioittavat persoonallisuuden yksityisyyttä ja loukkaamattomuutta myös vähäisten luotujensa kohdalla. Ja tämä on totta yhtä hyvin yksilöiden kuin monenlaisten eri persoonallisuusluokkienkin kohdalla.
18:1.6 (208.5) Universumissa korkealle päässeidenkin osalta nämä salaiset maailmat pysyvät iäti kuuliaisuuden koetinkivinä. Saamme tuntea ikuiset Jumalat täysimääräisesti ja henkilökohtaisesti, saamme vapaasti tuntea heidän jumalallisuudesta ja täydellisyydestä kertovat luonteenpiirteensä, mutta meille ei sallita sitä, että pääsisimme täysin perille kaikesta, mikä liittyy Paratiisin Hallitsijoiden henkilökohtaisiin suhteisiin kaikkien luotujen olentojensa kanssa.
18:2.1 (208.6) Jokaista Havonan miljardia maailmaa ohjaa Korkein Kolminaisuuspersoonallisuus. Nämä hallitsijat tunnetaan Päivien Ikuisina, ja heidän lukumääränsä on tasan miljardi, yksi kutakin Havonan sfääriä kohden. He ovat Paratiisin-Kolminaisuuden jälkeläisiä, mutta aivan niin kuin Korkeimmuuden Salaisuuksienkin tapauksessa, ei myöskään heidän alkuperästään ole mitään muistiinmerkintöjä. Ajasta aikaan nämä kaikin puolin viisaitten isien kaksi ryhmää ovat hallinneet Paratiisi–Havona-järjestelmään kuuluvia ihania maailmojaan, ja he työskentelevät ilman vuorottelua tai uudelleensijoittelua.
18:2.2 (208.7) Päivien Ikuiset ovat näkyviä kaikille heidän toimipiireissään asuville tahdollisille olennoille. He johtavat säännöllisin välein pidettäviä planeettakohtaisia konklaaveja. Määräajoin ja vuorotellen he käyvät seitsemän superuniversumin päämajasfääreillä. He ovat lähisukulaisia ja jumalallisuuden osalta tasavertaisia Päivien Muinaisten kanssa, jotka johtavat seitsemän superhallituksen kohtaloita. Päivien Ikuisen ollessa poissa sfääriltään hänen maailmaansa johtaa Kolminaisuuden Opettaja-Poika.
18:2.3 (209.1) Havonassa asuvat Päivien Ikuiset ovat Havonan syntyperäisasukkaita ja keskusuniversumin muiden elollisten luotujen kaltaisia elollisuuden vakiintuneita luokkia lukuun ottamatta kehitelleet omat sfäärinsä täysin omien persoonallisten ajatustensa ja ihanteidensa mukaisesti. He käyvät toistensa planeetoilla, mutta he eivät kopioi eivätkä jäljittele; he ovat aina täysin omintakeisia.
18:2.4 (209.2) Arkkitehtuuri, luontoperäinen kaunistus, morontiarakennelmat ja henkiluomukset ovat kullakin sfäärillä jäljittelemättömiä ja ainutlaatuisia. Jokainen maailma on ikuisen kauneuden tyyssija ja täysin erilainen kuin mikään muu keskusuniversumin maailma. Ja matkatessanne sisäänpäin Havonan kautta Paratiisiin jokainen teistä viettää pidemmän tai lyhyemmän ajan jokaisella tällaisella ainutlaatuisella ja jännittävällä sfäärillä. Paratiisista puhuttaessa teidän maailmassanne on luontevaa sanoa ylöspäin, mutta oikeampaa olisi ylösnousemuksen jumalallisesta määränpäästä puhuttaessa sanoa sisäänpäin.
18:3.1 (209.3) Kun ajallisuuden kuolevaiset valmistuvat paikallisuniversumin päämajaa ympäröivistä koulutusmaailmoista ja kun heidät siirretään oman superuniversuminsa opetussfääreille, he ovat edistyneet hengellisessä kehityksessään niin pitkälle, että he kykenevät tunnistamaan näiden edistyneiden maailmojen korkeat hengelliset hallitsijat ja johtajat – Päivien Muinaiset mukaan luettuina – ja olemaan kanssakäymisissä heidän kanssaan.
18:3.2 (209.4) Kaikki Päivien Muinaiset ovat periaatteessa samankaltaisia; he ilmentävät Kolminaisuuden yhteisiä piirteitä ja yhdistynyttä olemusta. Heillä on yksilöllisyytensä, ja persoonallisuudeltaan he ovat erilaisia, mutta he eivät eroa toisistaan sillä tavoin kuin Seitsemän Valtiashenkeä eroavat. Heidän myötään saavat muissa suhteissa toisistaan eroavat seitsemän superuniversumia yhdenmukaisen johdon, jokainen superuniversumi kun on muista poikkeava, erillinen ja ainutlaatuinen luomus. Seitsemän Valtiashenkeä ovat olemukseltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia, mutta Päivien Muinaiset, superuniversumien persoonalliset hallitsijat, ovat kaikki yhdenmukaisia ja Paratiisin-Kolminaisuuden täydellistäkin täydellisempiä jälkeläisiä.
18:3.3 (209.5) Korkeuksissa olevat Seitsemän Valtiashenkeä määrittävät kukin oman superuniversuminsa olemuksen, mutta Päivien Muinaiset määräävät näiden samaisten superuniversumien hallinnon. He tuovat hallinnollista yhdenmukaisuutta luovan moninaisuuden keskelle, ja he takaavat sen, että kokonaisuus on kaiken pohjalla olevista, luomiseen liittyvistä eroista huolimatta suuruniversumin seitsemässä segmentaalisessa ryhmittymässä harmoninen.
18:3.4 (209.6) Kaikki Päivien Muinaiset kolminaistettiin samanaikaisesti. Heidän myötään alkoi universumien universumin persoonallisuusrekisterin pito, ja siitä johtuu heidän nimensä – Päivien Muinaiset. Kun pääsette Paratiisiin ja etsitte kirjallisia muistiinmerkintöjä, jotka koskevat kaiken alkua, havaitsette, että persoonallisuutta käsittelevään jaksoon tehty ensimmäinen merkintä on kertomus näiden kahdenkymmenenyhden Päivien Muinaisen kolminaistamisesta.
18:3.5 (209.7) Nämä korkeat olennot hallitsevat aina kolmijäsenisinä ryhminä. On monia sellaisia toiminnan osa-alueita, joissa he työskentelevät yksittäin, sitten on tapauksia, joissa voivat toimia ketkä tahansa kaksi jäsentä, mutta hallintonsa korkeimmissa sfääreissä heidän on toimittava yhdessä. He eivät henkilöinä koskaan poistu asuinmaailmoistaan, muttei heillä sellaiseen ole tarvettakaan, sillä nuo maailmat ovat kaukaisuuteen ulottuvan heijastusjärjestelmän superuniversumikohtioita.
18:3.6 (209.8) Jokaisen Päivien Muinais -kolmikon henkilökohtainen asuinsija on heidän päämajasfäärinsä hengellisessä polariteettipisteessä. Tällainen sfääri jakautuu seitsemäänkymmeneen hallinnolliseen sektoriin, ja sfäärillä on seitsemänkymmentä alajakautumapääkaupunkia, joissa Päivien Muinaiset aika ajoin asuvat.
18:3.7 (210.1) Jos ajatellaan sitä, mikä on Päivien Muinaisten valta, miten pitkälle heidän toimivaltansa ulottuu ja miten laajaa heidän oikeudenkäyttövaltansa on, niin he ovat kaikista ajallis-avaruudellisten luomistulosten välittömistä hallitsijoista täydellisimmät ja mahtavimmat. Koko valtavassa universumien universumissa vain heillä on valtaoikeudet langettaa lopullinen ja toimeenpantava tuomio, joka koskee tahdollisten olentojen elämän sammuttamista ikiajoiksi. Ja kaikkien kolmen Päivien Muinaisen tulee olla mukana superuniversumin korkeimman oikeusistuimen lopullisia päätöksiä tehtäessä.
18:3.8 (210.2) Ellei Jumaluuksia ja heidän paratiisikumppaneitaan oteta lukuun, Päivien Muinaiset ovat täydellisimmät, monitaitoisimmat ja jumalallisimmin kyvyin varustetut hallitsijat koko ajallis-avaruudellisen olemassaolon piirissä. He ovat selvästikin superuniversumien korkeimmat hallitsijat. Mutta he eivät ole tätä hallitsemisen oikeuttaan ansainneet kokemuksellaan, ja siksi heidät on jonakin tulevana aikana määrä korvata Korkeimmalla Olennolla, joka on täysivaltainen kokemuksellinen hallitsija ja jonka sijaishallitsijoita heistä epäilemättä aikanaan tulee.
18:3.9 (210.3) Korkein Olento on kokemuksellisen palvelun myötä ansaitsemassa seitsemään superuniversumiin kohdistuvaa täysivaltaisuuttaan, samaan tapaan kuin Luoja-Poika kokemuksellisesti ansaitsee omaan paikallisuniversumiinsa kohdistuvan suvereenisuuden. Mutta nykyisenä, Korkeimman keskeneräisen kehityksen aikakautena, Päivien Muinaiset huolehtivat ajallisuuden ja avaruuden kehittyvien universumien koordinoidusta ja täydellisestä hallinnollisesta ylivalvonnasta. Ja kaikkia Päivien Muinaisten antamia säädöksiä ja päätöksiä luonnehtii omaperäinen viisaus ja omakohtainen aloitteellisuus.
18:4.1 (210.4) Päivien Täydellisiä on tasan kaksisataakymmenen, ja he johtavat kunkin superuniversumin kymmenen suursektorin hallituksia. Heidät kolminaistettiin sitä erityistehtävää varten, että he avustavat superuniversumijohtajia, ja he hallitsevat Päivien Muinaisten välittöminä ja henkilökohtaisina sijaishallitsijoina.
18:4.2 (210.5) Jokaiseen sektoripääkaupunkiin osoitetaan kolme Päivien Täydellistä, mutta toisin kuin Päivien Muinaisten kaikkien kolmen ei ole välttämätöntä olla kaiken aikaa paikalla. Aika ajoin joku tämän kolmikon jäsenistä saattaa poistua neuvottelemaan henkilökohtaisesti Päivien Muinaisten kanssa asioista, jotka koskevat hänen valtakuntansa hyvinvointia.
18:4.3 (210.6) Nämä suursektoreiden kolmiyhteiset hallitsijat ovat erityisen täydellisiä hallinnon yksityiskohtien taitamisessa, ja siitä johtuukin heidän nimensä – Päivien Täydelliset. Esitellessämme näiden hengellisen maailman olentojen nimiä törmäämme vaikeuksiin niitä teidän kielellenne kääntäessämme, ja sangen usein on äärimmäisen vaikeaa päästä tyydyttävään tulokseen. Emme mielellämme käytä sellaisia mielivaltaisia nimityksiä, jotka olisivat teidän kannaltanne mitäänsanomattomia, niinpä meidän on usein vaikea valita sopivaa nimitystä, sellaista, joka olisi teistä selkeä ja joka samalla olisi edes jonkin verran alkuperäistä nimitystä kuvastava.
18:4.4 (210.7) Päivien Täydellisillä on kohtuullisen kokoinen Jumalallisten Neuvonantajien, Viisauden Täydellistäjien ja Universaalisten Sensorien yhteisö oman hallituksensa yhteydessä. Lisäksi heidän käytössään on edellistäkin suurempi määrä Voimallisia Sanansaattajia, Korkea-arvoisia sekä Nimettömiä ja Numerottomia. Mutta suursektorin asioiden rutiininomaisesta hoidosta huolehtivat enimmäkseen Taivaalliset Vartiomiehet ja Ylhäisten Poikien Avustajat. Nämä kaksi ryhmää on valittu joko Paratiisi-Havonan persoonallisuuksien tai kunnialla kruunattujen kuolevaisfinaliittien kolminaistamien jälkeläisten joukosta. Jotkut näihin luotujen kolminaistamien olentojen kahteen luokkaan kuuluvat olennot kolminaistetaan Paratiisin Jumaluuksien toimesta uudelleen ja lähetetään sitten avustamaan superuniversumihallitusten hallintotyössä.
18:4.5 (211.1) Useimmat Taivaallisista Vartiomiehistä ja Ylevien Poikien Avustajista osoitetaan suur- ja piensektoreiden palvelukseen, mutta Kolminaistetut Suojelijat (Kolminaisuuden syleilemät serafit ja keskiväliolennot) ovat kaikkien kolmen jakautuman oikeusistuinten virkailijoita, jotka siis toimivat Päivien Muinaisten, Päivien Täydellisten ja Päivien Äskettäisten tuomioistuimissa. Kolminaistettuja Lähettiläitä (Kolminaisuuden syleilemät ylösnousemuskuolevaiset, jotka fuusioituvat Poikaan tai Henkeen) saattaa suuruniversumin puitteissa kohdata missä tahansa, mutta enimmäkseen he ovat piensektoreiden palveluksessa.
18:4.6 (211.2) Ennen seitsemän superuniversumin hallintorakenteen täysimääräistä kehkeytymistä käytännöllisesti katsoen kaikki näiden hallitusten eri jakautumien hallintopersoonallisuudet – Päivien Muinaisia lukuun ottamatta – palvelivat eri pituisia aikoja Päivien Ikuisten oppilaina Havonan täydellisen universumin eri maailmoissa. Jälkeenpäin kolminaistetut olennot kävivät niin ikään läpi koulutusjakson Päivien Ikuisten alaisuudessa, ennen kuin heidät liitettiin Päivien Muinaisten, Päivien Täydellisten ja Päivien Äskettäisten palvelukseen. He kaikki ovat karaistuneita, koeteltuja ja kokeneita hallintomiehiä.
18:4.7 (211.3) Tapaatte Päivien Täydelliset jo varhaisessa vaiheessa, kun piensektorinne maailmoissa oleskelunne jälkeen etenette Splandonin päämajaan, sillä nämä ylevät hallitsijat ovat läheisessä yhteydessä niihin suursektorin seitsemäänkymmeneen maailmaan, jotka huolehtivat ajallisuudesta ylösnousevien luotujen korkeammasta opetuksesta. Päivien Täydelliset ottavat henkilökohtaisesti vastaan suursektorin kouluista valmistuvien ylösnousevien oppilaiden ryhmälupaukset.
18:4.8 (211.4) Ajallisuudesta tulevien pyhiinvaeltajien työ suursektorin päämajaa ympäröivissä maailmoissa on luonteeltaan pääasiallisesti älyperäistä, toisin kuin piensektorin seitsemällä opetussfäärillä annettu enemmänkin fyysis- ja aineellisluonteinen opetus ja superuniversumin päämajan neljänsadanyhdeksänkymmenen korkeakoulumaailman hengelliset hankkeet.
18:4.9 (211.5) Vaikka teidät onkin merkitty vain Splandonin suursektorin rekisteriin, sillä se kattaa paikallisuniversumin, josta olette lähtöisin, on teidän käytävä läpi superuniversumimme kaikki kymmenen suurjakautumaa. Tulette ennen Uversaan-saapumistanne näkemään Orvontonin kaikki kolmekymmentä Päivien Täydellistä.
18:5.1 (211.6) Päivien Äskettäiset ovat superuniversumien korkeimmista johtajista nuorimmat; he johtavat kolmen jäsenen ryhmissä piensektoreiden asioita. Olemukseltaan he ovat rinnastettavissa Päivien Täydellisiin, mutta hallintovallan osalta he ovat näiden alaisia. Näitä persoonaltaan loistavia ja jumalallisella tavalla tehokkaita kolminaisuuspersoonallisuuksia on tasan kaksikymmentäyksituhatta. Heidät luotiin samanaikaisesti, ja yhdessä he myös Päivien Ikuisten johdolla kävivät läpi havonakoulutuksensa.
18:5.2 (211.7) Päivien Äskettäisten työtoverien ja apulaisten ryhmä on samanlainen kuin vastaava Päivien Täydellisten ryhmä. Sen lisäksi heidän palvelukseensa on osoitettu valtavat määrät erilaisia taivaallisten olentojen alaisryhmiä. Piensektoreiden hallinnossa he käyttävät suurin joukoin siellä asuvia ylösnousemuskuolevaisia, erilaisten hyväntahdon siirtokuntien henkilöstöä ja Äärettömästä Hengestä polveutuvia eri ryhmiä.
18:5.3 (211.8) Piensektorien hallitukset ovat hyvin laajasti, vaikkeivät yksinomaisesti, tekemisissä superuniversumien suurten fyysisten ongelmien kanssa. Piensektorin sfäärit ovat Fyysisten Päävalvojien päämajoja. Ylösnousemuskuolevaiset tekevät näissä maailmoissa tutkimustyötä ja suorittavat kokeiluja, jotka liittyvät Korkeimpien Voimakeskusten kolmannen ryhmän ja Fyysisten Päävalvojien kaikkien seitsemän luokan toimintojen tutkimiseen.
18:5.4 (212.1) Kun piensektorin hallitus on näinkin laajasti tekemisissä fyysisten ongelmien kanssa, sen kolme Päivien Äskettäistä ovat harvoin yhtäaikaisesti päämajasfäärillä. Useimmiten on joku poissa neuvottelemassa valvovan suursektorin Päivien Täydellisten kanssa tai on muualla sen vuoksi, että hän on edustamassa Päivien Muinaisia Kolminaisuudesta polveutuvien korkeitten olentojen Paratiisin-konklaaveissa. He vuorottelevat Päivien Täydellisten kanssa edustaessaan Päivien Muinaisia Paratiisin korkeimmissa neuvostoissa. Sillä välin saattaa joku toinen Päivien Äskettäisistä olla poissa tarkastusmatkalla hallintopiiriinsä kuuluvien paikallisuniversumien päämajamaailmoissa. Mutta vähintään yksi näistä hallitsijoista jää joka tapauksessa hoitamaan tehtäviä piensektorin päämajassa.
18:5.5 (212.2) Tulette kaikki jonakin päivänä tuntemaan piensektoristanne, Ensasta, vastuussa olevat kolme Päivien Äskettäistä, sillä teidän on kuljettava heidän käsiensä kautta matkatessanne sisäänpäin suursektoreiden koulutusmaailmoihin. Noustessanne Uversaan käytte vain yhden piensektorin koulutussfääriryhmän läpi.
18:6.1 (212.3) ”Päivien” luokkaan kuuluvat Kolminaisuuspersoonallisuudet eivät hallinnollista toimivaltaa edustaessaan toimi superuniversumihallituksia alemmilla tasoilla. Kehittyvissä paikallisuniversumeissa he toimivat vain neuvonantajina ja neuvojina. Päivien Yhdistyneet ovat ryhmä yhteyspersoonallisuuksia, jotka Paratiisin-Kolminaisuus on akkreditoinut paikallisuniversumien kaksoishallitsijoiden luo. Jokaiseen järjestyneeseen ja asutettuun paikallisuniversumiin osoitetaan yksi tällainen Paratiisin neuvonantaja, joka toimii Kolminaisuuden – ja joissakin suhteissa Universaalisen Isän – edustajana paikallisluomukselle.
18:6.2 (212.4) Näitä olentoja on olemassa seitsemänsataatuhatta, vaikkei heille kaikille vielä ole annettu valtakirjaa. Päivien Yhdistyneitten reservi toimii Paratiisissa Universumijärjestelyjen Korkeimpana Neuvostona.
18:6.3 (212.5) Erityisellä tavalla nämä Kolminaisuuden lähettämät huomioitsijat koordinoivat universaalisen hallituksen kaikkien haarojen hallinnollista toimintaa paikallisuniversumien hallituksista sektorihallitusten kautta aina superuniversumihallituksiin saakka. Tästä johtuu heidän nimensä – Päivien Yhdistyneet. Ylimmilleen he laativat kolminkertaisen raportin: He raportoivat fyysistä ja puolittain älyllistä maailmaa koskevan relevantin tietoaineiston piensektorinsa Päivien Äskettäisille; he raportoivat älylliset ja hengellisiltä näyttävät tapahtumat suursektorinsa Päivien Täydellisille; he raportoivat hengelliset ja puolittain paratiisilliset asiat oman superuniversuminsa pääkaupungissa oleville Päivien Muinaisille.
18:6.4 (212.6) Koska he ovat Kolminaisuudesta polveutuvia olentoja, kaikki Paratiisin yhteyspiirit ovat keskinäistä yhteydenpitoa varten heidän käytettävissään, ja näin he ovat aina kosketuksissa toisiinsa ja kaikkiin muihin tarpeellisiin persoonallisuuksiin aina Paratiisin korkeimpia neuvostoja myöten.
18:6.5 (212.7) Päivien Yhdistynyt ei liity elimellisesti sen paikallisuniversumin hallitukseen, johon hänet on osoitettu. Huomioitsijan velvollisuuksiensa lisäksi hän toimii vain, kun paikalliset vallankäyttäjät sellaista pyytävät. Asemansa vuoksi hän on paikallisluomuksen kaikkien ensiasteisten neuvostojen ja kaikkien tärkeitten konklaavien jäsen, mutta hän ei osallistu hallinnollisten ongelmien tekniseen käsittelyyn.
18:6.6 (213.1) Paikallisuniversumin asetuttua valoon ja elämään sen kunnialla kruunatut olennot seurustelevat vapaasti Päivien Yhdistyneen kanssa, joka tällaisessa evolutionaarisen täydellisyyden saavuttaneessa maailmassa toimii silloin aikaisempaa laajemmassa merkityksessä. Mutta hän on yhä ensi sijassa Kolminaisuuden lähettiläs ja Paratiisista saapunut neuvonantaja.
18:6.7 (213.2) Paikallisuniversumin välittömänä hallitsijana on kahdesta Jumaluudesta polveutuva jumalallinen Poika, mutta hänellä on kaiken aikaa rinnallaan niin ikään Paratiisista tuleva veli, Kolminaisuudesta polveutuva persoonallisuus. Siinä tapauksessa, että Luoja-Poika on tilapäisesti poissa oman paikallisuniversuminsa päämajasta, sijaishallitsijat saavat kaikissa tärkeimmissä ratkaisuissaan Päivien Yhdistyneen neuvoista merkittävää opastusta.
18:7.1 (213.3) Nämä korkeat Kolminaisuudesta polveutuvat persoonallisuudet ovat jokaisen paikallisuniversumin sadan konstellaation hallitsijoiden Paratiisista tulleita neuvonantajia. Päivien Uskollisia on seitsemänkymmentä miljoonaa, ja Päivien Yhdistyneitten tapaan eivät hekään ole kaikki palveluksessa. Heidän Paratiisissa oleva reservinsä muodostaa Universumienvälisen Etiikan ja Itsehallinnon Neuvottelukunnan. Päivien Uskolliset vuorottelevat palvelutehtävissä reservijoukkojen korkeimman neuvoston tekemien päätösten mukaisesti.
18:7.2 (213.4) Kaikkea sitä, mitä Päivien Yhdistynyt on paikallisuniversumin Luoja-Pojalle, kaikkea sitä ovat Päivien Uskolliset Vorondadek-Pojille, jotka hallitsevat tämän paikallisluomuksen konstellaatioita. He omistautuvat verrattomalla tavalla niiden konstellaatioiden hyvinvoinnin edistämiseen, joihin heidät osoitetaan, ja he ovat niitä kohtaan jumalallisen uskollisia, mistä johtuukin heidän nimensä: Päivien Uskolliset. He toimivat vain neuvonantajina, he eivät koskaan osallistu hallinnollisiin toimiin, paitsi kun konstellaation hallinnosta vastaavat sellaista pyytävät. He eivät myöskään ole suoranaisesti tekemisissä konstellaatiopäämajaa ympäröivillä arkkitehtonisilla koulutussfääreillä ylösnousemuspyhiinvaeltajille annetun opetuksen kanssa. Kaikki tällaiset hankkeet kuuluvat Vorondadek-Poikien valvontaan.
18:7.3 (213.5) Kaikki paikallisuniversumin konstellaatioissa toimivat Päivien Uskolliset kuuluvat Päivien Yhdistyneen valtapiiriin, ja suoraan hänelle he myös esittävät raporttinsa. Heillä ei ole laajamittaista keskinäistä yhteydenpitojärjestelmää, koska he yleensä ovat rajoittaneet keskinäisen yhteydenpitonsa paikallisuniversumin puitteisiin. Kuka tahansa Nebadonissa palvelevista Päivien Uskollisista voi vaihtaa ja hän myös vaihtaa viestejä kaikkien muiden hänen luokkaansa kuuluvien, tässä universumissa palvelevien kanssa.
18:7.4 (213.6) Universumin päämajassa toimivan Päivien Yhdistyneen tavoin Päivien Uskollisetkin pitävät henkilökohtaiset asuinsijansa konstellaatiopääkaupungeissa erillään näiden valtakuntien hallinnollisten johtajien asuinsijoista. Heidän asuinpaikkansa ovat konstellaatioiden Vorondadek-hallitsijoiden koteihin verrattuina varsin vaatimattomia.
18:7.5 (213.7) Päivien Uskolliset ovat viimeinen lenkki siinä pitkässä hallinto- ja neuvonantajapersoonallisuuksien ketjussa, joka ulottuu kaiken olevaisen keskuksen lähellä olevista Universaalisen Isän pyhistä sfääreistä aina paikallisuniversumien ensivaiheisiin jakautumiin. Kolminaisuudesta polveutuva järjestelmä päättyy konstellaatioihin; mitään tällaista Paratiisin lähettämää neuvonantajaa ei ole sijoitettu pysyväisesti konstellaatioiden osajärjestelmiin eikä asuttuihin maailmoihin. Viimeksi mainitut hallinnolliset yksiköt kuuluvat kokonaan paikallisuniversumien syntyperäisten olentojen toimivallan piiriin.
18:7.6 (213.8) [Esittänyt uversalainen Jumalallinen Neuvonantaja.]
Urantia-kirja
Luku 19
19:0.1 (214.1) TÄHÄN Paratiisin olentoryhmään, jota nimitetään Rinnasteisiksi Kolminaisuusperäisiksi Olennoiksi, kuuluvat Kolminaisuuden Opettaja-Pojat, jotka lasketaan myös Jumalan Paratiisin-Poikiin, kolme ryhmää superuniversumien korkeita hallintopersoonallisuuksia sekä Inspiroitujen Kolminaisuushenkien jonkin verran epäpersoonallinen kategoria. Myös Havonan syntyperäiset asukkaat voidaan lukuisten Paratiisissa asuvien olentoryhmien ohella syystä sisällyttää tähän kolminaisuuspersoonallisuuksien luokitukseen. Tässä esityksessä käsiteltävät kolminaisuusalkuiset olennot ovat:
19:0.2 (214.2) 1. Kolminaisuuden Opettaja-Pojat.
19:0.3 (214.3) 2. Viisauden Täydellistäjät.
19:0.4 (214.4) 3. Jumalalliset Neuvonantajat.
19:0.5 (214.5) 4. Universaaliset Sensorit.
19:0.6 (214.6) 5. Inspiroidut Kolminaisuushenget.
19:0.7 (214.7) 6. Syntyperäiset Havonalaiset.
19:0.8 (214.8) 7. Paratiisin kansalaiset.
19:0.9 (214.9) Kolminaisuuden Opettaja-Poikia ja mahdollisesti Inspiroituja Kolminaisuushenkiä lukuun ottamatta näihin ryhmiin kuuluvia olentoja on tarkalleen tiedetty määrä; heidän luomisensa on päättynyt, ja se on menneisyyteen kuuluva tapahtuma.
19:1.1 (214.10) Kaikista teille paljastettavista korkeista taivaallisten persoonallisuuksien luokista vain Kolminaisuuden Opettaja-Pojat toimivat kaksinaisessa ominaisuudessa. Alkuperältään he ovat Kolminaisuuden olemusta, toiminnassaan he ovat miltei kokonaan antautuneet jumalallisten Poikien palvelukseen. He ovat niitä yhdysolentoja, jotka toimivat siltana kolminaisuusalkuisten ja kaksinaisalkuisten persoonallisuuksien välisen universumikuilun yli.
19:1.2 (214.11) Samalla kun Kolminaisuuden Stationaaristen Poikien lukumäärä on täysi, niin Opettaja-Poikien määrä sen sijaan kasvaa jatkuvasti. En tiedä, mikä tulee olemaan Opettaja-Poikien lopullinen lukumäärä. Voin kuitenkin kertoa, että viimeisessä Uversaan saapuneessa kausiraportissa Paratiisin rekisteri osoitti tällaisten palveluksessa olevien Poikien määräksi 21 001 624 821.
19:1.3 (214.12) Nämä olennot ovat ainoa niistä teille paljastetuista Jumalan Poikien ryhmistä, joiden alkuperä juontuu Paratiisin-Kolminaisuudesta. Heitä tavataan keskusuniversumissa ja superuniversumeissa, ja kuhunkin paikallisuniversumiin heitä on osoitettu valtava joukko. He palvelevat myös yksittäisiä planeettoja, kuten tekevät muutkin Jumalan Paratiisin-Pojat. Kun suuruniversumisuunnitelma ei ole vielä täysin toteutunut, suuret määrät Opettaja-Poikia pidetään reservissä Paratiisissa, ja he tarjoutuvat vapaaehtoisiksi hätätilatehtäviin ja tavallisesta poikkeavaan palveluun suuruniversumin kaikissa jakautumissa: avaruuden yksittäisissä maailmoissa, paikallis- ja superuniversumeissa ja Havonan maailmoissa. He toimivat myös Paratiisissa, mutta on hyödyllisempää siirtää heidän yksityiskohtaisempi tarkastelunsa siksi, kunnes pääsemme käsittelemään Jumalan Paratiisin-Poikia.
19:1.4 (215.1) Tässä yhteydessä voidaan kuitenkin todeta, että Opettaja-Pojat ovat kolminaisuusperäisistä koordinoivista persoonallisuuksista korkeimmat. Tällaisessa kaukaisuuksiin ulottuvassa universumien universumissa on aina tarjolla suuri vaara sortua tarkastelemaan asioita rajoittuneesta näkökulmasta, sortua erheeseen, joka piilee kapea-alaisessa todellisuuden ja jumaluuden käsittämisessä.
19:1.5 (215.2) Esimerkiksi: Ihmismieli tahtoisi luonnostaan lähestyä näissä ilmoituksissa esiteltyä kosmista filosofiaa etenemällä yksinkertaisesta ja finiittisestä monimutkaiseen ja infiniittiseen, inhimillisistä lähtökohdista jumalallisiin päämääriin. Mutta se tie ei johda hengelliseen viisauteen. Tämä menetelmä on helpoin tie tietynkaltaisen geneettisen tietämyksen saavuttamiseen, mutta parhaimmillaankin se voi paljastaa vain ihmisen alkuperän; hänen jumalallisesta määränpäästään se paljastaa vain vähän tai ei mitään.
19:1.6 (215.3) Yksinpä jo ihmisen Urantialla tapahtuneen biologisen kehityksen tutkimuksen osalta on esitettävissä vakavia vastaväitteitä, jos hänen nykyistä asemaansa ja hänen nykyisiä ongelmiaan tarkastellaan yksinomaan historiallisesta näkökulmasta. Minkä tahansa todellisuuteen liittyvän ongelman – inhimillisen tai jumalallisen, maallisen tai kosmisen – oikeat mittasuhteet voi saada selville vain tutkimalla koko laajuudeltaan ja ennakkoluulottomasti asianomaisen universumirealiteetin kolmea vaihetta – alkuperää, historiaa ja määränpäätä – sekä näitä keskenään suhteuttamalla. Näiden kolmen kokemuksellisen realiteetin oikea ymmärtäminen tarjoaa perustan nykyisen statuksen viisaalle arvioinnille.
19:1.7 (215.4) Kun ihmismieli ryhtyy noudattamaan filosofista menetelmää, jonka mukaan lähdetään alhaalta, jotta päästäisiin lähemmäksi korkeampaa, niin olkoon kysymys biologiasta tai teologiasta, on aina olemassa vaara, että se tekee neljä päättelyvirhettä:
19:1.8 (215.5) 1. Siltä voi jäädä kokonaan havaitsematta, mikä on joko henkilökohtaisen perillepääsyn tai kosmisen kohtalon lopullinen ja täysimääräinen evolutionaarinen tavoite.
19:1.9 (215.6) 2. Se saattaa tehdä pahimman luokan filosofisen kömmähdyksen siinä, että se liiaksi yksinkertaistaa kosmoksen evolutionaarista (kokemuksellista) todellisuutta ja päätyy sitä tietä tosiasioiden vääristelyyn, totuuden väärentämiseen ja päämäärien väärinkäsittämiseen.
19:1.10 (215.7) 3. Kausaation tarkasteleminen on historian tarkastelua. Mutta tieto siitä, miten joku olento ilmaantuu, ei välttämättä tarjoa älyperäistä ymmärrystä siitä, mikä on sellaisen olennon nykyinen status ja todellinen olemus.
19:1.11 (215.8) 4. Historia yksinään ei pysty riittävästi paljastamaan tulevaa kehitystä – kohtaloa. Finiittisistä alkulähteistä on tässä mielessä apua, mutta vain jumalalliset syyt paljastavat sen, mitkä ovat lopulliset seuraukset. Ikuiset tarkoitusperät eivät näy ajallisissa aluissa. Nykyisyys on tulkittavissa oikein vain toisiinsa suhteutettujen menneisyyden ja tulevaisuuden valossa.
19:1.12 (215.9) Näistä ja vielä muistakin syistä käytämme menetelmää, joka merkitsee ihmisen ja hänen planetaaristen ongelmiensa lähestymistä siten, että lähdemme ajallis-avaruudelliselle matkalle koko persoonallisuustodellisuuden ja koko kosmisen olemassaolon infiniittisestä, ikuisesta ja jumalallisesta Paratiisin-Lähteestä ja -Keskuksesta.
19:2.1 (215.10) Viisauden Täydellistäjät ovat Paratiisin-Kolminaisuuden erityisluomus, ja heidän on määrä personoida jumalallisuuden viisaus superuniversumeissa. Näitä olentoja on olemassa täsmälleen seitsemän miljardia, ja yksi miljardi on osoitettu kuhunkin superuniversumiin seitsemästä.
19:2.2 (215.11) Viisauden Täydellistäjät ovat yhdessä rinnakkaisten Jumalallisten Neuvonantajien ja Universaalisten Sensorien kanssa tutustuneet Paratiisin viisauteen, Havonan viisauteen ja Diviningtonia lukuun ottamatta Isän paratiisisfäärien viisauteen. Näiden kokemusten jälkeen Viisauden Täydellistäjät osoitettiin pysyväisesti Päivien Muinaisten palvelukseen. He eivät palvele Paratiisissa eivätkä Paratiisi-Havonan kehiin kuuluvissa maailmoissa. He omistautuvat kokonaan pitämään huolta superuniversumihallituksista.
19:2.3 (216.1) Missä ja milloin tahansa Viisauden Täydellistäjä toimii, siellä ja silloin toimii jumalallinen viisaus. Tiedossa ja viisaudessa, joka tulee esille näiden mahtavien ja majesteettisten persoonallisuuksien tekemisissä, on läsnäolon aktuaalisuutta ja julkitulon täydellisyyttä. He eivät heijasta Paratiisin-Kolminaisuuden viisautta, vaan he ovat tuo viisaus. He ovat viisauden lähteinä kaikille, jotka opettavat universumitiedon soveltamista, he ovat arvostelukykyisyyden lähteitä ja älyllisen terävyyden kaivoja kaikkien universumien oppilaitoksille, jotka edustavat oppineisuutta ja oivaltamista.
19:2.4 (216.2) Viisauden alkulähde on kahtaalla: toisaalta se juontuu täydellisille olennoille luontaisesta jumalallisen ymmärryksen täydellisyydestä ja toisaalta evolutionaaristen luotujen hankkimasta henkilökohtaisesta kokemuksesta. Viisauden Täydellistäjät ovat se jumalallinen viisaus, joka sisältyy Jumaluuden omaamaan ymmärryksen paratiisilliseen täydellisyyteen. Heidän Uversassa olevat hallinnolliset työtoverinsa, Voimalliset Sanansaattajat, Nimettömät ja Numerottomat sekä Korkea-arvoiset, ovat yhdessä toimiessaan kokemuksesta saatu universumiviisaus. Jumalallisen olennon hallussa voi olla jumalallisen tiedon täydellisyys. Evolutionaarinen kuolevainen voi kerran päästä ylösnousevan olennon tietämyksen täydellisyyteen, mutta näistä olennoista ei kumpikaan yksinään tyhjennä kaiken mahdollisen viisauden potentiaaleja. Niin muodoin, milloin tahansa superuniversumin hallintotyössä halutaan tavoittaa suurin mahdollinen hallinnollinen viisaus, nämä jumalallista ymmärrystä edustavat viisauden täydellistäjät asettuvat aina yhteyteen niiden ylösnousemuspersoonallisuuksien kanssa, jotka ovat nousseet superuniversumin vallankäytön korkeille ja vastuunalaisille paikoille evolutionaariseen etenemiseen sisältyneiden kokemuksellisten koettelemusten kautta.
19:2.5 (216.3) Viisauden Täydellistäjät tulevat aina tarvitsemaan tämän kokemuksellisen viisauden muodossa tulevaa lisäystä hallinnollisen osaamisensa täydennykseksi. Mutta on esitetty sellainenkin olettamus, että Paratiisissa olevat lopullisuuden saavuttajat saattavat mahdollisesti yltää korkealle ja tähän saakka saavuttamattomalle viisauden tasolle, sen jälkeen kun heidät on kerran johdatettu henkiolemassaolon seitsemänteen vaiheeseen. Mikäli tämä päätelmä on oikea, siinä tapauksessa tällaisista täydellistyneistä, evolutionaarisen ylösnousemuksen kokeneista olennoista tulisi epäilemättä tehokkaimpia koko luomakunnassa koskaan tavatuista universumin hallintopersoonallisuuksista. Uskon, että lopullisuuden saavuttaneiden korkea päämäärä onkin sellainen.
19:2.6 (216.4) Viisauden Täydellistäjien monitaitoisuus mahdollistaa heidän osallistumisensa käytännöllisesti katsoen kaikkiin ylösnousemuksellisten olentojen taivaallisiin palvelutehtäviin. Viisauden Täydellistäjät ja omaan luokkaani kuuluvat persoonallisuudet, Jumalalliset Neuvonantajat, yhdessä Universaalisten Sensoreiden kanssa ovat ne korkeimmat olentoluokat, jotka voivat antautua ja jotka antautuvat työhön totuuden ilmoittamiseksi yksittäisille planeetoille ja järjestelmille – olivatpa nämä kehityksen alkuvaiheissa tai jo valoon ja elämään asettuneita. Aika ajoin me kaikki olemme kosketuksissa ylösnousemuskuolevaisten palveluun sekä ensimmäisen elämän planeetalla että paikallisuniversumissa kuin myös superuniversumissa ja eritoten siellä.
19:3.1 (216.5) Nämä Kolminaisuudesta polveutuvat olennot ovat Jumaluuden antama neuvo seitsemän superuniversumin maailmoille. He eivät heijasta Kolminaisuuden jumalallista neuvoa; he ovat tuo neuvo. Palveluksessa on kaksikymmentäyksi miljardia Neuvonantajaa, ja heitä on kuhunkin superuniversumiin osoitettu kolme miljardia.
19:3.2 (217.1) Jumalalliset Neuvonantajat ovat Universaalisten Sensoreiden ja Viisauden Täydellistäjien työtovereita ja tasavertaisia heidän kanssaan. Jokaisen Viisauden Täydellistäjän kanssa toimii yhdessä yhdestä seitsemään Neuvonantajaa. Kaikki kolme ryhmää ovat mukana Päivien Muinaisten hallituksessa – suur- ja piensektorit mukaan lukien –, paikallisuniversumeissa ja konstellaatioissa samoin kuin paikallisjärjestelmien hallitsijoiden neuvostoissa.
19:3.3 (217.2) Toimimme yksittäin, kuten minä nyt toimin tätä selostusta laatiessani, mutta aina tilanteen niin vaatiessa toimimme myös kolmittain. Täytäntöönpanotehtäviä suorittaessamme esiinnymme aina yhdistelmänä, jossa on Viisauden Täydellistäjä, Universaalinen Sensori ja yhdestä seitsemään Jumalallista Neuvonantajaa.
19:3.4 (217.3) Yksi Viisauden Täydellistäjä, seitsemän Jumalallista Neuvonantajaa ja yksi Universaalinen Sensori muodostavat Kolminaisuuden jumalallisuutta edustavan tribunaalin, joka on ajallisuuden ja avaruuden universumeissa korkein paikasta toiseen siirtyvä neuvoa-antava elin. Tällainen yhdeksänjäseninen ryhmä tunnetaan joko selville ottavana tai totuutta paljastavana tribunaalina, ja kun se toimii jonkin ongelman suhteen tuomarina ja antaa päätöksensä, se on samaa kuin, jos Päivien Muinainen olisi käsitellyt asian, sillä superuniversumien aikakirjat eivät tiedä Päivien Muinaisten koskaan kumonneen yhtäkään tällaista päätöstä.
19:3.5 (217.4) Kun kolme Päivien Muinaista toimivat, silloin toimii Paratiisin-Kolminaisuus. Kun yhdeksänjäseninen tribunaali asian yhdessä suoritetun käsittelyn jälkeen päätyy ratkaisuun, silloin siitä ei voi sanoa muuta kuin, että Päivien Muinaiset ovat puhuneet. Ja juuri näin Paratiisin Hallitsijat ovat henkilökohtaisessa yhteydessä – hallinnollisissa asioissa ja hallituksen kautta tapahtuvassa säätelyssä – yksittäisiin maailmoihin, järjestelmiin ja universumeihin.
19:3.6 (217.5) Jumalalliset Neuvonantajat ovat Paratiisin-Kolminaisuuden jumalallisen neuvon ruumiillistuma. Edustamme, itse asiassa me olemme täydellisyyttä oleva neuvo. Kun meitä täydentää kumppaniemme, evolutionaarisen ylösnousemuksen piiristä tulevien täydellistyneiden ja Kolminaisuuden syleilemien olentojen, kokemuspohjainen neuvo, ovat yhteiset johtopäätöksemme paitsi täydellisiä myös tyhjentäviä. Kun Universaalinen Sensori yhtyy yhteiseen neuvoomme, kun hän sen langettaa, vahvistaa ja julistaa, on varsin todennäköistä, että se tulee lähelle universaalisen totaalisuuden kynnystä. Tällaiset mielipiteenä esitetyt käsitykset tulevat niin lähelle Jumaluuden absoluuttista mielipidettä kuin kyseisen tilanteen ja käsiteltävän ongelman ajallis-avaruudellisissa puitteissa on mahdollista tulla.
19:3.7 (217.6) Seitsemän Jumalallista Neuvonantajaa yhdessä kolminaistetun evolutionaarisen kolmikon – Voimallisen Sanansaattajan, Korkea-arvoisen sekä Nimettömän ja Numerottoman – kanssa ovat se tie, jolla superuniversumi pääsee lähimmäksi yhdistymää, jossa ovat edustettuina inhimillinen näkökanta ja jumalallinen mielipide, lähes paratiisillisilla hengellisten merkitysten ja todellisuusarvojen tasoilla. Pääsy näin lähelle luodun ja Luojan yhteisiä kosmisia mielipiteitä ylittyy vain Paratiisin lahjoittautuvissa Pojissa, jotka ovat jokaisessa persoonallisuuskokemuksen vaiheessa Jumala ja ihminen.
19:4.1 (217.7) Universaalisia Sensoreja on olemassa tasan kahdeksan miljardia. Nämä ainutlaatuiset olennot ovat Jumaluuden lausuma tuomio. He eivät vain heijasta täydellisyyttä olevia päätöksiä, vaan he ovat Paratiisin-Kolminaisuuden tuomio. Edes Päivien Muinaiset eivät tuomitse muutoin kuin yhdessä Universaalisten Sensoreiden kanssa.
19:4.2 (217.8) Jokaiselle keskusuniversumin miljardista maailmasta on osoitettu yksi Sensori, joka on liitetty siellä asuvan Päivien Ikuisen planetaariseen hallintoon. Havonan hallintokoneistojen piiriin ei ole tällä tavoin pysyvästi liitetty sen kummemmin Viisauden Täydellistäjiä kuin Jumalallisia Neuvonantajiakaan, emmekä kaiken kaikkiaan ymmärrä, miksi Universaalisia Sensoreita on sijoitettu keskusuniversumiin. Heidän nykyiset toimensa eivät oikeastaan selitä heidän sijoitustaan Havonaan, ja arvelemme sen vuoksi, että he ovat siellä ennakoitaessa jonkin sellaisen tulevan universumiaikakauden tarpeita, jolloin Havonan väestö saattaa osittain vaihtua.
19:4.3 (218.1) Miljardi Sensoria on osoitettu jokaiseen superuniversumiin seitsemästä. Sekä yksilöinä että Viisauden Täydellistäjien ja Jumalallisten Neuvonantajien kanssa yhdessä toimiessaan he operoivat kaikkialla seitsemän superuniversumin kaikissa alajakautumissa. Niinpä Sensorit toimivat suuruniversumin kaikilla tasoilla, Havonan täydellisistä maailmoista aina Järjestelmänhallitsijain neuvostoihin saakka, ja he ovat elimellisenä osana kaikissa evolutionaaristen maailmojen tuomiokautisissa tuomioissa.
19:4.4 (218.2) Milloin tahansa ja missä tahansa Universaalinen Sensori on läsnä, silloin ja siellä on Jumaluuden tuomio. Ja kun Sensorit antavat päätöksensä aina yhdessä Viisauden Täydellistäjien ja Jumalallisten Neuvonantajien kanssa, sisältyy tällaisiin päätöksiin Paratiisin-Kolminaisuuden yhteinen viisaus, neuvo ja tuomio. Tässä oikeudellisessa kolmikossa Viisauden Täydellistäjä olisi ”minä olin”, Jumalallinen Neuvonantaja olisi ”minä olen oleva”, mutta Universaalinen Sensori on aina ”minä olen”.
19:4.5 (218.3) Sensorit ovat universumin yhteenvedon suorittajapersoonallisuuksia. Kun tuhat – tai miljoona – todistajaa on antanut todistuksensa, kun viisauden ääni on puhunut ja jumalallinen neuvo kirjautunut, kun mukaan on liitetty ylösnousemuksellista täydellisyyttä ilmentävä todistus, silloin toimii Sensori, ja hetkessä paljastuu erehtymätön ja jumalallinen yhteenveto kaikesta tapahtuneesta; ja tällainen julkitulo edustaa jumalallista johtopäätöstä, lopullisen ja täydellisen ratkaisun pääsisältöä. Niinpä kun Sensori on puhunut, kukaan muu ei enää saata puhua, sillä Sensori on laatinut oikean ja erehtymättömän yhteenvedon siitä, mitä on tapahtunut. Kun hän puhuu, vetoomusoikeutta ei enää ole.
19:4.6 (218.4) Minulla on mitä täysimääräisin ymmärrys siitä, miten Viisauden Täydellistäjän mieli toimii, mutta täydellisesti en missään nimessä käsitä Universaalisen Sensorin ratkaisuja tekevän mielen toimintaa. Minusta tuntuu, että Sensorit muotoilevat uusia merkityksiä ja panevat alulle uusia arvoja niiden tosiasiain, totuuksien ja havaintojen yhdistelemisestä, jotka heille universumiasioiden tutkimusten kuluessa esitetään. Näyttää todennäköiseltä, että Universaaliset Sensorit kykenevät tuottamaan omintakeisia tulkintoja täydellisen Luojan näkemyksen ja täydellistyneen luodun kokemuksen yhdistelmästä. Tämä paratiisillisen täydellisyyden ja universumikokemuksen yhdistyminen aiheuttaa epäilemättä jonkin uuden arvon perimmäisyyksissä.
19:4.7 (218.5) Mutta vaikeutemme eivät pääty tähän, kun on kysymys Universaalisten Sensorien mielen toiminnasta. Otettuamme huomioon kaiken, minkä tiedämme tai otaksumme tietävämme Sensorin toiminnasta missä tahansa oletetussa universumitilanteessa, huomaamme, ettei meillä edelleenkään ole kykyä ratkaisujen ennakoimiseen eikä päätösten ennustamiseen. Teemme varsin täsmällisiäkin päätelmiä siitä, mikä olisi Luojan näkemyksen ja luodun kokemuksen yhdistämisestä seuraava todennäköinen tulos, mutta tällaiset johtopäätökset eivät sittenkään aina ole tarkkoja ennusteita siitä, mitä Sensorit tuovat esille. Tuntuu todennäköiseltä, että Sensorit ovat jollakin tavoin yhteydessä Jumaluusabsoluuttiin, muutoin emme pysty selittämään moniakaan heidän päätöksistään ja ratkaisuistaan.
19:4.8 (218.6) Viisauden Täydellistäjät, Jumalalliset Neuvonantajat ja Universaaliset Sensorit yhdessä Korkeimpien Kolminaisuuspersoonallisuuksien seitsemän luokan kanssa muodostavat ne kymmenen ryhmää, joita on toisinaan kutsuttu Kolminaisuuden Stationaarisiksi Pojiksi. Yhdessä he muodostavat Kolminaisuuden hallintopersoonallisuuksien, hallitsijoiden, täytäntöönpanijoiden, neuvojien, neuvonantajien ja tuomareiden suuren olentokunnan. Heidän lukumääränsä on hieman yli kolmekymmentäseitsemän miljardia. Kahdenmiljardin seitsemänkymmenen asemapaikka on keskusuniversumissa, ja vähän yli viisi miljardia on kussakin superuniversumissa.
19:4.9 (219.1) On varsin vaikea selvittää Kolminaisuuden Stationaaristen Poikien toimintaa koskevia rajoja. Olisi väärin selittää, että heidän toimensa ovat finiittiseen rajoittuvia, sillä superuniversumien aikakirjoihin on merkitty tapahtumia, jotka puhuvat aivan muuta. He toimivat millä universumihallinnon tai tuomiovallan tasolla tahansa, aivan sen mukaan, mikä saattaa ajallis-avaruudellisten olosuhteiden perusteella olla kulloinkin tarpeen, kuuluipa asia kokonaisuniversumin menneeseen, nykyiseen tai tulevaan kehitykseen.
19:5.1 (219.2) Se, minkä kykenen kertomaan Inspiroiduista Kolminaisuushengistä, tulee olemaan hyvin vähäistä, sillä he ovat yksi harvoista kokonaan salaisista olemassa olevista olentoluokista, epäilemättä sen vuoksi salaisista, että heidän on mahdotonta tuoda itseään täysin julki edes niille meistä, joiden alkuperä on hyvin lähellä heidän luomisensa alkulähdettä. He tulevat olevaisuuden piiriin Paratiisin-Kolminaisuuden toimenpitein, ja heidän palveluksiaan voi käyttää kuka tahansa Jumaluus tai kaksi yhdessä tai kaikki kolme. Emme tiedä, onko näiden Henkien lukumäärä jo täysi, vai onko se jatkuvasti lisääntymässä, mutta olemme taipuvaisia uskomaan, että heidän määränsä ei ole kiinteä.
19:5.2 (219.3) Emme täysin ymmärrä Inspiroitujen Henkien olemusta emmekä heidän käyttäytymistään. He saattavat kenties kuulua superpersoonallisten henkien kategoriaan. He näyttävät toimivan kaikkien tunnettujen yhteyspiirien kautta, ja he tuntuvat toimivan ajasta ja avaruudesta jokseenkin riippumattomasti. Mutta emme tiedä heistä juurikaan enempää kuin sen, mitä päättelemme heidän ominaisuuksistaan heidän toimintojensa luonteen perusteella, niiden tuloksia kun universumien eri puolilla eittämättä havaitsemme.
19:5.3 (219.4) Tietyissä olosuhteissa nämä Inspiroidut Henget voivat yksilöllistää itsensä sen verran, että he ovat kolminaisuusperäisten olentojen havaittavissa. Minä olen nähnyt heitä, mutta taivaallisten olentojen alempiin luokkiin kuuluvien ei ole koskaan mahdollista tunnistaa yhtäkään heistä. Kehittyvien universumien johtamisessa syntyy myös ajoittain tiettyjä tilanteita, jolloin kuka tahansa Kolminaisuudesta polveutuva olento voi omien tehtäviensä edistämiseksi ottaa suoraan palvelukseensa näitä Henkiä. Tästä syystä me tiedämme, että he ovat olemassa ja että tietyissä olosuhteissa meillä on mahdollisuus pyytää ja saada heidän apuaan; toisinaan tunnistamme heidän läsnäolonsa. Mutta he eivät ole osa siitä ilmiasuisesta ja täsmällisesti julki tuodusta organisaatiosta, jolle on uskottu ajallis-avaruudellisten universumien johtaminen ennen näiden aineellisten luomusten valoon ja elämään siirtymistä. Heillä ei ole mitään määrättyä paikkaa seitsemän kehittyvän superuniversumin nykyisessä järjestyksessä eikä hallinnossa. He ovat eräs Paratiisin-Kolminaisuuden salaisuus.
19:5.4 (219.5) Nebadonin Melkisedekit opettavat, että Inspiroitujen Kolminaisuushenkien on joskus ikuisessa tulevaisuudessa määrä toimia Yksinäisten Sanansaattajien paikalla, näiden rivit kun harvenevat hitaasti mutta varmasti, sitä mukaa kun heitä osoitetaan tietyntyyppisten kolminaistettujen poikien työtovereiksi.
19:5.5 (219.6) Inspiroidut Henget ovat universumien universumin yksinäisiä Henkiä. Henkien ominaisuudessa he ovat paljolti Yksinäisten Sanansaattajien kaltaisia, paitsi että viimeksi mainitut ovat selvästi erillisiä persoonallisuuksia. Inspiroituja Henkiä koskevasta tietämyksestämme melkoinen osa on saatu Yksinäisiltä Sanansaattajilta, jotka havaitsevat näiden läheisyyden heidän Inspiroitujen Henkien läsnäoloon nähden myötäsyntyisen tunnistuskykynsä avulla. Tämä kyky toimii aivan yhtä pettämättömästi kuin magneettineula, kun se osoittaa kohti magneettista napaa. Sattuessaan Inspiroidun Kolminaisuushengen lähelle Yksinäinen Sanansaattaja tiedostaa tällaisen jumalallisen läsnäolon laadullisen indikoitumisen ja myös sen hyvin tarkan määrällisen rekisteröitymisen, minkä vuoksi hän pystyy tosiasiallisesti tietämään läsnä olevan Hengen tai läsnä olevien Henkien luokituksen tai lukumäärän.
19:5.6 (220.1) Lisäisin vielä yhden kiinnostavan tosiasian: Kun Yksinäinen Sanansaattaja on planeetalla, jonka asukkailla on sisimmässä asuva Ajatuksensuuntaaja, niin kuin Urantialla on, hän tiedostaa hengen läsnäoloa ilmaisevassa aistissaan laatua ilmoittavan ärsykkeen. Mitään määrällistä ärsykettä ei näissä tapauksissa esiinny, vaan vain laadusta kertova ärsyke. Kun hän on planeetalla, jonne Suuntaajat eivät saavu, yhteys tämän planeetan alkuperäisasukkaisiin ei saa aikaan mitään tällaista reaktiota. Tämä kaikki viittaa siihen, että Ajatuksensuuntaajat ovat jollakin tavoin sukua Paratiisin-Kolminaisuuden Inspiroiduille Hengille tai jollakin tavalla heihin kytkeytyviä. Joissakin toimintansa vaiheissa he saattavat kenties olla jotenkin yhteydessä toisiinsa; mutta sitä emme todellakaan tiedä. Kummatkin ovat lähtöisin läheltä kaiken olevaisen lähdettä ja keskusta, mutteivät kuulu samaan olentoluokkaan. Ajatuksensuuntaajat polveutuvat yksinomaan Isästä; Inspiroidut Henget ovat Paratiisin-Kolminaisuuden jälkeläisiä.
19:5.7 (220.2) Inspiroidut Henget eivät ilmeisesti kuulu yksittäisten planeettojen tai universumien kehityskaavaan, ja silti heitä tuntuu olevan miltei kaikkialla. Nytkin, tätä esitystä laatiessani työtoverinani olevan Yksinäisen Sanansaattajan henkilökohtainen tunnistuskyky tähän olentoluokkaan kuuluvan Hengen läsnäolon suhteen osoittaa, että kanssamme on tällä nimenomaisella hetkellä runsaan seitsemän metrin päässä Inspiroitujen luokkaan kuuluva Henki ja että läsnä oleva voima on kolmannessa volyymissään. Voimaläsnäolon kolmas volyymi viittaa siihen todennäköisyyteen, että kolme Inspiroitua Henkeä toimii yhteistyössä.
19:5.8 (220.3) Niistä yli kahteentoista luokkaan kuuluvista olennoista, jotka tällä hetkellä toimivat kanssani, on ainoastaan Yksinäinen Sanansaattaja tietoinen näiden Kolminaisuuden salaperäisten entiteettien läsnäolosta. Ja siksi, vaikka meille näin onkin ilmoitettu näiden jumalallisten Henkien läheisyydestä, olemme kuitenkin kaikki yhtä tietämättömiä heidän tehtävästään. Emme todellakaan tiedä, ovatko he vain puuhiemme kiinnostuneita tarkkailijoita, vai myötävaikuttavatko he jollakin meille tuntemattomalla tavalla hankkeemme onnistumiseen.
19:5.9 (220.4) Tiedämme Kolminaisuuden Opettaja-Poikien omistautuvan universumiluotujen tietoisuuden tasolla tapahtuvaan valistamiseen. Olen tullut siihen vakaaseen johtopäätökseen, että Inspiroidut Kolminaisuushengetkin toimivat – tietoisuuden ylittävin menetelmin – maailmojen opettajina. Olen vakuuttunut siitä, että on olemassa valtava määrä olennaista hengellistä tietoa, totuutta, joka on välttämätöntä korkean hengellisyyden saavuttamiseksi, mutta jota ei voi tietoisuuden tasolla omaksua; tiedostaminen vaarantaisi pahasti tämän tiedon perillepääsyn varmuuden. Jos tämä käsityksemme on oikea – ja kaikki omaan luokkaani kuuluvat ovat siitä samaa mieltä –, näiden Inspiroitujen Henkien tehtävänä saattaa olla tämän vaikeuden muodostaman kuilun umpeenkurominen sen universaalisen järjestelmän puitteissa, joka tähtää moraaliseen valaistumiseen ja hengelliseen edistymiseen. Arvelemme näiden kahta eri tyyppiä edustavien kolminaisuusperäisten opettajien rakentavan jonkinlaisen yhteyden toimintojensa välille, mutta todellisuudessa emme sitä tiedä.
19:5.10 (220.5) Olen superuniversumien koulutusmaailmoissa ja Havonan ikuisilla kehillä ollut kanssakäymisissä täydellistyvien kuolevaisten, evolutionaarisista maailmoista tulevien hengellistyneiden ja ylösnousevien sielujen, kanssa, mutteivät he ole koskaan olleet tietoisia näistä Inspiroiduista Hengistä, joiden läheisen läsnäolon Yksinäisten Sanansaattajien omaama tunnistuskyky vähän väliä osoitti. Olen keskustellut avoimesti kaikkiin luokkiin kuuluvien Jumalan Poikien, ylhäisten ja vähemmän ylhäisten, kanssa eivätkä hekään ole tietoisia Inspiroitujen Kolminaisuushenkien kehotuksista. Heidän on mahdollista tarkastella menneitä kokemuksiaan, ja tätä mahdollisuuttaan he myös käyttävät ja kertovat tällöin tapahtumista, joiden selittäminen on vaikeata, ellei näiden Henkien vaikutusta oteta tässä yhteydessä huomioon. Mutta Yksinäisiä Sanansaattajia – ja joissakin tapauksissa kolminaisuusperäisiä olentoja – lukuun ottamatta ketkään taivaallisen perheen jäsenet eivät ole koskaan tiedostaneet Inspiroitujen Henkien lähelläoloa.
19:5.11 (221.1) En usko Inspiroitujen Kolminaisuushenkien leikkivän kuurupiiloa kanssani. He luultavasti yrittävät aivan yhtä hartaasti ilmoittaa itsestään minulle kuin minä yritän saada yhteyttä heihin. Vaikeuksiemme ja rajoitustemme täytyy olla molemminpuolisia ja myötäsyntyisiä. Olen varma siitä, ettei maailmankaikkeudessa ole mitään mielivaltaisia salaisuuksia. Siksi en koskaan lopeta ponnistuksiani näiden omaan luotujen olentojen luokkaani kuuluvien Henkien eristyneisyyden mysteerin ratkaisemiseksi.
19:5.12 (221.2) Ja kaikesta tästä te parastaikaa ikuisella matkalla ensi askeleita ottavat kuolevaiset voitte hyvin havaita, että teidän on kuljettava vielä pitkä taival, ennen kuin etenemisenne tapahtuu ”näkemisen” ja ”aineellisen” varmuudella. Vielä kauan te nojaudutte uskoon ja olette riippuvaisia ilmoituksesta, mikäli mielitte edetä nopeasti ja varmasti.
19:6.1 (221.3) Havonan syntyperäisasukkaat ovat välittömästi Paratiisin-Kolminaisuuden luomia, ja heidän lukumääränsä ylittää rajoittuneen mielenne käsityskyvyn. Urantialaisten ei myöskään ole mahdollista käsittää sellaisten, jumalallisella tavalla täydellisten luotujen myötäsyntyisiä luonnonlahjoja, jollaisia mainitut ikuisen universumin kolminaisuusalkuiset rodut ovat. Ette koskaan pysty ajatuksissannekaan näkemään, millaisia nämä ylevät olennot oikein ovat, vaan teidän on odotettava Havonaan-saapumistanne, jolloin saatte tervehtiä heitä henkisinä tovereinanne.
19:6.2 (221.4) Havonakulttuurin miljardissa maailmassa tapahtuvan pitkän oleskelunne kuluessa teissä kehittyy ikuinen ystävyys näitä verrattomia olentoja kohtaan. Ja kuinka syvä onkaan tämä ystävyys, joka kasvaa avaruuden maailmoista tulevan, vähäisimmän persoonallisen luodun ja näiden keskusuniversumin täydellisillä sfääreillä syntyneitten, korkeitten persoonallisten olentojen välille! Pitkästä ja rakkaudentäyteisestä yhteydestään Havonan alkuperäisasukkaisiin ylösnousemuskuolevaiset saavat paljon sellaista, joka korvaa kuolevaisen etenemisen aikaisempien vaiheiden hengellistä köyhyyttä. Samalla havonalaiset saavat ylösnouseviin pyhiinvaeltajiin pitämiensä yhteyksien välityksellä kokemusta, joka korjaa – eikä ollenkaan vähäisessä määrin – sitä kokemuksellista puutetta, joka johtuu siitä, että he ovat eläneet aina jumalallista täydellisyyttä ilmentävää elämää. Sekä ylösnousemuskuolevaiselle että Havonan syntyperäiselle asukkaalle näin koituva hyöty on suuri ja molemminpuolinen.
19:6.3 (221.5) Kaikkien muiden kolminaisuusalkuisten persoonallisuuksien tavoin Havonan syntyperäisasukkaatkin on projisoitu jumalalliseen täydellisyyteen, ja kuten muidenkin kolminaisuusperäisten persoonallisuuksien kohdalla ajan kuluminen saattaa tuoda oman lisänsä heidän kokemuksellisten varustustensa määrään. Mutta Kolminaisuuden Stationaarisista Pojista poiketen havonalaiset voivat nousta asemassa, heillä saattaa olla tulevaisuuteen kuuluva paljastumaton ikuisuuspäämäärä. Tästä ovat esimerkkinä ne havonalaiset, jotka palvelullaan saavat aikaan kyvyn fuusioitua Isän sellaiseen osaseen, joka ei ole Suuntaaja. Ja tällä keinoin he täyttävät Lopullisuuden Saavuttaneiden Kuolevaisten jäsenyyden ehdot. Ja on olemassa vielä muitakin lopullisuuden saavuttajakuntia, jotka ovat avoinna näille keskusuniversumin syntyperäisasukkaille.
19:6.4 (221.6) Havonan syntyperäisasukkaiden statuksen kehittyminen on aiheuttanut Uversassa paljon arveluja. Kun heitä jatkuvasti suodattuu moniin Lopullisuuden Saavuttajien Paratiisikuntiin ja kun heitä ei enää luoda lisää, on ilmeistä, että Havonaan jäävien syntyperäisasukkaiden määrä on jatkuvasti vähenemässä. Näiden tapahtumien perimmäisiä seurauksia ei ole meille koskaan paljastettu, muttemme usko Havonan koskaan täysin tyhjenevän alkuperäisasukkaistaan. Olemme kehitelleet teorian, jonka mukaan havonalaiset mahdollisesti lakkaisivat siirtymästä lopullisuuden saavuttajien joukkoihin joskus niinä aikoina, jolloin ulkoavaruuden tasot toinen toisensa perään luodaan. Olemme niin ikään viritelleet sellaista ajatusta, että näiden myöhempien universumiaikakausien kuluessa keskusuniversumia saattaa kansoittaa sekakoosteinen ryhmä siellä asuvia olentoja niin, että sen kansalaisista vain osa on alkuperäisiä Havonan asukkaita. Emme tiedä, mihin luokkaan tai tyyppiin kuuluvien luotujen olisi näin määrä saada asukkaan asema tulevaisuuden Havonassa, mutta seuraavat mahdollisuudet ovat tulleet mieleemme:
19:6.5 (222.1) 1. Univitatiat, jotka nykyisellään ovat paikallisuniversumien konstellaatioiden pysyviä kansalaisia.
19:6.6 (222.2) 2. Tulevaisuuden kuolevaistyypit, jotka superuniversumien asutuilla sfääreillä mahdollisesti syntyvät valon ja elämän aikakauden kukoistuksessa.
19:6.7 (222.3) 3. Toinen toistaan seuraavista ulkoavaruuden universumeista saapuva hengellinen aristokratia.
19:6.8 (222.4) Tiedämme edellisen universumiaikakauden Havonan olleen jonkin verran erilainen kuin nykyinen Havona. Mielestämme on varsin järkevää otaksua, että olemme nyt todistamassa niitä hitaita keskusuniversumin muutoksia, jotka ennakoivat tulevia aikakausia. Vain yksi on varmaa: Maailmankaikkeus ei ole staattinen; vain Jumala on muuttumaton.
19:7.1 (222.5) Paratiisissa asuu lukuisia ryhmiä verrattomia olentoja: Paratiisin kansalaisia. He eivät ole suoranaisesti tekemisissä ylösnousevien tahdollisten olentojen täydellistymiseen tähtäävän järjestelmän kanssa, eikä heistä sen vuoksi paljasteta Urantian kuolevaisille kaikkea. Nämä ylivertaiset älylliset olennot kuuluvat yli kolmeentuhanteen eri luokkaan niin, että viimeinen ryhmä personoitiin, samalla kun annettiin Kolminaisuuden määräys, joka julkisti suunnitelman seitsemän ajallis-avaruudellisen superuniversumin luomisesta.
19:7.2 (222.6) Paratiisin kansalaisia ja Havonan syntyperäisasukkaita kutsutaan toisinaan yhteisesti Paratiisi-Havonan persoonallisuuksiksi.
19:7.3 (222.7) Tähän päättyy kertomus niistä olennoista, jotka Paratiisin-Kolminaisuus on saattanut olevaisiksi. Yksikään heistä ei ole koskaan harhautunut. Ja silti heillä kaikilla on – sanan korkeimmassa mielessä – vapaa tahto.
19:7.4 (222.8) Kolminaisuusalkuisilla olennoilla on kyky siirtyä paikasta toiseen, mikä tekee heidät riippumattomiksi serafien kaltaisista kuljetuspersoonallisuuksista. Kaikilla meillä on kyky liikuskella vapaasti ja nopeasti universumien universumissa. Inspiroituja Kolminaisuushenkiä lukuun ottamatta emme voi saavuttaa Yksinäisten Sanansaattajien miltei uskomatonta nopeutta, mutta kykenemme silti sillä tavoin hyödyntämään kaikkia avaruuden kuljetuskeinoja, että voimme superuniversumin päämajasta liikkeelle lähtiessämme saavuttaa superuniversumin minkä tahansa kohteen lyhyemmässä ajassa kuin yhdessä Urantian vuodessa. Teidän ajanlaskunne mukaan minulta kului 109 päivää matkaani Uversasta Urantialle.
19:7.5 (222.9) Näiden samojen väylien kautta kykenemme pitämään silmänräpäyksellistä yhteyttä toisiimme. Koko luotujen olentojen luokkamme on yhteydessä jokaiseen sellaiseen yksilöön, joka kuuluu johonkin Paratiisin-Kolminaisuuden lasten jakautumaan, vain Inspiroidut Henget pois lukien.
19:7.6 (222.10) [Esittänyt yksi Uversan Jumalallisista Neuvonantajista.]
Urantia-kirja
Luku 20
20:0.1 (223.1) ORVONTONIN superuniversumissa toimivat Jumalan Pojat luokitellaan kolmeen pääryhmään:
20:0.2 (223.2) 1. Taivaasta Laskeutuvat Jumalan Pojat.
20:0.3 (223.3) 2. Taivaaseen Nousevat Jumalan Pojat.
20:0.4 (223.4) 3. Kolminaistetut Jumalan Pojat.
20:0.5 (223.5) Taivaasta laskeutuviin Poikien luokkiin lukeutuu persoonallisuuksia, jotka ovat välittömästi Jumalan luomia. Taivaaseen nousevat pojat, sellaiset kuin kuolevaiset luodut, pääsevät tähän asemaan osallistumalla kokemuksellisesti evoluutiona tunnettuun luomismenetelmään. Kolminaistetut Pojat ovat ryhmä, joka polveutuu monista eri lähteistä, ja siihen kuuluvat kaikki Paratiisin-Kolminaisuuden syleilemät olennot, vaikkeivät he olisikaan suoraan Kolminaisuudesta lähtöisin.
20:1.1 (223.6) Kaikkien alaslaskeutuvien Jumalan Poikien alkuperä on korkea ja jumalallinen. He omistautuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvaa huolenpitoa merkitsevään palvelemiseen ajallisuuden ja avaruuden maailmoissa ja järjestelmissä, ja heidän tarkoituksenaan on helpottaa evolutionaarista alkuperää olevien vähäisten luotujen – ylösnousevien Jumalan poikien – Paratiisiin-nousun edistymistä. Alaslaskeutuvien Poikien lukuisista yhteisöistä kuvaillaan näissä kertomuksissa seitsemän. Valon ja Elämän Keskussaaren Jumaluuksien luota tulevia Poikia kutsutaan Jumalan Paratiisin-Pojiksi, ja näihin kuuluvat seuraavat kolme luokkaa:
20:1.2 (223.7) 1. Luoja-Pojat – Mikaelit.
20:1.3 (223.8) 2. Hallinnolliset Pojat – Avonaalit.
20:1.4 (223.9) 3. Kolminaisuuden Opettaja-Pojat – Daynaalit.
20:1.5 (223.10) Muut neljä alaslaskeutuvien Poikien luokkaa tunnetaan Jumalan Paikallisuniversumin-Poikina:
20:1.6 (223.11) 4. Melkisedek-Pojat.
20:1.7 (223.12) 5. Vorondadek-Pojat.
20:1.8 (223.13) 6. Lanonandek-Pojat.
20:1.9 (223.14) 7. Elämänkantajat.
20:1.10 (223.15) Melkisedekit ovat paikallisuniversumin Luoja-Pojan, Luovan Hengen ja Isä-Melkisedekin yhteisiä jälkeläisiä. Sekä Vorondadekit että Lanonandekit ovat Luoja-Pojan ja hänen Luova Henki -kumppaninsa olevaistamia. Vorondadekit tunnetaan parhaiten Kaikkein Korkeimpina, Konstellaatioiden Isinä. Lanonandekit tunnetaan Järjestelmänhallitsijoina ja Planeettaprinsseinä. Elämänkantajien kolmijakoisen luokan saattavat olevaiseksi Luoja-Poika ja Luova Henki sekä yksi asianomaisen superuniversumin Päivien Muinaisista. Mutta näiden Jumalan Paikallisuniversumin-Poikien olemusta ja toimintaa kuvaillaan sopivammin luvuissa, jotka käsittelevät paikallisluomusten asioita.
20:1.11 (224.1) Jumalan Paratiisin-Poikien alkuperä on kolminainen: Primaariset eli Luoja-Pojat ovat Universaalisen Isän ja Iankaikkisen Pojan olevaisiksi saattamia; sekundaariset eli Hallinnolliset Pojat ovat Iankaikkisen Pojan ja Äärettömän Hengen lapsia; Kolminaisuuden Opettaja-Pojat ovat Isän, Pojan ja Hengen jälkeläisiä. Palvelemista, palvontaa ja rukoilua ajatellen Paratiisin-Pojat ovat kuin yksi; heidän henkensä on yksi, ja heidän toimintansa on laatunsa ja täydellisyytensä osalta yhteneväistä.
20:1.12 (224.2) Kun Päivien paratiisiluokat osoittautuivat jumalallisiksi hallintopersoonallisuuksiksi, Paratiisin-Poikien luokat taas ovat paljastuneet jumalallisiksi hoivaajiksi: luojiksi, palvelijoiksi, lahjoittautujiksi, tuomareiksi, opettajiksi ja totuuden ilmoittajiksi. He ulottavat toimintansa universumien universumissa ikuisen Saaren rantamilta ajallisuuden ja avaruuden asuttuihin maailmoihin, ja he suorittavat keskus- ja superuniversumeissa monia sellaisia palveluja, joita ei näissä kertomuksissa paljasteta. Heidät on heidän palveluksensa luonteesta ja suorituspaikasta riippuen organisoitu eri tavoin, mutta paikallisuniversumissa sekä Hallinnolliset että Opettaja-Pojat palvelevat tuota hallintoaluetta johtavan Luoja-Pojan alaisuudessa.
20:1.13 (224.3) Luoja-Pojat näyttävät omaavan persoonaansa keskittyvän hengellisen varustuksen, josta he päättävät ja jota he voivat lahjoittaa, kuten teidän Luoja-Poikanne teki vuodattaessaan henkensä Urantian kaikkien kuolevaisten päälle. Jokainen Luoja-Poika omaa tämän hengellisen vetovoiman omassa valtakunnassaan; hän on henkilökohtaisesti tietoinen jokaisen alaslaskeutuvan, omassa hallintopiirissään palvelevan Jumalan Pojan jokaisesta teosta ja tuntemuksesta. Tässä on jumalallinen heijastuma, paikallisuniversumissa ilmenevä kaksoiskappale, siitä Iankaikkisen Pojan absoluuttisesta hengellisestä vetovoimasta, joka tekee hänelle mahdolliseksi ottaa ja pitää yhteyttä kaikkiin Paratiisin-Poikiinsa, olivatpa nämä universumien universumin piirissä missä hyvänsä.
20:1.14 (224.4) Paratiisin Luoja-Pojat eivät palvele pelkästään Pojan ominaisuudessa ylhäältä alaspäin suuntautuvissa palvelu- ja lahjoittautumistehtävissä, vaan saatuaan lahjoittautumisista koostuvan elämänvaiheensa päätökseen he toimivat jokainen omassa luomakunnassaan universumin isänä samalla, kun muut Jumalan Pojat jatkavat sitä palvelua, joka koostuu lahjoittautumisesta ja hengellisestä kohennustyöstä ja jonka tarkoitus on saada planeetat yksi toisensa jälkeen halukkaiksi tunnustamaan Universaalisen Isän rakastava hallintovalta, niin että se huipentuu siihen, kun luotu olento pyhittäytyy Paratiisin-Isän tahdon täyttämiseen, ja kulminoituu planetaariseen uskollisuuteen hänen Luoja-Poikansa tähän universumiin kohdistuvaa hallitsijanvaltaa kohtaan.
20:1.15 (224.5) Seitsenkertaisessa Luoja-Pojassa sekoittuvat Luoja ja luotu ymmärtäväiseksi, myötätuntoiseksi ja armeliaaksi, ikuiseksi yhdistymäksi. Koko Mikaelien yhteisö, Luoja-Pojat, on siinä määrin ainutlaatuinen, että koko käsillä olevan jakson seuraava luku omistetaan heidän olemuksensa ja toimintojensa tarkastelulle, kun taas tässä kertomuksessa keskitytään pääasiassa Paratiisin-Poikien kahden muun luokan, Hallinnollisten Poikien ja Kolminaisuuden Opettaja-Poikien, tarkastelemiseen.
20:2.1 (224.6) Joka kerta, kun Iankaikkisen Pojan muovaama omaperäinen ja absoluuttinen ajatus olennosta yhdistyy Äärettömän Hengen muodosteleman uuden ja jumalallisen, rakkauden täyttämän palvelun ihanteen kanssa, on tuloksena uusi ja omintakeinen Jumalan Poika, Paratiisin Hallinnollinen Poika. Nämä Pojat muodostavat Avonaalien yhteisön erotukseksi Mikaelien, Luoja-Poikien, luokasta. Vaikkeivät he omakohtaisesti olekaan luojia, he ovat kaikessa toiminnassaan kuitenkin läheisessä yhteydessä Mikaeleihin. Avonaalit ovat planetaarisia palvelijoita ja tuomareita, kaikkien ajallis-avaruudellisten maailmojen korkeimpia viranomaisia – ja he ovat sitä kaikkia ihmisrotuja kohtaan, kaikille maailmoille ja kaikissa universumeissa.
20:2.2 (225.1) Meillä on syymme uskoa, että suuruniversumin Hallinnollisten Poikien kokonaismäärä on noin miljardi. He ovat itsehallinnollinen yhteisö, jota ohjaa heidän Paratiisissa oleva korkein neuvostonsa. Neuvosto koostuu kokeneista Avonaaleista, jotka on siirretty tähän neuvostoon kaikissa universumeissa tapahtuvan palvelun piiristä. Mutta aina kun heidät on määrätty ja valtuutettu paikallisuniversumien palveluun, he toimivat kyseisen hallintoalueen Luoja-Pojan johdon alaisuudessa.
20:2.3 (225.2) Avonaalit ovat niitä Paratiisin-Poikia, jotka edustavat palvelua ja lahjoittautumista paikallisuniversumien yksittäisille planeetoille. Ja kun jokaisen Avonaali-Pojan persoonallisuus on ainutkertainen, kun kahta samanlaista ei ole, on heidän työnsä yksilöllisen ainutlaatuista niissä maailmoissa, joissa he oleskelevat. Näissä maailmoissa he ruumiillistuvat usein kuolevaisen kaltaisiksi, ja toisinaan he syntyvät evolutionaaristen maailmojen maisista äideistä.
20:2.4 (225.3) Hallinnon korkeammilla tasoilla suoritettavan palvelunsa lisäksi Avonaaleilla on asutuissa maailmoissa kolminainen tehtävä:
20:2.5 (225.4) 1. Oikeudelliset toimenpiteet. He toimivat planetaaristen tuomiokausien päätösvaiheessa. Aikanaan voidaan tällaisia tehtäväkäyntejä panna toimeen kymmeniä – satoja – kussakin yksittäisessä maailmassa, ja he voivat käydä samassa tai muissa maailmoissa lukemattomia kertoja tuomiokausien päättäjinä, nukkuvien eloonjäävien vapauttajina.
20:2.6 (225.5) 2. Hallinnolliset tehtäväkäynnit. Tämäntyyppinen planeetallavierailu toteutuu tavallisesti ennen lahjoittautuvan Pojan saapumista. Tällaista tehtävää suorittaessaan Avonaali ilmestyy asianomaisen maailman aikuisen hahmossa sellaista inkarnoitumismenetelmää käyttäen, joka ei edellytä ruumiillista syntymistä. Tämän ensimmäisen ja tavallisen hallintovierailun jälkeen Avonaalit voivat hallinnollisessa ominaisuudessa palvella toistuvasti samalla planeetalla sekä ennen lahjoittautuvan Pojan ilmestymistä että sen jälkeen. Näitä muita hallinnollisia tehtäviä suorittaessaan Avonaali saattaa ilmestyä joko aineellisessa ja näkyvässä tai aineettomassa ja näkymättömässä hahmossa, mutta yhtäkään kertaa hän ei näissä merkeissä synny maailmaan avuttomana vauvana.
20:2.7 (225.6) 3. Lahjoittautumistehtäväkäynnit. Kaikki Avonaali-Pojat lahjoittautuvat ainakin kerran jollekin evolutionaarisen maailman kuolevaisten sukukunnalle. Oikeudelliset vierailut ovat lukuisia, hallinnolliset tehtäväkäynnit ovat moniaita, mutta kullakin planeetalla ilmestyy vain yksi lahjoittautuva Poika. Lahjoittautuvat Avonaalit syntyvät naisesta, samalla tavoin kuin Nebadonin Mikael ruumiillistui Urantialla.
20:2.8 (225.7) Mitään rajaa ei ole sille, montako kertaa Avonaali-Pojat saattavat palvella hallinnollisissa tai lahjoittautumistehtävissä, mutta tavallisesti, sen jälkeen kun tämä kokemus on käyty läpi seitsemän kertaa, seuraa tuon Avonaalin kohdalla tämän toiminnan suhteen keskeytys niiden hyväksi, joilla on ollut vähemmän tämänkaltaista palvelusta. Mainitut moninkertaisen lahjoittautumiskokemuksen omaavat Pojat siirretään silloin Luoja-Pojan korkeaan henkilökohtaiseen neuvostoon, ja he tulevat tällä tavoin mukaan universumiasioiden hallintoon.
20:2.9 (225.8) Kaikessa Hallinnollisten Poikien työssä asutetuissa maailmoissa ja niiden hyväksi heitä avustavat kahteen yhteisöön kuuluvat paikallisuniversumiluodut: Melkisedekit ja arkkienkelit. Mutta kun he ovat suorittamassa lahjoittautumistehtäväänsä, heidän seurassaan on myös Loistavia Iltatähtiä, joiden alkuperä on niin ikään paikallisluomuksissa. Avonaalien palveleman paikallisuniversumin Luoja-Pojan, primaarisen Paratiisin-Pojan, koko valta ja auktoriteetti on sekundaaristen Paratiisin-Poikien, Avonaalien, jokaisen planetaarisen hankkeen tukena. Heidän työnsä asutetuilla sfääreillä on kaikilta osin aivan yhtä tuloksellista ja hyväksyttävää kuin olisi ollut Luoja-Pojan palvelu kyseisissä kuolevaisten asuttamissa maailmoissa.
20:3.1 (226.1) Avonaalit tunnetaan Hallinnollisina Poikina siksi, että he ovat maailmojen korkeimpia viranomaisia, ajallisuuden maailmojen toinen toistaan seuraavien tuomiokausien tuomareita. He johtavat nukkuvien eloonjäävien herättämistä, ovat asianomaisen maailman tuomareina, saattavat päätökseen oikeudellisen ratkaisun lykkäystä merkinneen tuomiokauden, panevat täytäntöön koeaikaista armoa ilmentäneeltä aikakaudelta peräisin olevat määräykset, ohjaavat planetaariseen huolenpitoon osallistuvat avaruuden luodut uuden tuomiokauden mukaisiin tehtäviin, ja mainitut tehtävänsä suoritettuaan he palaavat oman paikallisuniversuminsa päämajaan.
20:3.2 (226.2) Tuomitessaan yhden aikakauden kohtaloita Avonaalit määräävät evolutionaaristen ihmissukukuntien kohtaloista, mutta vaikka he saattavatkin antaa tuomioita persoonallisten luotujen identiteetin lopettamisesta, he eivät kuitenkaan pane tuota tuomiota täytäntöön. Tämänluontoisia päätöksiä panevat toimeen vain superuniversumin viranomaiset.
20:3.3 (226.3) Kun Paratiisin Avonaali saapuu evolutionaariseen maailmaan tuomiokauden päättämistä ja planetaarisen edistymisen uuden aikakauden avaamista varten, se ei välttämättä ole hallinnollinen eikä lahjoittautumisen vuoksi suoritettu tehtäväkäynti. Hallinnolliset vierailut ovat joskus ja lahjoittautumista varten tehdyt vierailut ovat aina inkarnaatioita. Toisin sanoen tällaista tehtävää suorittaessaan Avonaalit palvelevat planeetalla aineellisessa hahmossa – konkreettisina. Heidän muut vierailunsa ovat ”teknisiä”, ja tässä ominaisuudessa Avonaali ei planetaarista palvelua varten inkarnoidu. Jos Hallinnollinen Poika saapuu pelkästään tuomiokauden tuomarina, hän saapuu planeetalle henkiolentona, tuon maailman aineellisilta luoduilta näkymättömissä. Näitä teknisiä vierailuja sattuu asutun maailman pitkän historian kuluessa tavan takaa.
20:3.4 (226.4) Ennen sekä hallinnollisen vierailun että lahjoittautumisvierailun kokemustaan Avonaali-Pojat saattavat jo toimia planetaarisina tuomareina. Kummassakin mainitussa tapauksessa toimii ruumiillistunut Poika meneillään olevan planetaarisen ajanjakson tuomarina; samalla tavoin tekee Luoja-Poika, kun hän kuolevaisen hahmoon ruumiillistuneena suorittaa lahjoittautumistehtäväänsä. Kun Paratiisin-Poika vierailee evolutionaarisessa maailmassa ja kun hän ottaa tämän maailman asukkaan hahmon, hänen läsnäolonsa päättää tuomiokauden ja saattaa voimaan maailman tuomion.
20:4.1 (226.5) Ennen kuin lahjoittautuva Poika ilmestyy asutettuun maailmaan, siellä on tavallisesti jo vieraillut Paratiisin Avonaali, jonka vierailun luonne on ollut hallinnollinen. Mikäli kysymyksessä on kaikkien aikojen ensimmäinen hallinnollinen vierailu, Avonaali inkarnoituu aina aineelliseksi olennoksi. Hän ilmestyy tehtävänsä kohdeplaneetalle sen kuolevaisten sukukuntaan kuuluvan täysikasvuisen miehen hahmossa, olentona, joka on täysin näkyväinen aikansa ja sukupolvensa kuolevaisille luoduille ja joihin hän on myös fyysisessä yhteydessä. Avonaali-Pojan yhteys paikallisiin ja universumin hengellisiin voimiin on koko hallinnollisen inkarnaation ajan täydellinen ja katkeamaton.
20:4.2 (226.6) Planeetta saattaa kokea monia hallinnollisissa merkeissä suoritettuja vierailuja sekä ennen lahjoittautuvan Pojan ilmestymistä että sen jälkeen. Vierailijana voi useaan kertaan olla sama Avonaali tai muita Avonaaleja, jotka toimivat tuomiokautisina tuomareina, mutta tällaiset tekniset, tuomitsemista merkitsevät vierailut eivät ole luonteeltaan lahjoittautuvia eivätkä hallinnollisia, ja Avonaalit eivät sellaisissa tapauksissa koskaan ruumiillistu. Silloinkaan kun planeettaa siunataan toistuvilla hallinnollisilla vierailuilla, Avonaalit eivät aina antaudu ruumiillistumaan kuolevaisiksi; ja silloinkin kun he tosiaan palvelevat kuolevaisen lihallisessa hahmossa, he ilmestyvät aina tuon maailman aikuisen olennon muodossa; he eivät synny naisesta.
20:4.3 (227.1) Joko lahjoittautumisen tai hallinnollisen tehtävän vuoksi ruumiillistuessaan Paratiisin-Pojilla on kokenut Suuntaaja, ja jokaista inkarnaatiota varten he saavat eri Suuntaajan. Ruumiillistuneiden Jumalan Poikien mielessä asuvat Suuntaajat eivät voi toivoa koskaan saavuttavansa persoonallisuutta asuttamaansa inhimillis-jumalalliseen olentoon fuusioitumisen kautta, mutta usein he personoituvat Universaalisen Isän antamasta määräyksestä. Tällaiset Suuntaajat muodostavat Diviningtonin korkeimman johtoneuvoston, jonka vastuulla on Salaperäisten Opastajien hallinto ja yksilöinti sekä niiden lähettäminen asuttuihin maailmoihin. He myös ottavat vastaan Suuntaajat ja vahvistavat näiden saavutukset, kun Suuntaajat palaavat ”Isän huomaan” näiden maallisen tomumajan kuolemassa hajottua. Maailmojen tuomareiden uskollisista Suuntaajista tulee tällä tavalla oman luokkansa yleviä päälliköitä.
20:4.4 (227.2) Urantia ei ole koskaan toiminut hallinnollisella tehtäväkäynnillä olevan Avonaali-Pojan isäntänä. Mikäli Urantia olisi noudattanut asuttuja maailmoja koskevaa yleissuunnitelmaa, sitä olisi siunattu hallinnollisissa merkeissä tapahtuneella vierailulla jolloinkin Aatamin päivien ja Kristus-Mikaelin lahjoittautumisen välillä. Mutta Paratiisin-Poikien säännöllinen esiintymisjärjestys meni planeetallanne täysin sekaisin, kun Luoja-Poikanne ilmestyi planeetallenne viimeisessä lahjoittautumisessaan tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten.
20:4.5 (227.3) Urantialla saattaa vielä vierailla Avonaali, joka on valtuutettu ruumiillistumaan hallinnollisten tehtävien vuoksi, mutta mitä tulee Paratiisin-Poikien vastaiseen ilmestymiseen, edes ”taivaan enkelit eivät tiedä sellaisten vierailujen aikaa eivätkä toteutustapaa”, sillä maailmasta, jossa Mikael on lahjoittautunut, tulee Mestari-Pojan yksinomainen ja henkilökohtainen suojatti, ja sellaisena se on täysin hänen suunnitelmiensa ja päätöstensä alainen. Ja teidän maailmanne tapauksessa asiaa mutkistaa vielä Mikaelin antama paluulupaus. Nebadonin Mikaelin Urantialla viettämään aikaan liittyvistä väärinkäsityksistä huolimatta yksi asia pitää varmasti yhtä totuuden kanssa: hänen lupauksensa palata maailmaanne. Tulevaisuudennäkymien ollessa tällaiset vain aika voi näyttää, missä järjestyksessä Jumalan Paratiisin-Pojat Urantialla vierailevat.
20:5.1 (227.4) Iankaikkinen Poika on Jumalan iankaikkinen Sana. Iankaikkinen Poika on hänen iankaikkisen Isänsä ”ensimmäisen”, absoluuttisen ja infiniittisen ajatuksen täydellinen ilmentymä. Kun tämän Alkuperäisen Pojan persoonallinen kaksoisolento eli jumalallinen jatke ryhtyy kuolevaiseksiruumiillistumista merkitsevään lahjoittautumistehtävään, käy kirjaimellisesti toteen, että Jumalan ”Sana tulee lihaksi”, ja että tämä Sana näin asuu eläimestä polveutuvien vähäisten olentojen keskuudessa.
20:5.2 (227.5) Urantialla esiintyy laajalle levinnyt uskomus, jonka mukaan Pojan lahjoittautumisen tarkoituksena on vaikuttaa jollakin tavoin Universaalisen Isän asennoitumiseen. Mutta valistuneisuutenne tulisi osoittaa teille, ettei sellainen ole totta. Avonaali- ja Mikael-Poikien lahjoittautumiset ovat välttämätön osa kokemuksellista prosessia, jonka tarkoituksena on tehdä näistä Pojista turvallisia ja myötätuntoisia ajallisuuden ja avaruuden kansojen ja planeettojen vallanpitäjiä ja hallitsijoita. Seitsemästä lahjoittautumisesta koostuva elämänvaihe on kaikkien Paratiisin Luoja-Poikien korkein päämäärä. Ja kaikkien Hallinnollisten Poikien liikkeelle panevana voimana on tämä sama palvelemisen henki, joka niin kertakaikkisesti luonnehtii primaarisia Luoja-Poikia ja Paratiisin Iankaikkista Poikaa.
20:5.3 (227.6) Johonkin Paratiisin-Poikien luokkaan kuuluva Poika pitää lahjoittaa jokaiselle kuolevaisten asuttamalle maailmalle, jotta mahdollistuisi Ajatuksensuuntaajien asettuminen kaikkien tämän sfäärin normaalien ihmisolentojen mieleen, sillä Suuntaajat eivät asetu kaikkiin aidosti inhimillisiin olentoihin, ennen kuin Totuuden Henki on vuodatettu ”kaiken lihan päälle”. Ja Totuuden Hengen lähettäminen riippuu Paratiisin-Pojan paluusta universumipäämajaan, sen jälkeen kun hän on menestyksellisesti suorittanut kuolevaisen hahmossa tapahtuneen lahjoittautumistehtävän jossakin kehittyvässä maailmassa.
20:5.4 (228.1) Asutetun planeetan pitkän historian kuluessa toimeenpannaan monta tuomiokausikohtaista tuomiopäivää, ja hallinnollisia vierailuja saattaa tapahtua useampia kuin yksi, mutta tavallisesti kullakin sfäärillä palvelee lahjoittautuva Poika vain kerran. Kunkin asutun maailman osalta on tarpeen vain se, että siellä käy yksi lahjoittautuva Poika, joka elää täyden ihmiselämän, syntymästä kuolemaan. Hengellisestä statuksestaan riippumatta jokaisesta kuolevaisten asuttamasta maailmasta on määrä ennemmin tai myöhemmin tulla isäntä Hallinnolliselle Pojalle, joka on lahjoittautumiskäynnillä, sitä yhtä jokaisessa paikallisuniversumissa olevaa planeettaa lukuun ottamatta, jolla Luoja-Poika päättää suorittaa kuolevaisena olentona tapahtuvan lahjoittautumisensa.
20:5.5 (228.2) Sitten kun ymmärrätte lahjoittautuviin Poikiin liittyviä asioita enemmän, tajuatte, miksi Urantia saa osakseen niin paljon huomiota Nebadonin historiassa. Teidän pieni ja vähäpätöinen planeettanne on paikallisuniversumin mielenkiinnon kohteena yksinkertaisesti siksi, että se on Jeesus Nasaretilaisen mainen kotimaailma. Se oli Luoja-Poikanne lopullisen ja voitokkaan lahjoittautumisen näyttämö; se oli areena, jolla Mikael saavutti Nebadonin universumiin kohdistuvan korkeimman henkilökohtaisen hallitsijanvaltansa.
20:5.6 (228.3) Luoja-Poika viettää paljon aikaansa paikallisuniversuminsa päämajassa – varsinkin oman, kuolevaisena tapahtuneen lahjoittautumisensa päätökseen saattamisen jälkeen – neuvomalla ja opettamalla kollegiota, joka koostuu hänen työtovereinaan toimivista Pojista: Hallinnollisista Pojista ja muista. Rakastaen ja omistautuen, laupeutta ja herkkää huomaavaisuutta osoittaen nämä Hallinnolliset Pojat lahjoittautuvat avaruuden maailmoille. Eivätkä nämä planetaariset palvelukset ole millään tavoin vähempiarvoisia kuin Mikaelien lahjoittautumiset kuolevaisen hahmossa. On totta, että Luoja-Poikanne valitsi luotunaolemiskokemuksen saavuttamiseen tähdänneen lopullisen tutkimusmatkansa kohteeksi maailman, joka oli kohdannut epätavallisia vastoinkäymisiä. Muttei mikään planeetta voisi koskaan olla niin huonossa tilassa, että sen hengellisen elpymisen aikaansaamiseen tarvittaisiin Luoja-Pojan lahjoittautumista. Lahjoittautuvien Poikien ryhmästä olisi kuka tahansa ollut yhtä pätevä, sillä kaikessa työssään paikallisuniversumin maailmoissa Hallinnolliset Pojat ovat aivan yhtä jumalallisen tehokkaita ja kaikin puolin viisaita kuin olisi ollut heidän paratiisiveljensä, Luoja-Poika.
20:5.7 (228.4) Vaikka katastrofin mahdollisuus seuraa aina näitä Paratiisin-Poikia heidän lahjoittautumiseensa kuuluvan ruumiillistumisen aikana, en ole vielä koskaan nähnyt selvitystä lahjoittautuneen Hallinnollisen Pojan sen paremmin kuin Luoja-Pojankaan epäonnistumisesta tai lankeemuksesta. Kummatkin ovat alkuperältään liian lähellä absoluuttista täydellisyyttä, että he epäonnistuisivat. He tosiaankin panevat alttiiksi kaiken, heistä todellakin tulee lihaa ja verta olevien kuolevaisten luotujen kaltaisia, ja he saavuttavat sillä keinoin ainutlaatuisen kokemuksen luotuna olemisesta, mutta mitä voin huomioideni perusteella sanoa, on että he onnistuvat aina. Heiltä ei jää koskaan saavuttamatta se, mitä lahjoittautumisella tavoitellaan. Kertomus heidän koko Nebadonin kattavasta lahjoittautumisestaan ja planetaarisesta palvelustaan on paikallisuniversuminne historian jaloin ja kiehtovin luku.
20:6.1 (228.5) Menetelmä, jolla Paratiisin-Poika valmistautuu lahjoittautuvana Poikana tapahtuvaan kuolevaiseksi ruumiillistumiseen, menetelmä, jolla hän joutuu äitiinsä lahjoittautumisplaneetalla, on maailmankaikkeuden mysteeri; ja jokainen yritys tämän sonaringtonilaisen menetelmän toimivuuden selvittämiseksi on suoralta kädeltä tuomittu epäonnistumaan. Antakaa ylevän tiedon Jeesus Nasaretilaisen kuolevaisen hahmossa viettämästä elämästä painua sieluunne, mutta älkää tuhlatko ajatustakaan sen asian hyödyttömään spekulointiin, miten tämä Nebadonin Mikaelin salaperäinen ruumiillistuminen pantiin toimeen. Riemuitkaamme kaikki siitä tiedosta ja vakuuttuneisuudesta, että sellaiset aikaansaannokset ovat jumalalliselle olemukselle mahdollisia. Älkäämme tuhlatko aikaa tyhjänpäiväisiin arveluihin siitä, mikä se menetelmä on, johon jumalallinen viisaus turvautuu nämä ilmiöt aikaansaadakseen.
20:6.2 (229.1) Kun Paratiisin-Poika suorittaa kuolevaisen hahmossa tapahtuvaa lahjoittautumistaan, hän syntyy aina naisesta ja varttuu tuon maailman poikalapsena, kuten Jeesus teki Urantialla. Nämä kaikki korkeinta palvelusta suorittavat Pojat varttuvat lapsuudesta nuoruuteen ja miehuuteen aivan niin kuin ihminen. Heistä tulee kaikissa suhteissa sen ihmisrodun kuolevaisten kaltaisia, jonka keskuuteen he syntyvät. He esittävät pyyntöjään Isälle aivan kuten esittävät sen maailman lapset, jossa he palvelevat. Aineelliselta kannalta katsoen nämä inhimillis-jumalalliset Pojat viettävät tavallista elämää yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: he eivät siitä jälkeläisiä maailmassa, jossa he oleskelevat. Tämä on yleinen rajoitus, joka koskee kaikkia Paratiisin lahjoittautuvien Poikien luokkia.
20:6.3 (229.2) Aivan kuten Jeesus työskenteli teidän maailmassanne kirvesmiehen poikana, samalla tavoin työskentelevät muutkin Paratiisin-Pojat eri tehtävissä omilla lahjoittautumisplaneetoillaan. Tuskinpa pystytte keksimään ammattia, jossa joku Paratiisin-Pojista ei olisi lahjoittautumisensa kuluessa jollakin ajallisuuden evolutionaarisista planeetoista toiminut.
20:6.4 (229.3) Kun lahjoittautuva Poika on tullut tietämään, millainen kokemus on elää kuolevaisen olennon elämää; kun hän on saavuttanut täydellisen sopusoinnun itsessään olevan Suuntaajan kanssa, sen jälkeen hän aloittaa sen osan planetaarisesta lähetystehtävästään, jonka tarkoitus on hänen lihallisten veljiensä mielen valistaminen ja sielun inspiroiminen. Opettajina toimiessaan nämä Pojat omistautuvat yksinomaisesti kuolevaisrotujen hengelliseen valaisemiseen niissä maailmoissa, joissa he vierailevat.
20:6.5 (229.4) Kuolevaisen hahmossa tapahtuvat Mikaelien ja Avonaalien lahjoittautumiset, niin keskenään verrannollisia kuin ne useimmissa suhteissa ovatkin, eivät kuitenkaan ole täysin yhteneväisiä. Hallinnollinen Poika ei koskaan julista: ”Jokainen, joka on nähnyt Pojan, on nähnyt Isän”, kuten teidän Luoja-Poikanne julisti Urantialla lihallisessa hahmossa ollessaan, vaan lahjoitettu Avonaali julistaa sen sijaan: ”Jokainen, joka on nähnyt minut, on nähnyt Jumalan Iankaikkisen Pojan.” Hallinnolliset Pojat eivät polveudu suoraan Universaalisesta Isästä, eivätkä he ruumiillistu Isän tahdon alaisina, vaan he lahjoittautuvat aina Paratiisin-Poikina, jotka ovat Paratiisin Iankaikkisen Pojan tahdon alaisia.
20:6.6 (229.5) Astuessaan kuoleman portista lahjoittautuvat Pojat, olivatpa he Luoja-Poikia tai Hallinnollisia Poikia, ilmestyvät uudelleen kolmantena päivänä. Mutta teidän ei tulisi elätellä sellaista ajatusta, että he kohtaavat aina teidän maailmassanne tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten vierailleen Luoja-Pojan osalle tulleen traagisen lopun. Jeesus Nasaretilaisen läpikäymä epätavallinen ja tavattoman julma kokemus on saanut aikaan sen, että Urantia on paikallisesti tullut tunnetuksi ”ristin maailmana”. Ei ole välttämätöntä, että Jumalan Poikaa kohdellaan näin epäinhimillisesti, ja planeettojen suuri enemmistö onkin ottanut heidät huomaavaisemmin vastaan ja sallinut heidän päättää kuolevaisen hahmossa eletyn elämänvaiheen, julistaa aikakausi päättyneeksi, tuomita nukkuvat eloonjäävät ja julistaa uusi tuomiokausi alkaneeksi alistamatta heitä väkivaltaiseen kuolemaan. Lahjoittautuvan Pojan pitää kohdata kuolema, hänen täytyy kulkea maailmojen kuolevaisten koko tosiasiallisen kokemuksen läpi, mutta sellaista, että tämä kuolema olisi joko väkivaltainen tai epätavallinen, ei jumalallinen suunnitelma edellytä.
20:6.7 (229.6) Aina kun lahjoittautuvia Poikia ei väkivaltaisesti tapeta, he luopuvat vapaaehtoisesti elämästään ja kulkevat kuoleman portista – eivät ”ankaran oikeuden” tai ”jumalallisen vihan” vaatimukset täyttääkseen, vaan saattaakseen lahjoittautumisensa päätökseen, ”juodakseen loppuun sen kalkin”, jonka sisältönä on ruumiillistuneena eletty elämänvaihe ja henkilökohtainen kokemus kaikesta siitä, mikä muodostaa luodun olennon elämän sellaisena kuin se eletään kuolevaisen olomuodon planeetoilla. Lahjoittautuminen on planeetan ja universumin kannalta välttämätön, eikä fyysinen kuolema ole muuta kuin lahjoittautumistehtävän välttämätön osa.
20:6.8 (230.1) Kun kuolevaisen hahmossa eletty ruumiillistuminen on päättynyt, palveluksen suorittanut Avonaali matkaa Paratiisiin, jossa Universaalinen Isä ottaa hänet vastaan, sitten hän palaa siihen paikallisuniversumiin, jonka palveluksessa hän on, ja saa siellä tunnustuksen Luoja-Pojalta. Lahjoittautunut Avonaali ja Luoja-Poika lähettävät tämän jälkeen yhteisen Totuuden Henkensä toimimaan lahjoittautumismaailman kuolevaisten sukukunnan sydämissä. Paikallisuniversumin täysivaltaisuutta edeltävinä aikoina kysymyksessä on kummankin Pojan yhteinen henki Luovan Hengen toimeenpanemana. Se eroaa jonkin verran siitä Totuuden Hengestä, joka on luonteenomainen niille paikallisuniversumin ajoille, jotka seuraavat Mikaelin seitsemättä lahjoittautumista.
20:6.9 (230.2) Luoja-Pojan saatettua päätökseen viimeisen lahjoittautumisensa kaikkiin aikaisemmin Avonaalin lahjoittautumisen kohteina olleisiin paikallisuniversumin maailmoihin lähetetty Totuuden Henki muuttuu olemukseltaan niin, että siitä entistä kirjaimellisemmin tulee täysivaltaisen Mikaelin henki. Tämä ilmiö tapahtuu samalla, kun Totuuden Henki vapautuu palvelemaan planeetalla, jolla Mikael on kuolevaisen hahmossa suorittanut lahjoittautumisen. Tämän jälkeen jokainen maailma, jonka osalle on tullut Hallinnollisen Pojan lahjoittautumisesta koituva kunnia, on saava tämän myötä sen samaisen seitsenkertaiselta Luoja-Pojalta tulevan Henkilohduttajan, jonka se olisi saanut, mikäli paikallisuniversumin Hallitsija olisi henkilökohtaisesti ruumiillistunut tämän maailman lahjoittautuvaksi Pojaksi.
20:7.1 (230.3) Nämä äärimmäisen persoonalliset ja äärimmäisen hengelliset Paratiisin-Pojat ovat Paratiisin-Kolminaisuuden olevaistamia. Havonassa heidät tunnetaan Daynaalien luokkana. Orvontonissa heidät kirjataan Kolminaisuuden Opettaja-Poikina, mikä nimitys johtuu heidän alkuperästään. Salvingtonissa heistä käytetään joskus nimitystä Paratiisin Hengelliset Pojat.
20:7.2 (230.4) Opettaja-Poikien lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Viimeinen universaalinen väestönlaskentatiedote ilmoitti näiden keskus- ja superuniversumeissa toimivien Kolminaisuuden Poikien lukumääräksi vähän yli kaksikymmentäyksi miljardia, eivätkä lukuun sisälly Paratiisissa olevat reservit, joihin kuuluu yli kolmannes kaikista olemassa olevista Kolminaisuuden Opettaja-Pojista.
20:7.3 (230.5) Poikien Daynaali-yhteisö ei ole elimellinen osa paikallis- eikä superuniversumien hallintoa. Sen jäsenet eivät ole sen paremmin luojia kuin pelastajiakaan, eivät tuomareita eivätkä hallitsijoita. Heidän huolenaan ei niinkään ole universumin hallinto kuin moraalinen valaistuminen ja hengellinen kehittyminen. He ovat universaalisia kouluttajia, jotka ovat omistautuneet kaikkien maailmojen hengelliseen herättämiseen ja moraaliseen opastamiseen. Heidän palvelunsa on läheistä sukua Äärettömän Hengen persoonallisuuksien osoittamalle huolenpidolle, ja se liittyy läheisesti luotujen olentojen matkaan kohti Paratiisia.
20:7.4 (230.6) Näissä Kolminaisuuden Pojissa on paljon kolmen Paratiisin-Jumaluuden yhteisolemuksesta, mutta Havonassa he näyttävät heijastavan enemmänkin Universaalisen Isän olemusta. Superuniversumeissa he tuntuvat kuvastavan Iankaikkisen Pojan olemusta, kun taas paikallisluomuksissa he näyttävät ilmentävän Äärettömän Hengen luonteenpiirteitä. Kaikissa universumeissa he ovat palvelemisen ruumiillistuma ja viisaudesta kumpuava tahdikkuus.
20:7.5 (230.7) Paratiisiveljistään, Mikaeleista ja Avonaaleista, poiketen Kolminaisuuden Opettaja-Pojat eivät saa mitään keskusuniversumissa annettavaa valmistavaa koulutusta. Heidät lähetetään suoraan superuniversumien päämajoihin, ja siellä heidät valtuutetaan palvelemaan jossakin paikallisuniversumissa. Näitä kehittyviä maailmoja palvellessaan he käyttävät hyväkseen Luoja-Pojan ja tämän kanssa toimivien Hallinnollisten Poikien yhteistä hengellistä vaikutusta, sillä Daynaalit eivät sinänsä ja itsessään omaa hengellistä vetovoimaa.
20:8.1 (231.1) Paratiisin Hengelliset Pojat ovat ainutlaatuisia kolminaisuusalkuisia olentoja, ja he ovat ainoita Kolminaisuuden luotuja, jotka näin täydellisesti liittyvät kaksinaisperäisten universumien johtamiseen. Heidän omistautumisensa kuolevaisille luoduille ja hengellisten olentojen alemmille luokille annettavaan kasvatukselliseen huolenpitoon on antaumuksellista. He aloittavat uurastuksensa paikallisjärjestelmissä, ja kokemuksen ja saavutusten karttuessa he etenevät sisäänpäin konstellaatiopalvelun kautta paikallisluomuksen korkeimpaan työhön. Diplomin saatuaan heistä saattaa tulla hengellisiä suurlähettiläitä, jotka edustavat palvelukohteenaan olevaa paikallisuniversumia.
20:8.2 (231.2) En tiedä Nebadonissa olevien Opettaja-Poikien tarkkaa lukumäärää, mutta heitä on monia tuhansia. Monet Melkisedekien koulujen osastojen päälliköt kuuluvat tähän olentoluokkaan, kun taas pysyvällä pohjalla muodostetun Salvingtonin Yliopiston henkilöstöön kuuluu yhteensä yli satatuhatta jäsentä, joiden joukossa on myös nyt puheena olevia Poikia. Heitä on sijoitettu suurin määrin eri morontiakoulutuksen maailmoihin, mutta kokonaan he eivät antaudu yksinomaan kuolevaisten luotujen hengelliseen ja älylliseen edistämiseen, vaan he huolehtivat yhtä suuressa määrin myös serafiolentojen ja paikallisluomusten muiden syntyperäisasukkaiden opettamisesta. Monet heidän apulaisistaan tulevat luotujen kolminaistamien olentojen riveistä.
20:8.3 (231.3) Opettaja-Pojista muodostuvat ne opettajakunnat, jotka huolehtivat kaikista tutkinnoista ja järjestävät kaikki koetilaisuudet. Näiden tilaisuuksien tarkoituksena on antaa pätevyys ja diplomi kaikille universumipalvelun alemmille tasoille, vartiomiehen tehtävistä aina tähtientutkijan tehtäviin saakka. He johtavat iäisyyksien mittaista koulutuskurssia, joka ulottuu planetaarisista kursseista aina Salvingtonissa sijaitsevaan Viisauden Korkeakouluun asti. Kaikille, jotka suorittavat nämä viisauteen ja totuuteen suuntautuvat tutkimusmatkat, annetaan ponnistuksistaan ja saavutuksistaan tunnustus, olivatpa he ylösnousemuskuolevaisia tai eteenpäin pyrkiviä kerubeja.
20:8.4 (231.4) Kaikkien universumien kaikki Jumalan Pojat ovat kiitollisuudenvelassa näille ikiuskollisille ja kaikin puolin tehokkaille Kolminaisuuden Opettaja-Pojille. He ovat kaikkien henkipersoonallisuuksien yleviä opettajia, jopa itse Jumalan Poikien koeteltuja ja todellisia opettajia. Mutta Opettaja-Poikien velvollisuuksien ja tehtävien loputtomista yksityiskohdista voin teitä tuskin informoida. Urantialla ymmärretään Daynaali-Poikien laajaa toimintaa paremmin, vasta sitten kun älyllisyytenne on kehittyneempää, ja sen jälkeen kun planeettanne hengellinen eristäminen on päättynyt.
20:9.1 (231.5) Kun tapahtumain kehitys evolutionaarisessa maailmassa osoittaa, että aika on kypsä hengellisen aikakauden alkuunsaattamiselle, tarjoutuvat Kolminaisuuden Opettaja-Pojat aina vapaaehtoisiksi tähän palveluun. Ette tunne tätä Poikien yhteisöä, sillä Urantia ei ole koskaan kokenut hengellistä aikakautta, kosmisen valaistumisen vuosituhatta. Mutta jo nyt Opettaja-Pojat vierailevat maailmassanne tarkoituksenaan laatia suunnitelmia heidän hankkeissa olevan vierailunsa toteuttamiseksi sfäärillänne. Heidän on määrä ilmestyä Urantialle, sitten kun sen asukkaat ovat jo kutakuinkin päässeet eläimellisyyden pauloista ja aineellisuuden kahleista.
20:9.2 (231.6) Kolminaisuuden Opettaja-Pojilla ei ole mitään osaa planetaaristen tuomiokausien päättämisessä. He eivät sen paremmin tuomitse kuolleita kuin ylennä eläviä, mutta joka kerta, kun he ovat suorittamassa planetaarista tehtävää, heidän seurassaan on Hallinnollinen Poika, joka toimittaa nämä mainitut palvelut. Opettaja-Poikien ainoana huolena on panna evolutionaarisella planeetalla alkuun hengellinen aikakausi, hengellisten realiteettien aikakauden sarastus. He tekevät materiaalista tietoa ja ajallista viisautta vastaavat hengelliset ilmiöt todellisiksi.
20:9.3 (232.1) Opettaja-Pojat jäävät vierailuplaneetoilleen planeetan ajanlaskun mukaan laskettuna tavallisesti tuhanneksi vuodeksi. Yksi Opettaja-Poika johtaa planetaarista tuhatvuotista hallituskautta, ja häntä avustaa seitsemänkymmentä hänen omaan luokkaansa kuuluvaa työtoveria. Daynaalit eivät ruumiillistu eivätkä muutoinkaan aineellistu niin, että he olisivat kuolevaisten nähtävissä. Siksi vierailun kohteena olevaan maailmaan pidetään yhteyttä Loistavien Iltatähtien toiminnan kautta. Nämä ovat paikallisuniversumiin kuuluvia, Kolminaisuuden Opettaja-Poikien kanssa yhteistyötä harjoittavia persoonallisuuksia.
20:9.4 (232.2) Daynaalit saattavat palata asuttuun maailmaan monta kertaa, ja heidän viimeisen vierailunsa seurauksena planeetta tulee ohjatuksi valon ja elämän sfäärin vakiintuneeseen asemaan, mikä on kaikkien nykyisen universumiaikakauden kuolevaisten asuttamien maailmojen evolutionaarinen määränpää. Kuolevaisten Lopullisuuden Saavuttajakunnalla on paljon tekemistä valoon ja elämään asettautuneiden sfäärien kanssa, ja heidän planetaariset toimintansa sivuavat Opettaja-Poikien toimintoja. Itse asiassa koko Daynaali-Poikien luokka on läheisesti yhteydessä finaliittitoimintojen kaikkiin vaiheisiin ajallisuuden ja avaruuden evolutionaarisissa luomuksissa.
20:9.5 (232.3) Kolminaisuuden Opettaja-Pojat näyttävät evolutionaarisen nousun varhaisemmissa vaiheissa samastuvan niin täysin kuolevaisten etenemisjärjestykseen, että se panee meidät useinkin pohdiskelemaan sellaista mahdollisuutta, että he tulevaisuuden universumien vielä paljastumattoman elämänkaaren aikana liittyisivät finaliitteihin. Panemme merkille, että superuniversumien hallintopersoonallisuudet ovat osin Kolminaisuudesta polveutuvia persoonallisuuksia ja osin Kolminaisuuden syleilemiä ylösnousemuksen evolutionaarisia luotuja. Uskomme lujasti, että Opettaja-Pojat ja lopullisuuden saavuttajat ovat nyt hankkimassa kokemusta ajallisuudessa tehtävästä yhteistyöstä. Se saattaa olla sellaista alustavaa harjoitusta, joka valmistaa heitä läheiseen yhteistyöhön jossakin vielä paljastumattomassa tulevaisuuden toimintakohteessa. Uversassa uskomme, että kun superuniversumit ovat lopulta asettuneet valoon ja elämään, nämä Paratiisin Opettaja-Pojat, jotka ovat näin perin pohjin tutustuneet evolutionaaristen maailmojen ongelmiin ja olleet näin kauan tekemisissä evolutionaaristen kuolevaisten elämänkulun kanssa, tulevat luultavasti siirretyiksi ikuiseen yhteyteen Lopullisuuden Saavuttajain Paratiisikunnan kanssa.
20:10.1 (232.4) Kaikki Jumalan Paratiisin-Pojat ovat alkuperältään ja olemukseltaan jumalallisia. Joka ainoan Paratiisin-Pojan työ joka ainoan maailman hyväksi on suoritettu aivan kuin palveleva Poika olisi ensimmäinen ja ainoa Jumalan Poika.
20:10.2 (232.5) Paratiisin-Pojat ovat Jumaluuden kolmen persoonan toiminnallisten puolien jumalallinen ilmentymä ajallisuuden ja avaruuden toimipiireille. Luoja-, Hallinnolliset ja Opettaja-Pojat ovat ikuisten Jumaluuksien antamia lahjoja ihmislapsille ja kaikille niille maailmankaikkeuden muille luoduille, joilla on ylösnousemuksen potentiaali. Nämä Jumalan Pojat ovat jumalallisia hoivaajia, jotka omistautuvat taukoamatta sille työlle, että he auttavat ajallisuuden luotuja saavuttamaan ikuisuuden korkean hengellisen määränpään.
20:10.3 (232.6) Luoja-Pojissa sekoittuu Universaalisen Isän rakkaus Iankaikkisen Pojan laupeuteen, ja se paljastuu paikallisuniversumeille Mikaelien luomisvoimana, rakkaudentäyteisenä huolenpitona ja ymmärtäväisenä hallitsijanvaltana. Hallinnollisissa Pojissa paljastetaan Iankaikkisen Pojan laupeus – Äärettömän Hengen hoivaan yhdistyneenä – evolutionaarisille maailmoille näiden tuomitsemis-, palvelu- ja lahjoittautumis-Avonaalien elämänkaaressa. Kolminaisuuden Opettaja-Pojissa koordinoituvat kolmen Paratiisijumaluuden rakkaus, laupeus ja huolenpito korkeimmilla ajallis-avaruudellisilla arvotasoilla, ja ne esitetään universumeille elävänä totuutena, jumalallisena hyvyytenä ja todellisena hengellisenä kauneutena.
20:10.4 (233.1) Paikallisuniversumeissa nämä Poikien luokat toimivat yhdessä tuottaakseen avaruuden luoduille ilmoituksen Paratiisin Jumaluuksista: Luoja-Poika kuvastaa paikallisuniversumin Isän ominaisuudessa Universaalisen Isän infiniittistä olemusta. Laupiaina ja armollisina lahjoittautuvina Poikina Avonaalit ilmentävät infiniittistä myötätuntoa olennoivan Iankaikkisen Pojan verratonta olemusta. Ylösnousemuspersoonallisuuksien todellisten opettajien ominaisuudessa Kolminaisuuden Daynaali-Pojat paljastavat Äärettömän Hengen opettajapersoonallisuuden. Jumalallisen täydellisessä yhteistyössään Mikaelit, Avonaalit ja Daynaalit myötävaikuttavat Korkeimman Jumalan persoonallisuuden ja suvereenisuuden todellistumiseen ja paljastumiseen ajallis-avaruudellisissa universumeissa ja ajallis-avaruudellisille universumeille. Kolmiyhteisten toimintojensa harmoniassa nämä Jumalan Paratiisin-Pojat toimivat iäti Jumaluuden persoonallisuuksien etujoukossa seuratessaan Ensimmäisen Suuren Lähteen ja Keskuksen Jumaluuden koskaan päättymätöntä laajenemista Paratiisin ikuiselta Saarelta avaruuden tuntemattomiin syvyyksiin.
20:10.5 (233.2) [Esittänyt yksi Uversan Viisauden Täydellistäjistä.]
Urantia-kirja
Luku 21
21:0.1 (234.1) LUOJA-POJAT ovat ajallisuuden ja avaruuden paikallisuniversumien luojia ja valtiaita. Näiden universuminluojien ja -hallitsijoiden alkuperä on kaksinainen, sillä heissä ilmenee sekä Jumala Isän että Jumala Pojan ominaisuuksia. Mutta jokainen Luoja-Poika eroaa kuitenkin kaikista muista, jokainen heistä on sekä olemukseltaan että persoonallisuudeltaan ainutlaatuinen, itse kukin heistä on oman alkuperänsä takana olevaa täydellistä jumaluusihannetta edustava ”ainokainen Poika”.
21:0.2 (234.2) Laaja-alaisessa paikallisuniversumin organisointi-, kehittämis- ja täydellistämistyössään nämä korkea-arvoiset Pojat nauttivat aina Universaalisen Isän ylläpitävää tukea. Luoja-Poikien suhde Paratiisin-Isäänsä on liikuttava ja ylittämätön. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Jumaluutta olevien vanhempien syvällinen kiintymys jumalallisiin jälkeläisiinsä olisi alkulähteenä sille kauniille ja likimain jumalalliselle rakkaudelle, jota kuolevaisetkin vanhemmat osoittavat lapsilleen.
21:0.3 (234.3) Nämä primaariset Paratiisin-Pojat personoidaan Mikaeleiksi. Kun he lähtevät Paratiisista perustamaan universumejaan, heidät tunnetaan Luoja-Mikaeleina. Sitten kun he ovat saavuttaneet korkeimman hallitsijanvaltansa, heitä kutsutaan Mestari-Mikaeleiksi. Puhuessamme teidän Nebadon-nimisen paikallisuniversuminne hallitsijasta kutsumme häntä toisinaan Kristus-Mikaeliksi. Aina ja iäti he käyttävät valtaa ”Mikaelin järjestyksen” mukaan, Mikael nimittäin on heidän luokkaansa ja lajiaan olevan ensimmäisen Pojan nimitys.
21:0.4 (234.4) Alkuperäinen eli esikois-Mikael ei ole koskaan kokenut inkarnoitumista aineelliseksi olennoksi, mutta hän on seitsemän kertaa käynyt läpi luodun olennon hengellisen kokemuksen siitä, mitä on nousta Havonan seitsemällä kehällä uloimmilta sfääreiltä keskusluomuksen sisimmälle kehälle edeten. Mikaelien yhteisö tuntee suuruniversumin läpikotaisin. Mitään sellaista ei yksienkään ajallisuuden ja avaruuden lasten kokemukseen sisälly, jollaisessa Mikaelit eivät olisi henkilökohtaisesti olleet mukana. Jumalallisen olemuksen lisäksi heissä on itse asiassa myös teidän olemustanne, mikä tarkoittaa, että heissä on kaikkia olemuksia: korkeimmasta vähäisimpään.
21:0.5 (234.5) Alkuperäinen Mikael toimii primaaristen Paratiisin-Poikien puheenjohtajana näiden kokoontuessa neuvonpitoon kaiken olevaisen keskuksessa. Ei kauankaan sitten rekisteröimme Uversassa universaalisen uutislähetyksen, joka kertoi ikuisella Saarella pidetystä ylimääräisestä konklaavista. Siellä oli ollut saapuvilla sataviisikymmentätuhatta Luoja-Poikaa, jotka olivat kokoontuneet vanhempiensa läsnä ollessa keskustelemaan universumien universumin yhtenäistymisen ja vakiintumisen edistymisestä. Tämä ryhmä koostui valikoiduista Hallitsija-Mikaeleista, seitsemän kertaa lahjoittautuneista Pojista.
21:1.1 (234.6) Kun Iankaikkisessa Pojassa oleva absoluuttisen hengellisen ideainmuodostuksen täyteys kohtaa Universaalisessa Isässä olevan absoluuttisen persoonallisuuskäsityksen täyteyden, kun tällainen luova liitto on lopullisesti ja täydellisesti saavutettu, kun tällainen hengen absoluuttinen identiteetti ja tällainen persoonallisuuskäsityksen infiniittinen ykseys sattuvat yhteen, niin silloin, juuri silloin ja siinä paikassa, kummankaan Jumaluuden menettämättä mitään persoonallisuudestaan tai oikeuksistaan, leimahtaa täysin kehkeytyneeksi olemuksekseen uusi ja omaperäinen Luoja-Poika, sen täydellisen ihanteen ja sen voimakkaan idean ainokainen Poika, joiden yhteenliittyminen saa aikaan tämän voimaa ja täydellisyyttä ilmentävän uuden luojapersoonallisuuden.
21:1.2 (235.1) Jokainen Luoja-Poika on universumien universumin ikiolevaisten Luojien kahdessa infiniittisessä, ikuisessa ja täydellisessä mielessä syntyneitten omaperäisten käsitysten muodostaman täydellisen liiton aikaansaama ainokainen – ja ainoa aikaansaatavissa oleva – jälkeläinen. Toista tällaista Poikaa ei koskaan voi tulla, sillä jokainen Luoja-Poika on kvalifioimaton, valmis ja lopullinen ilmentymä ja ruumiillistuma kaikesta siitä, mikä sisältyy jokaisen tällaisen jumalallisen olevaisen jokaisen mahdollisuuden jokaisen yksityiskohdan jokaiseen vaiheeseen, joka kautta ikuisuuksien olisi koskaan näistä jumalallisista luovista potentiaaleista löydettävissä, jota näillä potentiaaleilla koskaan voitaisiin ilmentää ja joka koskaan voisi näistä potentiaaleista kehittyä, potentiaaleista, jotka yhdistyivät saattaakseen olevaiseksi tämän Mikael-Pojan. Jokainen Luoja-Poika on niiden yhdistyneiden jumaluuskäsitysten absoluutti, joista hänen jumalallinen alkuperänsä muodostuu.
21:1.3 (235.2) Näiden Luoja-Poikien jumalallinen olemus juontuu periaatteessa yhtäläisesti kummankin Paratiisin-vanhemman attribuuteista. Kaikki Mikaelit jakavat Universaalisen Isän jumalallisen olemuksen täyteyden ja Iankaikkisen Pojan luomiskyvyt, mutta tehdessämme havaintoja siitä, miten heidän toimintansa käytännössä toteutuvat universumeissa, havaitsemme ilmeisiä eroavaisuuksia. Jotkut Luoja-Pojat näyttävät olevan enemmän Jumala Isän kaltaisia, toiset enemmän Jumala Pojan kaltaisia. Esimerkiksi se, miten Nebadonin universumin hallinto suuntautuu, viittaa siihen, että sen Luoja- ja hallitseva Poika on eräs niistä, joiden olemus ja ominaispiirteet muistuttavat enemmän Iankaikkisen Äiti-Pojan olemusta ja piirteitä. Lisäksi on mainittava, että joitakin universumeja johtavat sellaiset Paratiisin-Mikaelit, jotka näyttävät muistuttavan yhtä lailla sekä Jumala Isää että Jumala Poikaa. Eikä näihin huomioihin missään mielessä sisälly kritiikkiä, vaan ne ovat yksinkertaisesti vain tosiasiain kirjaus.
21:1.4 (235.3) En tiedä olemassa olevien Luoja-Poikien täsmällistä lukumäärää, mutta minulla on hyvät syyt uskoa, että heitä on yli seitsemänsataatuhatta. Tiedämmehän, että on olemassa tarkalleen seitsemänsataatuhatta Päivien Yhdistynyttä, eikä heitä luoda enää lisää. Panemme niin ikään merkille, että nykyistä universumiaikakautta varten säädetyt suunnitelmat näyttävät edellyttävän yhden Päivien Yhdistyneen sijoittamista kuhunkin paikallisuniversumiin Kolminaisuuden neuvoa-antavaksi suurlähettilääksi. Panemme lisäksi merkille, että Luoja-Poikien jatkuvasti kasvava lukumäärä ylittää jo Päivien Yhdistyneitten muuttumattoman lukumäärän. Mutta mitä tulee seitsemänsadantuhannen rajan ylittävien Mikaelien kohtaloon, sitä meille ei ole koskaan kerrottu.
21:2.1 (235.4) Paratiisin primaarisen luokan Pojat ovat niiden omien hallintoalueittensa suunnittelijoita, luojia, rakentajia ja hallintovallan käyttäjiä, jotka ovat ajallisuuden ja avaruuden paikallisuniversumeja, seitsemän evolutionaarisen superuniversumin perusyksiköitä. Luoja-Poika saa valita tulevan kosmisen toimintansa avaruudellisen sijaintipaikan, mutta ennen kuin hän saa aloittaa edes universuminsa fyysistä organisoimista, hänen pitää käyttää pitkä ajanjakso huomioiden tekemiseen. Sen kuluessa hän tutkii vanhempien veljiensä ponnistuksia niissä eri luomuksissa, jotka sijaitsevat hänen oman toimintansa kohteeksi suunnittelemassaan superuniversumissa. Ja ennen kaikkea tätä Mikael-Poika on jo saanut päätökseen pitkän ja ainutlaatuisen kokemuksensa, jonka kuluessa hän tekee huomioita Paratiisissa ja saa koulutusta Havonassa.
21:2.2 (235.5) Kun Luoja-Poika lähtee Paratiisista antautuakseen arvaamattomaan yritykseen universumin rakentamiseksi, tullakseen itse organisoimansa paikallisuniversumin päälliköksi – sen tosiasialliseksi Jumalaksi –, silloin hän ensimmäistä kertaa huomaa olevansa läheisessä yhteydessä Kolmanteen Lähteeseen ja Keskukseen ja tästä monissa suhteissa riippuvainen. Vaikka Ääretön Henki pysyy Isän ja Pojan luona kaiken olevaisen keskuksessa, on hänen määrä toimia jokaisen Luoja-Pojan aktuaalisena ja tehokkaana auttajana. Jokaisen Luoja-Pojan seuralaisena on sen vuoksi Äärettömän Hengen Luova Tytär, olento, josta on määrä tulla uuden paikallisuniversumin Jumalallinen Hoivaaja, Äiti-Henki.
21:2.3 (236.1) Mikael-Pojan lähtö erottaa tässä tilanteessa ikuisiksi ajoiksi hänen luojanoikeutensa Paratiisin Lähteistä ja Keskuksista niin, että häneen kohdistuvat vain tietyt sellaiset rajoitukset, jotka johtuvat näiden Lähteiden ja Keskusten ennalta olemassa olemisesta, sekä tietyt muut ennalta vaikuttavat voimat ja läsnäolot. Näihin paikallisuniversumin muissa suhteissa kaikkivoivan Isän luojanoikeuksien rajoituksiin kuuluvat:
21:2.4 (236.2) 1. Energia-ainetta vallitsee Ääretön Henki. Ennen kuin minkäänmuotoisia olevaisia, olkootpa suuria tai pieniä, voidaan luoda; ennen kuin mitään energia-aineen uusia muunnoksia on mahdollista yrittää aikaansaada, on Luoja-Pojan hankittava siihen Äärettömän Hengen suostumus ja varmistettava tämän toiminnallinen yhteistyö.
21:2.5 (236.3) 2. Luotujen olentojen rakennekaavoja ja tyyppejä valvoo Iankaikkinen Poika. Ennen kuin Luoja-Poika saa ryhtyä minkään uudentyyppisen olennon luomiseen, minkään uudenlaisen luodun hahmottamiseen, hänen on hankittava siihen Iankaikkisen ja Alkuperäisen Äiti-Pojan suostumus.
21:2.6 (236.4) 3. Persoonallisuuden muovailee ja lahjoittaa Universaalinen Isä.
21:2.7 (236.5) Olemassaolon esiluodulliset tekijät määrittävät mielen tyypit ja kaavat. Kun nämä on saatettu yhteen muodostamaan luotu olento (persoonallinen tai jokin muu), on mieli Kolmannen Lähteen ja Keskuksen – tuon Paratiisin-Luojia alemmalla tasolla olevien kaikkien olentojen mielestä huolehtivan palvelun universaalisen lähteen – antama varustus.
21:2.8 (236.6) Hengen rakennekaavoista ja tyypeistä päättäminen riippuu siitä, millä tasolla ne ilmenevät. Hengellistä rakennetta valvoo viime kädessä Kolminaisuus tai Kolminaisuuden persoonallisuuksien – Isän, Pojan ja Hengen – Kolminaisuutta edeltävät henkivarustukset.
21:2.9 (236.7) Kun tämä täydellinen ja jumalallinen Poika on ottanut haltuunsa valitsemansa universumin sijaintipaikan avaruudessa, kun universumin aineellistamiseen ja summittaiseen tasapainoon liittyvät alkuvaiheen ongelmat on ratkaistu, kun hän on muodostanut tehokkaan ja yhteistyökykyisen liiton häntä täydentävän Äärettömän Hengen Tyttären kanssa, tämä Universumin-Poika ja tämä Universumin-Henki panevat alulle sen suhteen, jonka on määrä olla heidän lukemattomien paikallisuniversumilastensa joukkojen alkulähteenä. Tämän tapahtuman yhteydessä Paratiisin Äärettömän Hengen kohdistuma, Luova Henki, muuttuu olemukseltaan ja omaksuu paikallisuniversumin Äiti-Hengen persoonalliset ominaisuudet.
21:2.10 (236.8) Siitä huolimatta, että kaikki Luoja-Pojat ovat jumalallisesti Paratiisin-vanhempiensa kaltaisia, heistä ei yksikään muistuta täsmälleen toistaan, vaan jokainen heistä on olemukseltaan ja persoonallisuudeltaan ainutlaatuinen, erilainen, yksinomainen ja omaperäinen. Ja koska he ovat omien toimipiiriensä elollisuutta koskevien suunnitelmien arkkitehtejä ja luojia, juuri tämä erilaisuus takaa sen, että heidän hallintoalueensakin ovat erilaisia Mikaelista juontuvan elävän olemassaolon jokaisen sellaisen muodon ja vaiheen osalta, joka siellä saatetaan luoda tai joka siellä sittemmin saattaa kehittyä. Niinpä paikallisuniversumien syntyperäisten luotujen olentojen luokat ovatkin melko erilaisia. Ei ole kahta paikallisuniversumia, joita hallinnoisivat tai asuttaisivat kaikissa suhteissa identtiset kaksoisalkuperää olevat, siellä syntyneet olennot. Näiden luontaisista ominaisuuksista puolet on jokaisessa superuniversumissa jokseenkin samanlaista, siksi että ne juontuvat yhdenmukaisista Luovista Hengistä, toinen puoli sen sijaan vaihtelee, koska se juontuu keskenään eroavista Luoja-Pojista. Mutta tällainen erilaisuus ei ole tunnusomaista niille luoduille, jotka polveutuvat vain Luovasta Hengestä, tai niille muualta tuotetuille olennoille, jotka ovat kotoisin keskusuniversumista tai superuniversumeista.
21:2.11 (237.1) Kun Mikael-Poika on poissa universumistaan, sen hallitusta johtaa tämän universumin esikoisolento, Kirkas Aamutähti, paikallisuniversumin toimeenpanopäällikkö. Päivien Yhdistyneen antama neuvonta ja tuki on tällaisina aikoina korvaamatonta. Poissaolojensa ajaksi Luojanpoika kykenee siirtämään asutuissa maailmoissa ja kuolevaisten lastensa sydämessä vaikuttavan hengellisen läsnäolonsa ylivalvonnan Äiti-Henkikumppanilleen. Ja paikallisuniversumin Äiti-Henki pysyy aina sen päämajassa. Sieltä hän ulottaa vaalivan huolenpitonsa ja hengellisen hoivansa tällaisen evolutionaarisen toimipiirin kaukaisimpiinkin osiin.
21:2.12 (237.2) Luoja-Pojan henkilökohtainen läsnäolo paikallisuniversumissaan ei ole vakiintuneen aineellisen luomuksen kitkattomalle asiainhoidolle välttämätöntä. Nämä Pojat voivat matkustaa Paratiisiin, ja silti heidän universuminsa kiertävät edelleen avaruudessa. He voivat luovuttaa valtansa ohjakset ruumiillistuakseen ajallisuuden lapsiksi, ja silti heidän maailmansa pyörivät yhä kukin oman keskuksensa ympäri. Mikään aineellinen organisaatio ei ole riippumaton Paratiisin absoluuttisen gravitaation otteesta eikä siitä kosmisesta ylivalvonnasta, joka juontuu Kvalifioimattoman Absoluutin avaruusläsnäolosta.
21:3.1 (237.3) Paratiisin-Kolminaisuuden suostumuksella ja asianomaista superuniversumia valvovan Valtiashengen vahvistuksella Luoja-Pojalle annetaan tietty alue avaruudesta. Tällaisen toimenpiteen tuloksena syntyy fyysinen omistusoikeus, kosminen arenti. Mutta Mikael-Pojan kohoaminen tästä alkuvaiheisesta ja omarajoitteisesta hallitsijanvallan asteesta itse ansaitusta suvereenisuudesta muodostuvaan kokemusperäiseen korkeimmuuteen on tulos hänen omista henkilökohtaisista kokemuksistaan universumin luomistyössä ja hänen ruumiillistuneena tapahtuneesta lahjoittautumisestaan. Lahjoittautumisella ansaitun suvereenisuutensa saavuttamiseen saakka hän hallitsee Universaalisen Isän sijaishallitsijana.
21:3.2 (237.4) Luoja-Poika voisi milloin tahansa vaatia täyttä suvereenisuutta henkilökohtaisen luomistyönsä suhteen, mutta viisautta osoittaen hän ei sitä tee. Jos hän ottaisi käsiinsä ansaitsemattoman korkeimman hallitsijanvallan, ennen kuin hän on käynyt läpi luotuna lahjoittautumisen vaiheet, hänen paikallisuniversumistaan vetäytyisivät pois ne Paratiisin persoonallisuudet, jotka pitävät sitä asuinpaikkanaan. Mutta sellaista ei ole missään ajallisuuden ja avaruuden luomistuloksessa koskaan tapahtunut.
21:3.3 (237.5) Luojan aseman tosiasia antaa ymmärtää, että suvereenisuus on täysimääräistä, mutta Mikaelit katsovat paremmaksi, että he ansaitsevat sen kokemuksellista tietä, sillä silloin he säilyttävät mahdollisuuden toimia yhteistyössä kaikkien paikallisuniversumin hallintoon liitettyjen Paratiisin-persoonallisuuksien kanssa. Emme tiedä yhdestäkään Mikaelista, joka olisi koskaan menetellyt toisin. Mutta he kaikki voisivat niin tehdä, sillä he ovat kiistämättömästi vapaatahtoisia Poikia.
21:3.4 (237.6) Luoja-Pojan suvereenisuus paikallisuniversumissa käy kuuden, mahdollisesti seitsemän, kokemuksellisen julkitulovaiheen läpi. Nämä ilmaantuvat seuraavassa järjestyksessä:
21:3.5 (237.7) 1. Alkuvaiheen sijaishallitsijasuvereenisuus – Luoja-Pojan yksinään harjoittama tilapäinen toimivalta, ennen kuin hänen kumppaninaan oleva Luova-Henki on saanut persoonalliset ominaispiirteet.
21:3.6 (237.8) 2. Yhteinen sijaishallitsijasuvereenisuus – paratiisillisen parin yhteishallinto, sen jälkeen kun Universumin Äiti-Henki on saanut persoonallisuuden.
21:3.7 (238.1) 3. Enentyvä sijaishallitsijasuvereenisuus – Luoja-Pojan lisääntyvä toimivalta hänen luotuna olentona tapahtuvan seitsemän lahjoittautumisensa kuluessa.
21:3.8 (238.2) 4. Korkein suvereenisuus – seitsemän lahjoittautumisen päätökseen saattamisesta seuraava vakiintunut toimivalta. Nebadonissa tämä korkein suvereenisuus on peräisin Mikaelin Urantialla tapahtuneen lahjoittautumisen päätökseen saattamisen ajoilta. Se on nyt jatkunut teidän planeettakohtaisen ajanlaskunne mukaan hieman yli tuhat yhdeksänsataa vuotta.
21:3.9 (238.3) 5. Enentyvä korkein suvereenisuus – edistynyt hallintosuhde, joka versoo siitä, että luotujen olentojen asuttamien maailmojen enemmistö asettuu valoon ja elämään. Tämä vaihe kuuluu teidän paikallisuniversuminne tapauksessa vielä saavuttamattomaan tulevaisuuteen.
21:3.10 (238.4) 6. Kolminaisuussuvereenisuus – jota harjoitetaan, sen jälkeen kun koko paikallisuniversumi on siirtynyt valoon ja elämään.
21:3.11 (238.5) 7. Paljastumaton suvereenisuus – vastaiseen universumiaikakauteen kuuluvat, tuntemattomat hallintosuhteet.
21:3.12 (238.6) Vastaanottaessaan projisoidun paikallisuniversumin alkuvaiheen sijaishallitsijan suvereenisuuden Luoja-Mikael vannoo valassaan Kolminaisuudelle, että hän omaksuu korkeimman suvereenisuuden vasta luodun hahmossa suoritettujen seitsemän lahjoittautumisen päätteeksi, ja sitten kun superuniversumin valtiaat ovat ne vahvistaneet. Mutta ellei Mikael-Poika niin tahtoessaan voisi ottaa käsiinsä tällaista ansaitsematonta hallitsijanvaltaa, ei olisi mitään mieltä vannoa päinvastaista tarkoittavaa valaa.
21:3.13 (238.7) Jo lahjoittautumista edeltävinä aikoina Luoja-Poika hallitsee aluettaan lähes ylivertaisena, mikäli sen missään osassa ei ilmene eriseuraisuutta. Hallitsijanvallan rajoittuneisuus ei kenties tulisi ilmikään, ellei suvereenisuutta koskaan uhmattaisi. Lahjoittautumattoman Luoja-Pojan harjoittama suvereenisuus sellaisessa universumissa, jossa ei esiinny kapinointia, ei ole yhtään sen suurempi kuin suvereenisuus universumissa, jossa kapinointia esiintyy, mutta ensiksi mainitussa tapauksessa suvereenisuutta koskevat rajoitukset eivät tule ilmi, kun jälkimmäisessä ne taas tulevat.
21:3.14 (238.8) Milloin ikinä Luoja-Pojan auktoriteettia tai hallintoa uhmataan, sitä vastaan hyökätään tai se vaarannetaan, hän on iäksi sitoutunut ylläpitämään luomistulostaan, suojelemaan ja puolustamaan sitä ja – tarpeen tullen – voittamaan henkilökohtaisen luomuksensa takaisin. Näille Pojille voivat tuottaa vaikeuksia ja heitä voivat ahdistella vain heidän itsensä luomat tai heidän itsensä valitsemat korkeammat olennot. Voisi päätellä, että ”korkeammat olennot”, ne, jotka ovat peräisin paikallisuniversumia ylemmiltä tasoilta, kuuluisivat varsin epätodennäköisesti niiden joukkoon, jotka aiheuttavat Luoja-Pojalle vaikeuksia, ja se onkin totta. Mutta halutessaan nämä kyllä voisivat niin tehdä. Hyve on persoonallisuudessa tahdonvaraista, vanhurskaus ei ole vapaatahtoisissa luoduissa automaattista.
21:3.15 (238.9) Ennen elämänsä lahjoittautumisjakson päättämistä Luoja-Poika hallitsee tietyllä omarajoitteisella suvereenisuudella, mutta lahjoittautumispalvelunsa päätettyään hän hallitsee sen kiistämättömän kokemuksen nojalla, jonka hän on moninaisten luotujensa muodossa ja hahmossa saavuttanut. Kun Luoja on seitsemän kertaa oleskellut luotujensa keskuudessa, kun lahjoittautumisvaihe on ohitse, silloin hän on vakiinnuttanut asemansa universumin korkeimpana vallankäyttäjänä, hänestä on tullut Mestari-Poika, täysivaltainen ja korkein hallitsija.
21:3.16 (238.10) Menetelmään, jolla paikallisuniversumin korkein hallitsijanvalta saavutetaan, kuuluvat seuraavat seitsemän kokemuspohjaista askelmaa:
21:3.17 (238.11) 1. Kokemalla tapahtuva olemassaolon seitsemän luodun olennon tason läpikäyminen. Tämä tapahtuu ruumiillistuneena suoritetun lahjoittautumisen menetelmällä siten, että lahjoittautuminen toteutuu niiden olentojen hahmossa, joiden tasosta kulloinkin on kysymys.
21:3.18 (238.12) 2. Kokemalla tapahtuva vihkiytyminen Paratiisin-Jumaluuden seitsenkertaisen tahdon jokaiseen vaiheeseen, siten kuin tämä Jumaluus personoituu Seitsemässä Valtiashengessä.
21:3.19 (239.1) 3. Luotujen olentojen tason jokaisen seitsemän kokemuksen läpikäynti niin, että samanaikaisesti toteuttaa yhden seitsemästä Paratiisin-Jumaluuden tahtoon vihkiytymisestä.
21:3.20 (239.2) 4. Sen, millaista on luodun elämä, silloin kun se on parhaimmillaan, kokemukseen perustuva julkituominen Paratiisin-Jumaluudelle ja kaikille universumin älyllisille olennoille.
21:3.21 (239.3) 5. Jokaisella luotunaolemisensa tasolla kokemuksellisesti tapahtuva Jumaluuden seitsenkertaisen tahdon jonkin vaiheen paljastaminen lahjoittautumisen kohteena olevalle tasolle ja koko universumille.
21:3.22 (239.4) 6. Kokemuksellisesti tapahtuva seitsenkertaisen luotuna olentona olemisen kokemuksen yhdistäminen siihen seitsenkertaiseen kokemukseen, joka merkitsee omistautumista Jumaluuden olemuksen ja tahdon paljastamiseen.
21:3.23 (239.5) 7. Uuden ja korkeamman suhteen saavuttaminen Korkeimpaan Olentoon. Tämän Luojana ja luotuna olemisen kokemuksen kaikkinaisuuden jälkivaikutus lisää Korkeimman Jumalan superuniversumireaalisuutta ja Kaikkivaltiaan Korkeimman ajallis-avaruudellista suvereenisuutta sekä todellistaa Paratiisin-Mikaelin korkeimman suvereenisuuden paikallisuniversumiin nähden.
21:3.24 (239.6) Paikallisuniversumin suvereenisuuskysymyksen selvittäessään Luoja-Poika ei osoita vain omaa hallitsemiskelpoisuuttaan, vaan hän paljastaa myös Paratiisin Jumaluuksien olemuksen ja ilmentää heidän seitsenkertaista suhtautumistaan. Kysymys on Isän ensisijaisuuden ymmärtämisestä finiittisellä taholla ja luodun olennon sille osoittamasta arvostuksesta, kun Luoja-Poika antautuu arvaamattomaan yritykseen ja myöntyy omaksumaan luotujensa hahmon ja kokemukset. Nämä primaariset Paratiisin-Pojat ovat Isän rakastavan olemuksen ja hyvää tahtovan arvovallan todellisia paljastajia, sen saman Isän, joka yhdessä Pojan ja Hengen kanssa on kaikkialla universumin maailmoissa kaiken vallan, persoonallisuuden ja hallinnon universaalinen alkulähde.
21:4.1 (239.7) Lahjoittautuvat Luoja-Pojat kuuluvat seitsemään eri ryhmään, ja heidät on luokiteltu tällä tavoin sen mukaan, montako kertaa he ovat lahjoittautuneet maailmojensa luoduille olennoille. Heidän piiriinsä kuuluu niitä, joilla on vasta ensimmäinen kokemus, ja sen jälkeen viiden asteittain etenevän, lahjoittautumista merkitsevän, lisäsfäärin kautta he tulevat siihen, että he saavuttavat seitsemännen ja lopullisen luotu–Luoja-kokemusta merkitsevän episodin.
21:4.2 (239.8) Avonaalien lahjoittautumiset tapahtuvat aina lihallisen olennon hahmossa, mutta Luoja-Pojan seitsemän lahjoittautumista käsittävät hänen ilmestymisensä olemassaolon seitsemällä luodun olennon tasolla, ja ilmestymiset liittyvät Jumaluuden tahdon ja olemuksen seitsemän primaarisen ilmentymän julkituomiseen. Kaikki Luoja-Pojat käyvät poikkeuksetta läpi tämän seitsemän kertaa tapahtuvan itsensä luoduille lapsilleen antamisen, ennen kuin he ottavat haltuunsa vakiintuneen ja korkeimman hallintovallan itse luomiinsa universumeihin nähden.
21:4.3 (239.9) Vaikka nämä seitsemän lahjoittautumista ovat eri sektoreissa ja universumeissa erilaisia, niihin kuuluu silti aina yksi tutkimusmatka, joka suoritetaan kuolevaisena tapahtuvan lahjoittautumisen muodossa. Viimeisessä lahjoittautumisessaan Luoja-Poika ilmestyy jonkin asutetun maailman korkeamman kuolevaisrodun yhtenä jäsenenä, tavallisesti sen ryhmän jäsenenä, joka on saanut laajimman perimän Aatamin rotuominaisuuksia. Planeetalle on tätä ennen tuotu Aatamin sukukunta kohentamaan sen eläimestä polveutuvien kansojen fyysistä tilaa. Vain kerran lahjoittautuvana Poikana elämänsä seitsenosaisen vaiheen kuluessa Paratiisin-Mikael syntyy naisesta, kuten teidän kirjoituksenne kertovat Betlehemin lapsesta. Vain kerran hän elää ja kuolee evolutionaaristen tahdollisten olentojen alimman luokan jäsenen hahmossa.
21:4.4 (239.10) Jokaisen lahjoittautumisensa jälkeen Luoja-Poika nousee ”Isän oikealle puolelle” saamaan Isän hyväksymisen lahjoittautumiselleen ja vastaanottamaan ohjeita universumipalvelun seuraavan vaiheen valmistelemiseksi. Seitsemännen ja lopullisen lahjoittautumisen jälkeen Luoja-Poika saa Universaaliselta Isältä korkeimman toimi- ja käskyvallan omaan universumiinsa nähden.
21:4.5 (240.1) On merkillepantavaa, että se jumalallinen Poika, joka viimeksi ilmestyi planeetallanne, oli Paratiisin Luoja-Poika, ja hän oli suorittanut jo kuusi vaihetta lahjoittautumisista koostuvasta elämänjaksostaan, niinpä hän, kun hän hellitti tietoisen otteensa Urantialla tapahtuneesta ruumiillistuneena eletystä elämästään, saattoikin sanoa, ja hän myös sanoi: ”Se on täytetty” – se oli kirjaimellisesti täytetty. Hänen Urantialla tapahtunut kuolemansa päätti hänen lahjoittautumisista koostuneen elämänjaksonsa; se oli viimeinen vaihe hänen täyttäessään Paratiisin Luoja-Pojan pyhää valaa. Ja tällaisen kokemuksen hankittuaan nämä Pojat ovat korkeimpia universuminhallitsijoita. Enää he eivät hallitse Isän sijaishallitsijoina, vaan omalla oikeudellaan ja omissa nimissään ”Kuningasten Kuninkaana ja Herrojen Herrana”. Muutamin tässä mainituin poikkeuksin nämä seitsenkertaisesti lahjoittautuneet Pojat ovat asuinuniversumeissaan ehdottomasti korkeimpia. Mitä tulee hänen paikallisuniversumiinsa, niin ”kaikki valta taivaassa ja maan päällä” on siirretty tälle voittoisalle ja kruunatulle Mestari-Pojalle.
21:4.6 (240.2) Kun Luoja-Pojat ovat saattaneet päätökseen lahjoittautumisvaiheensa, heitä pidetään erillisenä yhteisönä, seitsenkertaisina Mestari-Poikina. Persoonaltaan Mestari-Pojat ovat täysin Luoja-Poikien kaltaisia, mutta he ovat läpikäyneet niin ainutlaatuisen lahjoittautumiskokemuksen, että heitä pidetään yleisesti eri luokkaan kuuluvina. Kun Luoja katsoo hyväksi toteuttaa lahjoittautumisen, niin sen seurauksena tapahtuu väistämättä todellinen ja pysyvä muutos. On totta, että lahjoittautuva Poika on yhä ja kaikesta huolimatta Luoja, mutta hän on liittänyt olemukseensa luodun olennon kokemuksen, mikä siirtää hänet ainiaaksi pois Luoja-Pojan jumalalliselta tasolta ja korottaa hänet Mestari-Pojan kokemukselliselle tasolle, Mestari-Pojan, joka on täydelleen ansainnut oikeuden vallita universumia ja hallita sen maailmoja. Tällaisiin olentoihin sisältyy kaikki se, mikä voidaan saada jumalallisilta vanhemmilta ja kaikki, mikä on saatavissa täydellistyneen luodun kokemuksesta. Miksi ihmisen siis pitäisi valitella alhaista syntyperäänsä ja pakollista evolutionaarista elämänvaihettaan, kun itse Jumalienkin pitää suoriutua vastaavankaltaisesta kokemuksesta, ennen kuin heidät katsotaan kokemuksellisessa mielessä arvollisiksi ja päteviksi käyttämään lopullista ja täysimääräistä hallintovaltaa oman universuminsa toimipiireihin nähden!
21:5.1 (240.3) Mestari-Mikaelin valta on rajoittamaton, koska se juontuu koetusta yhteydestä Paratiisin-Kolminaisuuteen; se on kiistämätön, koska se juontuu tosipohjaisesta kokemuksesta siitä, mitä on olla tällaisen vallan alaisena luotuna olentona. Seitsenkertaisen Luoja-Pojan suvereenisuus on luonteeltaan korkeinta siksi, että se:
21:5.2 (240.4) 1. Sisältää seitsenkertaisena Paratiisin-Jumaluuden näkökannan.
21:5.3 (240.5) 2. Käsittää seitsenkertaisena ajallis-avaruudellisten luotujen asenteen.
21:5.4 (240.6) 3. On täydellinen synteesi Paratiisin asennoitumisesta ja luodun asenteesta.
21:5.5 (240.7) Tämä kokemuspohjainen suvereenisuus käsittää näin ollen kaiken Korkeimpaan Olentoon huipentuvan Seitsenkertaisen Jumalan jumaluudesta. Ja seitsenkertaisen Pojan henkilökohtainen suvereenisuus on joskus täydellistyvän Korkeimman Olennon tulevan suvereenisuuden kaltaista, suvereenisuuden, joka nykyisellään käsittää Paratiisin-Kolminaisuuden vallan ja auktoriteetin täysimmän mahdollisen sisällyksen, sellaisena kuin se on ilmennettävissä kyseisten ajallis-avaruudellisten rajojen puitteissa.
21:5.6 (240.8) Kun Mikael-Poika saavuttaa paikallisuniversumia koskevan korkeimman suvereenisuutensa, hän menettää kykynsä ja mahdollisuutensa luoda kulumassa olevana universumiaikakautena kokonaan uudentyyppisiä luotuja olentoja. Mutta se, että Mestari-Poika menettää kykynsä panna alulle kokonaan uusia olentoluokkia, ei millään muotoa vaikuta työhön, jota tehdään jo rakentuneen ja kehkeytymisprosessissa olevan elollisuuden edelleen muokkaamiseksi; tämä laaja universumievoluution ohjelma jatkuu keskeytyksettä tai supistuksetta. Mestari-Pojan hankkima korkein suvereenisuus tuo mukanaan vastuun henkilökohtaisesta antautumisesta vaalimaan ja hoivaamaan sellaista, mikä on jo suunniteltu ja luotu, ja sellaista, minkä myöhemmässä vaiheessa tuottavat ne, jotka on tällä tavoin suunniteltu ja luotu. Näin saattaa aikanaan kehittyä miltei loputon erilaisten olentojen evoluutio, mutta Mestari-Pojasta suoraan ei enää tämän jälkeen saa alkuaan mikään älyllisen olennon täysin uusi kaava tai tyyppi. Tämä on jokaisessa paikallisuniversumissa sen vakiintuneen hallinnon ensimmäinen vaihe, sen alku.
21:5.7 (241.1) Seitsemän kertaa lahjoittautuneen Pojan nostaminen universuminsa ehdottomaan hallitsijanvaltaan merkitsee aikakausia jatkuneen epävarmuuden ja verrattaisen sekasorron lopun alkua. Tästä tapauksesta on seurauksena, että se, mitä ei joskus tulevina aikoina voida hengellistää, lasketaan lopulta hajalle; mitä ei joskus tulevaisuudessa saada koordinoitumaan kosmiseen todellisuuteen, sen kohtalona on tulla hävitetyksi. Kun loputtoman armon ja selittämättömän kärsivällisyyden varannot on käytetty loppuun maailmojen tahdollisten luotujen lojaalisuuden ja antaumuksen saavuttamiseksi, silloin puhuu oikeus ja vallitsee oikeamielisyys. Mitä armo ei kykene parantamaan, sen on oikeus lopulta hävittävä.
21:5.8 (241.2) Mestari-Mikaelit ovat omien paikallisuniversumiensa korkeimpia, sitten kun heidät on asetettu täysivaltaisiksi hallitsijoiksi. Heidän hallintovaltaansa koskevat harvat rajoitukset johtuvat tiettyjen voimien ja persoonallisuuksien kosmisesta ennalta olemassa olemisesta. Muuten nämä Mestari-Pojat ovat universumeissaan kaikkein korkeimpia auktoriteetin, vastuun ja hallinnollisen vallan suhteen; he ovat Luojia ja Jumalia, he ovat käytännöllisesti katsoen kaikissa asioissa korkeimpia. Tietyn universumin toiminnan osalta heidän viisauttaan ei ylitä kukaan eikä mikään.
21:5.9 (241.3) Tultuaan korotetuksi paikallisuniversumin vakiintuneen hallitsijan asemaan Paratiisin-Mikael määrää täysin kaikista muista hänen valtapiirissään toimivista Jumalan Pojista, ja hän saa hallita vapaasti sen käsityksensä mukaan, joka hänellä on omien maailmojensa tarpeista. Mestari-Poika voi tahtonsa mukaan muunnella asuttujen planeettojen hengellistä tuomiojärjestystä ja evolutionaarista mukautumista. Ja nämä Pojat laativat ja toteuttavat omien valintojensa mukaisia suunnitelmia kaikissa asioissa, jotka koskevat erityisiä planetaarisia tarpeita, eritoten kun kysymys on maailmoista, joissa he ovat oleskelleet luodun olennon hahmossa, ja vieläkin erityisemmin, silloin kun kysymys on maailmasta, jossa hän suoritti viimeisen lahjoittautumisensa, siitä planeetasta, jossa hän ruumiillistui kuolevaisen olennon hahmossa.
21:5.10 (241.4) Mestari-Pojat tuntuvat olevan täydellisessä kanssakäymisessä lahjoittautumismaailmojensa kanssa eikä vain niiden maailmojen kanssa, joissa he itse henkilökohtaisesti ovat käyneet, vaan kaikkien niiden maailmojen kanssa, joille Hallinnollinen Poika on lahjoittautunut. Tätä yhteyttä pitää yllä heidän oma hengellinen läsnäolonsa, Totuuden Henki, jonka he kykenevät ”vuodattamaan kaiken lihan päälle”. Nämä Mestari-Pojat pitävät myös yllä katkeamatonta yhteyttä kaiken olevaisen keskuksessa olevaan Iankaikkiseen Äiti-Poikaan. Heillä on myötätuntoinen suhtautumistapa, joka ulottuu korkeuksissa olevasta Universaalisesta Isästä ajallisuuden maailmojen planetaarista elämää edustaviin alhaissyntyisiin sukukuntiin.
21:6.1 (241.5) Kukaan ei voi olettaa lausuvansa lopullista sanaa käsiteltäessä paikallisuniversumien seitsenkertaisten Mestari-Hallitsijoiden olemusta ja kohtaloa. Silti me kaikki pohdiskelemme paljonkin näitä asioita. Meille on opetettu ja me uskomme, että kukin Paratiisin-Mikael on oman alkuperänsä muodostavien kaksinaisten jumaluuskäsitysten absoluutti. Näin ollen hänessä ruumiillistuu Universaalisen Isän ja Iankaikkisen Pojan infiniittisyyden aktuaalisia vaiheita. Mikaelien täytyy olla osittaisia suhteessa infiniittisyyden kaikkeuteen, mutta he ovat luultavasti absoluuttisia suhteessa siihen osaan infiniittisyyttä, jossa on kysymys heidän alkuperästään. Mutta tarkkaillessamme heidän työtään kulumassa olevan universumiaikakauden osalta emme havaitse mitään toimintaa, joka olisi jotakin enemmän kuin finiittistä; kaikkien mahdollisesti olemassa oleviksi oletettujen finiittisen tason ylittävien ominaisuuksien täytyy olla piileviä ja vielä paljastumattomia.
21:6.2 (242.1) Luotuina olentoina lahjoittautumista merkitsevien elämänvaiheiden suorittamisen ja korkeimpaan universumisuvereenisuuteen kohoamisen täytyy olla merkki täydellisestä vapautumisesta Mikaelien finiittisen toiminnan kapasiteetista, mitä seuraa finiittisyyden ylittävän palvelun mahdollistavan kapasiteetin ilmaantuminen. Sillä panemme tässä yhteydessä merkille, että tällaiset Mestari-Pojat ovat tämän jälkeen uudentyyppisten luotujen olentojen aikaansaamisen osalta rajoitettuja. Se on rajoitus, jonka tekee epäilemättä välttämättömäksi heidän finiittisyyden ylittävien potentiaaliensa vapautuminen.
21:6.3 (242.2) On varsin luultavaa, että nämä julkitulemattomat luojan kyvyt pysyvät koko nykyisen universumiaikakauden ajan piilevinä. Mutta uskomme, että joskus hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa, nyttemmin järjestyvien ulkoavaruuden universumien piirissä, seitsenkertaisen Mestari-Pojan ja seitsemännen asteen Luovan Hengen välillä vallitseva yhteys saattaa yltää palvelun absoniittisille tasoille, mihin liittyy uusien olevaisten, merkitysten ja arvojen ilmestyminen perimmäisen maailmankaikkeudellisen merkityksen omaavilla transsendentaalisilla tasoilla.
21:6.4 (242.3) Samoin kuin Korkeimmuuden Jumaluus on aktuaalistumassa kokemusperäisen palvelun johdosta, samoin ovat Luoja-Pojat saavuttamassa niiden Paratiisin-Jumaluuden potentiaalien henkilökohtaisen reaalistumisen, jotka ovat heidän tuntemattoman olemuksensa kätköissä. Urantialla ollessaan Kristus Mikael sanoi kerran; ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Ja uskomme, että ikuisuudessa Mikaeleiden on kirjaimellisesti määrä olla ”tie, totuus ja elämä” ja valaista iäti tietä kaikille maailmankaikkeuden persoonallisuuksille, tien johtaessa korkeimmasta jumalallisuudesta perimmäisen absoniittisuuden kautta ikuiseen jumaluuslopullisuuteen.
21:6.5 (242.4) [Esittänyt yksi Uversan Viisauden Täydellistäjistä.]
Urantia-kirja
Luku 22
22:0.1 (243.1) JUMALAN Pojiksi kutsuttujen olentojen ryhmiä on kolme. Alaslaskeutuvien ja ylösnousevien Poikien lisäksi on vielä kolmas ryhmä, joka tunnetaan Kolminaistettuina Jumalan Poikina. Kolminaistettu Poikien luokka jakaantuu kolmeen primaariseen alaryhmään sen mukaan, mistä alkulähteestä siihen kuuluvat monentyyppiset – paljastetut ja paljastamattomat – persoonallisuudet polveutuvat. Nämä primaariset alaryhmät ovat:
22:0.2 (243.2) 1. Jumaluuden kolminaistamat Pojat.
22:0.3 (243.3) 2. Kolminaisuuden syleilemät Pojat.
22:0.4 (243.4) 3. Luotujen kolminaistamat Pojat.
22:0.5 (243.5) Kaikille Kolminaistetuille Jumalan Pojille on alkuperästä riippumatta yhteistä kolminaistetuksi tulemisen kokemus, joko niin, että se on osa heidän alkuperäänsä, tai sitten jälkeenpäin saavutettua Kolminaisuuden syleilyn kokemuksena. Jumaluuden kolminaistamat Pojat jäävät näissä kertomuksissa paljastamatta. Siksi tämä esitys rajoittuu kuvailemaan kahta jäljelle jäävää ryhmää, eritoten Kolminaisuuden syleilemiä Jumalan Poikia.
22:1.1 (243.6) Kaikki Kolminaisuuden syleilemät pojat polveutuvat alun perin kahdesta tai yhdestä lähteestä, mutta Kolminaisuuden syleilyn jälkeen he omistautuvat iäksi Kolminaisuuden palvelukseen ja tehtäviin. Tähän joukkoon, sellaisina kuin heidät on paljastettu ja organisoitu superuniversumipalvelusta varten, kuuluu seitsemän persoonallisuuksien luokkaa:
22:1.2 (243.7) 1. Voimalliset Sanansaattajat.
22:1.3 (243.8) 2. Korkea-arvoiset.
22:1.4 (243.9) 3. Nimettömät ja Numerottomat.
22:1.5 (243.10) 4. Kolminaistetut Suojelijat.
22:1.6 (243.11) 5. Kolminaistetut Lähettiläät.
22:1.7 (243.12) 6. Taivaalliset Vartijat.
22:1.8 (243.13) 7. Ylhäisten Poikien Avustajat.
22:1.9 (243.14) Nämä seitsemän persoonallisuuksien ryhmää luokitellaan edelleen alkuperän, olemuksen ja toiminnan mukaan kolmeen pääjakautumaan: Perillepääsyn piiristä tulevat Kolminaistetut Pojat, Valikoinnin piiristä tulevat Kolminaistetut Pojat ja Täydellisyyden piiristä tulevat Kolminaistetut Pojat.
22:1.10 (244.1) Perillepääsyn Kolminaistetut Pojat – Voimalliset Sanansaattajat, Korkea-arvoiset sekä Nimettömät ja Numerottomat – ovat kaikki Ajatuksensuuntaajaan fuusioituneita ylösnousemuskuolevaisia, jotka ovat päässeet Paratiisiin ja Lopullisuuden Saavuttajakuntaan. Mutta he eivät ole finaliitteja; kun he ovat olleet Kolminaisuuden syleilyssä, heidän nimensä poistetaan finaliittien nimiluettelosta. Tähän luokkaan kuuluvat uudet pojat käyvät Havonan kehien päämajaplaneetoilla Päivien Ikuisten johdolla erityiset koulutuskurssit, jotka kestävät verrattain lyhyen ajanjakson. Sen jälkeen heidät osoitetaan Päivien Muinaisten palvelukseen seitsemässä superuniversumissa.
22:1.11 (244.2) Valikoituihin Kolminaistettuihin Poikiin kuuluvat Kolminaistetut Suojelijat ja Kolminaistetut Lähettiläät. Heidät värvätään niiden tiettyjen evolutionaaristen serafien ja niiden taivaaseen nostettujen keskiväliolentojen riveistä, jotka ovat kulkeneet Havonan läpi ja saavuttaneet Paratiisin, samoin kuin niiden tiettyjen Henkeen fuusioitujen ja Poikaan fuusioitujen kuolevaisten riveistä, jotka niin ikään ovat nousseet Valon ja Elämän Keskussaarelle. Sen jälkeen kun Paratiisin-Kolminaisuus on syleillyt Valikoidut Kolminaistetut Pojat ja kun he ovat käyneet läpi lyhyen koulutusjakson Havonassa, heidät osoitetaan Päivien Muinaisten hoveihin.
22:1.12 (244.3) Täydellisyyden Kolminaistetut Pojat. Taivaalliset Vartijat ja heidän kanssaan tasa-arvoiset Ylhäisten Poikien Avustajat muodostavat ainutlaatuisen kahdesti kolminaistettujen persoonallisuuksien ryhmän. He ovat luotujen kolminaistamia Paratiisi–Havonan persoonallisuuksien tai sellaisten täydellistyneitten ylösnousemuskuolevaisten poikia, jotka ovat kauan aikaa toimineet ansiokkaasti Lopullisuuden Saavuttajakunnan piirissä. Paratiisin-Kolminaisuus kolminaistaa (syleilee) uudelleen jotkut näistä luotujen kolminaistamista pojista, sen jälkeen kun he ovat olleet Seitsemän Valtiashengen Korkeimpien Toimeenpanijoiden palveluksessa ja sitten kun he ovat palvelleet Kolminaisuuden Opettaja-Poikien alaisuudessa. Tämän jälkeen heidät lähetetään Päivien Muinaisten hoveihin Taivaallisiksi Vartijoiksi tai Ylhäisten Poikien Avustajiksi. Täydellisyyden Kolminaistetut Pojat lähetetään superuniversumipalvelukseen suoraan ilman jatkokoulutusta.
22:1.13 (244.4) Kolminaisuudesta peräisin olevat kumppanimme – Viisauden Täydellistäjät, Jumalalliset Neuvonantajat ja Universaaliset Sensorit – ovat lukumäärältään muuttumattomia, mutta Kolminaisuuden syleilemien poikien määrä kasvaa jatkuvasti. Kaikkiin seitsemään Kolminaisuuden syleilemien poikien luokkaan kuuluvia on otettu jokaisen seitsemän superuniversumihallituksen jäseniksi, ja jokaisen superuniversumin palveluksessa heitä on täsmälleen sama määrä. Yhtäkään ei ole koskaan menetetty. Kolminaisuuden syleilemät olennot eivät ole koskaan harhautuneet; he saattavat tilapäisesti kompastella, mutta ketään ei ole koskaan tuomittu superuniversumihallitusten halveksunnasta. Perillepääsyn Pojat ja Valikoidut Pojat eivät ole koskaan horjuneet Orvontonin palveluksessa ollessaan, mutta Täydellisyyden Kolminaistetut Pojat ovat joskus erehtyneet arvioinneissaan ja sillä tavoin aiheuttaneet ohimenevää sekaannusta.
22:1.14 (244.5) Päivien Muinaisten johdolla kaikki seitsemän luokkaa toimivat varsin suuressa määrin itsehallinnollisina ryhminä. Heidän palvelunsa on laaja-alaista. Täydellisyyden Kolminaistetut Pojat eivät poistu siitä superuniversumista, jonka palveluksessa he ovat, mutta heidän kolminaistetut kumppaninsa samoilevat koko suuruniversumia ja matkaavat ajallisuuden ja avaruuden evolutionaarisista maailmoista ikuiselle Paratiisin Saarelle. He voivat toimia missä superuniversumissa hyvänsä, mutta niin toimiessaan he tekevät sen aina alkuperäisen nimityksensä mukaisen superhallituksen jäsenenä.
22:1.15 (244.6) On ilmeistä, että Kolminaisuuden syleilemät pojat on nimitetty vakinaisesti seitsemän superuniversumin palvelukseen. On varmaa, että tämä sijoitus on voimassa kulumassa olevan universumiaikakauden loppuun saakka, mutta meille ei ole koskaan ilmoitettu, että näin olisi ikuisesti.
22:2.1 (245.1) Voimalliset Sanansaattajat kuuluvat Kolminaistettujen Poikien ylösnousemukselliseen ryhmään. He ovat muuan niiden täydellistyneiden kuolevaisten luokka, joiden uskollisuus on joutunut koetteille kapinassa tai joiden henkilökohtainen lojaalisuus on osoitettu kestäväksi jollakin muulla vastaavankaltaisella tavalla. He kaikki ovat suoriutuneet jostakin universumiuskollisuuden ratkaisevasta kokeesta. Paratiisin-matkansa jossakin vaiheessa he pysyivät lujina ja uskollisina jouduttuaan kasvokkain ylempiensä epälojaalisuuden kanssa. Ja jotkut heistä jopa toimivat aktiivisesti ja lojaalisti tällaisten uskollisuutensa rikkoneiden johtajien sijaisina.
22:2.2 (245.2) Tällaisin uskollisuudesta ja antaumuksesta kertovin henkilökohtaisin ansioluetteloin nämä ylösnousemuskuolevaiset etenevät ajallisuuden pyhiinvaeltajien virran mukana Havonan läpi, he saavuttavat Paratiisin, valmistuvat sieltä, ja heidät otetaan Lopullisuuden Saavuttajakunnan jäsenyyteen. Sen jälkeen heidät kolminaistetaan Paratiisin-Kolminaisuuden salaisessa syleilyssä, ja jälkeenpäin heille annetaan valtakirja, jonka perusteella he liittyvät Päivien Muinaisten palvelukseen seitsemän superuniversumin hallitusten hallintotehtäviin.
22:2.3 (245.3) Jokaisen ylösnousemuskuolevaisen, jolla on kokemusta kapinasta ja joka toimii kapinatilanteessa lojaalisti, määränpäänä on päästä lopulta superuniversumipalvelun Voimalliseksi Sanansaattajaksi. Sama määränpää on jokaisella ylösnousemusluodulla, joka estää tehokkaasti tällaiset hairahtumisesta, pahuudesta tai synnistä johtuvat mullistukset. Sillä toimintaa, joka tähtää kapinan estämiseen tai jonka tarkoituksena on saada aikaan korkeammantyyppistä uskollisuutta universumikriisin aikana, pidetään jopa arvokkaampana kuin uskollisuutta, silloin kun joutuu kasvokkain jo puhjenneen kapinan kanssa.
22:2.4 (245.4) Vanhemmat Voimalliset Sanansaattajat valittiin niistä ajallisuuden ja avaruuden ylösnousemuskuolevaisista, jotka olivat varhaisempien Paratiisiin-saapujien joukossa. Monet heistä ovat kulkeneet Havonan läpi jo Grandfandan aikaan. Mutta Voimallisten Sanansaattajien ensimmäinen kolminaistus toimitettiin, vasta kun asianomaisten ehdokkaiden joukkoon kuului edustajia kaikista seitsemästä superuniversumista. Ja viimeiseen tähän luokkaan luettavaan ryhmään, joka pätevöitettiin Paratiisissa, kuului ylösnousevia pyhiinvaeltajia myös Nebadonin paikallisuniversumista.
22:2.5 (245.5) Paratiisin-Kolminaisuus syleilee Voimalliset Sanansaattajat seitsemänsadantuhannen ryhminä, niin että satatuhatta lähetetään kuhunkin superuniversumiin. Miltei biljoona Voimallista Sanansaattajaa on saanut tehtävän Uversasta, ja on hyvä syy uskoa, että heitä palvelee jokaisessa seitsemässä superuniversumissa täsmälleen sama määrä.
22:2.6 (245.6) Itse olen Voimallinen Sanansaattaja, ja urantialaisia saattaa kiinnostaa tieto, että kumppanini ja seuralaiseni kuolevaisena elämältäni ajalta selvisi niin ikään voittajana suuresta kokeesta ja että vaikka olimme monet kerrat ja pitkät ajanjaksot erillämme aikojenmittaisen, sisäänpäin kohti Havonaa suuntautuneen ylösnousemuksen kuluessa, silti meidät syleiltiin samassa seitsemänsadantuhannen ryhmässä, ja että Vicegeringtonin läpi matkatessamme vietimme aikaamme läheisessä ja rakastavassa kanssakäymisessä. Lopulta meille annettiin valtakirjamme ja meidät lähetettiin molemmat yhdessä Orvontonin Uversaan, ja varsin usein meidät lähetetään kaksistamme suorittamaan tehtäviä, jotka edellyttävät kahden Sanansaattajan palveluksia.
22:2.7 (245.7) Kaikkien muiden Kolminaisuuden syleilemien poikien tapaan Voimallisia Sanansaattajia määrätään tehtäviin, jotka voivat olla millä hyvänsä superuniversumitoimintojen tasolla. Superuniversumin heijastuspalvelun välityksellä he pitävät jatkuvaa yhteyttä päämajaansa. Voimalliset Sanansaattajat palvelevat superuniversumin kaikissa sektoreissa, ja he suorittavat tavan takaa tehtäväkäyntejä paikallisuniversumeihin ja jopa yksittäisiin maailmoihin, niin kuin minä teen käsillä olevassa tilanteessa.
22:2.8 (245.8) Superuniversumin oikeusistuimissa Voimalliset Sanansaattajat toimivat sekä yksilöiden että planeettojen puolustajina, aina kun nämä joutuvat oikeuden käsittelyyn. He avustavat myös Päivien Täydellisiä suursektoreiden asioiden johtamisessa. Ryhmänä heidän päätehtävänsä on toimia superuniversumien tarkkailijoina. Heidän asemapaikkoinaan ovat eri päämajamaailmat ja tärkeät yksittäiset planeetat. Tällöin he toimivat Päivien Muinaisten lähettäminä virallisina tarkkailijoina. Tällaisissa tehtävissä toimiessaan he palvelevat myös vierailunsa kohteina olevien sfäärien asioita johtavien viranomaisten neuvojina. Sanansaattajat ovat kuolevaisten etenemisjärjestelmän kaikissa vaiheissa aktiivisesti mukana. Kuolevaisista polveutuvien kumppaneidensa kanssa he pitävät huolen siitä, että superhallituksella säilyy läheinen ja persoonallinen kosketus alaslaskeutuvien Jumalan Poikien suunnitelmien kulloiseenkin tilanteeseen ja edistymiseen.
22:2.9 (246.1) Voimalliset Sanansaattajat ovat täysin tietoisia ylösnousemuksellisen elämänkaarensa kokonaisuudesta, ja juuri siksi he ovat niin peräti hyödyllisiä ja myötätuntoisia hoivaajia, ymmärtäväisiä sanansaattajia, sopivia palvelemaan missä tahansa avaruuden maailmassa ja ketä tahansa ajallisuuden luotua olentoa. Heti lihallisesta ruumiista vapautumisenne jälkeen voitte vapaasti ja kaiken ymmärtäen seurustella meidän kanssamme, sillä polveudumme kaikista roduista kaikissa avaruuden evolutionaarisissa maailmoissa, toisin sanoen niistä kuolevaisten sukukunnista, joiden jäsenissä asuu Ajatuksensuuntaaja ja jotka myöhemmin fuusioituvat tämän Suuntaajan kanssa.
22:3.1 (246.2) Korkea-arvoisiin, Perillepääsyn Kolminaistettujen Poikien toiseen ryhmään, ei kuulu muita kuin Suuntaajaan fuusioituneita ja kuolevaista alkuperää olevia olentoja. He ovat niitä täydellistyneitä kuolevaisia, jotka ovat koko taivaaseennousijan pitkän elämänvaiheensa ajan osoittaneet verratonta hallinnollista kyvykkyyttä ja tuoneet esille tavallisuudesta poikkeavaa nerokkuutta toimeenpanon alalla. He ovat avaruuden eloonjäävistä kuolevaisista erottuva hallinnollista kyvykkyyttä osoittava valiojoukko.
22:3.2 (246.3) Kussakin Kolminaisuus-kohtaamisessa kolminaistetaan seitsemänkymmentätuhatta Korkea-arvoista. Vaikka Nebadonin paikallisuniversumi onkin verraten nuori luomus, silläkin on jo edustajia tämän yhteisön äskettäin kolminaistetussa ryhmässä. Orvontonissa on nykyisellään yli kymmenen miljardia tällaista valtakirjan saanutta, taitavaa hallintopersoonallisuutta. Kaikkien muiden taivaallisten olentojen eri luokkien tapaan hekin pitävät päämajaansa Uversassa. Muiden Kolminaisuuden syleilemien poikien reservien tapaan heidänkin Uversassa sijaitseva reservinsä toimii Orvontonissa olevien heidän yhteisönsä jäsenten keskusjohtoelimenä.
22:3.3 (246.4) Korkea-arvoiset ovat rajoittamattomia hallintopersoonallisuuksia. He ovat Päivien Muinaisten kaikkialla läsnä olevia ja aina tehokkaita täytäntöönpanijoita. Heitä palvelee jokaisella sfäärillä, jokaisessa asutussa maailmassa, eli jokaisen seitsemän superuniversumin toiminnan jokaisessa vaiheessa.
22:3.4 (246.5) Oivallista hallintoviisautta ja epätavallista toimeenpanotaitoa omaavina nämä loistavat olennot ottavat tehtäväkseen edustaa oikeuden toteutumista superuniversumitribunaalien puolesta; he pitävät huolen siitä, että oikeus tapahtuu ja että väärinkäytökset evolutionaarisissa universumeissa oikaistaan. Jos maailmoja ja sfäärejä säädetyn kosmisen etenemistien mukaisesti noustessanne siis joskus sattuisi, että tulette haastetuiksi oikeuteen rangaistavista hairahduksista, on tuskin todennäköistä, että joutuisitte kärsimään epäoikeudenmukaisuutta, sillä syyttäjänne olisivat entisiä ylösnousemusluotuja, ja heille on omakohtaisesti tuttu jokainen askel uralla, jota olette kulkeneet ja jota olette kulkemassa.
22:4.1 (246.6) Nimettömät ja Numerottomat kuuluvat Perillepääsyn Kolminaistettujen Poikien kolmanteen ja viimeiseen ryhmään. He ovat niitä ylösnousemussieluja, jotka ovat kehittäneet palvontakyvyn sellaisiin ulottuvuuksiin, että se ylittää huomattavasti taidon, johon ajallisuuden ja avaruuden maailmoista tulevien evolutionaaristen rotujen mitkään pojat ja tyttäret pystyvät. Heille on kehittynyt sellainen hengellinen käsitys Universaalisen Isän ikuisesta tarkoitusperästä, että se verrattain laajassa määrin ylittää nimettyjen ja numeroitujen evolutionaaristen luotujen tästä asiasta omaaman käsityksen. Siksi heitä kutsutaan Nimettömiksi ja Numerottomiksi. Sananmukaisemmin käännettynä heidän nimensä olisi ”Nimen ja numeron yläpuolella olevat”.
22:4.2 (247.1) Paratiisin-Kolminaisuus syleilee tämän poikien yhteisön seitsemäntuhannen jäsenen ryhmissä. Uversan kirjoissa on yli sata miljoonaa tällaista Orvontoniin valtuutettua poikaa.
22:4.3 (247.2) Koska Nimettömät ja Numerottomat edustavat pelastuvien ihmisrotujen etevintä hengellistä ajattelua, niin he ovat erityisen päteviä jakamaan oikeutta ja esittämään mielipiteitä, kun kysytään hengellistä näkökantaa ja kun kokemus taivaaseennousijan elämänvaiheesta on oikeuden päätettävänä olevaan asiaan liittyvien kysymysten oikean ymmärtämisen kannalta oleellisen tärkeä. He ovat Orvontonin korkeimpia valamiehiä. Huonosti hoidettu valamiehistöjärjestelmä saattaa joissakin maailmoissa olla enemmän tai vähemmän oikeuden irvikuva, mutta Uversassa ja sen haaratribunaaleissa käytämme valamiestuomareina kehittyneen hengellisen mentaliteetin korkeinta tyyppiä edustavia olentoja. Oikeudenkäyttö on jokaisen hallitusjärjestelmän korkein tehtävä, ja ne, joille on uskottu valamiehistön päätöksen antaminen, tulisi valita kokeneimpien ja ymmärtäväisimpien yksilöiden ylevimpien ja jaloimpien edustajien joukosta.
22:4.4 (247.3) Ehdokkaiden valikoituminen Voimallisten Sanansaattajien, Korkea-arvoisten sekä Nimettömien ja Numerottomien kolminaistettaviin luokkiin on luontaista ja automaattista. Paratiisin valintamenetelmät eivät missään mielessä ole mielivaltaisia. Henkilökohtainen kokemus ja hengelliset arvot määräävät Perillepääsyn Kolminaistettujen Poikien henkilöstön kokoonpanon. Sellaiset olennot ovat toimivaltansa osalta tasa-arvoisia ja hallinnollisen statuksensa suhteen yhdenmukaisia, mutta heillä kaikilla on yksilöllisyys ja erilaisia luonteenpiirteitä. He eivät ole standardisoituja olentoja. Kaikki ovat ylösnousemuksellisen elämänvaiheensa aikaisten erottavien tekijöiden vuoksi ominaisuuksiltaan erilaisia.
22:4.5 (247.4) Perillepääsyn Kolminaistetuille Pojille on näiden kokemusperäisten tunnusmerkkien lisäksi yhteistä se, että heidät on kolminaistettu Paratiisin Jumaluuksien jumalallisessa syleilyssä. Niinpä he toimivat Kolminaisuuden Stationaaristen Poikien tasavertaisina työtovereina, sillä Kolminaisuuden syleily näyttää todellakin nostattavan tulevan ajan virrasta esille monia todellistumattomia luotujen olentojen potentiaaleja. Mutta tämä pätee kuitenkin vain siihen, mikä liittyy nykyiseen universumiaikakauteen.
22:4.6 (247.5) Tämä Poikien ryhmä huolehtii pääasiassa, muttei pelkästään, ajallisuudesta ja avaruudesta tulevien kuolevaisten ylösnousemusvaiheeseen liittyvistä palveluksista. Milloin tahansa kuolevaisen luodun näkökannasta on epävarmuutta, ratkaistaan kysymys vetoamalla ylösnousemukselliskomissioon, johon kuuluu Voimallinen Sanansaattaja, Korkea-arvoinen sekä Nimetön ja Numeroton.
22:4.7 (247.6) Te tätä viestiä lukevat kuolevaiset saatatte itse nousta Paratiisiin, päästä Kolminaisuuden syleilyyn ja jonakin kaukaisen tulevaisuuden hetkenä voitte tulla liitetyiksi Päivien Muinaisten palvelukseen jossakin seitsemästä superuniversumista ja saada jolloinkin tehtäväksenne avartaa totuuden julkituloa jollekin kehittyvälle asutetulle planeetalle, kuten minä nyt teen Urantialla.
22:5.1 (247.7) Kolminaistetut Suojelijat ovat Valikoituja Kolminaistettuja Poikia. Eivät vain teidän sukukuntanne ja muut eloonjäämisen arvoiset kuolevaiset kulje Havonan läpi, saavuta Paratiisia ja toisinaan päädy superuniversumin palvelukseen Kolminaisuuden Stationaaristen Poikien luo, vaan myös uskollisista serafisuojelijoistanne ja yhtä uskollisista keskivälikumppaneistanne saattaa tulla ehdokkaita saamaan samanlaisen Kolminaisuuden antaman tunnustuksen ja pääsemään samanlaiseen ylevään persoonallisuustavoitteeseen.
22:5.2 (248.1) Kolminaistetut Suojelijat ovat taivaaseen nousevia serafeja ja taivaaseen otettuja keskiväliolentoja, jotka ovat suoriutuneet Havonasta, saavuttaneet Paratiisin ja päässeet Lopullisuuden Saavuttajien jäsenyyteen. Sittemmin Paratiisin-Kolminaisuus syleili heidät ja heille annettiin kullekin tehtävänsä Päivien Muinaisten palveluksessa.
22:5.3 (248.2) Ylösnousevien serafien joukosta tulevat ehdokkaat Kolminaisuuden syleilyyn pääsemiseksi saavat tämän tunnustuksen oivallisesta yhteistyöstään jonkun sellaisen taivaaseen nousevan kuolevaisen kanssa, joka pääsi Lopullisuuden Saavuttajakuntaan ja joka sitten kolminaistettiin. Oma kuolevaisena viettämäni elämänvaiheen aikainen serafisuojelijani suoritti ylösnousemuksen kanssani, sittemmin hänet kolminaistettiin, ja hän kuuluu nyt Kolminaistetun Suojelijan ominaisuudessa Uversan hallitukseen.
22:5.4 (248.3) Sama koskee keskiväliolentoja; monet otetaan taivaaseen, siellä he saavuttavat Paratiisin, ja yhdessä serafien kanssa, ja samoista syistä, Kolminaisuus syleilee heidät, ja sitten heidät valtuutetaan Suojelijoiksi superuniversumeihin.
22:5.5 (248.4) Paratiisin-Kolminaisuus syleilee Kolminaistetut Suojelijat seitsemänkymmenentuhannen ryhmissä, ja yksi seitsemäsosa kustakin ryhmästä osoitetaan aina yhteen superuniversumiin. Orvontonin palveluksessa on nykyisellään vähän yli kymmenen miljoonaa tällaista luotettua ja korkea-arvoista Suojelijaa. He palvelevat Uversassa sekä suur- ja piensektoreiden päämajasfääreillä. Heidän ponnistelujaan auttaa useista miljardeista koostuva sekonafien ja muiden kyvykkäiden superuniversumipersoonallisuuksien joukko.
22:5.6 (248.5) Kolminaistetut Suojelijat aloittavat uransa suojelijoina, ja he jatkavat samassa ominaisuudessa superhallitusten tehtävissä. Tavallaan he ovat superuniversumihallitustensa viranhaltijoita, mutta he eivät ole tekemisissä yksilöiden kanssa, niin kuin Taivaalliset Vartijat. Kolminaistetut Suojelijat hoitavat ryhmiä koskevia asioita ja vaalivat kollektiivisia hankkeita. He ovat arkistojen, suunnitelmien ja instituutioitten suojelijoita; he työskentelevät eri hankkeista, persoonallisuusryhmistä, ylösnousemusprojekteista, morontiasuunnitelmista, universumihankkeista ja lukemattomista muista yrityksistä vastaavina luottamushenkilöinä.
22:6.1 (248.6) Kolminaistetut Lähettiläät ovat toinen Valikoitujen Kolminaistettujen Poikien luokka, ja Suojelija-kumppaniensa tavoin heidätkin valitaan kahdentyyppisten ylösnousevien luotujen ryhmistä. Eivät kaikki taivaaseen nousevat kuolevaiset ole Suuntaajaan eli Isään fuusioituneita, vaan toiset ovat Henkeen fuusioituneita, toiset ovat Poikaan fuusioituneita. Jotkut näistä Henkeen tai Poikaan fuusioituneista kuolevaisista saavuttavat Havonan ja pääsevät Paratiisiin. Näiden Paratiisiin nousseiden joukosta valitaan ehdokkaita Kolminaisuuden syleilyyn, ja aika ajoin heitä kolminaistetaan seitsentuhantisissa ryhmissä. Sen jälkeen heidät valtuutetaan toimimaan superuniversumeissa Päivien Muinaisten Kolminaistettuina Lähettiläinä. Uversan kirjoissa heitä on miltei puoli miljardia.
22:6.2 (248.7) Kolminaistetut Lähettiläät valitaan Kolminaisuuden syleiltäviksi heidän Havona-opettajiensa suositusten perusteella. He edustavat omien ryhmiensä etevimpiä mieliä ja ovat sen vuoksi pätevimpiä avustamaan superuniversumin hallitsijoita niiden maailmojen etujen ymmärtämisessä ja hoitamisessa, joista Henkeen fuusioituneet kuolevaiset ovat kotoisin. Poikaan fuusioituneet Lähettiläät ovat suureksi avuksi käsitellessämme ongelmia, jotka liittyvät Poikaan fuusioituvaan persoonallisuusluokkaan.
22:6.3 (248.8) Kolminaistetut Lähettiläät ovat Päivien Muinaisten emissaareja missä tahansa ja kaikissa tarkoituksissa, mille tahansa ja kaikille maailmoille tai universumeille oman asemapaikkansa superuniversumissa. He suorittavat erityisiä ja tärkeitä palveluksia piensektoreiden päämajoissa ja toimittavat lukemattomia vaihtelevansisältöisiä tehtäviä superuniversumissa. He ovat superhallitusten Kolminaistettujen Poikien hätätila- eli reservijoukko ja ovat sen vuoksi käytettävissä mitä moninaisimpiin tehtäviin. He ovat mukana superuniversumia koskevissa tuhansissa ja taas tuhansissa hankkeissa. Tätä on mahdotonta kuvailla ihmismielelle, koska Urantialla ei tapahdu mitään, mikä edes vähäisessä määrin vastaisi näitä toimintoja.
22:7.1 (249.1) En pysty aineelliselle mielelle täysin selvittämään, millainen on kokemus täydellisten ja täydellistyneiden hengellisten olentojen suurenmoisimmasta luomisteosta – kolminaistamistapahtumasta. Kolminaistamisen menetelmät kuuluvat Vicegeringtonin ja Solitaringtonin salaisuuksiin, ja ne ovat paljastettavissa vain niille ja vain niiden ymmärrettävissä, jotka ovat käyneet läpi nämä ainutlaatuiset kokemukset. Yksikään olento ei sen vuoksi kykene menestyksellisesti kuvailemaan ihmismielelle tämän ihmeellisen toimituksen luonnetta eikä tarkoitusta.
22:7.2 (249.2) Jumaluuksien lisäksi vain Paratiisi–Havonan persoonallisuudet ja tietyt kunkin finaliittikunnan jäsenet toimittavat kolminaistuksia. Paratiisin täydellisyyden erityisoloissa nämä verrattomat olennot voivat ryhtyä ainutlaatuiseen ja arvaamattomaan yritykseen antaakseen käsitteelle henkilöllisyyden, ja monesti he onnistuvatkin tuottamaan uuden olennon: luotujen kolminaistaman pojan.
22:7.3 (249.3) Ne kunnialla kruunatut luodut, jotka ryhtyvät näihin kolminaistamishankkeisiin, saavat osallistua vain yhteen tällaiseen kokemukseen, kun sen sijaan Paratiisin Jumaluuksien kohdalla ei näytä olevan mitään estettä sille, että he panevat toimeen kolminaistamistapahtumia jatkuvasti. Vain yhdessä suhteessa näyttää Jumaluutta koskevan rajoitus: Olemassa voi olla vain yksi Alkuperäinen ja Ääretön Henki, vain yksi Isä–Poika-yhdistymän yhteistahdon infiniittinen toimeenpanija.
22:7.4 (249.4) Paratiisin sivistyksen ja hengellisen kehityksen tietyt tasot saavuttaneet ylösnousemukselliset Suuntaajaan fuusioituneet kuolevaissyntyiset finaliitit kuuluvat niihin, jotka voivat yrittää luodun olennon kolminaistamista. Kuolevaisfinaliittien komppanioille myönnetään – silloin kun nämä ovat sijoitettuina Paratiisiin – lomaa Havonan ajanlaskun mukaan joka tuhannes vuosi. On olemassa seitsemän erilaista tapaa, joilla nämä finaliitit saavat mielensä mukaan viettää tämän velvollisuuksista vapaan jakson, ja yksi tällainen tapa on yhdessä jonkun finaliittitoverin tai jonkun Paratiisi–Havonan persoonallisuuden kanssa yrittää luodun olennon kolminaistamista.
22:7.5 (249.5) Jos kaksi kuolevaissyntyistä finaliittia Kokonaisuniversumin Arkkitehtien eteen astumalla tuo julki, että he ovat toisistaan riippumatta valinneet kolminaistettavaksi samansisältöisen käsitteen, Arkkitehdeillä on valtuudet oman harkintansa mukaan antaa määräys, joka sallii näiden kunnialla kruunattujen kuolevaissyntyisten ylösnousemuksellisten pidentää lomaansa ja vetäytyä joksikin ajaksi Paratiisin kansalaisten kolminaistamissektorille. Jos he tämän heille myönnetyn lomansa lopulla ilmoittavat yksin ja yhdessä päättäneensä tehdä paratiisillisen yrityksen sellaisen valikoidun ja omaperäisen käsitteen hengellistämiseksi, idealisoimiseksi ja aktualisoimiseksi, jota ei siihen mennessä ole kolminaistettu, silloin Valtiashenki Numero Seitsemän julkaisee määräyksen, joka antaa luvan tähän epätavalliseen hankkeeseen.
22:7.6 (249.6) Näissä lopputulokseltaan arvaamattomissa yrityksissä kuluu toisinaan uskomattoman paljon aikaa. Kokonainen aikakausi tuntuu kulkevan ohi, ennen kuin nämä uskolliset ja päättäväiset entiset kuolevaiset – ja toisinaan myös Paratiisi–Havonan persoonallisuudet – lopulta saavuttavat päämääränsä ja todellakin onnistuvat saattamaan aktuaalisesti olevaiseksi valitsemansa universaalista totuutta olevan käsitteen. Monet kerrat sattuu, ettei näiden antaumuksellisten parien osana olekaan menestys, vaan usein he myös epäonnistuvat, ja näin käy, vaikkei voida osoittaa heidän puoleltaan tapahtuneeksi mitään virhettä. Tällä tavoin epäonnistuvat kolminaistamisehdokkaat otetaan jäseniksi finaliittien erikoisryhmään. Sen jäsenet määritellään olennoiksi, jotka ovat ponnistelleet äärimmäisyyteen saakka ja kärsineet äärimmäisen pettymyksen. Kun Paratiisin Jumaluudet kolminaistamisen tarkoituksessa yhdistyvät, he onnistuvat aina, mutta joka kerta näin ei käy luotujen homogeeniselle parille, saman olentoluokan kahden jäsenen yhdistymisyritykselle.
22:7.7 (250.1) Jumalten kolminaistaessa uuden ja alkuperäisen olennon jumalallisten vanhempien jumaluuspotentiaali säilyy muuttumattomana; mutta kun ylevät luodut olennot toimeenpanevat tällaisen luomistapahtuman, tapahtuu toisena osapuolena olevan ja tapahtumaan osallistuvan yksilön persoonallisuudessa ainutlaatuinen muuntuminen. Luotujen kolminaistaman pojan kummastakin vanhemmasta tulee tietyssä mielessä hengellisesti yksi ja sama. Uskomme, että tämä tila – persoonallisuuden tiettyjen hengellisten vaiheiden kaksoisyhdistyminen – tulee mahdollisesti vallitsemaan siihen saakka, kunnes Korkeimman Olennon persoonallisuus on suuruniversumissa saavuttanut täydellisen ja loppuunsaatetun julkitulonsa.
22:7.8 (250.2) Luotujen kolminaistaman uuden pojan ilmaantumisen kanssa tapahtuu tämä kummankin vanhemman toimintaa koskeva hengellinen yhdistyminen. Kahdesta kolminaistavasta vanhemmasta tulee perimmäisellä toiminnallisella tasolla yksi. Kukaan maailmankaikkeuden luotu olento ei pysty täysin selittämään tätä hämmästyttävää ilmiötä; se on lähes jumalallinen kokemus. Kun Isä ja Poika yhdistyivät iäistääkseen Äärettömän Hengen, heistä tuli heidän tarkoituksensa toteuduttua välittömästi kuin yksi, ja aina siitä lähtien he ovat olleet yksi. Ja vaikka kahden luodun solmima kolminaistava liitto kuuluu samaan sarjaan kuin infiniittiset ulottuvuudet omaava Universaalisen Isän ja Iankaikkisen Pojan Jumaluuden täydellinen liitto, luotujen suorittaman kolminaistuksen jälkivaikutukset eivät kuitenkaan ole luonteeltaan ikuisia, vaan ne päättyvät kokemuksellisten Jumaluuksien faktuaalistumisen täysimääräistyttyä.
22:7.9 (250.3) Vaikka näiden luotujen kolminaistamien poikien vanhemmista universumitehtäviensä osalta tulee yksi, heitä pidetään Lopullisuuden Saavuttajakunnan kokoonpanon ja sen sekä Kokonaisuniversumin Arkkitehtien nimiluettelon kannalta kuitenkin jatkuvasti kahtena persoonallisuutena. Kulumassa olevan universumiaikakauden aikana kaikki kolminaistamisessa yhdistyneet vanhemmat ovat tehtävienjakoa ja toimintaa ajatellen toisistaan erottamattomissa; minne toinen menee, sinne menee toinenkin; mitä toinen tekee, sitä tekee toinenkin. Jos vanhempien kaksoisyhdistymässä on mukana kuolevainen (tai muu) finaliitti ja Paratiisi–Havonan persoonallisuus, nämä yhdistyneet vanhemmat eivät toimi yhdessä paratiisilaisten, havonalaisten eivätkä finaliittien kanssa. Tällaiset erilaista alkuperää olevien olentojen yhdistymät kerääntyvät samankaltaisista olennoista koostuvaksi erityisjoukoksi. Ja kaikissa kolminaistamisyhdistymissä – erilaista alkuperää olevien jäsenten tai muunlaisten jäsenten kesken – siihen kuuluvat vanhemman aseman omaavat olennot ovat tietoisia toisistaan, ja he voivat olla keskenään kanssakäymisissä. He kykenevät niin ikään suorittamaan tehtäviä, joihin kumpikaan ei tätä ennen olisi kyennyt.
22:7.10 (250.4) Seitsemällä Valtiashengellä on valta vahvistaa finaliittien ja Paratiisi–Havonan persoonallisuuksien välinen kolminaistava liitto, ja tällaiset sekaliitot ovat aina tuloksellisia. Näin aikaansaadut suurenmoiset luotujen kolminaistamat pojat edustavat käsitesisältöjä, jotka eivät sovellu sen kummemmin Paratiisin ikuisten luotujen kuin avaruuden ajallisten luotujenkaan käsitettäviksi. Siksi heistä tuleekin Kokonaisuniversumin Arkkitehtien suojatteja. Näissä tulevaisuuden näkymiin kuuluvissa kolminaistetuissa pojissa ruumiillistuu aatteita, ihanteita ja kokemusta, jotka ilmeisestikin liittyvät tulevaan universumiaikakauteen ja joilla ei sen vuoksi ole mitään välitöntä käytännön arvoa sen paremmin superuniversumien kuin keskusuniversuminkaan hallinnolle. Kaikkia näitä ajallisuuden lasten ja ikuisuuden kansalaisten ainutlaatuisia poikia pidetään reservissä Vicegeringtonissa, jossa he parhaillaan opiskelevat ajallisuuteen liittyviä käsityksiä ja ikuisuuteen kuuluvia realiteetteja sen sfäärin erityisellä sektorilla, joka on Luoja-Poikien yhteisön salaisten korkeakoulujen hallussa.
22:7.11 (251.1) Korkein Olento on kolmen jumaluusreaalisuuden vaiheen yhdistymä, nimittäin Korkeimman Jumalan, joka on Paratiisin-Kolminaisuuden tiettyjen finiittisten puolien yhdistymä; Kaikkivaltiaan Korkeimman, joka on suuruniversumin Luojien vallan yhdistymä; ja Korkeimman Mielen, joka on Kolmannen Lähteen ja Keskuksen sekä hänen rinnasteisolentojensa henkilökohtainen anti Korkeimman Olennon reaalisuuteen. Kolminaistamishankkeissaan keskusuniversumin ja Paratiisin ylevät luodut ovat mukana kolminaisessa Korkeimmuuden Jumalan tutkimisessa, mistä on seurauksena luotujen kolminaistamien poikien kolmen yhteisön ilmaantuminen:
22:7.12 (251.2) 1. Ylösnousemuksellisten kolminaistamat Pojat. Finaliitit pyrkivät luomisponnistuksissaan kolminaistamaan tiettyjä Kaikkivaltiaan Korkeimman käsitteellisiä realiteetteja, jotka he ovat ajallisuuden ja avaruuden läpi tapahtuneen, Paratiisiin suuntautuneen ylösnousemuksensa kuluessa kokemusperäisesti saavuttaneet.
22:7.13 (251.3) 2. Paratiisilaisten ja havonalaisten kolminaistamat Pojat. Paratiisin kansalaisten ja havonalaisten luomisponnistukset saavat aikaan tiettyjen sellaisten Korkeimman Olennon ylevien hengellisten aspektien kolminaistumisen, jotka he ovat kokemuksen tietä saavuttaneet Perimmäisen ja Ikuisen rajoilla olevaa, korkeimpaakin korkeampaa taustaa vasten.
22:7.14 (251.4) 3. Tulevien aikojen kolminaistetut Pojat. Mutta kun finaliitti ja paratiisi-havonalainen yhdessä kolminaistavat uuden luodun, tämä yhteisyritys vaikuttaa Korkein–Perimmäisen Mielen tiettyihin vaiheisiin. Tuloksena olevat luotujen kolminaistamat pojat ovat superluodullisia. He edustavat Korkein–Perimmäisen Jumaluuden aktuaalisuuksia, joita ei ole muulla tavoin kokemuksellisesti saavutettu ja jotka sen vuoksi kuuluvat automaattisesti Kokonaisuniversumin Arkkitehtien toimipiiriin, nämä Arkkitehdit nimittäin ovat niiden olevaisten suojelijoita, jotka ylittävät nykyisen universumiaikakauden luomistyön rajat. Tulevien aikojen kolminaistetuissa pojissa ruumiillistuvat Korkein–Perimmäisen kokonaisuniversumia koskevan paljastumattoman toiminnan tietyt puolet. Emme tiedä suuriakaan näistä ajallisuuden ja ikuisuuden yhteisistä lapsista, mutta tiedämme toki paljon enemmän kuin, minkä saamme paljastaa.
22:8.1 (251.5) Tässä kertomuksessa tarkasteltujen, luotujen kolminaistamien poikien lisäksi on olemassa lukemattomia teille paljastamattomia luotujen kolminaistamien olentojen luokkia – erilaisia jälkeläisiä moninaisista seitsemän finaliittikunnan ja Paratiisi–Havonan persoonallisuuksien liitoista. Mutta kaikki nämä luotujen kolminaistamat olennot, paljastetut ja paljastamattomat, ovat saaneet persoonallisuutensa Universaaliselta Isältä.
22:8.2 (251.6) Kun uudet taivasmatkalaisten kolminaistamat ja Paratiisi–Havonan kolminaistamat pojat ovat vielä nuoria ja kouluttamattomia, useimmiten heidät lähetetään pitkiksi ajoiksi palvelemaan Äärettömän Hengen seitsemälle Paratiisin sfäärille, joilla he palvelevat Seitsemän Korkeimman Toimeenpanijan opissa. Jälkeenpäin Kolminaisuuden Opettaja-Pojat saattavat ottaa heidät hoiviinsa paikallisuniversumeissa tapahtuvaa jatkokoulutusta varten.
22:8.3 (251.7) Nämä ylevät ja kunnialla kruunatut luodullista alkuperää olevat ottopojat ovat Opettaja-Poikien oppipoikia ja oppilasavustajia, ja mitä tulee heidän luokitteluunsa, usein heidät luetaan tilapäisesti näiden Poikien riveihin. He saavat toimittaa ja he toimittavat monia ja kieltäymyksellisiä tehtäviä valitsemiensa ja palvelemiensa maailmojen hyväksi.
22:8.4 (251.8) Paikallisuniversumeissa olevat Opettaja-Pojat saattavat asettaa omia luotujen kolminaistamia suojattejaan ehdokkaiksi pääsemään Paratiisin-Kolminaisuuden syleilyyn. Palatessaan tästä syleilystä Täydellisyyden Kolminaistettuina Poikina he astuvat Päivien Muinaisten palvelukseen seitsemässä superuniversumissa. Se on tämän kahdesti kolminaistettujen olentojen ainutlaatuisen ryhmän tällä haavaa tiedossa oleva määränpää.
22:8.5 (252.1) Eivät kaikki luotujen kolminaistamat pojat ole Kolminaisuuden syleilemiä, vaan monista tulee Paratiisin Seitsemän Valtiashengen, superuniversumien Heijastavien Henkien ja paikallisluomusten Äiti-Henkien työtovereita ja suurlähettiläitä. Toiset saattavat ottaa vastaan ikuisella Saarella suoritettavia erityistehtäviä. Ja toiset saattavat ryhtyä erityispalveluun Isän salaisissa maailmoissa ja Hengen Paratiisi-sfääreillä. Ja lopulta monet löytävät tiensä Kolminaistettujen Poikien yhteisjoukkoihin Havonan sisäkehällä.
22:8.6 (252.2) Lukuun ottamatta Täydellisyyden Kolminaistettuja Poikia ja niitä, jotka kerääntyvät Vicegeringtoniin, jokaisen luotujen kolminaistaman pojan korkein määränpää näyttää olevan liittyminen Kolminaistettujen Finaliittien Joukkokuntaan, joka on yksi Paratiisin seitsemästä Lopullisuuden Saavuttajakunnasta.
22:9.1 (252.3) Paratiisin-Kolminaisuus syleilee luotujen kolminaistamat pojat seitsentuhantisissa ryhmissä. Nämä täydellistyneiden ihmisten ja Paratiisi–Havonan persoonallisuuksien kolminaistamat jälkeläiset saavat Jumaluuksilta yhtäläisen syleilyn, mutta heidät osoitetaan superuniversumeihinsa sen mukaisesti, mitä heidän entiset kouluttajansa, Kolminaisuuden Opettaja-Pojat, suosittelevat. Ne, joiden palvelu oli hyväksyttävämpää, valtuutetaan Ylhäisten Poikien Avustajiksi; ne, joiden suoritus ei ollut ihan yhtä oivallinen, nimitetään Taivaallisiksi Vartijoiksi.
22:9.2 (252.4) Kun nämä ainutlaatuiset olennot ovat olleet Kolminaisuuden syleilyssä, heistä tulee arvokkaita lisäjäseniä superuniversumien hallituksiin. He ovat perehtyneet taivaaseennousijoiden elämänvaiheen asioihin, ei omakohtaisen ylösnousemuksen perusteella, vaan tuloksena palvelusta, jonka he suorittivat Kolminaisuuden Opettaja-Poikien mukana avaruuden maailmoissa.
22:9.3 (252.5) Orvontoniin on saanut valtakirjan miltei miljardi Taivaallista Vartijaa. Etupäässä heitä on nimitetty Päivien Täydellisten hallintoon suursektoripäämajoihin, ja he saavat pätevää apua Poikaan fuusioituneiden ylösnousemuksellisten luokalta.
22:9.4 (252.6) Taivaalliset Vartijat ovat Päivien Muinaisten oikeusistuinten virkailijoita, jotka toimivat oikeusistuinten lähetteinä ja superuniversumihallitusten eri tribunaalien antamien haasteiden ja päätösten perilletoimittajina. He suorittavat tarpeelliset pidätykset Päivien Muinaisten puolesta. He lähtevät Uversasta noutamaan olentoja, joiden läsnäolo on tarpeen superuniversumin tuomareiden edessä. He panevat täytäntöön määräykset minkä tahansa superuniversumipersoonallisuuden pidättämisestä. He myös saattavat Henkeen fuusioituneita paikallisuniversumien kuolevaisia, silloin kun näiden läsnäolo jostakin syystä on tarpeellinen Uversassa.
22:9.5 (252.7) Taivaallisilla Vartijoilla ja heidän kumppaneillaan, Ylhäisten Poikien Avustajilla, ei ole koskaan ollut Ajatuksensuuntaajaa. He eivät myöskään ole Henkeen eivätkä Poikaan fuusioituneita. Paratiisin-Kolminaisuuden syleily kuitenkin korvaa Täydellisyyden Kolminaistettujen Poikien fuusioitumattomuuden. Kolminaisuuden syleily saattaa vaikuttaa pelkästään siihen ideaan, joka personoituu luotujen kolminaistamassa pojassa, ja jättää syleillyn pojan muussa suhteessa entiselleen, mutta tällainen rajoitus toteutuu, vain kun näin on suunniteltu.
22:9.6 (252.8) Nämä kahdesti kolminaistetut pojat ovat ihmeteltäviä olentoja, mutteivät he ole yhtä monitaitoisia eivätkä yhtä luotettavia kuin heidän ylösnousemukselliset kumppaninsa. Heiltä puuttuu se valtava ja syvällinen henkilökohtainen kokemus, jonka muut tähän ryhmään kuuluvat pojat ovat hankkineet itse tosiasiallisesti avaruuden pimeistä maailmoista kirkkauteen kapuamalla. Me, joilla on takanamme ylösnousemuksellinen elämänvaihe, rakastamme heitä ja teemme kaiken voitavamme korvataksemme heidän vajavuuksiaan, mutta he saavat meidät tuntemaan iäti kiitollisuutta alhaisesta syntyperästämme ja kokemuskapasiteetistamme. Heidän halukkuutensa tiedostaa ja tunnustaa vajavaisuutensa universumiylösnousemukseen kuuluvien, koettavien realiteettien suhteen on jotain ylimaallisen kaunista ja – joskus – mitä liikuttavimmin säälittävää.
22:9.7 (253.1) Toisin kuin muut Kolminaisuuden syleilemät pojat Täydellisyyden Kolminaistetut Pojat ovat rajoitettuja, sillä heidän kokemuskapasiteettinsa on ajallisuuden ja avaruuden osalta estynyt. He ovat kokemuksen osalta vajavaisia siitä huolimatta, että he ovat saaneet pitkän koulutuksen Korkeimpien Toimeenpanijoiden ja Opettaja-Poikien seurassa, ja ellei tilanne olisi tällainen, kokemuksellinen täyteen latautuminen estäisi sen, että heidät jätetään reserviin hankkimaan kokemusta jonkin tulevan universumiaikakauden kuluessa. Koko universaalisen olemassaolon piirissä ei ole kerrassaan mitään, joka voisi korvata aktuaalisen omakohtaisen kokemisen, ja näitä luotujen kolminaistamia poikia pidetään reservissä jonkin tulevan aikakauden kokemuksellista toimintaa varten.
22:9.8 (253.2) Olen usein mansiomaailmoissa nähnyt näiden superuniversumin korkeiden oikeusistuinten arvostettujen virkailijoiden katsovan niin kaihoten ja vetoavasti jopa vasta äsken avaruuden evolutionaarisista maailmoista saapuneisiin, etten voinut olla panematta merkille näiden kokemusta omaamattomien kolminaistettujen todellakin kadehtivan heidän muka vähemmän onnekkaita veljiään, jotka nousevat universaalista tietä jokaisen askelen vilpittömästi kokien ja todella eläen. He ovat puutteistaan ja rajoituksistaan huolimatta erinomaisen hyödyllinen ja aina aulis työntekijöiden ryhmä, kun kysymykseen tulee superuniversumihallitusten monimutkaisten hallinnollisten suunnitelmien täytäntöönpano.
22:10.1 (253.3) Ylhäisten Poikien Avustajat ovat Kuolevaisten Lopullisuuden Saavuttajiin kuuluvien kunnialla kruunattujen ylösnousemusolentojen ja heidän ikuisten kumppaniensa, Paratiisi–Havonan persoonallisuuksien, uudelleenkolminaistettujen kolminaistettujen poikien ylevin ryhmä. Heidät on osoitettu superuniversumeissa suoritettavaan palveluun ja tehtäviin Päivien Muinaisten hallituksiin kuuluvien korkea-arvoisten poikien henkilökohtaisiksi avustajiksi. Olisi osuvaa nimittää heitä yksityissihteereiksi. Aika ajoin he toimivat ylhäisten poikien erityiskomissioiden ja muiden ryhmäkokoontumisten virkailijoina. He palvelevat Viisauden Täydellistäjiä, Jumalallisia Neuvonantajia, Universaalisia Sensoreita, Voimallisia Sanansaattajia, Korkea-arvoisia sekä Nimettömiä ja Numerottomia.
22:10.2 (253.4) Jos on tuntunut siltä, että olen Taivaallisia Vartijoita käsitellessäni kohdistanut huomion näiden kahdesti kolminaistettujen poikien rajoituksiin ja vajavuuksiin, sallikaa minun nyt tasapuolisuuden nimessä kiinnittää huomiota erääseen heidän vahvaan puoleensa, eli ominaisuuteen, joka tekee heistä meidän kannaltamme miltei korvaamattomia. Näiden olentojen koko olemassaolo perustuu siihen tosiasiaan, että he ovat itse kukin yhden ainoan ja ylevän käsitteen henkilöitymä. He ovat jonkin sellaisen jumalallisen idean, jonkin sellaisen universaalisen ihanteen persoonallisuudeksiruumiillistuma, jota ei koskaan aikaisemmin ole hahmotettu, julkituotu tai kolminaistettu. Ja Kolminaisuus on heidät jälkeenpäin syleillyt. Näin he ilmentävät ja tosiasiallisesti ruumiillistavat jumalallisen Kolminaisuuden juuri sen viisauden, joka on kysymyksessä heidän persoonallisuutensa olemassaolon perustana olevassa ideassa tai ihanteessa. Siinä määrin kuin tämä nimenomainen käsitys on universumeille paljastettavissa, nämä persoonallisuudet ruumiillistavat tämän idean kokonaisuudesta kaiken sen, minkä luodun tai Luojan äly mitenkään saattaisi käsittää, ilmaista tai esimerkein valaista. He ovat kyseinen ajatus personoituneena.
22:10.3 (253.5) Ymmärtänette, että tällaiset universaalisen todellisuuden yhden ylevän käsitteen elävät keskittymät ovat superuniversumien hallinnosta vastuussa oleville sanomattomaksi hyödyksi.
22:10.4 (254.1) Äskettäin minut määrättiin johtamaan kuusijäsenistä komissiota, johon kuului yksi edustaja jokaisesta ylhäisten poikien ryhmästä ja jonka tehtävänä oli tutkia kolmea ongelmaa. Ongelmat liittyivät erääseen Orvontonin eteläosissa sijaitsevaan uusien universumien ryhmään. Minulle kävi erittäin vaikuttavasti selville Ylhäisten Poikien Avustajien arvo esittäessäni heidän luokkansa Uversassa olevalle päällikölle pyyntöni tällaisten sihteerien väliaikaisesta osoittamisesta komissioni käyttöön. Ensimmäiseen ongelmaamme liittyvää ideaa edusti Uversassa toimiva Ylhäisten Poikien Avustaja, joka liitettiin välittömästi ryhmäämme. Toinen ongelmamme ruumiillistui Ylhäisten Poikien Avustajassa, joka oli osoitettu superuniversumiin numero kolme. Tältä lähteeltä saimme paljon apua keskusuniversumissa sijaitsevan, olennaisen tiedon koordinoinnista ja jakelusta vastaavan selvittelykeskuksen välityksellä, mutta sitä ei voinut läheskään verrata sellaisen persoonallisuuden tosiasiallisen läsnäolon tarjoamaan apuun, joka on luotujen korkeimmuudessa kolminaistama ja Jumaluuden lopullisuudessa kolminaistama käsite. Mitä tulee kolmanteen ongelmaamme, sen osalta Paratiisin arkistot osoittivat, ettei sellaista ideaa ollut koskaan luotujen toimesta kolminaistettu.
22:10.5 (254.2) Ylhäisten Poikien Avustajat ovat suunnattoman tärkeiden käsitteiden ja häkellyttävien ihanteiden ainutlaatuisia ja omaperäisiä personoitumia. Ja koska he ovat sellaisia, he kykenevät aika ajoin tuomaan arvaamatonta valaistusta pohdintoihimme. Kun toimin jonkin tehtävän parissa, joka vie minut kauas avaruuden universumeihin, niin ajatelkaapa, minkälaiseksi avuksi on, jos minulla on ollut onni saada liittää tätä tehtävää suorittavaan seurueeseeni tällainen Ylhäisten Poikien Avustaja, ja hän on juuri sitä ongelmaa koskevan jumalallisen käsityksen täyteys, jonka kimppuun minun on käytävä ja jota minut on lähetetty ratkaisemaan. Ja olen saanut kokea tämän tavan takaa. Ainoa tähän menettelyyn liittyvä pulma on siinä, ettei yhdelläkään superuniversumilla voi olla näiden kolminaistettujen ideoiden täydellistä sarjaa; mehän saamme vain yhden seitsemännen osan näistä olennoista. Niinpä vain noin yhdessä tapauksessa seitsemästä sattuu, että saamme iloita näiden olentojen edustajan liittymisestä henkilökohtaisesti joukkoomme, vaikka luettelot osoittaisivatkin asianomaisen idean kolminaistetuksi.
22:10.6 (254.3) Meille olisi suureksi hyödyksi, jos me Uversassa voisimme käyttää näitä olentoja paljon suuremmin joukoin. Tietäessämme heidän suuren arvonsa superuniversumien hallinnon kannalta kannustamme kaikin mahdollisin tavoin avaruuden pyhiinvaeltajia samoin kuin Paratiisin asukkaita yrittämään kolminaistamista, sen jälkeen kun he ovat antaneet toinen toisilleen apua niiden kokemuksellisten realiteettien muodossa, jotka ovat välttämättömiä tällaisten rohkeutta kysyvien luomistapahtumain toimeenpanolle.
22:10.7 (254.4) Omassa superuniversumissamme meillä on nyt noin miljoona kaksisataaviisikymmentätuhatta Ylhäisten Poikien Avustajaa, ja he palvelevat sekä suur- että piensektoreissa, samoin kuin he toimivat Uversassa. He ovat sangen usein seurassamme komennuksillamme kaukaisiin universumeihin. Ylhäisten Poikien Avustajia ei ole pysyväisesti osoitettu minkään Pojan tai minkään komission käyttöön. He kiertävät jatkuvasti paikasta toiseen ja palvelevat siellä, missä se idea tai ihanne, joka he ovat, voi parhaiten edistää sen samaisen Paratiisin-Kolminaisuuden ikuisia tarkoitusperiä, jonka poikia heistä on tullut.
22:10.8 (254.5) He ovat liikuttavan rakastavia, ylevän uskollisia, erinomaisen älykkäitä, äärimmäisen viisaita – yhden ainoan idean suhteen – ja ylimaallisen nöyriä. Samalla kun he voivat oman ideansa ja ihanteensa osalta antaa teille koko maailmankaikkeuden sisältämän tiedon, samalla on miltei säälittävää nähdä, miten he etsivät – jopa ylösnousemuskuolevaisilta – tietoa ja tietämystä, joka koskee suurta joukkoa muita asioita.
22:10.9 (254.6) Ja tällainen on kertomus tiettyjen, Kolminaistetuiksi Jumalan Pojiksi kutsuttujen olentojen alkuperästä, olemuksesta ja toiminnasta, ja vielä lähemmin niiden olentojen alkuperästä, olemuksesta ja toiminnasta, jotka ovat kokeneet Paratiisin-Kolminaisuuden jumalallisen syleilyn ja jotka on sitten lähetetty superuniversumien palvelukseen, jotta he siellä antautuisivat viisaaseen ja ymmärtäväiseen yhteistyöhön Päivien Muinaisten hallintopersoonallisuuksien kanssa näiden väsymättömissä ponnistuksissa, joiden tarkoituksena on helpottaa ajallisuudesta nousevien kuolevaisten sisäänpäin suuntautuvaa kulkua kohti välitöntä päämääräänsä Havonassa ja kohti lopullista määränpäätään Paratiisissa.
22:10.10 (255.1) [Kertonut Orvontonin totuudenpaljastajakuntaan kuuluva Voimallinen Sanansaattaja.]
Urantia-kirja
Luku 23
23:0.1 (256.1) YKSINÄISET Sanansaattajat ovat Myötäluojan henkilökohtainen ja universaalinen olentoryhmä; he ovat ensimmäinen ja vanhin Äärettömän Hengen korkeampien persoonallisuuksien yhteisöistä. He edustavat Äärettömän Hengen ensimmäistä sellaista luomistekoa, jossa tämä toimi yksinään saattaakseen olevaisiksi yksinäisiä persoonallisuushenkiä. Sen paremmin Isä kuin Poikakaan eivät välittömästi osallistuneet tähän hämmästyttävään hengellistämistapahtumaan.
23:0.2 (256.2) Nämä henkeä olevat viestinviejät personoitiin yhdessä ainoassa luomistapahtumassa, ja heidän lukumääränsä on vakio. Vaikka seurassani on käsillä olevaa tehtävää suorittamassa yksi näistä epätavallisista olennoista, en silti tiedä, montako tällaista persoonallisuutta universumien universumissa on. Tiedän ainoastaan ajoittain, montako heistä rekisterimerkintöjen mukaan kulloinkin on toiminnassa oman superuniversumimme oikeudenkäyttöpiirissä. Viimeisimmästä Uversan raportista näen Orvontonin rajojen sisäpuolella sillä hetkellä toimineen miltei 7 690 biljoonaa Yksinäistä Sanansaattajaa, ja otaksun sen olevan huomattavasti vähemmän kuin yksi seitsemäsosa heidän kokonaismäärästään.
23:1.1 (256.3) Välittömästi Havonan Kehien Seitsemän Hengen luomisen jälkeen Ääretön Henki saattoi olevaiseksi Yksinäisten Sanansaattajien laajan olentoyhteisön. Mikään maailmankaikkeuden luomistuloksen osa – Paratiisia ja Havonan kehiä lukuun ottamatta – ei ole ollut olemassa ennen Yksinäisiä Sanansaattajia. He ovat toimineet lähes ikuisuudesta asti koko suuruniversumin piirissä. Äärettömän Hengen käyttämä jumalallinen menetelmä, jolla hän ilmoittaa itsensä ajallisuuden ja avaruuden kaukaisuuksiin ulottuville luomuksille ja jonka välityksellä hän on niihin henkilökohtaisessa yhteydessä, rakentuu näiden Sanansaattajien varaan.
23:1.2 (256.4) Siitä huolimatta, että nämä viestinviejät ovat olleet olemassa miltei ikuisuuden aamunkoitosta alkaen, he ovat kaikki tietoisia siitä, että heidän minuudellaan on alkuhetki. Heillä on tietoisuus ajallisuudesta. Ja Äärettömän Hengen luomien olentojen joukossa he ovat ensimmäiset, joilla on tällainen ajallisuustietoisuus. He ovat Äärettömän Hengen ajallisuudessa personoimien ja avaruudessa hengellistämien olentojen esikoiset.
23:1.3 (256.5) Aikojen aamunkoitossa nämä yksinäiset henget ilmaantuivat täysin kehittyneinä ja täydellisin kyvyin varustettuina henkiolentoina. He ovat kaikki tasavertaisia, eikä heidän suhteensa tehdä henkilökohtaisiin eroavuuksiin perustuvia jaotteluja, jotka erottelisivat heidät eri luokiksi tai alajakautumiksi. Heidän luokittelunsa pohjautuvat kokonaan siihen, minkälaatuiseen tehtävään heidät on kulloinkin osoitettu.
23:1.4 (256.6) Kuolevaiset aloittavat avaruuden maailmoissa lähes täysin aineellisina olentoina ja nousevat sisäänpäin, kohti Suuria Keskuksia. Puheena olevat yksinäiset henget aloittavat kaiken olevaisen keskuksesta ja halajavat saada tehtävän, joka veisi heidät kaukaisuudessa oleviin luomuksiin, jopa etäisimpien paikallisuniversumien yksittäisiin maailmoihin ja vielä niitäkin edemmäs.
23:1.5 (256.7) Vaikka heitä kutsutaan Yksinäisiksi Sanansaattajiksi, eivät he kuitenkaan tunne itseään yksinäisiksi hengiksi, sillä he tosiaan haluavatkin työskennellä yksin. He ovat kaikista luoduista ainoat, jotka voivat nauttia ja jotka nauttivat yksinäisyydestä, jos kohta he toki nauttivat aivan yhtäläisesti niiden perin harvojen maailmankaikkeuden älyllisten olentoluokkien seurasta, joiden kanssa he ylipäätään voivat olla läheisemmissä kanssakäymisissä.
23:1.6 (257.1) Yksinäiset Sanansaattajat eivät ole palvellessaan eristyksissä, vaan he ovat jatkuvasti yhteydessä koko luomakunnan älylliseen rikkauteen, sillä he pystyvät ”kuuntelemaan” kaikkien niiden maailmojen tiedotuslähetyksiä, joissa he kulloinkin oleskelevat. He voivat myös olla keskinäisessä kanssakäymisessä välittömästi läheisyydessään olevien oman luokkansa jäsenten kanssa, niiden olentojen kanssa, jotka tekevät samanlaista työtä samassa superuniversumissa. He voisivat olla yhteydessä muihinkin kaltaisiinsa olentoihin, mutta Seitsemän Valtiashengen neuvosto on kehottanut heitä pidättymään sellaisesta. Ja he ovat kuuliainen ryhmä; he eivät ole tottelemattomia eivätkä he riko sitoumuksiaan. Mitään merkintää ei ole sellaisesta, että Yksinäinen Sanansaattaja olisi koskaan hairahtunut pimeyteen.
23:1.7 (257.2) Universumin Voimanohjaajien tapaan Yksinäiset Sanansaattajat kuuluvat niihin muutamiin kaikkialla toimiviin olentotyyppeihin, joiden jäsenet on vapautettu mahdollisuudesta joutua ajallisuuden ja avaruuden oikeusistuinten pidättämiksi tai vangitsemiksi. Heitä voitaisiin haastaa tuomiolle vain Seitsemän Valtiashengen eteen, muttei kokonaisuniversumin missään aikakirjassa ole sellaista merkintää, että tämä Paratiisin neuvosto olisi joskus kutsuttu koolle antamaan tuomiota Yksinäisen Sanansaattajan jutussa.
23:1.8 (257.3) Nämä yksinään toimivat sanansaattajat ovat luotettava, itseensä luottava, monitaitoinen, läpikotaisen hengellinen ja suuresti myötätuntoinen luotujen olentojen ryhmä, joka polveutuu Kolmannesta Lähteestä ja Keskuksesta. He toimivat valtuuksin, jotka he ovat saaneet Paratiisin Keskussaarella asuvalta Äärettömältä Hengeltä ja tämän personoitumalta paikallisuniversumien päämajasfääreillä. He ovat jatkuvasti kytkeytyneinä suoraan Äärettömästä Hengestä tulevaan yhteyspiiriin, silloinkin kun he toimivat paikallisluomuksissa paikallisuniversumien Äiti-Hengen välittömässä vaikutuspiirissä.
23:1.9 (257.4) Siihen, miksi näiden Yksinäisten Sanansaattajien pitää matkata ja työskennellä yksin, on olemassa tekninen syy. Lyhyitä jaksoja, ja silloin kun he pysyvät yhdessä paikassa, he voivat toimia yhdessä ryhmänä, mutta tällä tavoin yhdessä ollessaan he ovat kokonaan irti Paratiisin yhteyspiirin antamasta tuesta ja ohjauksesta; he ovat täysin eristyksissä. Kun he ovat siirtymässä paikasta toiseen tai toimivat avaruuden kehillä tai ajallisuuden virroissa, niin siinä tapauksessa, että kaksi tai useampia tähän luokkaan kuuluvia sattuu lähelle toisiaan, katkeaa kummankin tai kaikkien yhteys korkeampiin virtaaviin voimiin. He ”joutuvat oikosulkuun”, kuten sitä saattaisitte havainnollisesti kuvata. Siksi heissä on luonnostaan automaattinen hälytin, varoittava signaali, joka toimii erehtymättä ja ilmoittaa heille lähestyvistä yhteentörmäyksistä ja pitää heidät poikkeuksetta riittävän välimatkan päässä, jottei heidän tehtävänmukainen ja tuloksellinen toimintansa häiriintyisi. Heillä on niin ikään synnynnäinen ja automaattinen kyky havaita ja osoittaa sekä Inspiroitujen Kolminaisuushenkien että jumalallisten Ajatuksensuuntaajien lähelläolo.
23:1.10 (257.5) Näiltä viestinviejiltä puuttuu kyky persoonallisuuden laajentamiseen tai jälkeläisten tuottamiseen, mutta universumeissa ei ole käytännöllisesti katsoen mitään sellaista työtä, johon he eivät voisi tarttua ja johon he eivät pystyisi tuomaan lisää jotakin oleellista ja hyödyllistä. Eritoten on sanottava, että he säästävät tehokkaasti niiden aikaa, joiden huolena on maailmankaikkeuden asioiden hallinto; ja he auttavat meitä kaikkia, korkeimmasta alimpaan.
23:2.1 (257.6) Yksinäisiä Sanansaattajia ei ole annettu pysyvästi minkään yksittäisen taivaallisen persoonallisuuden tai tällaisten olentojen muodostaman ryhmän käyttöön. He toimivat aina toimeksiannon perusteella, ja tällaisessa palveluksessa ollessaan he työskentelevät asemapaikkanaan olevaa maailmaa ohjaavien persoonallisuuksien välittömässä valvonnassa. Omassa keskuudessaan heillä ei ole mitään organisaatiota eikä hallintoa; he ovat Yksinäisiä Sanansaattajia.
23:2.2 (258.1) Ääretön Henki osoittaa Yksinäiset Sanansaattajat seuraaviin seitsemään palveluksenmukaiseen jakautumaan:
23:2.3 (258.2) 1. Paratiisin-Kolminaisuuden Sanansaattajat.
23:2.4 (258.3) 2. Havonan kehien Sanansaattajat.
23:2.5 (258.4) 3. Superuniversumien Sanansaattajat.
23:2.6 (258.5) 4. Paikallisuniversumien Sanansaattajat.
23:2.7 (258.6) 5. Osoitteettoman toimeksiannon saaneet tutkimusmatkailijat.
23:2.8 (258.7) 6. Erityistoimeksiannon saaneet suurlähettiläät ja tiedustelijat.
23:2.9 (258.8) 7. Totuudenilmoittajat.
23:2.10 (258.9) Ei ole mitään estettä sille, etteikö näitä henkilähettejä voitaisi vaihtaa vapaasti toisentyyppisestä palvelusta toisentyyppiseen, ja tällaisia siirtoja tapahtuukin jatkuvasti. Mitään Yksinäisten Sanansaattajien erillisiä luokkia ei ole olemassa. He ovat hengellisesti samankaltaisia ja joka suhteessa tasavertaisia. Yleensä heidät yksilöidään numeron perusteella, mutta Ääretön Henki tuntee heidät heidän henkilökohtaisilla nimillään. Me muut tunnemme heidät heidän kulloisenkin toimeksiantonsa mukaan määräytyvän joko nimen tai numeron perusteella.
23:2.11 (258.10) 1. Paratiisin-Kolminaisuuden Sanansaattajat. Minulla ei ole lupaa paljastaa paljonkaan siitä, mitä Kolminaisuuden palvelukseen osoitettu viestinviejäryhmä tekee. He ovat Jumaluuksien uskottuja ja salaisia palvelijoita, ja kun heidän haltuunsa uskotaan erityisviestejä, jotka koskevat Jumaluuksien noudattamaa, vielä paljastumatonta toimintaohjelmaa ja tulevia toimenpiteitä, heidän ei tiedetä koskaan kavaltaneen sellaista salaisuutta eikä pettäneen heidän luokalleen osoitettua luottamusta. Ja tämä kaikki kerrotaan tässä yhteydessä – ei niin, että se näyttäisi kerskaavan heidän täydellisyydellään – vaan paremminkin osoitukseksi siitä, että Jumaluudet voivat luoda ja että he luovat täydellisiä olentoja.
23:2.12 (258.11) Urantialla vallitseva hämmennys ja sekasorto eivät ole merkkinä siitä, että Paratiisin Hallitsijoilta puuttuisi kiinnostusta tai kykyä hoitaa asioita toisin. Luojilla on hallussaan kaikki valta tehdä Urantiasta todellinen paratiisi, mutta sen kaltaisella Eedenillä ei olisi mitään annettavaa sellaisten vahvojen, jalojen ja kokeneiden luonteiden kehittymiselle, jotka Jumalat aivan varmasti vasaroivat maailmastanne esille hädän alasimen ja tuskan moukarin välissä. Huolenne ja murheenne, koettelemuksenne ja pettymyksenne ovat aivan yhtä paljon osa jumalallista suunnitelmaa teidän sfäärillänne kuin ovat täydellisen keskusuniversumin maailmojen ylevä täydellisyys ja kaikkien olevaisten loputon soveltuvuus korkeimpaan tarkoitukseensa.
23:2.13 (258.12) 2. Havonan kehien Sanansaattajat. Koko ylösnousemuksellisen elämänvaiheenne ajan teillä on epämääräinen mutta jatkuvasti paraneva kyky tunnistaa Yksinäisten Sanansaattajien läsnäolo, kuitenkin vasta Havonaan saavuttuanne tunnistatte heidät erehtymättä. Ensimmäiset kasvoista kasvoihin tapaamanne sanansaattajat ovat Havonan kehien sanansaattajia.
23:2.14 (258.13) Yksinäisillä Sanansaattajilla on erityinen suhde Havonan maailmojen syntyperäisasukkaisiin. Näillä sanansaattajilla, jotka keskenään yhdessä ollessaan ovat toiminnallisesti varsin vajavaisia, voi olla ja heillä on perin läheistä ja henkilökohtaista kanssakäymistä Havonan syntyperäisasukkaiden kanssa. Mutta ihmismielelle on aivan mahdotonta välittää käsitystä niistä ylevistä tyydytyksen tuntemuksista, jotka seuraavat siitä, kun näiden jumalallisen täydellisten olentojen mieli on yhteydessä tällaisten lähes transsendenttisten persoonallisuuksien henkeen.
23:2.15 (259.1) 3. Superuniversumien Sanansaattajat. Päivien Muinaiset, nuo Kolminaisuudesta polveutuvat persoonallisuudet, jotka johtavat seitsemän superuniversumin kohtaloja, nuo jumalallista valtaa ja hallinnollista viisautta edustavat kolmikot, saavat käyttöönsä runsaat määrät Yksinäisiä Sanansaattajia. Vain tämän viestinviejäkunnan avulla superuniversumin kolmiyhteiset hallitsijat voivat olla suoraan ja henkilökohtaisesti kanssakäymisissä toisen superuniversumin hallitsijoiden kanssa. Yksinäiset Sanansaattajat ovat ainoa käytettävissä oleva henkiälyä edustava olentotyyppi – Inspiroituja Kolminaisuushenkiä mahdollisesti lukuun ottamatta –, jotka voidaan lähettää superuniversumin päämajasta suoraan toisen superuniversumin päämajaan. Kaikkien muiden persoonallisuuksien on tehtävä sellaiset matkat Havonan ja Valtiashenkien toimeenpanomaailmojen kautta.
23:2.16 (259.2) On olemassa sellaistakin tietoaineistoa, jota ei voi saada sen kummemmin Gravitaatiosanansaattajien kuin heijastustoiminnan tai tiedotuslähetystenkään kautta. Ja kun Päivien Muinaiset tietysti haluaisivat tietää nämäkin asiat, on heidän lähetettävä Yksinäinen Sanansaattaja tuon tiedon lähteille. Kauan ennen kuin Urantialla edes oli elämää, lähetettiin Uversasta tehtäväkäynnille keskusuniversumiin se Sanansaattaja, joka nyt on seurassani. Hän oli poissa Orvontonin nimenhuudoista miltei miljoonan vuoden ajan, mutta aikanaan hän palasi ja toi mukanaan halutut tiedot.
23:2.17 (259.3) Superuniversumeissa Yksinäisten Sanansaattajien suorittamia palveluksia ei koske mikään rajoitus. He saavat toimia korkeitten tuomioistuinten päätösten täytäntöönpanijoina tai tietoaineiston kerääjinä toimipiirin hyväksi. Kaikista superuniversumeista Orvonton on heistä mieluisin palvelupaikka, sillä tarve on täällä suurin ja tilaisuudet sankarilliseen ponnisteluun ovat täällä moninkertaiset. Hädänalaisimmissa maailmoissa me kaikki saamme tyydytystä siitä, että toimintamme on entistäkin täysipainoisempaa.
23:2.18 (259.4) 4. Paikallisuniversumien Sanansaattajat. Paikallisuniversumissa Yksinäisten Sanansaattajien toimintaa ei koske mikään rajoitus. He ovat paikallisuniversumin Äiti-Hengen tarkoitusperien ja aikeiden uskollisia julkituojia, vaikka he silti täysin kuuluvatkin hallitsevan Mestari-Pojan hallinnon alaisuuteen. Ja tämä koskee kaikkia paikallisuniversumissa toimivia sanansaattajia siitä riippumatta, suorittavatko he matkojaan suoraan universumipäämajasta vai toimivatko he väliaikaisesti yhteistyössä Konstellaatioiden Isien, Järjestelmänhallitsijoiden vai Planeettaprinssien kanssa. Ennen kuin kaikki valta keskitetään Luoja-Pojan käsiin siinä yhteydessä, kun hänet korotetaan oman universuminsa suvereeniksi hallitsijaksi, nämä paikallisuniversumien sanansaattajat toimivat Päivien Muinaisten yleisjohdon alaisuudessa ja ovat välittömästi vastuussa Päivien Muinaisten paikalliselle edustajalle, Päivien Yhdistyneelle.
23:2.19 (259.5) 5. Osoitteettoman toimeksiannon saaneet tutkimusmatkailijat. Yksinäisten Sanansaattajien reservijoukon käydessä ylimiehitetyksi joku Seitsemästä Korkeimmasta Voimanohjaajasta lähettää heille kutsun ilmoittautua vapaaehtoisiksi tutkimusmatkalle. Eikä vapaaehtoisista ole koskaan pulaa, sillä heistä on mieluisaa tulla lähetetyiksi matkaan vapaina ja esteettöminä tutkimusmatkailijoina kokemaan uusien maailmojen ja universumien järjestymässä olevien ydinalueiden löytämisen tuottama elämys.
23:2.20 (259.6) He lähtevät tutkimaan vihjeitä, jotka toimialueiden avaruudenpohdiskelijat ovat tuoneet esille. Paratiisin Jumaluuksien tiedossa on epäilemättä näiden avaruuden tuntemattomien energiajärjestelmien olemassaolo, mutta he eivät koskaan paljasta sellaisia tietoja. Elleivät Yksinäiset Sanansaattajat tutkisi ja kartoittaisi näitä uusia, järjestymässä olevia energiakeskuksia, nämä ilmiöt jäisivät aivan naapurustossakin olevien maailmojen älyllisiltä olennoilta pitkiksi ajoiksi vaille huomiota. Yksinäiset Sanansaattajat ovat luokkana äärimmäisen herkkiä vetovoiman suhteen. Niinpä he voivat toisinaan jäljittää hyvinkin pienten pimeitten planeettojen mahdollisen läsnäolon, juuri sellaisten maailmojen, jotka soveltuvat parhaiten elolliskokeiluihin.
23:2.21 (260.1) Nämä osoitteettoman toimeksiannon saaneet sanansaattaja-löytöretkeilijät partioivat kokonaisuniversumia. He ovat yhtenään tutkimusmatkoilla, jotka suuntautuvat koko ulkoavaruuden kartoittamattomille seuduille. Hallussamme olevasta ulkoavaruuden maailmojen tapahtumia koskevasta tiedosta varsin suuri osa on peräisin Yksinäisten Sanansaattajien tutkimusmatkoilta, sillä monesti he työskentelevät ja suorittavat tutkimuksia yhdessä taivaallisten astronomien kanssa.
23:2.22 (260.2) 6. Erityistehtävän saaneet suurlähettiläät ja tiedustelijat. Samassa superuniversumissa sijaitsevat paikallisuniversumit vaihtavat tavan mukaan suurlähettiläitä, jotka on valittu näiden universumien syntyperäisluokkiin kuuluvien poikien keskuudesta. Mutta jotta säästyttäisiin viivytykseltä, pyydetään Yksinäisiä Sanansaattajia tuon tuostakin lähtemään suurlähettiläiksi toisesta paikallisluomuksesta toiseen ja edustamaan ja tulkitsemaan toista toimipiiriä toiselle. Kun esimerkiksi löydetään vastikään asutettu maailma, se saattaa osoittautua niin etäällä avaruudessa sijaitsevaksi, että kuluisi pitkä aika, ennen kuin serafin hahmossa kulkeva suurlähettiläs pystyisi saavuttamaan tämän kaukaisen universumin. Serafoitu olento ei missään olosuhteissa kykene ylittämään 899 370 Urantian kilometrin sekuntinopeutta. Massiiviset tähdet, risteävät virtaukset ja kiertotiet samoin kuin sivuutettavat vetovoimakappaleet ovat kaikki omiaan hidastamaan tätä nopeutta niin, että jos kysymys on pitkästä matkasta, keskinopeus on tavallisesti noin 885 000 kilometriä sekunnissa.
23:2.23 (260.3) Kun ilmenee, että syntyperäiseltä suurlähettiläältä kuluisi satoja vuosia kaukaisen paikallisuniversumin saavuttamiseen, käy usein niin, että pyydetään Yksinäistä Sanansaattajaa siirtymään sinne välittömästi väliaikaiseksi suurlähettilääksi. Yksinäiset Sanansaattajat voivat kulkea hyvin lyhyessä ajassa, eivät Gravitaatiosanansaattajien tavoin täysin ajasta ja avaruudesta riippumatta, mutta miltei. On myös tilanteita, jolloin he palvelevat erityistehtävän saaneina tiedustelijoina.
23:2.24 (260.4) 7. Totuudenilmoittajat. Yksinäiset Sanansaattajat katsovat totuuden ilmoittamista tarkoittavan tehtävän korkeimmaksi omalle luokalleen annetuksi luottamuksenosoitukseksi. Ja he toimivat tavan takaa tässä ominaisuudessa superuniversumeista aina avaruuden yksittäisiin planeettoihin saakka. Kerran toisensa jälkeen heitä liitetään komissioihin, joita lähetetään maailmoihin ja paikallisjärjestelmiin laajentamaan totuuden julkituloa.
23:3.1 (260.5) Yksinäiset Sanansaattajat edustavat sitä täydellisten ja luottamusta nauttivien persoonallisuuksien korkeinta tyyppiä, joka on käytettävissä kaikkialla tärkeiden ja kiireellisten sanomien välitykseen, silloin kun ei ole tarkoituksenmukaista käyttää kaukotiedotuspalveluja eikä heijastusmekanismia. He palvelevat loputtoman erilaisissa tehtävissä ja auttavat maailmojen hengellisiä ja aineellisia olentoja etenkin, silloin kun tapaukseen liittyy aikaelementti. Kaikista superuniversumin hallintopiirien palvelukseen osoitetuista olentoluokista he ovat ne kaikkein korkeimmat ja monitaitoisimmat personoidut olennot, jotka pystyvät miltei murtamaan ajan ja avaruuden asettamat esteet.
23:3.2 (260.6) Maailmankaikkeudessa on hyvänlaisesti henkiä, jotka käyttävät gravitaatiota paikasta toiseen siirtyäkseen; ne voivat mennä minne tahansa milloin tahansa – yhdessä hetkessä –, mutta ne eivät ole persoonia. Jotkut muut gravitaatiomatkaajat ovat Gravitaatiosanansaattajien ja Transsendentaalisten Muistiinmerkitsijäin tavoin persoonallisia olentoja, mutta eivät ole super- eivätkä paikallisuniversumien hallintoviranomaisten käytettävissä. Maailmat vilisevät enkeleitä, ihmisiä ja muita sangen persoonallisia olentoja, mutta aika ja avaruus ovat heille este. Useimpien serafoimattomien olentojen suurin mahdollinen nopeus on 299 790 teidän maailmanne kilometriä teidän sekunnissanne; keskiväliolennot ja jotkut muut voivat saavuttaa ja usein saavuttavatkin kaksinkertaisen nopeuden – 599 580 kilometriä sekunnissa –, kun serafit ja muut taas voivat halkoa avaruutta kolminkertaisella nopeudella, noin 899 370 kilometriä sekunnissa. Yksinäisiä Sanansaattajia lukuun ottamatta olemassa ei kuitenkaan ole muita kuljetus- tai viestinviejäpersoonallisuuksia, jotka toimisivat gravitaatiomatkaajien silmänräpäyksellisten nopeuksien ja serafien verrattain hitaitten nopeuksien välissä.
23:3.3 (261.1) Yksinäisiä Sanansaattajia käytetäänkin sen vuoksi yleisesti viestittämässä ja palvelemassa tilanteissa, jolloin tehtävän tavoitteen kannalta on välttämätöntä, että sen suorittaja on persoonallisuus, ja silloin kun halutaan välttää ajanhukka, joka aiheutuisi, jos matkaan lähetettäisiin mitä tahansa muuta tyyppiä oleva, vaivatta saatavilla oleva persoonallinen viestinviejä. He ovat ainoat kiistattomasti persoonalliset olennot, jotka pystyvät synkronoitumaan suuruniversumin universaalisten virtausten kokonaisuuteen. Kun he taittavat matkaa avaruudessa, heidän matkanopeutensa vaihtelee. Se riippuu sangen monista asiaan vaikuttavista tekijöistä, mutta muistiinpanot paljastavat, että seurassani oleva sanansaattaja eteni matkallaan tätä tehtävää suorittamaan nopeudella, joka oli 1 354 458 739 000 teidän kilometriänne teidän sekunnissanne.
23:3.4 (261.2) Kykyni eivät riitä selittämään aineellista tyyppiä olevalle mielelle, miten henki voi olla reaalinen persoona ja kulkea silti avaruuden halki tällaisilla hirvittävillä nopeuksilla. Mutta nämä samaiset Yksinäiset Sanansaattajat todellakin tulevat Urantialle ja lähtevät sieltä näillä käsittämättömillä nopeuksilla. Itse asiassa koko universumien hallintojärjestelmältä riistettäisiin sen persoonallinen aines, elleivät asiat olisi näin.
23:3.5 (261.3) Yksinäiset Sanansaattajat kykenevät toimimaan yhteydenpidollisina hätäkanavina kaikilla avaruuden kaukaisilla alueilla, jotka eivät kuulu suuruniversumin vakiintuneiden yhteyspiirien kenttään. Osoittautuu, että tällä tavoin toimiessaan yksi sanansaattaja voi välittää viestin tai lähettää impulssin avaruuden halki toiselle sanansaattajalle, joka on sadan valovuoden päässä, niin kuin Urantian astronomit arvioivat tähtien välisiä etäisyyksiä.
23:3.6 (261.4) Niiden myriadien olentojen joukossa, jotka toimivat kanssamme superuniversumin asiainhoidon piirissä, eivät ketkään ole heitä tärkeämpiä käytännön hyötyä ja aikaa säästävää apua ajatellen. Avaruuden universumeissa meidän on otettava huomioon ajallisuuden asettamat esteet; siksi Yksinäisistä Sanansaattajista onkin niin paljon apua, ovathan he henkilökohtaisten kommunikointikykyjensä kautta jossakin määrin riippumattomia avaruudesta ja suunnattomien kulkunopeuksiensa johdosta he ovat näinkin lähellä riippumattomuutta ajasta.
23:3.7 (261.5) En pysty selvittämään Urantian kuolevaisille, kuinka Yksinäiset Sanansaattajat voivat olla vailla hahmoa ja silti omata todellisen ja kiistämättömän persoonallisuuden. Vaikka heiltä puuttuukin se hahmo, joka luontaisesti yhdistettäisiin persoonallisuuteen, on heillä toki henkiläsnäolo, joka on kaikkien korkeampien henkiolentotyyppien tunnistettavissa. Yksinäiset Sanansaattajat ovat ainoa olentoluokka, joka näyttää omaavan lähes kaikki hahmottoman hengen etuisuudet kaikkiin täysimittaiselle persoonallisuudelle kuuluviin oikeuksiin yhdistyneinä. He ovat kiistämättömiä persoonia, jotka on kuitenkin varustettu lähes kaikin persoonattoman henki-ilmentymän ominaisuuksin.
23:3.8 (261.6) Seitsemässä superuniversumissa on yleensä – muttei aina – niin, että kaikki, mikä on omiaan lisäämään luodun vapautumista ajan ja avaruuden asettamista esteistä, vähentää samassa suhteessa persoonallisuudelle ominaisia piirteitä. Yksinäiset Sanansaattajat ovat poikkeus tästä yleisestä laista. Toiminnassaan he ovat lähes esteettömiä käyttämään hyväkseen mitä tahansa ja kaikkia hengellisen julkituonnin, jumalallisen palvelun, henkilökohtaisen hoivan ja kosmisen yhteydenpidon rajattomia väyliä. Jos voisitte tarkastella näitä oivallisia olentoja universumien hallinnosta saamani kokemuksen valossa, käsittäisitte, miten vaikeata olisi koordinoida superuniversumin asioita, jos joutuisi toimimaan ilman, että he ovat monine taitoineen tässä työssä mukana.
23:3.9 (262.1) Laajentuipa maailmankaikkeus miten paljon hyvänsä, Yksinäisiä Sanansaattajia ei kuitenkaan luultavasti koskaan enää luoda lisää. Sitä mukaa kun universumit kasvavat, laajeneva hallintotyö siirtyy lisääntyvässä määrin muuntyyppisille henkihoivaajille sekä olennoille, jotka ovat kotoisin näistä uusista luomuksista, sellaisille kuin Hallitsija-Poikien ja paikallisuniversumien Äiti-Henkien luomille olennoille.
23:4.1 (262.2) Yksinäiset Sanansaattajat näyttävät olevan persoonallisuuden koordinoijia kaikentyyppisille henkiolennoille. Heidän toimintansa auttaa kaikkia laajalle levittäytyvän hengellisen maailman persoonallisuuksia tuntemaan keskinäistä sukulaisuutta. He myötävaikuttavat suuresti siihen, että kaikissa henkiolennoissa kehittyy ryhmäidentiteetti. Kutakin henkiolentojen tyyppiä palvelevat Yksinäisten Sanansaattajien erityisryhmät, jotka edistävät näiden olentojen kykyä ymmärtää kaikkia muita tyyppejä ja luokkia ja asettua niiden kanssa kanssakäymisiin – olkootpa ne keskenään miten erilaisia tahansa.
23:4.2 (262.3) Yksinäiset Sanansaattajat osoittavat siinä määrin hämmästyttävää kyvykkyyttä kaikentyyppisten ja -lajisten finiittisten persoonallisuuksien koordinoimiseen – jopa yhteyden saamiseen kokonaisuniversumin ylivalvojien absoniittiseen toimialaan –, että jotkut meistä olettavat Äärettömän Hengen toteuttaman sanansaattajien luomisen liittyvän jotenkin Myötätoimijan toimeenpanemaan Korkein-Perimmäisen Mielen lahjoittamiseen.
23:4.3 (262.4) Kun finaliitti ja Paratiisin kansalainen toimivat yhdessä ”ajallisuuden ja ikuisuuden lapsen” kolminaistamisessa – toimituksessa, jossa myötävaikuttavat Korkein-Perimmäisen paljastumattomat mielen potentiaalit – ja kun tällainen luokittelematon persoonallisuus lähetetään Vicegeringtoniin, osoitetaan aina joku Yksinäisistä Sanansaattajista (oletettu persoonallisuusheijastuma tällaisesta jumaluusmielen lahjoittamisesta) kyseisen, luotujen kolminaistaman pojan seuraan suojelijaseuralaiseksi. Tämä sanansaattaja seuraa uutta tulevaisuuden poikaa tälle osoitettuun maailmaan saakka, eikä hän sen jälkeen enää koskaan poistu Vicegeringtonista. Yksinäinen Sanansaattajan tultua tällä tavoin kytketyksi ajallisuuden ja ikuisuuden lapsen kohtaloihin hänet siirretään iäksi Kokonaisuniversumin Arkkitehtien yksinomaiseen valvontaan. Mikä tällaisen erikoislaatuisen kumppanuuden tulevaisuus sitten lieneekin, me emme sitä tiedä. Näitä ainutlaatuisista persoonallisuuksista koostuvia kumppanuspareja on jo aikakausien ajan kerääntynyt Vicegeringtoniin, mutta yksikään pari ei vielä koskaan ole sieltä poistunut.
23:4.4 (262.5) Yksinäisten Sanansaattajien lukumäärä on vakio, mutta tulevaisuuden poikien kolminaistaminen näyttää olevan menetelmä, johon ei liity rajoituksia. Koska jokainen kolminaistettu tulevaisuuden poika sitoo itseensä yhden Yksinäisen Sanansaattajan, meistä näyttää siltä, että jonakin kaukaisen tulevaisuuden hetkenä sanansaattajien määrä on käytetty loppuun. Ketkä ryhtyvät jatkamaan heidän työtään suuruniversumissa? Astuuko palvelukseen jokin Inspiroitujen Kolminaisuushenkien parista tuleva uusi kehitelmä suorittamaan heidän tehtäviään? Onko määrä käydä niin, että jonakin kaukaisen tulevaisuuden ajanjaksona kolminaisuudesta polveutuvat olennot hallinnoivat entistä läheisemmin suuruniversumia, kun taas yhdestä tai kahdesta lähteestä alkunsa saaneet luodut siirtyvät eteenpäin ulkoavaruuden maailmoihin? Mikäli sanansaattajat palaavat entisiin tehtäviinsä, seuraavatko edellä mainitut tulevaisuuden pojat heidän mukanaan? Loppuvatko finaliittien ja paratiisilais-havonalaisten väliset kolminaistukset, kun Yksinäisten Sanansaattajien määrä on käytetty kokonaan näiden tulevaisuuden poikien suojelijakumppaneiksi? Onko kaikkien tehokkaiden Yksinäisten Sanansaattajiemme määrä tulla keskitetyiksi Vicegeringtoniin? Onko näiden erinomaisten henkipersoonallisuuksien määrä olla ikuisesti liitossa näiden kolminaistettujen ja paljastumattoman määränpään omaavien poikien kanssa? Mikä merkitys tulisi antaa sille seikalle, että nämä Vicegeringtoniin kerääntyvät parit ovat edellä mainittujen, voimallisten mysteeriolentojen, Kokonaisuniversumin Arkkitehtien, yksinomaisessa ohjauksessa? Näitä ja monia samantapaisia kysymyksiä osoitamme itsellemme ja lukuisille muille taivaallisten olentojen ryhmille, mutta vastauksia emme tiedä.
23:4.5 (263.1) Tämä tapahtumaketju yhdessä monien muiden maailmankaikkeuden hallinnossa havaittavien ilmiöiden kanssa osoittaa erehtymättömästi, että suuruniversumin ja jopa Havonan ja Paratiisin henkilöstön osalta on käynnissä tiettyä ja määrättyä uudelleenjärjestelyä, joka koordinoituu ja liittyy parhaillaan koko ulkoavaruuden alueilla käynnissä oleviin valtaviin energiamullistuksiin.
23:4.6 (263.2) Olemme taipuvaisia uskomaan, että ikuinen tulevaisuus on näkevä maailmankaikkeuden kehitysilmiöitä, jotka ylittävät suuresti kaiken ikuisessa menneisyydessä koetun. Ja odotamme, aivan kuten teidänkin tulisi odottaa, näitä valtavia tapahtumia tavattomalla innolla ja alati tihenevällä jännityksellä.
23:4.7 (263.3) [Esittänyt uversalainen Jumalallinen Neuvonantaja.]
Urantia-kirja
Luku 24
24:0.1 (264.1) UVERSASSA jaottelemme kaikki Myötäluojan persoonallisuudet ja entiteetit kolmeen suureen ryhmään: Äärettömän Hengen Korkeammat Persoonallisuudet, Avaruuden Sanansaattajajoukot ja Ajallisuuden Hoivaavat Henget, ne henkiolennot, jotka huolehtivat kuolevaisten etenemiseen tähtäävän ylösnousemusjärjestelmän piiriin kuuluville tahdollisille olennoille suunnatusta opetuksesta ja hoivasta.
24:0.2 (264.2) Näissä kertomuksissa mainituiksi tulevat Äärettömän Hengen Korkeammat Persoonallisuudet toimivat koko suuruniversumin puitteissa seitsemänä jakautumana:
24:0.3 (264.3) 1. Yksinäiset Sanansaattajat.
24:0.4 (264.4) 2. Universumien Yhteyspiirienvalvojat.
24:0.5 (264.5) 3. Väestönlaskennan Johtajat.
24:0.6 (264.6) 4. Äärettömän Hengen Henkilökohtaiset Avustajat.
24:0.7 (264.7) 5. Apulaistarkastajat.
24:0.8 (264.8) 6. Valtuutetut Vartiomiehet.
24:0.9 (264.9) 7. Kandidaattien Opastajat.
24:0.10 (264.10) Yksinäisille Sanansaattajille, Yhteyspiirienvalvojille, Väestönlaskennan Johtajille ja Henkilökohtaisille Avustajille on tunnusomaista, että he omaavat suunnattomat antigravitatoriset kyvyt. Yksinäisillä Sanansaattajilla ei tiedetä olevan yleispäämajaa, vaan he samoilevat universumien universumia sen joka puolella. Universumien Yhteyspiirienvalvojat ja Väestönlaskennan Johtajat pitävät pääpaikkaansa superuniversumien pääkaupungeissa. Äärettömän Hengen Henkilökohtaisten Avustajien asemapaikka on Valon Keskussaarella. Apulaistarkastajien ja Valtuutettujen Vartiomiesten asemapaikka on vastaavasti paikallisuniversumien pääkaupungeissa sekä näiden rakenneosina olevien järjestelmien pääkaupungeissa. Kandidaattien Opastajien asuinpaikka on Havonan universumissa, ja he toimivat sen kaikissa miljardissa maailmassa. Näistä korkeammista persoonallisuuksista valtaosalla on asemapaikka paikallisuniversumeissa, mutta he eivät elimellisesti kuulu evolutionaaristen toimialueitten hallintojärjestelmään.
24:0.11 (264.11) Tähän ryhmään kuuluvista seitsemästä luokasta vain Yksinäiset Sanansaattajat ja mahdollisesti Henkilökohtaiset Avustajat ulottavat toimintansa koko universumien universumin alueelle. Yksinäisiä Sanansaattajia tavataan Paratiisista ulospäin mentäessä Havonan kehiltä superuniversumien pääkaupunkeihin ja näistä edelleen sektoreiden ja paikallisuniversumien kautta niiden alajakautumiin ja jopa asuttuihin maailmoihin saakka. Vaikka Yksinäiset Sanansaattajat kuuluvatkin Äärettömän Hengen Korkeampiin Persoonallisuuksiin, heidän alkuperäänsä, olemustaan ja palveluksiaan on käsitelty jo edellisessä luvussa.
24:1.1 (265.1) Avaruuden valtavat voimavirrat ja henkienergian piirit näyttävät ehkä toimivan automaattisesti. Saattaa näyttää siltä kuin ne toimisivat esteettä ja vapaasti, mutta sellainen ei ole totta. Kaikkia näitä häkellyttäviä energiajärjestelmiä valvotaan, ne ovat älyllisen valvonnan piirissä. Universumien Yhteyspiirienvalvojat eivät suinkaan huolehdi puhtaasti fyysisen eli aineellisen energian maailmoista – jotka ovat Universumivoiman Ohjaajien toimikenttää – vaan vastaavista hengellisen energian piireistä ja niistä modifioiduista piireistä, jotka ovat sekä pitkälle kehittyneiden hengellisten olentojen että älyllisten olentojen morontiaalisten eli välivaihetyyppien ylläpitämisen kannalta välttämättömiä. Valvojat eivät pane alulle energian ja jumaluutta olevan superolomuodon piirejä, vaan tavallisesti he pitävät huolta kaikista korkeammista ajallisuuden ja ikuisuuden henkiyhteyspiireistä ja kaikista niistä edellisiin verrattavista henkiyhteyspiireistä, jotka tulevat kysymykseen suuruniversumin rakenneosien hallinnossa. He ohjaavat ja manipuloivat kaikkia tällaisia Paratiisin Saaren ulkopuolella olevia henkienergian piirejä.
24:1.2 (265.2) Universumien Piirienvalvojat ovat Äärettömän Hengen yksinään suorittaman luomistyön tulos, ja he toimivat pelkästään Myötätoimijan edustajina. Palvelua varten heidät on personoitu seuraaviin neljään luokkaan:
24:1.3 (265.3) 1. Korkeimmat Piirienvalvojat.
24:1.4 (265.4) 2. Piirien Apulaisvalvojat.
24:1.5 (265.5) 3. Toisen Asteen Piirienvalvojat.
24:1.6 (265.6) 4. Kolmannen Asteen Piirienvalvojat.
24:1.7 (265.7) Havonan korkeimpien valvojien ja seitsemän superuniversumin apulaisvalvojien lukumäärä on täysi; näihin luokkiin kuuluvia ei enää luoda. Korkeimpien valvojien lukumäärä on seitsemän, ja heidät on sijoitettu Havonan seitsemän kehän ohjausmaailmoihin. Seitsemän superuniversumin piirit ovat seitsemästä apulaisvalvojasta koostuvan oivallisen ryhmän vastuulla. He pitävät päämajaansa Äärettömän Hengen seitsemällä Paratiisin sfäärillä, Seitsemän Korkeimman Toimeenpanijan maailmoissa. Sieltä käsin he valvovat ja ohjaavat avaruuden superuniversumien piirejä.
24:1.8 (265.8) Näillä Hengen Paratiisin-sfääreillä piirien seitsemän apulaisvalvojaa ja ensimmäisen luokan Korkeimmat Voimakeskukset muodostavat liiton, joka Korkeimpien Toimeenpanijoiden johdolla saa aikaan kaikkien seitsemään superuniversumiin johtavien aineellisten ja hengellisten yhteyspiirien Paratiisia alemmalla tasolla tapahtuvan koordinoitumisen.
24:1.9 (265.9) Kunkin superuniversumin päämajamaailma on asemapaikkana toisen asteen valvojille, jotka toimivat ajallisuuden ja avaruuden paikallisuniversumeja silmällä pitäen. Suur- ja piensektorit ovat superhallitusten hallinnollisia alajakautumia, mutta ne eivät ole tekemisissä käsillä olevien henkienergian valvonta-asioiden kanssa. En tiedä, montako toisen asteen piirienvalvojaa suuruniversumissa on, mutta Uversassa näitä olentoja on 84 691. Toisen asteen valvojia luodaan vähän väliä lisää. Aika ajoin heitä ilmestyy seitsemänkymmenjäsenisinä ryhminä Korkeimpien Toimeenpanijoiden maailmoihin. Me saamme heitä pyynnöstä käyttöömme suorittaessamme järjestelyjä siinä tarkoituksessa, että saisimme rakennetuksi henkienergian ja yhteysvoiman erilliset yhteyspiirit omaan toimialueeseemme kuuluviin, vastikään kehityksensä aloittaneisiin universumeihin.
24:1.10 (265.10) Kolmannen asteen piirienvalvoja toimii jokaisen paikallisuniversumin päämajamaailmassa. Tämä yhteisö kuuluu toisen asteen valvojien tapaan niihin, joihin luodaan jatkuvasti uusia jäseniä. Heitä luodaan seitsemänsadan yksilön ryhminä. Päivien Muinaiset osoittavat heidät eri paikallisuniversumeihin.
24:1.11 (266.1) Piirienvalvojat luodaan heidän erityistehtäviään silmällä pitäen, ja he palvelevat iäti siinä ryhmässä, johon heidät alun perin osoitettiin. Heitä ei kierrätetä palvelutehtävästä toiseen, ja niinpä he suorittavatkin aikakaudet kestävää tutkimusta ongelmista, joita heidän alkuperäiseen toimeksiantoonsa kuuluvissa maailmoissa esiintyy. Esimerkiksi: Kolmannen asteen piirienvalvoja numero 572 842 on toiminut Salvingtonissa paikallisuniversuminne alkuunsaattamisen varhaisvaiheista lähtien, ja hän on Nebadonin Mikaelin henkilökohtaisen esikunnan jäsen.
24:1.12 (266.2) Toimivatpa piirienvalvojat paikallisuniversumeissa tai korkeammalla tasolla olevissa universumeissa, he ohjaavat kaikkia asianomaisia saamaan käyttöönsä oikeat yhteyspiirit kulloistenkin henkiviestien välittämiseen ja kaikkien kuljetusta kaipaavien persoonallisuuksien siirtämiseen paikasta toiseen. Yhteyspiirien valvontatyössään nämä tehokkaat olennot käyttävät hyväkseen universumien universumin kaikkia toimintayksiköitä, olentojoukkoja ja persoonallisuuksia. He käyttävät palveluksessaan ”piirivalvonnan korkeita persoonallisuuksia”, joista teille ei kerrota, ja he saavat kyvykästä apua lukuisilta Äärettömän Hengen persoonallisuuksista koostuvilta henkilöstöryhmiltä. He juuri eristäisivät evolutionaarisen maailman, jos sen Planeettaprinssi sattuisi kapinoimaan Universaalista Isää ja hänen Sijaishallitsija-Poikaansa vastaan. He pystyvät työntämään minkä tahansa maailman pois niistä tietyistä maailmankaikkeuden yhteyspiireistä, jotka kuuluvat korkeampaan hengelliseen järjestykseen. Mutta he eivät voi mitätöidä voimanohjaajien aineellisia virtoja.
24:1.13 (266.3) Universumien Piirienvalvojien suhteissa hengen yhteyspiireihin on jotakin samaa, mitä on Universumivoiman Ohjaajien suhteissa aineellisiin piireihin. Kumpikin luokka on toista täydentävä, ja ne valvovat yhdessä kaikkia niitä hengen ja aineen virtauspiirejä, jotka ovat luotujen olentojen hallittavissa ja manipuloitavissa.
24:1.14 (266.4) Piirienvalvojat harjoittavat jonkinmoista valvontaa niiden mieliyhteyspiirien suhteen, jotka liittyvät henkeen, paljolti samoin kuin voimanohjaajilla on tiettyä valtaa sellaisten mielen osa-alueiden suhteen, jotka liittyvät fyysiseen energiaan – mekaaniseen mieleen. Yleensä kummankin luokan toiminnat laajenevat, kun ne tulevat yhteyteen toistensa kanssa, mutta puhtaasti mielelliset yhteyspiirit eivät ole kummankaan luokan valvonnan kohteina. Nämä kaksi luokkaa eivät myöskään ole tasavertaisia, sillä Universumien Piirienvalvojat ovat kaikessa moninaisessa aherruksessaan alisteisia Seitsemälle Korkeimmalle Voimanohjaajalle ja heidän alaisilleen.
24:1.15 (266.5) Vaikka piirienvalvojat ovat omien luokkiensa puitteissa täysin toistensa kaltaisia, samalla he kuitenkin ovat kaikki erillisiä yksilöitä. He ovat kiistämättömästi persoonallisia olentoja, mutta he omaavat persoonallisuuden, joka kuuluu johonkin muuhun kuin Isän lahjoittaman persoonallisuuden tyyppiin. Tällaista persoonallisuutta ei koko universaalisen olemassaolon puitteissa tavata minkään muun tyyppisissä luoduissa.
24:1.16 (266.6) Vaikka tunnistatte ja tunnette heidät matkatessanne sisäänpäin, Paratiisia kohti, teillä ei silti tule olemaan mitään henkilökohtaista suhdetta heihin. He ovat yhteyspiirienvalvojia, ja he omistautuvat tiukasti ja tehokkaasti omien tehtäviensä suorittamiseen. He ovat tekemisissä pelkästään niiden persoonallisuuksien ja entiteettien kanssa, jotka pitävät silmällä heidän valvottavinaan oleviin yhteyspiireihin liittyviä toimintoja.
24:2.1 (266.7) Siitä huolimatta, että Universaalista Älyä edustava kosminen mieli on tietoinen kaikkien ajattelevien olentojen läsnäolosta ja olinpaikasta, universumien universumissa vaikuttaa sen lisäksi itsenäinen menetelmä, jolla pidetään lukua kaikista tahdollisista luoduista.
24:2.2 (266.8) Väestönlaskennan Johtajat ovat Äärettömän Hengen erityinen ja loppuun saatettu luomistyö, ja heitä on olemassa määrä, joka ei ole tiedossamme. Heidät on luotu sellaisiksi, että he kykenevät olemaan täydellisessä synkroniassa superuniversumien heijastustekniikan kanssa, samalla kun heillä itsellään on herkkyys älyllisen tahdon havaitsemiseen ja siihen reagoimiseen. Käyttämällä menetelmää, jota ei täysin ymmärretä, nämä johtajat saavat välittömästi tietoonsa tahdon syntymisen, tapahtuipa se suuruniversumin missä osassa tahansa. Siksi he aina pystyvät ilmoittamaan meille keskusluomakunnan ja seitsemän superuniversumin missä tahansa osassa olevien kaikkien tahdollisten olentojen lukumäärän, laadun ja olinpaikan. Mutta he eivät toimi Paratiisissa; siellä heitä ei tarvita. Tietäminen on Paratiisissa myötäsyntyistä. Jumaluudet tietävät kaikki olevaiset.
24:2.3 (267.1) Havonassa toimii seitsemän Väestönlaskennan Johtajaa siten, että kunkin Havona-kehän ohjausmaailma on aina yhden tällaisen olennon sijoituspaikka. Näitä seitsemää ja Hengen Paratiisin-maailmoissa olevia tämän yhteisön reservejä lukuun ottamatta kaikki Väestönlaskennan Johtajat toimivat Päivien Muinaisten toimivallan alaisina.
24:2.4 (267.2) Yksi Väestönlaskennan Johtaja toimii puheenjohtajana kunkin superuniversumin päämajassa, samalla kun tämän päällikön alaisuudessa toimii tuhansia ja taas tuhansia johtajia – yksi jokaisen paikallisuniversumin pääkaupungissa. Havonan ohjausmaailmoissa olevia ja mainittuja seitsemää superuniversumipäällikköä lukuun ottamatta kaikki tähän luokkaan kuuluvat persoonallisuudet ovat tasavertaisia.
24:2.5 (267.3) Seitsemännessä superuniversumissa on satatuhatta Väestönlaskennan Johtajaa. Ja tämä luku koostuu kokonaan niistä, jotka ovat määrättävissä paikallisuniversumeihin. Siihen ei sisälly Usatian, koko Orvontonin johtajien superuniversumipäällikön, henkilökohtaista esikuntaa. Muiden superuniversumipäälliköiden tapaan Usatiakaan ei ole välittömästi tekemisissä älyllisen tahdon rekisteröimisen kanssa. Hän on tekemisissä vain Orvontonin universumeihin sijoitettujen alaistensa kanssa. Näin ollen hän toimii suurenmoisena persoonallisuutena, joka kerää paikallisluomusten pääkaupungeista hänen alaisiltaan saapuvat raportit.
24:2.6 (267.4) Uversan viralliset kirjurit merkitsevät aika ajoin kirjoihinsa, mikä tämän superuniversumin tilanne on sellaisena kuin se ilmenee Usatian persoonallisuuteen tehdyistä ja hänen persoonallisuudessaan olevista rekisteröinneistä. Tällainen väestökirjanpidollinen tietoaines pysyy superuniversumeissa; näitä raportteja ei välitetä Havonaan eikä Paratiisiin.
24:2.7 (267.5) Väestönlaskennan Johtajia kiinnostavat ihmiset – samoin kuin muut tahdolliset luodut – vain siinä mielessä, että he rekisteröivät näiden tahtotoiminnan olemassaolon. He eivät huolehdi elämänne ja tekemisienne rekisteröimisistä; he eivät missään mielessä ole kirjaajapersoonallisuuksia. Nebadonin Väestönlaskennan Johtaja, Orvontonin sarjan numero 81 412, joka on tällä haavaa sijoitettuna Salvingtoniin, on tänäkin nimenomaisena hetkenä henkilökohtaisesti selvillä ja tietoinen sinun elävästä olemassaolostasi täällä Urantialla; ja hän toimittaa asiakirjat, jotka vahvistavat kuolemasi, sinä hetkenä, jona toimintasi tahdollisena olentona päättyy.
24:2.8 (267.6) Väestönlaskennan Johtajat rekisteröivät uuden tahdollisen luodun olemassaolon, heti kun ensimmäinen tahdollinen teko suoritetaan; he antavat tiedon tahdollisen luodun kuolemasta sinä hetkenä, kun viimeinen tahdollinen teko tapahtuu. Se osittainen tahdon julkitulo, jollaista havaitaan tiettyjen korkeampien eläinlajien reaktioissa, ei kuulu Väestönlaskennan Johtajain toimipiiriin. He pitävät lukua vain bona fide tahdollisista luoduista, eivätkä he reagoi mihinkään muuhun kuin tahdon toimintaan. Mitenkä he tarkkaan ottaen tahdon toiminnan rekisteröivät, sitä emme tiedä.
24:2.9 (267.7) Nämä olennot ovat aina olleet ja he tulevat aina olemaan Väestönlaskennan Johtajia. He olisivat jotakuinkin hyödyttömiä missä tahansa muussa maailmankaikkeuden työnjaon mukaisessa tehtävässä. Mutta he ovat toiminnassaan erehtymättömiä; he eivät koskaan sorru rikkomuksiin eivätkä he vääristele. Ihmeellisistä kyvyistään ja uskomattomista ominaisuuksistaan huolimatta he ovat persoonia. Heillä on tunnistettavissa oleva henkiläsnäolo ja -hahmo.
24:3.1 (268.1) Meillä ei ole autenttista tietoa siitä, milloin ja miten Henkilökohtaiset Avustajat luotiin. Niiden lukumäärä on varmaankin huimaava, mutta mitään merkintää ei siitä Uversassa ole. Niiden työstä saamaamme tietoaineistoon perustuvien varovaisten päättelyjen nojalla uskaltaudun arvioimaan niiden lukumäärän nousevan useisiin biljooniin. Olemme sitä mieltä, että Ääretöntä Henkeä eivät rajoita mitkään lukumäärälliset tekijät, kun hän luo näitä Henkilökohtaisia Avustajia.
24:3.2 (268.2) Äärettömän Hengen Henkilökohtaiset Avustajat ovat olemassa yksinomaan siksi, että ne avustavat Paratiisissa olevaa Jumaluuden Kolmannen Persoonan läsnäoloa. Vaikka ne liittyvätkin suoraan Äärettömään Henkeen ja vaikka niiden sijaintipaikkana onkin Paratiisi, ne kulkevat silti leimahduksenomaisesti luomistuloksen joka puolelle ja sieltä takaisin, aina sen etäisimpiä kolkkia myöten. Minne ikinä Myötäluojan yhteyspiirit ulottuvat, sinne saattaa ilmestyä näitä Henkilökohtaisia Avustajia toteuttamaan Äärettömän Hengen käskyä. Ne halkovat avaruutta paljolti samalla tavoin kuin Yksinäiset Sanansaattajat, mutta ne eivät ole persoonia samassa mielessä kuin sanansaattajat.
24:3.3 (268.3) Henkilökohtaiset Avustajat ovat kaikki tasavertaisia ja identtisiä, niissä ei ilmene yksilöllisiä eroavuuksia. Vaikka Myötätoimija pitääkin niitä aitoina persoonallisuuksina, on muiden vaikea pitää heitä todellisina persoonina. Muiden henkiolentojen mielestä ne eivät tuo julki henkiläsnäoloa. Paratiisista polveutuvat olennot ovat aina siitä tietoisia, jos tällainen Avustaja on läheisyydessä; mutta emme tiedosta persoonallisuuden läsnäoloa. Tällaisen läsnäolohahmon puuttuminen epäilemättä tekee niistä kaikista Jumaluuden Kolmannen Persoonan kannalta entistäkin käyttökelpoisempia.
24:3.4 (268.4) Kaikkien Äärettömästä Hengestä polveutuvien teille paljastettujen henkiolentojen joukossa Henkilökohtaiset Avustajat ovat miltei ainoat, joita ette tapaa sisäänpäin kohti Paratiisia suuntautuvan ylösnousemuksenne kuluessa.
24:4.1 (268.5) Kollektiivina työskennellessään Äärettömän Hengen seitsemällä Paratiisin-sfäärillä olevat Seitsemän Korkeinta Toimeenpanijaa toimivat seitsemää superuniversumia varten perustettuna superpäälliköiden hallinnollisena lautakuntana. Apulaistarkastajat ovat Korkeimpien Toimeenpanijoiden toimivallan persoonallinen ruumiillistuma ajallisuuden ja avaruuden paikallisuniversumeille. Nämä paikallisluomusten asioiden korkea-arvoiset tarkkailijat ovat Äärettömän Hengen ja Paratiisin Seitsemän Valtiashengen yhteisiä jälkeläisiä. Aikana, joka kuuluu miltei iäisyyteen, heitä personoitiin seitsemänsataatuhatta, ja heidän reservijoukkonsa asuinsija on Paratiisissa.
24:4.2 (268.6) Apulaistarkastajat toimivat Seitsemän Korkeimman Toimeenpanijan välittömän valvonnan alaisuudessa, ja he ovat näiden henkilökohtaisia ja voimallisia edustajia ajallisuuden ja avaruuden paikallisuniversumeihin päin. Kunkin paikallisluomuksen päämajasfäärille on sijoitettu yksi tarkastaja, ja hän on siellä asuvan Päivien Yhdistyneen läheinen työtoveri.
24:4.3 (268.7) Apulaistarkastajat vastaanottavat raportteja ja suosituksia vain omilta alaisiltaan, Valtuutetuilta Vartiomiehiltä, joiden asemapaikkana ovat asuttujen maailmojen paikallisjärjestelmien pääkaupungit, kun taas he itse laativat raportteja vain välittömälle esimiehelleen, asianomaisen superuniversumin Korkeimmalle Toimeenpanijalle.
24:5.1 (268.8) Valtuutetut Vartiomiehet ovat Seitsemän Korkeimman Toimeenpanijan koordinoivia persoonallisuuksia ja yhteysedustajia. Ääretön Henki personoi heidät Paratiisissa, ja heidät luotiin heidän toimeksiantoonsa sisältyviä erityisiä tarkoitusperiä ajatellen. Heidän lukumääränsä on vakio, ja heitä on olemassa täsmälleen seitsemän miljardia.
24:5.2 (269.1) Paljolti samaan tapaan kuin Apulaistarkastaja edustaa Seitsemää Korkeinta Toimeenpanijaa kokonaiselle paikallisuniversumille, on jokaisessa tämän paikallisluomuksen kymmenessätuhannessa järjestelmässä Valtuutettu Vartiomies, joka toimii kaikkien seitsemän superuniversumin asioita ylimpänä valvovan etäisen ja korkeimman lautakunnan välittömänä edustajana. Orvontonin paikallisjärjestelmähallituksissa tehtäväänsä suorittavat vartiomiehet toimivat seitsemännen superuniversumin koordinoijan eli Korkeimman Toimeenpanijan Numero Seitsemän toimivallan välittömässä alaisuudessa. Mutta hallinnollisen organisaationsa osalta kaikki paikallisuniversumiin valtuutetut vartiomiehet ovat universumipäämajassa asemapaikkaansa pitävän Apulaistarkastajan alaisia.
24:5.3 (269.2) Valtuutetut Vartiomiehet palvelevat paikallisuniversumin puitteissa kiertoperiaatteen mukaisesti siten, että heitä siirretään paikallisjärjestelmästä toiseen. Tavallisesti heidät vaihdetaan paikallisuniversumin ajanlaskun mukaan joka tuhannes vuosi. He ovat korkea-arvoisimpia järjestelmäpääkaupunkiin sijoitettuja persoonallisuuksia, mutta he eivät koskaan osallistu paikallisjärjestelmän asioita koskeviin pohdintoihin. Paikallisjärjestelmissä he palvelevat viran puolesta päällikkönä siinä neljänkolmatta hallintopersoonallisuuden ryhmässä, jonka jäsenet ovat peräisin evolutionaarisista maailmoista, mutta muussa suhteessa ylösnousemuskuolevaisilla on heidän kanssaan vain vähän tekemistä. Vartiomiesten miltei yksinomaisena toimena on pitää Apulaistarkastaja tietoisena kaikista heidän toimeksiantoonsa kuuluvien järjestelmien hyvinvointiin ja tilaan liittyvistä asioista.
24:5.4 (269.3) Valtuutetut Vartiomiehet ja Apulaistarkastajat eivät raportoi Korkeimmille Toimeenpanijoille superuniversumipäämajan kautta. He ovat vastuussa yksinomaan asianomaisen superuniversumin Korkeimmalle Toimeenpanijalle; heidän toimintansa on erillään Päivien Muinaisten hallinnosta.
24:5.5 (269.4) Korkeimmat Toimeenpanijat, Apulaistarkastajat ja Valtuutetut Vartiomiehet yhdessä omniafien ja lukemattomien teille paljastamattomien persoonallisuuksien kanssa muodostavat tehokkaan, välittömän, keskitetyn, mutta laajalle ulottuvan, koko elollisten ja elottomien suuruniversumia koskevan, neuvontaa ja hallinnollista koordinaatiota edustavan järjestelmän.
24:6.1 (269.5) Kandidaattien Opastajat tukevat ja johtavat ryhmänä sitä teknisen opetuksen ja hengellisen koulutuksen korkeaa yliopistoa, joka on niin perin välttämätön sille, että kuolevainen saavuttaa aikakausien takaisen päämääränsä. Tämä päämäärä on Jumala, lepo ja täydellisen palvelun merkeissä sujuva iäisyys. Nämä varsin persoonalliset olennot saavat nimensä siitä, minkäluonteista ja mitä tarkoitusta palvelevaa työtä he tekevät. He omistautuvat yksinomaisesti tehtäville, joiden tarkoituksena on ajallisuuden superuniversumeista valmistuvien kuolevaisten opastaminen sen Havonassa suoritettavan opetus- ja koulutuskurssin läpi, jonka tarkoituksena on valmistaa ylösnousevat pyhiinvaeltajat pääsemään Paratiisiin ja Lopullisuuden Saavuttajakuntaan.
24:6.2 (269.6) Minua ei ole kielletty esittämästä teille kertomusta siitä, mitä nämä Kandidaattien Opastajat tekevät, mutta se on niin ultrahengellistä, että epäilen pahoin, pystynkö todellisuutta vastaavalla tavalla välittämään aineelliselle mielelle minkäänlaista käsitystä heidän moninaisista toimistaan. Mansiomaailmoissa – sen jälkeen kun näköpiirinne rajat avartuvat ja vapaudutte aineellisten viitekohtien kahleista – voitte alkaa ymmärtää niiden reaalisubjektien merkitystä, joita ”silmä ei voi nähdä eikä korva kuulla ja jotka eivät ole koskaan juolahtaneet ihmismielen aatoksiin”, jopa asioita, jotka ”Jumala on tällaisia ikuisia totuuksia rakastaville valmistanut.” Teitä ei suinkaan ole tuomittu näköpiirinne ja hengellisen käsityskykynne osalta olemaan aina näin rajoittuneita.
24:6.3 (270.1) Kandidaattien Opastajat luotsaavat ajallisuudesta tulevat pyhiinvaeltajat Havona-maailmojen seitsemän kehän läpi. Uloimman Havona-kehän vastaanottomaailmaan saapuessasi sinua vastassa oleva Opastaja jää seuraasi koko sen elämänvaiheen ajaksi, jonka vietät taivaallisilla kehillä. Vaikka miljardissa maailmassa tapahtuvan oleskelusi aikana oletkin kanssakäymisissä lukemattomien muiden persoonallisuuksien kanssa, oma Kandidaattien Opastajasi tulee seuraamaan sinua Havonan-matkasi päähän saakka, ja hän on todistamassa vaipuessasi ajallisuuden omalta osaltasi päättävään uneen, joka merkitsee siirtymistä ikuisuuteen Paratiisin määränpäässä. Herättyäsi sinua tervehtii siellä sinut tervetulleeksi toivottamaan asetettu Paratiisin-kumppani. Hän saattaa jäädä seuraasi siihen saakka, kunnes sinut vihitään Kuolevaisten Lopullisuuden Saavuttajakunnan jäseneksi.
24:6.4 (270.2) Kandidaattien Opastajien lukumäärä ylittää ihmismielen käsityskyvyn, ja heitä ilmestyy lisää jatkuvasti. Heidän alkuperänsä on jossakin mielessä mysteeri. Heidän olemassaolonsa ei ulotu ikuisuuteen. Salaperäisesti he vain ilmaantuvat, sitä mukaa kun heitä tarvitaan. Mitään muistiinmerkintää jossakin keskusuniversumin maailmassa olleesta Kandidaattien Opastajasta ei ole, ennen kuin siltä kaukaisen menneisyyden päivältä, jolloin kaikkien aikojen ensimmäinen kuolevaispyhiinvaeltaja selviytyi keskusluomakunnan ulkovyöhykkeelle. Sinä silmänräpäyksenä, jona hän saapui ulkokehän ohjausmaailmaan, hänet otti vastaan ystävällisin tervehdyksin Malvorian, Kandidaattien Opastajista ensimmäinen, joka on nyt heidän korkeimman neuvostonsa päällikkö ja heidän laajan koulutusorganisaationsa johtaja.
24:6.5 (270.3) Havonaa koskevissa Paratiisin arkistoissa, osastossa, jonka otsikkona on ”Kandidaattien Opastajat”, on nähtävillä seuraava avausmerkintä:
24:6.6 (270.4) ”Ja Malvorian, tämän olentoluokan esikoinen, tervehti ja opasti Havonan pyhiinvaeltaja-löytäjää ja johdatti häntä kokemukseen ensi vaiheessa kuuluneilta ulkokehiltä askel askeleelta ja kehä kehältä, kunnes hän seisoi kaiken persoonallisuuden Lähteen ja Määränpään edessä, ja astui sitten ikuisuuden kynnyksen yli Paratiisiin.”
24:6.7 (270.5) Olin tuona kaukaisen menneisyyden ajankohtana Uversan Päivien Muinaisten palveluksessa, ja me kaikki riemuitsimme saatuamme vakuutuksen siitä, että omastakin superuniversumistamme saapuvat pyhiinvaeltajat saavuttaisivat lopulta Havonan. Ajasta aikaan meille oli opetettu, että avaruuden evolutionaariset luodut saavuttaisivat Paratiisin, ja valtava sävähdys pyyhkäisi taivaallisten hovien läpi, kun ensimmäinen pyhiinvaeltaja todellakin saapui perille.
24:6.8 (270.6) Tämän Havonan pyhiinvaeltaja-löytäjän nimi on Grandfanda, ja hän saapui superuniversumissa numero yksi sijaitsevasta paikallisuniversumista 1 131, sen konstellaatiossa 62 olevaan paikallisjärjestelmään 84 kuuluvalta planeetalta 341. Hänen saapumisensa oli alkumerkkinä universumien universumin kaukotiedotustoiminnan avaamiselle. Siihen asti toiminnassa olivat olleet vain superuniversumien ja paikallisuniversumien kaukotiedotusjärjestelmät, mutta ilmoitus Grandfandan saapumisesta Havonan porteille oli merkkinä ”avaruuden kunniaraporttien” juhlalliselle aloittamiselle. Nimitys johtuu siitä, että ensimmäinen universaalinen lähetys raportoi ensimmäisen sellaisen evolutionaarisiin olentoihin kuuluvan olennon saapumisesta Havonaan, joka oli saavuttanut ylösnousemusolemassaolon määränpään.
24:6.9 (270.7) Kandidaattien Opastajat eivät koskaan poistu Havonan maailmoista; he omistautuvat ajallisuudesta ja avaruudesta tulevien kandidaatti-pyhiinvaeltajien palvelemiseen. Ja jonakin päivänä tulet kasvoista kasvoihin kohtaamaan näitä yleviä olentoja, ellet torju sitä varmaa ja kaikin puolin täydellistä suunnitelmaa, jonka tarkoitus on varmistaa eloonjäämisesi ja ylösnousemuksesi.
24:7.1 (270.8) Vaikkei evoluutio olekaan keskusuniversumin elämänjärjestys, uskomme kuitenkin, että Kandidaattien Opastajat ovat keskusuniversumin luotujen olentojen erään toisen ryhmän – Havonan servitaalien – täydellistyneitä tai kokeneempia jäseniä. Kandidaattien Opastajat osoittavat niin laajamittaista myötätuntoa ja sellaista kykyä ylösnousemusluotujen ymmärtämiseen, että olemme vakuuttuneita siitä, että he ovat saavuttaneet tämän jalostuneisuuden aktuaalisesti superuniversumien maailmoissa universaalisen hoivan Havona-servitaaleina toimimalla. Ellei tämä näkemys ole oikea, miten sitten voisimme selittää varttuneempien ja kokeneempien servitaalien jatkuvan häviämisen?
24:7.2 (271.1) Servitaali on superuniversumiin saamansa toimeksiannon nojalla pitkän aikaa poissa Havonasta, ja hän on jo aikaisemmin ollut monilla tällaisilla tehtäväkäynneillä, hän palaa kotiin, hänelle myönnetään oikeus päästä ”henkilökohtaiseen yhteyteen” Paratiisin Keskusvalkeuden kanssa, Valohehkuiset Persoonat sulkevat hänet syleilyynsä, ja hän katoaa kanssahengiltään tietymättömiin, eikä hän enää koskaan ilmesty takaisin kaltaistensa pariin.
24:7.3 (271.2) Superuniversumipalveluksesta palatessaan Havonan servitaali voi kokea lukuisia jumalallisia syleilyjä ja palata niistä pelkästään ylevöitettynä servitaalina. Valkeuden syleilyn kokeminen ei välttämättä merkitse sitä, että servitaalin pitää muuntua Kandidaattien Opastajaksi, mutta miltei neljännes jumalalliseen syleilyyn päässeistä ei koskaan enää palaa maailmojen palveluun.
24:7.4 (271.3) Korkeuksien rekistereissä esiintyy koko joukko seuraavankaltaisia kirjoihinvientejä:
24:7.5 (271.4) ”Ja Havonan servitaali numero 842 842 682 846 782, nimeltään Sudna, palasi superuniversumipalveluksesta, otettiin vastaan Paratiisissa, tunsi Isän, astui jumalalliseen syleilyyn eikä enää ole.”
24:7.6 (271.5) Kun kirjoissa esiintyy tällainen merkintä, kyseisen servitaalin ura on päättynyt. Mutta vain kolmen hetken kuluttua (teidän ajanlaskunne mukaan vähän alle kolmessa päivässä) ilmestyy vastasyntynyt Kandidaattien Opastaja ”spontaanisti” Havona-universumin ulkokehälle. Ja Kandidaattien Opastajain lukumäärä – pienet, epäilemättä siirtymävaiheessa olevien määrästä johtuvat eroavuudet sallimalla – on täsmälleen sama kuin kadonneiden servitaalien lukumäärä.
24:7.7 (271.6) On olemassa toinenkin syy olettaa Kandidaattien Opastajien olevan kehittyneitä Havonan servitaaleja, ja se on näiden opastajien ja heidän servitaalikumppaniensa vastustamaton taipumus muodostaa epätavallisen lujia ystävyysliittoja. Tapa, jolla nämä erillisiksi oletetut olentoluokat ymmärtävät toisiaan ja tuntevat toisiaan kohtaan myötätuntoa, on täysin selittämätön. On virkistävää ja innostavaa olla todistamassa heidän keskinäistä kiintymystään.
24:7.8 (271.7) Seitsemän Valtiashenkeä ja vastaavasti heidän kumppaninsa, Seitsemän Korkeinta Voimanohjaajaa, ovat Korkeimman Olennon sellaisen mielipotentiaalin ja voimapotentiaalin persoonallisia hallussapitäjiä, joita hän ei vielä henkilökohtaisesti käyttele. Ja kun nämä paratiisilliset työtoverit toimivat yhdessä Havonan servitaaleja luodakseen, tulevat viimeksi mainitut myötäsyntyisesti kytketyiksi mukaan Korkeimmuuden tiettyihin vaiheisiin. Näin ollen Havonan servitaalit itse asiassa ovat täydellisessä keskusuniversumissa oleva heijastuma tietyistä ajallis-avaruudellisten alueitten evolutionaarisista potentiaalisuuksista, mikä kaikki paljastuu, kun servitaali käy läpi muodonmuutoksen ja uudelleenluomisen. Uskomme tämän muodonmuutoksen tapahtuvan Äärettömän Hengen tahdon mukaisesti, ja Ääretön Henki toimii Korkeimman puolesta. Korkein Olento ei luo Kandidaattien Opastajia, mutta arvelemme kokemuksellisen Jumalan olevan jollakin tavalla mukana toimenpiteissä, jotka tuovat nämä olennot olevaisuuden piiriin.
24:7.9 (271.8) Se Havona, jonka läpi ylösnousemuskuolevaiset nyt matkaavat, eroaa monissa suhteissa Grandfandan aikoja edeltäneestä keskusuniversumista. Kuolevaisten taivasmatkalaisten saapuminen Havonan kehille sai aikaan kauaskantoisia muutoksia keskus- ja jumalallisen luomakunnan organisaatiossa, muutoksia, joiden alkuunpanijana epäilemättä oli Korkein Olento, evolutionaaristen luotujen Jumala, kun hän reagoi siihen, että ensimmäinen hänen seitsemästä superuniversumista tulevista lapsistaan saapui perille. Kandidaattien Opastajien ilmaantuminen yhdessä kolmannen asteen supernafien luomisen kanssa on osoituksena mainituista Korkeimman Jumalan toimista.
24:7.10 (272.1) [Esittänyt yksi Uversan Jumalallisista Neuvonantajista.]
Urantia-kirja
Luku 25
25:0.1 (273.1) ÄÄRETTÖMÄN HENGEN perheeseen välillisesti kuuluvia olentoja ovat Avaruuden Sanansaattajajoukot. Nämä monitaitoiset olennot toimivat korkeampien persoonallisuuksien ja hoivaavien henkien välisinä yhdysrenkaina. Sanansaattajajoukkoihin kuuluvat seuraavat taivaallisten olentojen luokat:
25:0.2 (273.2) 1. Havonan Servitaalit.
25:0.3 (273.3) 2. Universaaliset Sovittelijat.
25:0.4 (273.4) 3. Tekniset Neuvojat.
25:0.5 (273.5) 4. Paratiisin Arkistojen Hoitajat.
25:0.6 (273.6) 5. Taivaalliset Kirjurit.
25:0.7 (273.7) 6. Morontiakumppanit.
25:0.8 (273.8) 7. Paratiisikumppanit.
25:0.9 (273.9) Luetelluista seitsemästä ryhmästä vain kolme – servitaalit, sovittelijat ja morontiakumppanit – ovat sellaisiksi luotuja; muut neljä edustavat tasoja, jotka ovat eri enkeliyhteisöihin kuuluvien saavutettavissa. Alkuperäisen olemuksensa ja saavuttamansa aseman mukaisesti sanansaattajajoukot palvelevat universumien universumissa eri tehtävissä, mutta ne palvelevat aina niiden persoonallisuuksien ohjauksessa, jotka johtavat niille annetun toimeksiannon kohdemaailmaa.
25:1.1 (273.10) Vaikka näitä keskusuniversumin ”keskiväliolentoja” kutsutaan servitaaleiksi, eivät he ole palvelijoita missään tämän sanan sellaisessa merkityksessä, että he tekisivät toisarvoista työtä. Hengellisessä maailmassa ei ole mitään sellaista kuin toisarvoinen työ; kaikki palvelus on pyhää ja riemastuttavaa; korkeammat olentoluokat eivät liioin suhtaudu alentuvasti olemassaolon alempiin luokkiin.
25:1.2 (273.11) Havonan servitaalit ovat Seitsemän Valtiashengen ja heidän työtoveriensa, Seitsemän Korkeimman Voimanohjaajan, yhteinen luomus. Tämä luova yhteistyösuhde tulee lähimmäksi sitä, että se on esikuvana evolutionaaristen universumien kaksinaista alkuperää olevien olentoluokkien lisääntymistapaa edustavalle pitkälle olentosarjalle, joka alkaa Luoja-Pojan ja Luovan Hengen yhdessä suorittamasta Kirkkaan Aamutähden luomisesta ja päätyy Urantian kaltaisten maailmojen sukupuoliseen lisääntymiseen.
25:1.3 (273.12) Servitaalien lukumäärä on suunnattoman suuri, ja heitä luodaan alati lisää. Heitä ilmaantuu tuhannen jäsenen ryhminä kolmantena hetkenä, sen jälkeen kun Valtiashenget ja Korkeimmat Voimanohjaajat ovat kokoontuneet yhteisalueelleen kaukana Paratiisin pohjoisosassa olevalla sektorilla. Joka neljäs servitaali on tyypiltään muita fyysisempi; jokaisesta tuhannesta servitaalista on siis seitsemänsataaviisikymmentä ilmeisen selvästi henkistä tyyppiä, kun sen sijaan jäljelle jäävät kaksisataaviisikymmentä ovat olemukseltaan puolittain fyysisiä. Nämä neljännet luodut ovat jossakin määrin aineellisten olentojen kaltaisia (aineellisia havonalaisessa merkityksessä) ja muistuttavat enemmän fyysisiä voimanohjaajia kuin Valtiashenkiä.
25:1.4 (274.1) Hengellisellä on persoonallisuuksien välisissä suhteissa hallitseva asema aineelliseen nähden, vaikkei Urantialla nyt siltä näytäkään. Ja Havonan servitaalien tuottamisessa vallitsee tämä hengen herruuden laki; vakiintuneen suhdeluvun mukaan tuloksena on kolme hengellistä olentoa yhtä puolittain fyysistä kohden.
25:1.5 (274.2) Kaikki vasta luodut servitaalit, samoin kuin vasta ilmestyneet Kandidaattien Opastajat, käyvät läpi koulutuskurssit, joita vanhemmat opastajat jokaisella Havonan seitsemästä kehästä jatkuvasti pitävät. Sitten servitaalit osoitetaan toimintoihin, joihin he parhaiten soveltuvat, ja koska heitä on kahta tyyppiä – hengellisiä ja puolittain fyysisiä – ei ole montakaan seikkaa, jotka rajoittaisivat näiden monitaitoisten olentojen hallitsemaa työkenttää. Korkeammat eli henkiset ryhmät osoitetaan valikoiden Isän, Pojan ja Hengen palvelustehtäviin ja Seitsemän Valtiashengen työhön. Aika ajoin heitä lähetetään suurin joukoin palvelemaan seitsemän superuniversumin päämajasfäärejä ympäröivissä opintomaailmoissa, maailmoissa, joiden asiana on Havonan kehille siirtymiseen valmistautuvien, ylösnousemuksellisten ja ajallisuudesta tulevien sielujen lopullinen valmentaminen ja hengellinen sivistäminen. Sekä henkiservitaaleja että heidän fyysisempiä tovereitaan osoitetaan myös Kandidaattien Opastajien avustajiksi ja työtovereiksi auttamaan ja opettamaan niitä eri luokkiin kuuluvia ylösnousemusluotuja, jotka ovat päässeet Havonaan ja jotka pyrkivät Paratiisiin.
25:1.6 (274.3) Havonan servitaalit ja Kandidaattien Opastajat osoittavat ylimaallista vihkiytymistä työlleen ja sellaista liikuttavaa kiintymystä toisiaan kohtaan, jota te, koska se on hengellistä, voitte ehkä ymmärtää vain, jos vertaatte sitä inhimillisen rakkauden ilmiöön. Jumalallinen liikuttuneisuus on vallalla, silloin kun servitaalien pitää erota opastajista, niin kuin useinkin käy, kun servitaaleja lähetetään tehtäväkäynneille keskusuniversumin rajojen ulkopuolelle. Mutta he lähtevät iloiten, eivät murheen vallassa. Kaiken tyydyttävä ilo siitä, että on pantu paljon vartijaksi, on hengellisille olennoille tunne, joka peittää alleen kaiken muun. Siellä missä vallitsee tietoisuus jumalallisen velvollisuuden uskollisesta suorittamisesta, ei voi olla surua. Ja kun ihmisen ylösnousemuksellinen sielu seisoo Ylimmän Tuomarin edessä, tämän sielun ikuisuuden ratkaisevaa päätöstä eivät määrää aineelliset menestykset eivätkä määrälliset saavutukset, vaan korkeissa oikeussaleissa kaikuva tuomio julistaa: ”Hyvin tehty, sinä hyvä ja uskollinen palvelija; olet ollut uskollinen muutamissa oleellisissa asioissa; sinut asetetaan universumin olevaisten hallitsijaksi.”
25:1.7 (274.4) Kun Havonan servitaalit ovat suorittamassa palveluksiaan superuniversumeissa, heidät määrätään aina sen Valtiashengen johtamaan toimipiiriin, jota he yleisten ja erityisten hengellisten ominaisuuksiensa puolesta eniten muistuttavat. He palvelevat vain seitsemän superuniversumin pääkaupunkeja ympäröivissä opetusmaailmoissa. Ja viimeinen Uversan raportti osoittaa, että sen 490 satelliitilla palveli miltei 138 miljardia servitaalia. He ovat mukana loputtoman moninaisissa näiden opetusmaailmojen työhön liittyvissä tehtävissä, maailmojen, jotka muodostavat Orvontonin superuniversumin superyliopistot. Siellä he toimivat seuralaisinanne, he ovat laskeutuneet luoksenne seuraavan elämänvaiheenne tasolta tutkiakseen teitä ja innoittaakseen teitä tietoisuudella ja varmuudella lopulta tapahtuvasta valmistumisestanne ajallisuuden universumeista iäisyyden maailmoihin. Ja näissä kontakteissaan servitaalit saavat alustavaa kokemusta ajallisuuden ylösnousemusluotujen hoivaamisesta, joka on suureksi avuksi, kun he myöhemmin työskentelevät Havonan kehillä Kandidaattien Opastajien kumppaneina tai – ylennettyinä servitaaleina – itsekin Kandidaattien Opastajina.
25:2.1 (275.1) Jokaista luotua Havonan servitaalia kohti tuodaan olevaisuuden piiriin seitsemän Universaalista Sovittelijaa, yksi kuhunkin superuniversumiin. Tässä luomistapahtumassa on kysymys tietystä, superuniversumeissa käytettävästä menetelmästä, joka heijastuksenomaisesti reagoi Paratiisissa suoritettuihin toimenpiteisiin.
25:2.2 (275.2) Seitsemän superuniversumin päämajamaailmoissa toimii Seitsemän Valtiashengen seitsemän heijastumaa. Näiden Heijastavien Henkien olemusta on vaikea ryhtyä kuvailemaan aineellisille mielille. He ovat kiistämättömiä persoonallisuuksia, mutta jokainen superuniversumissa olevan ryhmän jäsen heijastaa silti täydellisesti vain yhtä Seitsemästä Valtiashengestä. Ja aina kun Valtiashenget kerääntyvät voimanohjaajien kanssa yhteen luodakseen yhden ryhmän Havonan servitaaleja, ilmenee samanaikainen kohdentuminen yhteen Henkeen jokaisessa superuniversumiryhmässä olevista Heijastavista Hengistä, ja niin superluomusten päämajamaailmoihin ilmaantuu samassa tuokiossa ja täysin kehittyneessä hahmossa yhtäläinen määrä Universaalisia Sovittelijoita. Jos Valtiashenki Numero Seitsemän tekisi aloitteen servitaalien luomiseksi, vain seitsemänteen ryhmään kuuluvat Heijastavat Henget kävisivät raskaiksi sovittelijoista; ja yhtäaikaisesti tuhannen Orvonton-luokan servitaalin luomisen kanssa ilmaantuisi kuhunkin superuniversumipääkaupunkiin tuhat seitsemänteen luokkaan kuuluvaa sovittelijaa. Näistä tapahtumista, jotka heijastavat Valtiashenkien seitsenkertaista olemusta, juontuvat kussakin superuniversumissa palvelevien sovittelijoiden seitsemän luotua yhteisöä.
25:2.3 (275.3) Esiparatiisillisen statuksen omaavat sovittelijat eivät vaihda palveluspaikkaansa superuniversumista toiseen, vaan heidän palvelunsa rajoittuu luomistuloksen niihin osiin, joista he ovat peräisin. Jokainen superuniversumiyhteisö, joka käsittää seitsemäsosan kustakin luodusta ryhmästä, on sen vuoksi hyvin pitkän ajan yhden Valtiashengen vaikutuksen alaisena, ja näin ollen muiden vaikutus pysyy poissuljettuna, sillä vaikka kaikki seitsemän heijastuvat superuniversumipääkaupungeissa, vain yksi on kussakin superluomuksessa vallitsevana.
25:2.4 (275.4) Jokainen seitsemästä superluomuksesta on tosiasiassa sen yhden Valtiashengen läpäisemä, joka johtaa sen kohtaloita. Jokaisesta superuniversumista tulee näin ikään kuin jättiläismäinen peili, joka heijastaa sitä valvovan Valtiashengen olemusta ja luonnetta, ja Luovien Äiti-Henkien läsnäolon ja toiminnan kautta tämä kaikki kertautuu edelleen jokaisessa paikallisessa alauniversumissa. Tämänkaltaisen ympäristön vaikutus evolutionaariseen kasvuun on niin perinpohjainen, että omassa superuniversumia seuraavassa elämänvaiheessaan sovittelijat yhdessä ilmentävät neljääkymmentäyhdeksää kokemuksellista näkökantaa tai näkemystä, jotka kaikki ovat kapea-alaisia – ja niin muodoin epätäydellisiä – mutta jotka kaikki toisiaan täydentäen ja yhteen saatettuina kattavat jokseenkin koko Korkeimmuuden piirin.
25:2.5 (275.5) Universaaliset Sovittelijat huomaavat kussakin superuniversumissa olevansa merkillisesti ja myötäsyntyisesti erotettuja neljän jäsenen ryhmiksi, yhdistelmiksi, joiden puitteissa he jatkuvasti työskentelevät. Kussakin ryhmässä on kolme henkipersoonallisuutta, ja yksi on – servitaalien neljänsien luotujen tapaan – puoliaineellinen olento. Tämä nelikkö muodostaa sovittelukomission, ja siihen kuuluvat:
25:2.6 (275.6) 1. Tuomari-sovittelija. Se, jonka muut kolme ovat yksimielisesti nimittäneet pätevimpänä ja edellytykset parhaiten täyttävänä toimimaan ryhmän oikeudellisena päällikkönä.
25:2.7 (275.7) 2. Henkipuolustaja. Se, jonka tuomari-sovittelija on nimittänyt esittämään todistusaineiston ja suojelemaan kaikkien kulloisessakin sovittelukomission käsittelyyn määrätyssä asiassa osallisina olevien persoonallisuuksien oikeuksia.
25:2.8 (276.1) 3. Jumalallinen täytäntöönpanija. Se sovittelija, joka synnynnäisen olemuksensa puolesta soveltuu parhaiten ottamaan yhteyttä maailmojen aineellisiin olentoihin ja panemaan täytäntöön komission päätökset. Jumalalliset täytäntöönpanijat, jotka ovat neljänsiä luotuja – kvasimateriaalisia olentoja – ovat miltei, mutteivät aivan, kuolevaisten ihmissukukuntien lyhytulotteisen näkökyvyn tavoitettavissa.
25:2.9 (276.2) 4. Kirjaaja. Komission jäljellä olevasta jäsenestä tulee automaattisesti kirjaaja, tuomioistuimen sihteeri. Hän varmistaa, että kaikki pöytäkirjat superuniversumin arkistoja ja paikallisuniversumin tallennekokoelmia varten laaditaan asianmukaisesti. Mikäli komissio palvelee evolutionaarisessa maailmassa, laaditaan toimeenpanijan avustuksella kolmas raportti oikeudenkäyttöpiirin paikallisjärjestelmähallituksen fyysisiä arkistoja varten.
25:2.10 (276.3) Komission istunto työskentelee kolmen jäsenen ryhmänä, sillä asianajaja on puolueeton päätöksenteon aikana ja osallistuu tuomion laatimiseen, vasta kun asianosaisia on kuultu. Tästä syystä näitä komissioita kutsutaan toisinaan välitystuomarikolmikoiksi.
25:2.11 (276.4) Sovittelijoilla on suuri arvo universumien universumin elämän kitkattoman sujumisen kannalta. Matkaamalla avaruuden halki serafeille ominaista kolminkertaisen nopeuden vauhtia he palvelevat maailmojen kiertävinä oikeusistuimina, komissioina, jotka ovat omistautuneet vähäisempien ongelmien nopeaan ratkaisemiseen. Ilman näitä liikkuvia ja verrattoman oikeudenmukaisia komissioita sfäärien tribunaalit olisivat toivottoman ylikuormitettuja asioin, jotka koskevat toimipiirien vähäisiä erimielisyyksiä.
25:2.12 (276.5) Nämä välitystuomarikolmikot eivät tuomitse asioissa, joilla on ikuisuusmerkitystä; sielua, ajallisuudesta olevan luodun ikuisuusnäköaloja, ei heidän toiminnallaan koskaan vaaranneta. Sovittelijat eivät käsittele kysymyksiä, jotka ulottuvat ajallisuuden luotujen ajallisen olemassaolon ja kosmisen hyvinvoinnin tuolle puolen. Mutta kun komissio kerran on jonkin ongelman ottanut käsiteltäväkseen, sen päätökset ovat lopullisia ja aina yksimielisiä; tuomari-sovittelijan päätöksestä ei voi valittaa.
25:3.1 (276.6) Sovittelijat pitävät ryhmäpäämajaansa oman superuniversuminsa pääkaupungissa, jossa on myös heidän ensisijainen reservinsä. Heidän toissijaiset reservinsä ovat sijoitettuina paikallisuniversumien pääkaupunkeihin. Nuoremmat ja kokemattomammat sovittelijat aloittavat palveluksensa alemmalla tasolla olevissa maailmoissa, sellaisissa kuin Urantia, ja niistä he kypsempää kokemusta omatessaan etenevät käsittelemään suurempia ongelmia.
25:3.2 (276.7) Sovittelijoiden olentoluokka on ehdottoman luotettava; yksikään heistä ei ole koskaan harhautunut. Vaikkeivät he viisautensa ja arvostelukykynsä osalta olekaan erehtymättömiä, heidän luotettavuutensa on kiistatonta ja uskollisuutensa pettämätöntä. He ovat peräisin superuniversumin päämajasta, ja sinne he lopulta palaavat seuraavien universumipalvelun tasojen kautta edeten:
25:3.3 (276.8) 1. Maailmojen Sovittelijat. Aina kun yksittäisiä maailmoja valvovat persoonallisuudet joutuvat pahasti ymmälle tai ajautuvat suorastaan umpikujaan käsityksissään siitä, mikä jossakin tietyssä tilanteessa olisi paras menettelytapa, ja siinä tapauksessa, ettei asia ole riittävän tärkeä alistettavaksi alueen vakinaisten tuomioistuinten ratkaistavaksi, alkaa sovittelukomissio kahden persoonallisuuden pyynnöstä – yksi kummaltakin kiistapuolelta – välittömästi toimintansa.
25:3.4 (277.1) Kun nämä hallinnolliset ja toimivaltuuksiin liittyvät vaikeudet on jätetty sovittelijoiden tutkittaviksi ja ratkaistaviksi, heille kuuluu silloin asian osalta korkein valta. Mutta he muotoilevat päätöksen, vasta kun koko todistusaineisto on kuultu, eikä ehdottomasti mikään rajoita heidän valtaansa kutsua todistajia mistä tahansa ja kaikkialta. Ja vaikka heidän päätöksistään ei voi valittaa, asiat kehittyvät joskus sillä tavalla, että komissio päättää asian käsittelyn tiettyyn kohtaan, lausuu omat käsityksensä ja siirtää koko jutun asianomaisen maailman korkeammille tribunaaleille.
25:3.5 (277.2) Komission jäsenten päätökset merkitään planeettakohtaisiin aikakirjoihin ja, mikäli tarpeellista, ne pannaan täytäntöön jumalallisen täytäntöönpanijan toimesta. Hänen valtansa on varsin suuri, ja hänen toimikenttänsä asutussa maailmassa on hyvin laaja. Jumalalliset toimeenpanijat ovat mestareita muokkaamaan sitä, mikä on, sen suuntaiseksi, mitä sen tulisi olla. Toisinaan he suorittavat työnsä selvästi maailman hyvinvointia ajatellen ja toisinaan heidän toimensa ajallisuuden ja avaruuden maailmoissa ovat vaikeasti selitettävissä. Toimeenpanematta määräyksiä sen paremmin luonnonlakien kuin kyseisen maailman vakiintuneiden käytäntöjenkään vastaisesti he panevat monet kerrat toimeen oudoksuttavat tekonsa ja panevat täytäntöön sovittelijoiden määräykset järjestelmähallinnon korkeampien lakien mukaisesti.
25:3.6 (277.3) 2. Järjestelmäpäämajojen Sovittelijat. Evolutionaarisissa maailmoissa tapahtuneen palveluksen piiristä nämä nelijäseniset komissiot etenevät järjestelmäpäämajojen palvelukseen. Siellä heillä on paljon työtä, ja he osoittautuvat ihmisten, enkelien ja muiden henkiolentojen ymmärtäväisiksi ystäviksi. Välitystuomarikolmikot eivät niinkään välitä henkilökohtaisista erimielisyyksistä kuin ryhmien välisistä kiistoista ja eri luokkiin kuuluvien luotujen välillä syntyvistä väärinkäsityksistä. Ja järjestelmäpäämajassa elää sekä hengellisiä että aineellisia olentoja, kuin myös kummankin tyypin yhdistelmiä, sellaisia kuin Aineelliset Pojat.
25:3.7 (277.4) Kun Luojat tuovat olemassaolon piiriin valinnanvapauden omaavia kehittyviä yksilöitä, samalla hetkellä irrottaudutaan jumalallisen täydellisyyden mukaisesta kitkattomasta toiminnasta. Väärinkäsityksiä syntyy vääjäämättä, ja on varauduttava näiden rehellisten mielipide-erojen oikeudenmukaiseen selvittelemiseen. Meidän kaikkien olisi muistettava, että kaikkiviisaat ja kaikkivaltiaat Luojat olisivat voineet tehdä paikallisuniversumeista täsmälleen yhtä täydellisiä kuin Havona. Minkään sovittelukomission toimintaa ei keskusuniversumissa tarvita. Mutta kaikinpuolisessa viisaudessaan Luojat eivät halunneet tehdä niin. Ja koska he ovat luoneet universumeista sellaisia, ettei niistä eroavuuksia puutu eivätkä vaikeudet lopu, he ovat niin ikään huolehtineet siitä, että käytettävissä on mekanismit ja keinot kaikkien näiden eroavuuksien sovittamiseksi ja kaiken tämän näennäisen sekavuuden sopusointuun saattamiseksi.
25:3.8 (277.5) 3. Konstellaation Sovittelijat. Paikallisjärjestelmissä suoritetun palvelun jälkeen sovittelijat ylennetään käsittelemään konstellaation pulmakysymyksiä. Tällöin he saavat selvitettävikseen asutuista maailmoista koostuvien sadan paikallisjärjestelmän välillä esiintyvät vähäisemmät vaikeudet. Monikaan konstellaatiopäämajassa kehkeytyvä ongelma ei kuulu heidän toimivaltansa piiriin, mutta heille riittää kiirettä siinä, että he matkustelevat järjestelmästä toiseen keräämässä todistusaineistoa ja valmistelemassa alustavia lausuntoja. Jos kiista on rehellinen, jos vaikeudet johtuvat vilpittömistä mielipide-eroista ja rehellisistä näkemyseroavuuksista, niin olipa asiaan sekaantuneitten osapuolten lukumäärä miten vähäinen tahansa tai olipa väärinymmärrys kuinka vähäpätöinen hyvänsä, voidaan sovittelukomissio aina panna antamaan päätös kiistan asiasisällyksestä.
25:3.9 (277.6) 4. Paikallisuniversumien Sovittelijat. Tässä suurimittaisemmassa, universumia koskevassa työssä komission jäsenistä on paljon apua sekä Melkisedekeille että Hallinnollisille Pojille samoin kuin konstellaatioiden hallitsijoille ja sadan konstellaation koordinoinnista ja hallinnosta huolehtiville lukemattomille persoonallisuuksille. Myös eri serafiyhteisöt ja muut paikallisuniversumin päämajasfäärien asujaimet käyttävät hyväkseen välitystuomarikolmikon apua ja ratkaisuja.
25:3.10 (278.1) On miltei mahdotonta selittää niiden erimielisyyksien luonnetta, joita saattaa syntyä järjestelmän, konstellaation tai universumin asioiden yksityiskohdista. Vaikeuksia toki esiintyy, mutta ne ovat kovasti erilaisia kuin aineelliseen olemassaoloon kuuluvat pikku koettelemukset ja vaivat, joita koetaan elettäessä evolutionaarisissa maailmoissa.
25:3.11 (278.2) 5. Superuniversumin Piensektoreiden Sovittelijat. Paikallisuniversumien pulmien parista komission jäsenet ylennetään tutkimaan kysymyksiä, jotka nousevat esille superuniversumin piensektoreissa. Kuta kauemmas sisäänpäin he yksittäisiltä planeetoilta nousevat, sitä harvinaisemmiksi käyvät jumalallisen täytäntöönpanijan materiaaliset velvollisuudet; vähä vähältä hän omaksuukin armon ja oikeuden tulkitsijan uuden roolin, samalla hän – kvasiaineellinen kun on – pitää komission kokonaisuudessaan myötätuntoisessa kosketuksessa tutkimustensa aineellisiin näkökohtiin.
25:3.12 (278.3) 6. Superuniversumin Suursektorien Sovittelijat. Komission jäsenten työn luonne muuttuu heidän etenemisensä myötä jatkuvasti. Väärinkäsityksiä joutuu heidän käsiteltävikseen aina vain harvemmin, ja yhä useammin heidän selitettävikseen ja tutkittavikseen tulee mystisiä ilmiöitä. Vaihe vaiheelta he kehittyvät erimielisyyksien sovittelutuomareista mysteerien selittäjiksi – tuomareista kehittyy tulkitsevia opettajia. Kerran he olivat sovittelutuomareita niille, jotka tietämättömyydessään päästävät asiat siihen pisteeseen, että seurauksena on vaikeuksia ja väärinymmärryksiä; mutta nyt he alkavat opastaa niitä, jotka ovat riittävän älykkäitä ja suvaitsevia välttääkseen mielipideselkkaukset ja näkemykselliset kiistat. Mitä korkeampi on luodun koulutus, sitä enemmän hän kunnioittaa toisten tietämystä, kokemusta ja mielipiteitä.
25:3.13 (278.4) 7. Superuniversumin Sovittelijat. Täällä sovittelijoista tulee tasavertaisia – neljä toisiaan ymmärtävää ja täydellisesti toimivaa sovittelija-opettajaa. Jumalalliselta täytäntöönpanijalta riisutaan valta määrätä seuraamukset, ja hänestä tulee henkikolmikon fyysinen puhetorvi. Näistä neuvonantajista ja opettajista on tähän mennessä tullut asiantuntijamaisen perehtyneitä superuniversumien tehtävien hoidossa esiintyvien useimpien aktuaalisten ongelmien ja vaikeuksien osalta. Näin heistä tulee superuniversumien päämajamaailmoja ympäröivillä koulutussfääreillä oleskelevien ylösnousemuspyhiinvaeltajien oivallisia neuvojia ja viisaita opettajia.
25:3.14 (278.5) Kaikki sovittelijat palvelevat Päivien Muinaisten yleisen valvonnan ja Heijastusavustajien välittömän ohjauksen alaisina aina siihen saakka, kunnes heidät siirretään Paratiisiin. Paratiisissa olonsa aikana he raportoivat heidän alkuperänsä mukaista universumia johtavalle Valtiashengelle.
25:3.15 (278.6) Superuniversumin rekistereihin ei luetteloida sovittelijoita, jotka ovat siirtyneet pois sen hallintopiiristä, ja tällaisia komissioita esiintyy laajalti kautta koko suuruniversumin. Viimeisin Uversan rekisteröinneistä tehty raportti ilmoittaa Orvontonissa toimivien komissioiden lukumääräksi miltei kahdeksantoista biljoonaa – yli seitsemänkymmentä biljoonaa yksilöä. Mutta nämä ovat vain pieni murto-osa Orvontonissa luotujen sovittelijoiden valtavasta lukumäärästä. Kyseinen luku on kokonaan toista suuruusluokkaa, ja se vastaa Havonan servitaalien kokonaismäärää, kun otetaan huomioon Kandidaattien Opastajiksi muuntumiset.
25:3.16 (278.7) Aika ajoin ja sitä mukaa kun superuniversumien sovittelijoiden lukumäärä kasvaa, heitä korotetaan Paratiisin täydellisyyden neuvostoon, josta he myöhemmin ilmaantuvat Äärettömän Hengen universumien universumia varten kehittämänä koordinoivana joukkokuntana. Se on ihmeteltävä olentoryhmä, jonka lukumäärä ja tehokkuus kaiken aikaa enentyvät. Kokemuksellisen ylösnousemuksensa ja Paratiisissa tapahtuneen koulutuksensa pohjalta he ovat hankkineet ainutlaatuisen käsityksen kehkeytyvästä Korkeimman Olennon reaalisuudesta, ja he kiertelevät universumien universumia suorittamassa erityisesti heille osoitettuja toimeksiantoja.
25:3.17 (279.1) Sovittelukomission jäseniä ei koskaan eroteta toisistaan. Tämä neljän jäsenen ryhmä palvelee ikuisesti yhdessä täsmälleen alkuperäisessä kokoonpanossaan. Vielä kunnialla kruunattuinakin palvellessaan he toimivat edelleen nelikköinä, jotka omaavat karttunutta kosmista kokemusta ja täydellistynyttä kokemuksellista viisautta. He ovat ikuisesti yhteen liittyneitä, ja heissä ruumiillistuu ajallisuuden ja avaruuden korkein oikeudenmukaisuus.
25:4.1 (279.2) Nämä henkimaailman lainoppineet ja tekniset ajattelijat eivät ole sellaisiksi luotuja. Ääretön Henki valitsi ensimmäisten supernafien ja omniafien parista miljoona järjestelmällisintä ja selkeimmin ajattelevaa tämän laajan ja monitaitoisen ryhmän kantajoukoksi. Ja aina tuosta ikuisuuksien takaisesta ajankohdasta lähtien kaikilta, jotka toivovat pääsevänsä Teknisiksi Neuvojiksi, on vaadittu todellista kokemusta täydellisyyttä edustavien lakien soveltamisesta evolutionaarista luomakuntaa koskeviin suunnitelmiin.
25:4.2 (279.3) Tekniset Neuvojat kutsutaan palvelukseen seuraavien persoonallisuusluokkien riveistä:
25:4.3 (279.4) 1. Supernafit.
25:4.4 (279.5) 2. Sekonafit.
25:4.5 (279.6) 3. Tertiafit.
25:4.6 (279.7) 4. Omniafit.
25:4.7 (279.8) 5. Serafit.
25:4.8 (279.9) 6. Tietyntyyppiset ylösnousemuskuolevaiset.
25:4.9 (279.10) 7. Tietyntyyppiset ylösnousemukselliset keskiväliolennot.
25:4.10 (279.11) Ellei lukuun oteta vain tilapäisesti tähän yhteisöön liitettyjä kuolevaisia ja keskiväliolentoja, on nykyinen Uversassa rekisteröityjen ja Orvontonissa toimivien Teknisten Neuvojien lukumäärä hieman yli kuusikymmentäyksi biljoonaa.
25:4.11 (279.12) Tekniset Neuvojat työskentelevät vähän väliä yksilöinä, mutta heidät on kuitenkin organisoitu palvelua varten, ja he pitävät yhteistä päämajaa toimeksiantonsa kohdesfääreissä seitsenjäsenisinä ryhminä. Kussakin ryhmässä pitää olla vähintään viisi vakinaista jäsentä kahden jäsenen ollessa vain tilapäisesti ryhmään liitettyjä. Ylösnousemuskuolevaiset ja ylösnousemukselliset keskiväliolennot palvelevat näissä neuvoa-antavissa komissioissa osana Paratiisiin-nousuaan, mutta he eivät osallistu Teknisiä Neuvojia varten järjestetyille säännöllisille koulutuskursseille, eikä heistä koskaan tule tämän olentoluokan vakinaisia jäseniä.
25:4.12 (279.13) Tilapäisesti neuvojien mukana toimivat kuolevaiset ja keskiväliolennot valitaan tähän työhön siksi, että heillä on asiantunteva käsitys universaalisesta laista ja korkeimmasta oikeudenmukaisuudesta. Matkatessanne kohti Paratiisissa olevaa määränpäätänne samalla tietojanne ja taitojanne jatkuvasti kartuttaen teillä on kaiken aikaa tilaisuus jakaa muille jo keräämäänne viisautta ja kokemusta. Koko sisäänpäin kohti Havonaa suuntautuvan matkanne ajan esitätte oppilas-opettajan roolia. Taitatte matkaanne tämän laajan kokemuksellisen yliopiston kerta kerralta ylempien tasojen läpi jakamalla heti alapuolellanne oleville edistyvän matkanne varrella vasta löytämäänne tietoa. Universaalisen hallintojärjestelmän piirissä katsotaan, ettette ole omaksuneet tietoa ja totuutta, ennen kuin olette osoittaneet olevanne sekä kykeneviä että halukkaita jakamaan tätä tietoa ja totuutta muille.
25:4.13 (280.1) Pitkän koulutuksen ja aktuaalisen kokemuksen jälkeen jokaisen hoivaaviin henkiin kuuluvan, kerubien asemaa korkeammalla olevan, sallitaan ottaa vastaan vakinainen nimitys Tekniseksi Neuvojaksi. Kaikki ehdokkaat astuvat vapaaehtoisesti tämän palvelujärjestelmän piiriin; mutta tällaiset velvoitteet kerran vastuulleen otettuaan he eivät voi niistä enää luopua. Vain Päivien Muinaiset voivat siirtää näitä neuvojia muihin tehtäviin.
25:4.14 (280.2) Paikallisuniversumien Melkisedek-opistoissa alkanut Teknisten Neuvojien koulutus jatkuu Päivien Muinaisten oikeusistuimiin saakka. Tämän superuniversumissa tapahtuneen koulutuksen jälkeen he etenevät ”seitsemän kehän kouluihin”, jotka sijaitsevat Havonan kehien ohjausmaailmoissa. Ja ohjausmaailmoista heidät siirretään ”Korkeimmuuden oikeusetiikan ja -menettelyn korkeakouluun”, joka on Paratiisissa oleva Teknisten Neuvojien täydellistymiseen tähtäävä harjoituskoulu.
25:4.15 (280.3) Nämä neuvojat ovat enemmän kuin lakiasiantuntijoita, sillä he ovat sovelletun lain opiskelijoita ja opettajia. Nämä lait ovat maailmankaikkeuden lakeja, joita sovelletaan kaikkien kaukaisuuksiin ulottuvan luomistuloksen suunnattomilla alueilla asuvien elämään ja kohtaloihin. Ajan myötä heistä kehittyy ajallisuuden ja avaruuden eläviä lakikirjastoja, jotka estävät muutoin loputtomat vaikeudet ja tarpeettomat viivytykset sillä, että he neuvovat ajallisille persoonallisuuksille menettelytavat ja -muodot, jotka ovat ikuisuuden hallitsijoille mieluisimpia. He pystyvät niin neuvomaan avaruuden työntekijöitä, että nämä voivat toimia sopusoinnussa Paratiisin vaatimusten kanssa; he opettavat kaikille luoduille Luojien menettelytapoja.
25:4.16 (280.4) Tällaista sovelletun lain elävää kirjastoa ei olisi ollut mahdollista luoda, vaan kyseiset olennot pitää kehittää aktuaalisen kokemisen kautta. Infiniittiset Jumaluudet ovat eksistentiaalisia, näin ollen he ovat kokemuksen puuttumisen osalta kompensoituja; he tietävät kaiken, jo ennen kuin he kokevat kaikkea, mutta he eivät anna tätä ei-kokemuksellista tietoa alaisilleen luoduille.
25:4.17 (280.5) Tekniset Neuvojat omistautuvat työhönsä, jonka tarkoituksena on viivytyksen estäminen, etenemisen helpottaminen ja edistymisen neuvominen. Aina on olemassa paras ja oikea toimintatapa; aina on olemassa täydellisyyttä osoittava menetelmä, jumalallinen metodi, ja nämä neuvojat osaavat ohjata meitä kaikkia löytämään tämän paremman tavan.
25:4.18 (280.6) Nämä ylen määrin viisaat ja käytännölliset olennot liittyvät aina läheisesti Universaalisten Sensoreiden palveluun ja työhön. Melkisedekien käytettävissä heitä on kyvykäs joukko. Järjestelmien, konstellaatioiden, universumien ja superuniversumisektoreiden hallitsijoilla on näitä hengellisen maailman teknisiä eli lainopillisia hakuteospersoonallisuuksia käytössään runsain määrin. Erityinen neuvojien ryhmä toimii Elämänkantajain lainopillisina neuvonantajina, jotka antavat näille Pojille neuvoja siitä, missä laajuudessa on luvallista poiketa säädetystä elollisuuden levittämisjärjestyksestä, ja antavat muutoinkin ohjeita Elämänkantajien erityisoikeuksista ja toimivaltuuksista. He ovat kaikkien olentoluokkien neuvojia kysymyksissä, jotka liittyvät kaikkiin henkimaailman toimintojen oikeisiin käytäntöihin ja menettelytapoihin. Mutta he eivät ole suoraan eivätkä henkilökohtaisesti tekemisissä maailmojen aineellisten luotujen kanssa.
25:4.19 (280.7) Paitsi että Tekniset Neuvojat antavat lainmukaista menettelyä koskevia neuvoja, he omistautuvat niin ikään kaikkien luotuja olentoja – fyysisiä, mielellisiä ja hengellisiä – koskevien lakien tulokselliseen tulkitsemiseen. He ovat Universaalisten Sovittelijoiden ja kaikkien muidenkin käytettävissä, jotka haluavat tietää lakiin sisältyvän totuuden, jotka toisin sanoen haluavat tietää, miten Jumaluuden Korkeimmuuden voidaan varmuudella ajatella reagoivan tietyssä tilanteessa, jossa on mukana vakiintuneeseen fyysiseen, mielelliseen tai hengelliseen luokkaan kuuluvia tekijöitä. He yrittävät jopa valaista sitä, miten Perimmäinen menettelee.
25:4.20 (281.1) Tekniset Neuvojat ovat valikoituja ja koeteltuja olentoja. En tiedä yhdenkään heistä harhautuneen. Meillä ei ole Uversassa ainoatakaan merkintää siitä, että heistä ketään olisi koskaan tuomittu niiden jumalallisten lakien halveksimisesta, joita he niin tuloksekkaasti tulkitsevat ja sujuvasti selittävät. Heidän toimipiirillään ei tiedetä olevan mitään rajoja. Mitään rajoja ei liioin ole pantu heidän etenemiselleen. He jatkavat neuvojina aivan Paratiisin porteille asti. Koko lain ja kokemuksen universumi on heille avoinna.
25:5.1 (281.2) Havonassa olevien kolmannen asteen supernafien joukosta valitaan tiettyjä varttuneempia pääkirjaajia Arkistojen Hoitajiksi, Valon Saaren formaalisten arkistojen pitäjiksi, arkistojen, jotka ovat eri asia kuin ovat tiedonvartijoiden mieleen rekisteröityneet elävät arkistot, joita toisinaan kutsutaan ”Paratiisin eläväksi kirjastoksi”.
25:5.2 (281.3) Asuttujen planeettojen kirjaajaenkelit ovat kaikkien yksittäisten muistiinmerkintöjen lähde. Universumeissa toimii kaikkialla sekä formaalisia arkistoja että eläviä arkistoja ajatellen muitakin muistiinmerkitsijöitä. Siirryttäessä Urantialta Paratiisiin kohdataan kumpaakin tapahtumain kirjaamista: paikallisuniversumissa enemmän formaalista kirjausaineistoa ja elävää vähemmän; Paratiisissa enemmän elävää ja formaalista vähemmän. Uversassa kumpiakin on saatavilla yhtäläisesti.
25:5.3 (281.4) Jokainen organisoidun ja asutetun luomistuloksen merkittävä tapahtuma on rekisteröinnin aihe. Kun vain paikallista merkitystä omaavat tapahtumat kirjautuvat vain paikallisesti, samalla laajempaa merkitystä omaavat käsitellään tämän merkityksen vaatimalla tavalla. Nebadonin planeetoilta, järjestelmistä ja konstellaatioista tehdään kaikista universumin kannalta merkittävistä tapahtumista kirjausvienti Salvingtonissa; ja asianomaisista universumipääkaupungeista toimitetaan mainittuja tapahtumia koskeva tieto eteenpäin, korkeammalla tapahtuvaa kirjaamista varten, ja tämä kuuluu sektori- ja superhallitusten tehtäviin. Paratiisissakin on asiaankuuluva yhteenveto superuniversumien ja Havonan tiedostoista; ja tämä historiallinen ja jatkuvasti kertyvä kertomusaineisto universumien universumista on edellä mainittujen, ylevien kolmannen asteen supernafien hoidossa.
25:5.4 (281.5) Vaikka näistä olennoista muutamia onkin lähetetty superuniversumeihin palvelemaan Arkistopäällikköinä, jotka johtavat Taivaallisten Kirjurien toimia, yhtäkään ei silti ole koskaan poistettu oman yhteisönsä vakinaisesta nimiluettelosta.
25:6.1 (281.6) Nämä ovat niitä muistiinmerkitsijöitä, jotka toimittavat kaikki merkintänsä kahtena kappaleena. He laativat alkuperäisen, henkeä olevan asiakirjan ja puoliaineellisen vastakappaleen – jota voitaisiin kutsua hiilikopioksi. Näin he pystyvät tekemään siksi, että heillä on omalaatuinen kyky käsitellä samanaikaisesti sekä hengellistä että aineellista energiaa. Taivaallisia Kirjureita ei luoda sellaisiksi, vaan he ovat paikallisuniversumista tulevia ylösnousemusserafeja. Kunkin seitsemän superuniversumin päämajassa toimivat Arkistopäälliköiden neuvostot ottavat heidät vastaan, luokittelevat ja määräävät heidät kunkin omalle tehtäväsfäärilleen. Superuniversumipääkaupungeissa sijaitsevat myös Taivaallisia Kirjureita kouluttavat oppilaitokset. Uversan koulua johtavat Viisauden Täydellistäjät ja Jumalalliset Neuvonantajat.
25:6.2 (281.7) Universumipalvelun puitteissa edetessään kirjurit jatkavat kaksinkertaista kirjaamisjärjestelmäänsä ja laativat näin muistiinmerkintänsä niin, että ne ovat aina kaikkien olentoluokkien käytettävissä – aineelliseen järjestykseen kuuluvista aina yleviin valon henkiin saakka. Koko siirtymäkokemuksenne ajan – sitä mukaa kun nousette tästä aineellisesta maailmasta ylöspäin – teillä tulee aina olemaan mahdollisuus tutkia ja muullakin tavoin perehtyä merkintöihin, jotka koskevat oman statuksenne mukaisen sfäärin historiaa ja perinteitä.
25:6.3 (282.1) Kirjurit ovat tutkittu ja koeteltu joukko. Tiedossani ei ole, että yksikään Taivaallinen Kirjuri olisi koskaan poistunut riveistä, eikä heidän kirjauksistaan ole koskaan löydetty väärennöstä. He ovat kaksinkertaisen tarkastuksen alaisia sikäli, että heidän kirjauksensa tarkastetaan heidän ylennettyjen uversalaiskumppaniensa ja Voimallisten Sanansaattajien toimesta, jotka todistavat oikeiksi alkuperäisten henkikirjausten kvasifyysiset kaksoiskappaleet.
25:6.4 (282.2) Samalla kun Orvontonin universumeihin kuuluville ja sen alaisuudessa oleville sfääreille sijoitettujen etenevien kirjureiden lukumäärä nousee biljooniin ja taas biljooniin, ei korkeamman statuksen saavuttaneita ole Uversassa täyttä kahdeksaa miljoonaa. Nämä varttuneemmat eli valmistuneet kirjurit ovat ajallisuuden ja avaruuden taattujen muistiinmerkintöjen superuniversumissa toimivia valvojia ja eteenpäintoimittajia. Heidän vakinainen päämajansa on Uversan arkistoaluetta ympäröivillä kehämäisillä asuinsijoilla. He eivät koskaan luovuta näiden arkistojen hoitoa muille; yksilöinä he saattavat olla poissa, mutteivät koskaan laajemmin joukoin.
25:6.5 (282.3) Arkistojen Hoitajiksi siirrettyjen supernafien tavoin Taivaallinen Kirjurikuntakin on vakinaisesti tehtäväänsä määrättyä. Kun serafit ja supernafit kerran on otettu näihin tehtäviin, he myös jäävät Taivaallisiksi Kirjureiksi tai vastaavasti Arkistojen Hoitajiksi siihen päivään saakka, jolloin täydelleen personoituneen Korkeimman Jumalan uusi ja modifioitu hallinto astuu voimaan.
25:6.6 (282.4) Uversassa nämä vanhemmat Taivaalliset Kirjurit voivat esittää muistiinmerkinnät kaikesta koko Orvontonissa sattuneesta kosmisessa mielessä tärkeästä aina niistä kaukaisuuksien takaisista ajoista lähtien, jolloin Päivien Muinaiset saapuivat. Ikuisella Saarella Arkistojen Hoitajat taas vartioivat tuon maailman arkistoja, jotka todistavat Paratiisin tapahtumista aina Äärettömän Hengen personoimisen jälkeisistä ajoista lähtien.
25:7.1 (282.5) Nämä paikallisuniversumien Äiti-Henkien lapset ovat kaikkien ylösnousemuksellista morontiaelämää elävien ystäviä ja kumppaneita. He eivät ole välttämättömiä sille, mitä ylösnousemuksellinen luodun olennon etenemisen puitteissa reaalisesti tekee, he eivät myöskään missään mielessä syrjäytä niiden serafisuojelijoiden tekemää työtä, jotka useinkin seuraavat kuolevaiskumppaniaan Paratiisin-matkalla. Morontiakumppanit ovat yksinkertaisesti pitkää sisäänpäin suuntautuvaa nousuaan aloittelevien kuolevaisten rakastettavia isäntiä. He ovat myös taitavia rentouttavan ajanvietteen järjestäjiä, ja tässä työssä he saavat osaavaa apua vaihtelunohjaajilta.
25:7.2 (282.6) Vaikka saatte suorittaaksenne vaativia ja aste asteelta vaikeutuvia tehtäviä Nebadonin morontiakoulutusmaailmoissa, teille suodaan toki myös säännöllisesti lepo- ja virkistäytymiskausia. Paratiisiin johtavan matkan varrella tulee aina olemaan aikaa lepoon ja hengelliseen leikkiin, ja valon ja elämän vaiheen kuluessa on aina oleva aikaa palvontaan ja uusiin saavutuksiin.
25:7.3 (282.7) Puheena olevat Morontiakumppanit ovat niin perin ystävällisiä tovereita, että kun lopulta jätätte morontiakokemuksen viimeisen vaiheen valmistautuessanne lähtemään superuniversumissa tapahtuvalle hengelliselle tutkimusmatkalle, tulette vilpittömästi olemaan pahoillanne siitä, etteivät nämä seuralliset olennot voi tulla mukaanne, nämä kun palvelevat pelkästään paikallisuniversumeissa. Koko ylösnousemuksellisen elämänvaiheen jokaisella tasolla koette ystävällisyyttä ja seurallisuutta kaikkien niiden persoonallisuuksien taholta, joihin yhteys on saavutettavissa, mutta vasta kun tapaatte Paratiisikumppanit, kohtaatte toisen yhtä syvällisesti ystävyyteen ja toveruuteen omistautuvan ryhmän.
25:7.4 (283.1) Morontiakumppaneiden työskentelyä kuvaillaan täysimääräisemmin kertomuksissa, jotka koskevat paikallisuniversuminne asioita.
25:8.1 (283.2) Paratiisikumppanit ovat monikoosteinen eli yhdistelemällä aikaansaatu ryhmä, joka on kerätty serafien, sekonafien, supernafien ja omniafien riveistä. Vaikka heidän palvelusaikansa mielestänne kenties ovatkin ylen määrin pitkiä, he eivät kuitenkaan ole statukseltaan pysyviä. Kun tämä palvelujakso on saatu päätökseen, he palaavat säännön mukaan (joskaan ei poikkeuksetta) niiden velvollisuuksien pariin, joita he suorittivat, kun heidät kutsuttiin Paratiisissa tapahtuvaan palvelukseen.
25:8.2 (283.3) Paikallisuniversumien Äiti-Henget, superuniversumien Heijastavat Henget ja Paratiisin Majeston nimittävät enkelijoukkojen jäseniä tähän palveluun. Heidät kutsutaan Keskussaarelle, ja he saavat Paratiisikumppanin valtuudet joltakulta Seitsemästä Valtiashengestä. Ellei pysyvää paratiisistatusta oteta lukuun, tässä on kysymys korkeimmasta kunniasta, mikä koskaan voi hoivaavien henkien osalle tulla.
25:8.3 (283.4) Nämä valitut enkelit vihkiytyvät palvelemaan kumppaneina, ja heitä osoitetaan kaikenluokkaisten, Paratiisissa mahdollisesti yksikseen olevien olentojen – pääasiassa ylösnousemuskuolevaisten – seuralaisiksi, mutta kaikkien muidenkin Keskussaarella ilman seuralaista olevien seuralaisiksi. Paratiisikumppaneilla ei ole mitään sellaista erityistä, joka heidän tulisi suorittaa niiden hyväksi, joiden kanssa he seurustelevat, vaan he yksinkertaisesti vain ovat kumppaneita. Miltei kaikilla muilla olennoilla, joita te kuolevaiset Paratiisissa-oleskelunne aikana kohtaatte – pyhiinvaeltajatovereitanne lukuun ottamatta – on suoritettavanaan teidän suhteenne tai teidän hyväksenne jokin tietty tehtävä, mutta puheena olevat kumppanit määrätään vain olemaan seurassanne ja seurustelemaan kanssanne henkilökohtaisina tovereina. Tässä palvelussa he saavat usein apua rakastettavilta ja loistavilta Paratiisin kansalaisilta.
25:8.4 (283.5) Kuolevaiset ovat peräisin hyvin seurallisista ihmisroduista. Luojat tietävät hyvin, että ”ihmisen ei ole hyvä olla yksin”, niinpä Paratiisissakin järjestetään mahdollisuudet seurusteluun.
25:8.5 (283.6) Jos sinä ylösnousemuskuolevaisena sattuisit saapumaan Paratiisiin yhdessä maisen elämänvaiheen aikaisen kumppanisi tai läheisen toverisi kanssa tai mikäli kohtaloasi varjellut serafi sattuisi saapumaan kanssasi tai olisi sinua odottamassa, silloin seuraasi ei osoitettaisi ketään vakinaista kumppania. Mutta jos saavut yksin, on tällainen kumppani varmasti toivottamassa sinut tervetulleeksi, kun Valon Saarella heräät ajallisuuden päättävästä unesta. Silloinkin kun tiedetään, että seurassasi on ylösnousemusseuralainen, määrätään tilapäisiä kumppaneita toivottamaan teidät tervetulleiksi ikuisille rantamille ja saattamaan teidät varatulle alueelle, joka on valmistettu itsesi ja seuralaistesi vastaanottamiseksi. Voitte olla varmoja lämpimästä vastaanotosta, kun Paratiisin iäisillä rannoilla koette ylösnousemuksen ikuisuuteen.
25:8.6 (283.7) Aikana, jolloin taivasmatkalaiset oleskelevat viimeisiä päiviään Havonan viimeisellä kehällä, nimitetään heidän vastaanottajakumppaninsa, ja nämä tutkivat huolellisesti muistiinmerkinnät, jotka koskevat kuolevaisten alkuperää ja vaiheikasta ylösnousemusta avaruuden maailmojen ja Havonan kehien kautta. Ajallisuudesta tulevia kuolevaisia tervehtiessään he ovat jo hyvin perillä näiden saapuvien pyhiinvaeltajien elämänvaiheista ja osoittautuvat heti myötätuntoisiksi ja jännittäviksi kumppaneiksi.
25:8.7 (283.8) Jos Paratiisissa-olosi aikana ennen finaliitin aseman saavuttamista sattuisit jostakin syystä joutumaan erilleen ylösnousemuksellisen elämänvaiheen aikaisesta toveristasi – kuolevaisesta tai serafista –, seuraasi osoitettaisiin heti Paratiisikumppani neuvojaksi ja seuranpitäjäksi. Kun kumppani kerran on määrätty Paratiisissa yksinään asuvalle ylösnousemukselliselle kuolevaiselle, hän pysyy tämän henkilön seurassa, siksi kunnes tämä joko liitetään uudelleen ylösnousemuksellisiin tovereihinsa tai otetaan asianmukaisesti Lopullisuuden Saavuttajien jäseneksi.
25:8.8 (284.1) Paratiisikumppanit osoitetaan tähän tehtävään odotusjärjestyksessä, paitsi että taivasmatkalaista ei koskaan anneta sellaisen kumppanin vastuulle, joka olemukseltaan poikkeaa hänen superuniversumityypistään. Mikäli Paratiisiin olisi tänään saapumassa Urantian kuolevainen, hänen seuraansa osoitettaisiin ensimmäinen sellainen vuoroaan odottava seuralainen, joka olisi peräisin Orvontonista tai joka muutoin olisi olemukseltaan Seitsemännen Valtiashengen kaltainen. Omniafit eivät tästä syystä palvele seitsemästä superuniversumista saapuvien ylösnousemusluotujen seurassa.
25:8.9 (284.2) Paratiisikumppanit suorittavat monia muitakin palveluksia: Mikäli ylösnousemuskuolevainen sattuisi saapumaan yksinään keskusuniversumiin ja Havonaa kulkiessaan epäonnistuisi Jumaluuteen suoritettavan löytöretken jossakin vaiheessa, hänet palautettaisiin ajan tullen ajallisuuden universumeihin ja samalla otettaisiin välittömästi yhteys Paratiisikumppanien reserveihin. Joku tämän luokan jäsen määrättäisiin seuraamaan tappion kärsinyttä pyhiinvaeltajaa, olemaan hänen kanssaan ja lohduttamaan ja rohkaisemaan häntä ja pysymään hänen seurassaan siihen asti, kunnes hän palaisi keskusuniversumiin aloittaakseen Paratiisiin-nousunsa uudelleen.
25:8.10 (284.3) Mikäli ylösnousemuspyhiinvaeltaja Jumaluutta kohti suorittamansa löytöretken suhteen kärsii tappion kulkiessaan Havonaa ylösnousemusserafin, kuolevaisena eletyn elämänvaiheen aikaisen suojelusenkelin, seurassa, tämä päättäisi seurata kuolevaistoveriaan. Nämä serafit tarjoutuvat aina vapaaehtoisiksi tähän palveluun ja heidän sallitaankin seurata pitkäaikaisia kuolevaistovereitaan takaisin ajallisuuden ja avaruuden palvelukseen.
25:8.11 (284.4) Mutta näin ei ole kahden läheisessä suhteessa olevan kuolevaisen taivasmatkalaisen laita. Jos toinen saavuttaa Jumalan, kun taas toinen tilapäisesti siinä epäonnistuu, menestyksekäs yksilö päättää poikkeuksetta palata pettyneen persoonallisuuden mukana evolutionaarisiin luomuksiin, mutta tällaista ei sallita. Sen sijaan otetaan yhteys Paratiisikumppanien varajoukkoihin, ja yksi vapaaehtoisista valitaan seuraamaan pettynyttä pyhiinvaeltajaa. Jostakusta vapaaehtoisesta Paratiisin kansalaisesta tulee sitten kumppani menestyksekkäälle kuolevaiselle, joka viipyy Keskussaarella odottamassa tappion kärsineen toverin paluuta Havonaan. Tällä välin hän opettaa tietyissä Paratiisin kouluissa: hänellähän on esitettävänään tapahtumatäyteinen tarina evolutionaarisesta ylösnousemuksesta.
25:8.12 (284.5) [Esittänyt yksi Uversan Korkea-arvoisista.]
Urantia-kirja
Luku 26
26:0.1 (285.1) SUPERNAFIT ovat Paratiisin ja keskusuniversumin hoivaavia henkiä. He ovat Äärettömän Hengen lasten alimman ryhmän – enkeliarmeijan – ylin luokka. Näitä hoivaavia henkiä tavataan kaikkialla: Paratiisin Saarelta aina ajallisuuden ja avaruuden maailmoihin saakka. Yksikään organisoidun ja asutetun luomistuloksen vähänkään merkittävämpi osa ei jää vaille heidän palvelujaan.
26:1.1 (285.2) Enkelit ovat koko avaruuden evolutionaaristen ja tahdollisten ylösnousemusluotujen hoivaava henki -kumppaneita. He ovat myös sfäärien jumalallisista persoonallisuuksista koostuvien korkeampien olentojoukkojen virka- ja työtovereita. Kaikenluokkaiset enkelit ovat erillisiä persoonallisuuksia ja varsin yksilöllisiä. He osaavat kaikki antaa suuren arvon vaihtelunohjaajien palveluksille. Hoivaavat henget viettävät yhdessä avaruuden Sanansaattajajoukkojen kanssa kausia, jotka on omistettu lepäämiselle ja virkistäytymiselle. He ovat olemukseltaan sangen seurallisia, ja heidän ystävystymiskykynsä ylittää suuresti ihmisten vastaavan kyvyn.
26:1.2 (285.3) Suuruniversumin hoivaavat henget luokitellaan seuraavasti:
26:1.3 (285.4) 1. Supernafit.
26:1.4 (285.5) 2. Sekonafit.
26:1.5 (285.6) 3. Tertiafit.
26:1.6 (285.7) 4. Omniafit.
26:1.7 (285.8) 5. Serafit.
26:1.8 (285.9) 6. Kerubit ja sanobit.
26:1.9 (285.10) 7. Keskiväliolennot.
26:1.10 (285.11) Enkeliyhteisöjen yksittäisten jäsenten henkilökohtainen status universumin piirissä ei ole täysin muuttumaton. Tiettyihin yhteisöihin kuuluvista enkeleistä saattaa yhden kauden ajaksi tulla Paratiisikumppaneita, toisista tulee Taivaallisia Kirjureita, toiset puolestaan kohoavat Teknisten Neuvojien riveihin. Joillakuilla kerubeilla on lupa toivoa, että he pääsevät serafin asemaan ja saavuttavat sen, mihin serafit päätyvät. Evolutionaariset serafit voivat toisaalta saavuttaa Jumalan ylösnousemuksellisten Poikien hengelliset tasot.
26:1.11 (285.12) Edellä esiin tuotujen hoivaavien henkien seitsemän luokkaa ryhmitellään esiteltäviksi sen mukaisesti, miten merkittävää kunkin ryhmän toiminta on ylösnousemusluotujen kannalta:
26:1.12 (285.13) 1. Keskusuniversumin hoivaavat henget. Supernafien kolme luokkaa palvelevat Paratiisi-Havona -järjestelmässä. Ensi asteen supernafit eli Paratiisin supernafit ovat Äärettömän Hengen luomia. Toisen ja kolmannen asteen yhteisön jäsenet, jotka palvelevat Havonassa, ovat vastaavasti Valtiashenkien ja Kehien Henkien jälkeläisiä.
26:1.13 (286.1) 2. Superuniversumien hoivaavat henget – sekonafit, tertiafit ja omniafit. Sekonafit, Heijastavien Henkien lapset, palvelevat eri tehtävissä seitsemässä superuniversumissa. Tertiafit, jotka polveutuvat Äärettömästä Hengestä, omistautuvat viime kädessä Luoja-Poikien ja Päivien Muinaisten yhdyspalveluun. Äärettömän Hengen ja Seitsemän Korkeimman Toimeenpanijan yhteisponnistuksin luodaan omniafit, ja nämä ovat yksinomaan viimeksi mainittujen palvelijoita. Seuraavan tähän sarjaan kuuluvan kertomuksen aiheena ovat mainitut kolme olentoluokkaa.
26:1.14 (286.2) 3. Paikallisuniversumien hoivaaviin henkiin kuuluu serafit ja heidän apulaisensa, kerubit. Kuolevaiset taivasmatkalaiset saavat ensi kosketuksen juuri näihin Universumin Äiti-Hengen jälkeläisiin. Asutetuista maailmoista syntyjään olevat keskiväliolennot eivät oikeastaan kuulu varsinaisiin enkeliyhteisöihin, vaikka heidät toimintaa ajatellen usein ryhmitetäänkin hoivaavien henkien joukkoon. Se, mitä heistä on kerrottavaa, samoin kuin selonteko serafeista ja kerubeista, esitetään paikallisuniversuminne asioita käsittelevissä luvuissa.
26:1.15 (286.3) Kaikki enkelijoukkojen yhteisöt omistautuvat monenlaisiin universumitehtäviin, ja he palvelevat aina jollakin tavalla myös taivaallisten olentojen korkeampia luokkia. Mutta suurin joukoin supernafit, sekonafit ja serafit varsinaisesti työskentelevät ajallisuuden lapsia varten laaditun, asteittain täydellisyyteen johtavan ylösnousemussuunnitelman toteutumisen edistämiseksi. Keskusuniversumissa, super- ja paikallisuniversumeissa toimimalla he muodostavat katkeamattoman henkihoivaajien ketjun. Sen on Ääretön Henki järjestänyt avuksi ja opastukseksi kaikille, jotka pyrkivät pääsemään Universaalisen Isän luo Iankaikkisen Pojan kautta.
26:1.16 (286.4) Kun kyse on ”henkipolariteetista”, supernafit ovat sen suhteen rajoitettuja vain toimintansa yhden vaiheen osalta, nimittäin toiminnassaan Universaalisen Isän kanssa. He voivat työskennellä yksittäin, paitsi silloin kun he käyttävät suoraan yksinomaisesti Universaaliselle Isälle kuuluvia yhteyspiirejä. Suoraan Isältä tulevaa voimaa vastaanottaessaan supernafien pitää toimimaan kyetäkseen yhdistyä vapaaehtoisesti pareiksi. Sekonafeja koskee sama rajoitus, ja sen lisäksi heidän pitää toimia pareittain Iankaikkisen Pojan yhteyspiireihin synkronoituakseen. Serafit pystyvät työskentelemään yksittäin erillisinä ja paikallisesti rajoittuneina persoonallisuuksina, mutta he kykenevät saamaan yhteyden yhteyspiireihin vasta yhteistyöpareiksi polarisoiduttuaan. Kun tällaiset henkiolennot liittyvät pareiksi, puhutaan toisesta toisen täydentäjänä. Tällaiset toinen toistaan täydentävät yhdistymät saattavat olla väliaikaisia; ne eivät välttämättä ole pysyväisluonteisia.
26:1.17 (286.5) Näiden loistavien valo-olentojen elintoiminnot pysyvät yllä siten, että he ottavat hengellistä energiaa suoraan avaruuden primaarisista virtapiireistä. Urantian kuolevaisten täytyy saada valoenergiaa siitä, mitä sitä on sitoutunut kasvikuntaan, mutta enkelijoukot ovat yhteydessä virtapiireihin; he ”nauttivat ruokaa, jota te ette tunne”. He nauttivat myös ihmeellisten Kolminaisuuden Opettaja-Poikien kaikkialle leviäviä opetuksia. Heillä on sellainen tiedon vastaanottokyky ja viisauden omaksumiskyky, jotka muistuttavat paljolti heidän elämää ylläpitävien energioiden yhteyttämisessä käyttämäänsä menetelmää.
26:2.1 (286.6) Supernafit ovat kaikentyyppisten Paratiisissa ja keskusuniversumissa oleskelevien olentojen taitavia hoivaajia. Näitä ylhäisiä enkeleitä luodaan kolmea pääluokkaa: ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen supernafit.
26:2.2 (287.1) Ensimmäisen asteen supernafit ovat yksinomaisesti Myötäluojan jälkeläisiä. He jakavat hoivaansa jokseenkin yhtäläisesti tiettyjen Paratiisin kansalaisten ryhmien ja alati laajenevan ylösnousemuksellisen pyhiinvaeltajakunnan kesken. Nämä ikuisen Saaren enkelit saavat aikaan varsin paljon edistäessään Paratiisin asukkaiden kumpaisenkin ryhmän välttämätöntä kouliintumista. He antavat osaltaan paljon sellaista, mikä edistää näiden kahden ainutlaatuisen universumiluotujen yhteisön keskinäistä ymmärtämystä – toiset kun edustavat jumalallisen ja täydellisen tahdollisen luodun korkeinta tyyppiä ja toiset koko universumien universumin alimman tahdollisen olentotyypin täydellistyvää kehitystä.
26:2.3 (287.2) Ensiasteisten supernafien toiminta on niin ainutlaatuista ja muista erottuvaa, että sitä käsitellään erikseen seuraavassa kertomuksessa.
26:2.4 (287.3) Toisen asteen supernafit ovat taivaaseen nousevien olentojen tehtäväinohjaajia Havonan seitsemällä kehällä. He kantavat huolta myös niiden lukuisiin eri luokkiin kuuluvien Paratiisin kansalaisten opetuksesta, jotka oleskelevat pitkiä ajanjaksoja keskusluomuksen maailmoista koostuvilla kehillä; mutta emme saa käsitellä heidän palvelunsa tätä osa-aluetta.
26:2.5 (287.4) Näitä ylhäisiä enkeleitä on seitsemää tyyppiä, joista jokainen on peräisin jostakusta Seitsemästä Valtiashengestä ja on olemukseltaan tämän esikuvan mukainen. Seitsemän Valtiashenkeä luovat yhdessä useita ainutlaatuisten olentojen ja entiteettien ryhmiä, ja kunkin tällaisen yhteisön yksittäiset jäsenet ovat olemukseltaan verrattain yhdenmukaisia. Mutta kun nämä samaiset Seitsemän Henkeä luovat kukin erikseen, tällä tavoin ilmaantuvat yhteisöt ovat olemukseltaan aina seitsemää eri tyyppiä. Kunkin Valtiashengen lapset muistuttavat luojansa olemusta ja ovat tämän mukaisesti erilaisia kuin muut. Tällainen on toisasteisten supernafien alkuperä, ja kuhunkin seitsemään luotuun tyyppiin kuuluvat enkelit toimivat kaikkien niiden toimintakanavien puitteissa, jotka ovat avoinna koko heidän yhteisölleen, pääasiassa keskus- ja jumalallisen universumin seitsemällä kehällä.
26:2.6 (287.5) Kutakin Havonan seitsemää planeettakehää valvoo välittömästi yksi Kehien Seitsemästä Hengestä, jotka itse ovat Seitsemän Valtiashengen yhteisesti luomia – ja näin ollen yhdenmukaisia. Vaikka nämä seitsemän avustavaa Havonan Henkeä muistuttavat Kolmannen Lähteen ja Keskuksen olemusta, he eivät kuuluneet alkuperäiseen esikuvauniversumiin. He olivat toiminnassa alkuperäisen (ikuisen) luomisen jälkeen, mutta kauan ennen Grandfandan aikoja. He ilmaantuivat epäilemättä Valtiashenkien luovana reaktiona Korkeimman Olennon esiin avautuvaan tarkoitukseen, ja suuruniversumin organisoinnin jälkeen heidän toiminnastaan tuli havaittavaa. Ääretön Henki ja kaikki hänen luovat kumppaninsa näyttävät universaalisten koordinoijien asemassa omaavan yllin kyllin kykyä reagoida tilanteen vaatimalla luovalla tavalla kokemuksellisissa Jumaluuksissa ja kehittyvissä universumeissa esiintyviin yhtaikaisiin kehityskulkuihin.
26:2.7 (287.6) Kolmannen asteen supernafit polveutuvat edellä mainituista Kehien Seitsemästä Hengestä. Ääretön Henki antaa erillisillä Havonan kehillä kullekin heistä kyvyn luoda keskusuniversumin tarpeisiin riittävän määrän korkeita kolmannen asteen yhteisöön kuuluvia supernafihoivaajia. Samalla kun Kehien Henget tuottivat näitä enkelihoivaajia verrattain harvalukuisesti ennen ajallisuudesta tulevien pyhiinvaeltajien Havonaan-saapumista, niin eivät Seitsemän Valtiashenkeä edes aloittaneet toisen asteen supernafien luomista ennen Grandfandan saapumista. Koska kolmannen asteen supernafit ovat näistä kahdesta yhteisöstä vanhempia, otamme heidät sen vuoksi ensimmäisinä tarkastelumme kohteeksi.
26:3.1 (288.1) Nämä Seitsemän Valtiashengen palvelijat ovat Havonan eri kehien enkelispesialisteja, ja heidän huolenpitonsa ulottuu sekä ajallisuudesta ylösnouseviin pyhiinvaeltajiin että alaslaskeutuviin ikuisuuden pyhiinvaeltajiin. Kaikkiin eri luokkiin kuuluvat supernafikumppaninne ovat täydellisen keskusluomuksen miljardissa opiskelumaailmassa teille täysin näkyviä. Te kaikki olette siellä korkeimmassa mielessä veljellisiä ja ymmärtäväisiä olentoja ja nautitte keskinäisestä kanssakäymisestä ja molemminpuolisesta myötätuntoisuudesta. Laskeutuvat pyhiinvaeltajat te niin ikään tunnette täydelleen ja seurustelette antaumuksellisesti näiden Paratiisin kansalaisten kanssa, jotka matkaavat näitä kehiä sisältä ulospäin niin, että he saapuvat Havonaan sen ensimmäisen kehän ohjausmaailman kautta ja etenevät sitten ulospäin seitsemännelle kehälle.
26:3.2 (288.2) Seitsemästä superuniversumista saapuvat ylösnousemuspyhiinvaeltajat kulkevat Havonan läpi päinvastaiseen suuntaan. He saapuvat seitsemännen kehän ohjausmaailmaan ja jatkavat sieltä sisäänpäin. Ylösnousemusluotujen etenemiselle maailmasta toiseen ja kehältä kehälle ei ole asetettu mitään ajallista rajoitusta, aivan kuin ei mitään kiinteää aikamäärää ole mielivaltaisesti pantu myöskään morontiamaailmoissa-asumiselle. Mutta vaikka riittävässä määrin kehittyneet yksilöt saatetaankin vapauttaa oleskelemasta yhdessä tai useammassakin paikallisuniversumin koulutusmaailmoista, yksikään pyhiinvaeltaja ei voi kuitenkaan välttyä asteittaista hengellistymistä merkitsevien kaikkien seitsemän havonakehän läpikäymiseltä.
26:3.3 (288.3) Pääasiallisesti ajallisuuden pyhiinvaeltajia palvelemaan asetettu kolmannen asteen supernafikunta jakautuu seuraaviin luokkiin:
26:3.4 (288.4) 1. Sopusoinnunvalvojat. On tietenkin ilmeistä, että jopa täydellisessä Havonassa tarvitaan jonkinlaista koordinoivasti vaikuttavaa toimintaa järjestelmän ylläpitämiseksi ja sopusoinnun varmistamiseksi kaikessa siinä työssä, jota tehdään ajallisuudesta tulevien pyhiinvaeltajien valmistamiseksi heidän sittemmin tapahtuvaan Paratiisin saavuttamiseensa. Tässä onkin se, mitä sopusoinnunvalvojat todellisuudessa tekevät: he pitävät kaiken kitkattomassa ja ripeässä liikkeessä. He ovat alkuisin ensimmäiseltä kehältä, he palvelevat Havonan joka puolella, ja heidän läsnäolonsa Havonan kehillä merkitsee, ettei mikään voi missään tapauksessa mennä vikaan. Näiden supernafien kyvykkyys mitä erilaisimpiin yhteisöihin – jopa monille eri tasoille – kuuluvia persoonallisuuksia koskevien toimintojen moninaisuuden koordinoimisessa suo heille mahdollisuudet antaa apua missä tahansa ja milloin tahansa sitä tarvitaan. He myötävaikuttavat suuresti siihen, että ajallisuuden pyhiinvaeltajat ja ikuisuuden pyhiinvaeltajat ymmärtävät toisiaan.
26:3.5 (288.5) 2. Pääkirjaajat. Nämä enkelit luodaan toisella kehällä, mutta he operoivat keskusuniversumin joka puolella. He suorittavat merkintänsä kolmin kappalein ja toimittavat kirjauksensa Havonan konkreettisia arkistoja, oman luokkansa hengellisiä arkistoja ja Paratiisin formaalisia arkistoja varten. Sen lisäksi he lähettävät automaattisesti todellisen tiedon kannalta tärkeät tapahtumaraportit Paratiisin eläville kirjastoille, supernafien ensimmäiseen yhteisöön kuuluville tiedonvarjelijoille.
26:3.6 (288.6) 3. Kaukoviestittäjät. Kolmannen kehän Hengen lapset toimivat kaikkialla Havonan piirissä, vaikka heidän virallinen asemapaikkansa sijaitseekin uloimman kehän planeetalla numero seitsemänkymmentä. Nämä teknikkomestarit ovat keskusluomuksen kaukotiedotuslähetysten vastaanottajia ja lähettäjiä sekä kaikkia Paratiisin jumaluusilmiöitä käsittelevien avaruusraporttien ohjaajia. He pystyvät käyttämään kaikkia avaruuden peruspiirejä.
26:3.7 (288.7) 4. Viestinviejät ovat peräisin kehältä numero neljä. He samoilevat Paratiisi-Havonan järjestelmää kaikkien persoonallista sanomanvälitystä edellyttävien viestien viejinä. He palvelevat tovereitaan, taivaallisia persoonallisuuksia, Paratiisin pyhiinvaeltajia ja jopa ajallisuudesta ylösnousevia sieluja.
26:3.8 (289.1) 5. Tietoaineiston koordinoijat. Nämä kolmannen asteen supernafit ja viidennen Kehän Hengen lapset, toimivat aina taivaaseen nousevien ja taivaasta laskeutuvien pyhiinvaeltajien välisen veljellisen suhteen viisaina ja myötätuntoisina edistäjinä. He huolehtivat kaikista Havonan asukkaista ja eritoten taivasmatkalaisista pitämällä heidät universumien universumin asioiden osalta ajan tasalla. Kaukoviestittäjiin ja heijastajiin ylläpitämiensä henkilökohtaisten yhteyksien perusteella nämä Havonan ”elävät sanomalehdet” ovat hetkessä perillä kaikesta tiedosta, joka välittyy keskusuniversumin valtavan uutisverkoston kautta. He keräävät tietoaineistoa Havonan kaukoviestimillä, joilla he automaattisesti kykenevät omaksumaan yhdessä Urantian ajanlaskun mukaisessa tunnissa yhtä paljon tietoa kuin nopeimmankaan lennätintekniikkanne avulla pystyttäisiin kirjaamaan tuhannessa vuodessa.
26:3.9 (289.2) 6. Kuljetuspersoonallisuudet. Nämä olennot, jotka ovat peräisin kehältä numero kuusi, operoivat tavallisesti uloimman kehän planeetalta numero neljäkymmentä. He juuri vievät pois ne pettyneet ehdokkaat, joiden löytöretki Jumaluuteen toistaiseksi epäonnistui. He ovat valmiita palvelemaan kaikkia, joiden tulee Havonan palveluksessa kulkea Havonaan ja sieltä pois mutta jotka eivät itse pysty avaruudessa kulkemaan.
26:3.10 (289.3) 7. Reservijoukot. Ylösnousemusolentojen, Paratiisin pyhiinvaeltajien ja muiden Havonassa oleskelevien olentoyhteisöjen kanssa suoritettavassa työssä esiintyvät vaihtelut tekevät välttämättömäksi näiden supernafireservien ylläpitämisen seitsemännen kehän ohjausmaailmassa, josta he ovat peräisin. Heitä ei ole luotu mitään erityistä tarkoitusta silmällä pitäen; ja he ovat päteviä ryhtymään palvelukseen kolmanteen luokkaan kuuluvien supernafikumppaniensa velvollisuuksien kaikilla vähemmän vaativilla osa-alueilla.
26:4.1 (289.4) Toisen asteen supernafit ovat keskusuniversumin seitsemällä planeettakehällä toimivia hoivaajia. Osa heistä antautuu palvelemaan ajallisuuden pyhiinvaeltajia, ja toinen puoli koko yhteisöstä omistautuu ikuisuuden Paratiisi-pyhiinvaeltajien kouluttamiseen. Näistä Paratiisin kansalaisista huolehtivat heidän Havonan kehien läpi tapahtuvan pyhiinvaelluksensa aikana myös Kuolevaisten Lopullisuuden Saavuttajakunnasta tulevat vapaaehtoiset. Tällainen järjestely on ollut voimassa ensimmäisen finaliittiryhmän täyttymisestä saakka.
26:4.2 (289.5) Ylösnousemuspyhiinvaeltajien hoivatoiminnan piiriin periodeittain saamansa toimeksiannon mukaisesti toisen asteen supernafit työskentelevät seuraavissa seitsemässä ryhmässä:
26:4.3 (289.6) 1. Pyhiinvaeltajien auttajat.
26:4.4 (289.7) 2. Korkeimmuuden oppaat.
26:4.5 (289.8) 3. Kolminaisuuden oppaat.
26:4.6 (289.9) 4. Pojan löytäjät.
26:4.7 (289.10) 5. Isän oppaat.
26:4.8 (289.11) 6. Neuvonantajat ja neuvojat.
26:4.9 (289.12) 7. Levon täydentäjät.
26:4.10 (289.13) Kuhunkin työryhmään kuuluu jokaiseen seitsemään luotuun tyyppiin lukeutuvia enkeleitä, ja avaruuden pyhiinvaeltajaa ohjaa aina sellainen toisen asteen supernafi, joka polveutuu tämän pyhiinvaeltajan synnyinsuperuniversumia johtavasta Valtiashengestä. Kun te Urantian kuolevaiset pääsette Havonaan, teitä luotsaavat aivan varmasti sellaiset supernafit, joiden luotu olemus – oman kehitysperäisen olemuksenne tapaan – juontuu Orvontonin Valtiashengestä. Ja koska ohjaajanne polveutuvat oman superuniversuminne Valtiashengestä, he ovat erityisen sopivia ymmärtämään, lohduttamaan ja avustamaan teitä kaikissa pyrkimyksissänne paratiisillisen täydellisyyden saavuttamiseksi.
26:4.11 (290.1) Seitsemän superuniversumin päämajoista käsin operoivat sekonafien ensiasteiseen yhteisöön kuuluvat kuljetuspersoonallisuudet tuovat ajallisuudesta saapuvat pyhiinvaeltajat Havonan pimeiden gravitaatiotaivaankappaleiden ohitse uloimmalle planeettakehälle. Eivät kaikki mutta useimmat planeetoilla ja paikallisuniversumeissa palvelevat serafit, jotka on valtuutettu nousemaan Paratiisiin, eroavat kuolevaiskumppaneistaan ennen kuin pitkä lento Havonaan alkaa, ja he astuvat välittömästi pitkään ja voimaperäiseen koulutukseen suurenmoista toimeksiantoa varten ja odottavat näin serafin asemassa yltävänsä olemassaolon täydellisyyteen ja palvelun korkeimmuuteen. Ja he tekevät näin, sillä he toivovat voivansa liittyä uudelleen ajallisuuden pyhiinvaeltajien seuraan, jotta heidät luettaisiin kuuluviksi niiden pariin, jotka iäti seuraavat Universaalisen Isän saavuttaneiden ja Lopullisuuden Saavuttajien paljastamattomiin tehtäviin valtuutuksen saaneiden kuolevaisten kulkua.
26:4.12 (290.2) Pyhiinvaeltaja laskeutuu Havonan vastaanottoplaneetalle seitsemännen kehän ohjausmaailmaan mukanaan vain yksi täydellisyyttä edustava avu: tarkoitusperän täydellisyys. Universaalinen Isä on säätänyt: ”Olkaa täydelliset niin kuin minä olen täydellinen.” Se on se häkellyttävä kutsu ja käsky, joka on välitetty avaruuden maailmojen finiittisille lapsille. Tuon kehotuksen julistaminen on virittänyt koko luomakunnan yhtymään taivaallisten olentojen yhteistyössä suorittamaan ponnistukseen, jonka tavoitteena on mainitun, Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen antaman, valtavuudessaan kauhistuttavan käskyn täyttäminen ja toteuttaminen.
26:4.13 (290.3) Kun universaaliseen pelastussuunnitelmaan kuuluvien kaikkien avustajajoukkojen avun ja hoivan turvin olet lopulta Havonan vastaanottomaailman suojeluksessa, saavut sinne mukanasi vain yhdenlainen täydellisyys: tarkoitusperän täydellisyys. Tarkoituksesi on perin pohjin aidoksi havaittu; uskosi on koeteltua. Sinut tiedetään pettymyksen kestäväksi. Edes epäonnistuminen Universaalisen Isän havaitsemisessa ei voi horjuttaa tällaisen ylösnousemuskuolevaisen uskoa eikä vakavasti järkyttää hänen luottamustaan, sillä hän on selviytynyt kokemuksesta, joka kaikkien täytyy Havonan täydelliset sfäärit saavuttaakseen läpikäydä. Havonaan-pääsemiseesi mennessä vilpittömyydestäsi on tullut ylevää. Tarkoitusperän täydellisyys ja kaipauksen jumalallisuus yhdessä uskon lujuuden kanssa ovat varmistaneet pääsysi ikuisuuden muuttumattomille asuinsijoille; vapautumisesi ajallisuuden epävarmuuksista on perinpohjaista ja täydellistä. Ja nyt sinun tulee joutua kasvotusten Havonan ongelmien ja Paratiisin valtavuuksien kanssa kohdataksesi sen, mihin sinua niin pitkään on ajallisuuden kokemuksellisina aikakausina avaruuden maailmojen kouluissa harjoitettu.
26:4.14 (290.4) Usko on voittanut ylösnousemuspyhiinvaeltajalle tarkoitusperän täydellisyyden, ja se päästää ajallisuuden lapset ikuisuuden porteille. Nyt on pyhiinvaeltajien auttajien ryhdyttävä työhön ja kehittämään sitä ymmärryksen täydellisyyttä ja sitä käsittämisen tekniikkaa, jotka ovat persoonallisuuden paratiisilliselle täydellisyydelle niin tuiki välttämättömiä.
26:4.15 (290.5) Ymmärtämisen kyky on kuolevaisen passi Paratiisiin. Uskomisen halu on avain Havonaan. Jumalan pojan aseman hyväksyminen, yhteistyö sisimmässä olevan Suuntaajan kanssa, on evolutionaarisen elossasäilymisen hinta.
26:5.1 (291.1) Ensimmäiset kohdattavat toisen asteen supernafien seitsemästä ryhmästä ovat pyhiinvaeltajien auttajat, nuo nopean käsityskyvyn ja avaran myötätuntoisuuden omaavat olennot, jotka toivottavat paljon matkanneet avaruuden taivasmatkalaiset tervetulleiksi keskusuniversumin vakaisiin maailmoihin ja vakiintuneen järjestyksen piiriin. Samalla nämä ylevät hoivaajat aloittavat työnsä ikuisuuden paratiisipyhiinvaeltajien hyväksi, joista ensimmäinen saapui Havonan sisäkehän ohjausmaailmaan, silloin kun Grandfanda laskeutui uloimman kehän ohjausmaailmaan. Noina iäisen kaukaisina päivinä Paratiisista tulleet pyhiinvaeltajat ja ajallisuudesta saapuneet kohtasivat ensi kertaa kehän numero neljä vastaanottomaailmassa.
26:5.2 (291.2) Nämä Havonan maailmojen seitsemännellä kehällä toimivat pyhiinvaeltajien auttajat suorittavat työnsä ylösnousemuskuolevaisten hyväksi kolmena pääjakautumana, joista ensimmäinen liittyy Paratiisin-Kolminaisuuden korkeimpaan ymmärtämiseen; toinen liittyy Isä–Poika-kumppanuuden hengelliseen käsittämiseen ja kolmas Äärettömän Hengen älylliseen tajuamiseen. Jokainen näistä opetusvaiheista jakaantuu seitsemään haaraan, jotka koostuvat kahdestatoista pienemmästä seitsemänkymmenen apuryhmän osastosta; ja jokainen näistä seitsemästäkymmenestä opetuksen apuryhmittymästä esiintyy tuhantena luokittumana. Vieläkin yksityiskohtaisempaa opetusta tarjotaan seuraavilla kehillä, mutta pyhiinvaeltajien auttajat opettavat jokaisesta Paratiisin pääsyvaatimuksesta sen yleispiirteet.
26:5.3 (291.3) Tämä siis on se perus- eli alkeiskurssi, joka on uskossa koeteltujen ja pitkästi matkanneiden avaruuden pyhiinvaeltajien edessä. Mutta jo kauan ennen Havonaan-saapumistaan nämä ylösnousemukselliset ajallisuuden lapset ovat oppineet herkuttelemaan epävarmuudella, lihomaan pettymisestä, innostumaan ilmeisestä tappiosta, vahvistumaan vaikeuksien edessä, osoittamaan lannistumatonta rohkeutta suunnattomuuden edessä ja harjoittamaan voittamatonta uskoa joutuessaan kohdakkain selittämättömän esittämän haasteen kanssa. Jo kauan sitten näiden pyhiinvaeltajien taisteluhuuto alkoi kuulua: ”Yhdessä Jumalan kanssa ei mikään, ei kerrassaan mikään, ole mahdotonta.”
26:5.4 (291.4) Ajallisuuden pyhiinvaeltajalta edellytetään Havonan kullakin kehällä jonkin määrätyn asian hallitsemista, ja vaikka jokainen pyhiinvaeltaja on edelleenkin sellaisten supernafien ohjauksessa, jotka soveltuvat olemuksensa puolesta auttamaan juuri kyseisentyyppistä ylösnousemusluotua, hallittavaksi tarkoitettu kurssi on silti jokseenkin yhdenmukainen kaikille keskusuniversumin saavuttaville taivasmatkalaisille. Tämä suoritettava kurssi on määrällinen, laadullinen ja kokemuksellinen – älyllinen, hengellinen ja korkein.
26:5.5 (291.5) Aika ei Havonan kehillä merkitse paljonkaan. Rajallisessa määrin se liittyy etenemismahdollisuuksiin, mutta itse saavutus on lopullinen ja korkein koetin. Sinä hetkenä, kun supernafi-kumppanisi arvioi sinut päteväksi siirtymään sisäänpäin seuraavalle kehälle, sinut viedään seitsemännen Kehän Hengen kahdentoista avustajan eteen. Siellä sinun edellytetään suoriutuvan kyseisen kehän kokeista, jotka määräytyvät lähtökohtanasi olevan superuniversumin ja synnyinjärjestelmäsi perusteella. Tämän kehän jumalallisuuden saavuttaminen tapahtuu ohjausmaailmassa, ja siihen kuuluu kyseisen ylösnousemuspyhiinvaeltajan superuniversumin Valtiashengen hengellinen tunnistaminen ja tajuaminen.
26:5.6 (291.6) Kun Havonan ulkokehän työ saadaan päätökseen ja kun annettu kurssi hallitaan, pyhiinvaeltajien auttajat vievät suojattinsa seuraavan kehän ohjausmaailmaan ja jättävät heidät korkeimmuuden oppaiden huostaan. Pyhiinvaeltajien auttajat viivähtävät siellä aina jonkin aikaa tehdäkseen siirtymisestä sekä miellyttävän että antoisan.
26:6.1 (292.1) Avaruudesta tulevia taivasmatkalaisia kutsutaan ”hengellisiksi kandidaateiksi”, silloin kun heidät siirretään seitsemänneltä kuudennelle kehälle ja kun heidät sijoitetaan korkeimmuuden oppaiden välittömään valvontaan. Näitä oppaita ei tule sekoittaa Kandidaattien Opastajiin, jotka kuuluvat Äärettömän Hengen Korkeimpiin Persoonallisuuksiin ja jotka servitaalitovereineen palvelevat Havonan kaikilla kehillä sekä taivaaseen nousevia että sieltä laskeutuvia pyhiinvaeltajia. Korkeimmuuden oppaat toimivat vain keskusuniversumin kuudennella kehällä.
26:6.2 (292.2) Juuri tällä kehällä taivasmatkalaiset saavuttavat uuden käsityksen Korkeimmasta Jumalallisuudesta. Evolutionaarisissa universumeissa viettämiensä pitkien elämänvaiheitten myötä ajallisuuden pyhiinvaeltajien kokemukseen on kuulunut jatkuvasti vahvistuva tietoisuus ajallis-avaruudellisten luomusten kaikkivaltiaan ylivalvonnan reaalisuudesta. Täällä, tällä Havonan kehällä, he pääsevät lähelle sitä, että he kohtaisivat ajallis-avaruudellisen ykseyden keskusuniversumilähteen: Korkeimman Jumalan hengellisen reaalisuuden.
26:6.3 (292.3) En oikein osaa selittää, mitä tällä kehällä tapahtuu. Taivasmatkalaisten havaittavissa ei ole mitään Korkeimmuuden persoonallista läsnäoloa. Uudet suhteet Seitsemänteen Valtiashenkeen korvaavat tietyssä mielessä sen, mitä äsken sanottiin siitä, että Korkeimpaan Olentoon ei saa kosketusta. Mutta vaikkemme pystykään käsittämään käytössä olevaa menetelmää, jokainen ylösnousemusluotu näyttää kaikesta huolimatta kokevan muuntavaa kasvua, uutta tietoisuuden yhdentymistä, uutta tarkoituksen hengellistymistä, uutta herkistymistä jumalallisuudelle. Nämä ovat ilmiöitä, joita ei liene mahdollista tyydyttävällä tavalla selittää, ellei oleteta, että siinä ilmenee paljastumatonta Korkeimman Olennon vaikutusta. Ne meistä, jotka ovat tarkkailleet näitä salaperäisiä tapahtumia, ovat tässä havaitsevinaan Korkeimmuuden Jumalan, joka kiintymystä osoittaen jakaa kokemuksellisille lapsilleen – aivan heidän kokemiskykynsä äärirajoille saakka – niitä älyllisen käsityskyvyn, hengellisen näkemyksen ja persoonallisuuden ulottuvuuden lisäyksiä, joita nämä niin kipeästi tarvitsevat kaikissa ponnisteluissaan Korkeimmuuden Kolminaisuuden jumalallisuustasolle päästäkseen, ikuiset ja eksistentiaaliset Paratiisin Jumaluudet saavuttaakseen.
26:6.4 (292.4) Arvioidessaan oppilaansa kypsiksi siirtymään eteenpäin korkeimmuuden oppaat tuovat nämä seitsemänkymmenjäsenisen komission eteen. Se on erilaisista jäsenistä koostuva ryhmä, jonka jäsenet toimivat kehän numero kuusi ohjausmaailman kuulustelijoina. Kun pyhiinvaeltajat ovat saaneet tämän komission vakuuttuneeksi siitä, että he käsittävät Korkeimman Olennon ja Korkeimmuuden Kolminaisuuden, heille annetaan viidennelle kehälle siirtymiseen oikeuttava todistus.
26:7.1 (292.5) Kolminaisuuden oppaat ovat ajallisuudesta ja avaruudesta tulevien, etenevien pyhiinvaeltajien uupumattomia hoivaajia Havona-koulutuksen viidennellä kehällä. Hengellisiä kandidaatteja nimitetään täällä ”ehdokkaiksi löytöretkelle Jumaluuteen”, sillä juuri tällä kehällä pyhiinvaeltajat saavat Kolminaisuuden oppaiden ohjauksessa korkeampaa opetusta jumalallisesta Kolminaisuudesta valmistuksena yritykselle päästä Äärettömän Hengen persoonallisuuden tunnistamiseen. Ja täällä ylösnousemuspyhiinvaeltajat huomaavat, mitä tosi mielessä suoritettu opiskelu ja todellinen mentaalinen ponnistelu merkitsevät, sillä he alkavat tajuta, millaista aina vain lujemmin voimille käyvää ja kovasti paljon vaivalloisempaa hengellistä ponnistusta vaaditaan sen korkean tavoitteen mukaisten vaatimusten täyttämiseksi, joka on asetettu heidän saavutettavakseen tähän kehään kuuluvissa maailmoissa.
26:7.2 (292.6) Kolminaisuuden oppaat ovat perin juurin uskollisia ja pystyviä. Jokainen pyhiinvaeltaja saa osakseen tähän luokkaan kuuluvan toisen asteen supernafin jakamattoman huomion ja täyden kiintymyksen. Koskaan ei ajallisuuden pyhiinvaeltaja löytäisi Paratiisin-Kolminaisuuteen kuuluvaa ensimmäistä lähestyttävissä olevaa persoonaa, elleivät häntä olisi auttamassa ja tukemassa nämä oppaat ja ne monet muut hengelliset olennot, jotka ovat mukana opettamassa taivasmatkalaisia siinä mielessä, mikä on edessä olevan, Jumaluuteen suoritettavan löytöretken luonne ja siinä käytettävät menetelmät.
26:7.3 (293.1) Kun tämän kehän oppikurssi on suoritettu, Kolminaisuuden oppaat vievät oppilaansa tämän kehän ohjausmaailmaan ja esittelevät heidät yhdelle niistä monista kolmiyhteisistä komissioista, jotka toimivat Jumaluuteen suoritettavan löytöretken ehdokkaiden tutkijoina ja todistuksen antajina. Näihin komissioihin kuuluu yksi finaliittien edustaja, yksi ensiasteisten supernafien luokkaan kuuluva menettelynohjaaja ja joko yksi avaruuden Yksinäinen Sanansaattaja tai yksi Paratiisin Kolminaistettu Poika.
26:7.4 (293.2) Sitten kun taivaaseen nouseva sielu tosiasiallisesti lähtee Paratiisiin, hänen seurassaan on vain siirtokolmikko: supernafeihin lukeutuva kehäkumppani, Kandidaattien Opastaja ja jälkimmäisen mukana aina seuraava servitaalitoveri. Nämä retket Havonan kehiltä Paratiisiin ovat kokeilumatkoja; taivasmatkalaiset eivät statukseltaan vielä kuulu Paratiisiin. He saavuttavat Paratiisissa-asuvan statuksen vasta koettuaan ajallisuuden päättävän unen, sitten kun he ovat saavuttaneet Universaalisen Isän ja selvittäneet lopullisesti Havonan kehät. Vasta jumalallisen levon jälkeen he pääsevät osallisiksi ”jumalallisuuden olomuodosta” ja ”korkeimmuuden hengestä” ja alkavat sillä keinoin todellisuudessa toimia ikuisuuden piirissä ja Kolminaisuuden läsnäolossa.
26:7.5 (293.3) Siirtokolmikkoon kuuluvilta taivasmatkalaisen kumppaneilta ei edellytetä, että he antaisivat hänelle kyvyn Kolminaisuuden hengellisen valohohteen maantieteelliseen paikantamiseen, vaan paremminkin, että he antavat pyhiinvaeltajalle kaiken mahdollisen avun hänen vaikeassa tehtävässään tunnistaa ja havaita Ääretön Henki ja ymmärtää häntä sen verran, että se riittää persoonallisuuden tunnistukseksi. Jokainen Paratiisissa oleva ylösnousemuspyhiinvaeltaja voi havaita Kolminaisuuden maantieteellisen eli sijainnillisen läsnäolon, suuri enemmistö pystyy saamaan yhteyden Jumaluuksien, ja eritoten Kolmannen Persoonan, älylliseen realiteettiin, mutta kaikki eivät pysty tunnistamaan tai edes osaksikaan ymmärtämään Isän ja Pojan hengellisen läsnäolon realiteettia. Vieläkin vaikeampaa on päästä edes vähimpään mahdolliseen hengelliseen käsitykseen Universaalisesta Isästä.
26:7.6 (293.4) Harvoinpa tosiaankin sattuu, ettei Äärettömän Hengen etsintä johtaisi täyttymykseen, ja kun Kolminaisuuden oppaiden suojatit ovat onnistuneet Jumaluuteen suorittamansa löytöretken tässä vaiheessa, oppaat valmistautuvat siirtämään heidät Pojan löytäjien hoivaan Havonan neljännelle kehälle.
26:8.1 (293.5) Havonan neljättä kehää kutsutaan toisinaan ”Poikien kehäksi”. Ylösnousemuspyhiinvaeltajat menevät tämän kehän maailmoista Paratiisiin saadakseen ymmärtävän yhteyden Iankaikkiseen Poikaan, kun taivaasta laskeutuvat pyhiinvaeltajat taas saavuttavat tämän kehän maailmoissa uutta ymmärrystä ajallisuuden ja avaruuden Luoja-Poikien olemuksesta ja tehtävistä. Tällä kehällä on seitsemän sellaista maailmaa, joissa Paratiisin-Mikaelien reservijoukko pitää sekä ylösnouseville että alaslaskeutuville pyhiinvaeltajille erityisiä hoivaamisen palvelukouluja. Ja juuri näissä Mikael-Poikien maailmoissa ajallisuuden pyhiinvaeltajat ja ikuisuuden pyhiinvaeltajat pääsevät ensimmäisen kerran todella ymmärtämään toisiaan. Tämän kehän kokemukset ovat monissa suhteissa koko Havonassa-olon kaikkein jännittävimmät.
26:8.2 (294.1) Pojan löytäjät ovat supernafeihin lukeutuvia, neljännen kehän ylösnousemuskuolevaisten hoivaajia. Sen lisäksi, mitä nämä Pojan löytäjät yleisinä tehtävinään suorittavat ehdokkaidensa valmentamiseksi Iankaikkisen Pojan kolminaisuussuhteiden ymmärtämiseen, heidän pitää opettaa suojattinsa niin täysipainoisesti, että nämä kertakaikkisesti onnistuvat ensiksikin riittävällä tavalla Pojan hengellisessä käsittämisessä, toiseksi Pojan persoonallisuuden tyydyttävässä tunnistamisessa ja kolmanneksi, että nämä asianmukaisella tavalla onnistuvat pitämään Pojan erillään Äärettömän Hengen persoonallisuudesta.
26:8.3 (294.2) Tutkintoja ei enää Äärettömän Hengen saavuttamisen jälkeen toimeenpanna. Sisempien kehien testit ovat pyhiinvaeltajaehdokkaiden suorituksia, kun he ovat Jumaluuksien verhoutuvuuden syleilyssä. Edistyminen on pelkästään yksilön hengellisyyden varassa, eikä kukaan Jumalia lukuun ottamatta rohkene antaa päätöstä siitä, missä määrin joku on hengellinen. Epäonnistumisen sattuessa sen syitä ei milloinkaan osoiteta, eikä sen paremmin ehdokkaita itseään kuin heidän erilaisia opettajiaan ja oppaitaan koskaan moitita tai arvostella. Paratiisissa pettymystä ei koskaan pidetä tappiona, lykkäystä ei koskaan katsota häpeäksi, ajallisuuden ilmeisiä epäonnistumisia ei koskaan sekoiteta ikuisuuden merkittäviinkään viivytyksiin.
26:8.4 (294.3) Monetkaan pyhiinvaeltajat eivät koe näennäisen epäonnistumisen aiheuttamaa viivytystä Jumaluuteen suorittamallaan löytöretkellä. Miltei kaikki saavuttavat Äärettömän Hengen, vaikka silloin tällöin sattuukin, että jokunen pyhiinvaeltaja superuniversumista numero yksi ei tässä ensi yrittämällä onnistu. Hengen saavuttavat pyhiinvaeltajat epäonnistuvat harvoin Pojan löytämisessä; miltei kaikki niistä, jotka tosiaankin ensi yrittämällä epäonnistuvat, ovat peräisin superuniversumeista kolme ja viisi. Valtaosa niistä, jotka ensimmäisellä kerralla epäonnistuvat Isän saavuttamisessa – sekä Hengen että Pojan saavutettuaan – ovat peräisin superuniversumista numero kuusi, vaikka jokunen epäonnekas tulee myös numeroista kaksi ja kolme. Ja tämä kaikki näyttää selvästikin osoittavan, että näille näennäisille epäonnistumisille – todellisuudessa ne ovat yksinkertaisesti vain väistämättömiä viivytyksiä – on jokin hyvä ja riittävä selitys.
26:8.5 (294.4) Jumaluuteen tekemällään löytöretkellä epäonnistuneet ehdokkaat asetetaan erään ensi asteen supernafien ryhmän – valtuutuspäälliköiden – valvontaan, ja heidät lähetetään vähintään vuosituhanneksi takaisin avaruuden maailmojen työhön. He eivät milloinkaan palaa synnyinsuperuniversumiinsa vaan aina siihen superluomukseen, joka on suotuisin heidän uudelleenkoulutukselleen valmennuksena Jumaluuteen suoritettavaa toista löytöretkeä varten. Tämän palvelun jälkeen he palaavat omasta aloitteestaan Havonan ulkokehälle. Sieltä heidät saatetaan välittömästi kehälle, jolla heidän edellinen elämänvaiheensa katkesi, ja siellä he ryhtyvät heti valmistelemaan uutta löytöretkeä Jumaluuteen. Toisen asteen supernafit eivät koskaan epäonnistu luotsatessaan suojattejaan menestykseen tällä toisella yrittämällä, ja samat supernafihoivaajat ja muut oppaat palvelevat aina näitä ehdokkaita tämän toisen löytöretken kuluessa.
26:9.1 (294.5) Kun pyhiinvaeltajasielu saavuttaa Havonan kolmannen kehän, hän pääsee Isän oppaiden ohjaukseen. Nämä ovat vanhempia, varsin taitavia ja supernafihoivaajista kaikkein kokeneimpia. Isän oppaat pitävät tämän kehän maailmoissa viisauskouluja ja menetelmäopistoja, joissa opettajina toimivat kaikki keskusuniversumissa asuvat olennot. Mitään sellaista ei jätetä huomiotta, josta olisi ajallisuuden luodulle hyötyä tällä ikuisuuteen johtavalla transsendenttisella löytöretkellä.
26:9.2 (294.6) Universaalisen Isän saavuttaminen on passi ikuisuuteen siitä huolimatta, että jäljellä on vielä selvitettäviä Havonan kehiä. Kolmannen kehän ohjausmaailmassa koetaan sen vuoksi järisyttävä hetki, kun siirtokolmikko ilmoittaa ajallisuuden viimeisen uskaliaan yrityksen olevan alkamaisillaan; että taas uusi avaruudesta tuleva luotu tavoittelee pääsyä Paratiisiin ikuisuuden portista.
26:9.3 (295.1) Ajallinen koetus on miltei ohitse, kilvoittelu ikuisuuteen pääsemiseksi on melkein lopussa. Epävarmuuden päivät ovat päättymässä, kiusaus epäilemiseen on katoamassa, määräystä olla täydellinen on noudatettu. Ajallisuuden luotu ja aineellinen persoonallisuus on kivunnut älyllisen olemassaolon pohjimmaiselta pohjalta avaruuden evolutionaarisia sfäärejä ja niin tehdessään osoittanut ylösnousemussuunnitelman olevan toteutettavissa. Samalla hän on ikiajoiksi osoittanut, mikä oikeudenmukaisuus ja mikä vanhurskaus sisältyvätkään Universaalisen Isän maailmojen vähäisille luoduilleen antamaan käskyyn: ”Olkaa täydelliset niin kuin minä olen täydellinen.”
26:9.4 (295.2) Askel askeleelta, elämä elämältä, maailma maailmalta taivaaseennousijan elämänvaihe on käyty läpi ja opittu, ja Jumaluuden tavoite saavutettu. Eloonjääminen on täydellisyyden osalta täysimääräistä, ja täydellisyys on jumalallisuuden korkeimmuuden osalta yltäkylläistä. Aika katoaa ikuisuuteen; avaruus häipyy palvovaan samastumiseen ja harmoniaan Universaalisen Isän kanssa. Havonan kaukoviestimet viestittävät avaruuden kunniaraportteja, hyvää sanomaa siitä, että olemukseltaan eläimellisistä ja alkuperältään aineellisista mutta tunnollisista luoduista on toden totta tullut evolutionaarisen ylösnousemuksen kautta todellisuudessa ja ikuisiksi ajoiksi täydellistyneitä Jumalan poikia.
26:10.1 (295.3) Toisen kehän supernafineuvonantajat ja -neuvojat antavat ajallisuuden lapsille ohjeita näiden ikuista elämänuraa koskevissa asioissa. Paratiisin saavuttaminen tuo mukanaan uuden ja korkeamman järjestyksen mukaisia vastuita, ja oleskelu toisella kehällä tarjoaa laajat mahdollisuudet näiden antaumuksellisten supernafien hyödyllisten neuvojen vastaanottamiseen.
26:10.2 (295.4) Ne, jotka epäonnistuvat ensimmäisessä yrityksessään saavuttaa Jumaluus, siirretään epäonnistumisen tapahtumakehältä suoraan toiselle kehälle, ennen kuin heidät palautetaan superuniversumipalvelukseen. Näin ollen neuvonantajat ja neuvojat palvelevat myös näiden pettyneiden pyhiinvaeltajien neuvonantajina ja lohduttajina. Nämähän ovat vastattain kohdanneet suurimman pettymyksensä. Se ei millään tavoin – paitsi mittasuhteiltaan – poikkea niistä lukemattomista samanlaisista kokemuksista, joita myöten he kiipesivät kuin tikapuita ylös kaaoksesta kirkkauteen. He ovat niitä, jotka ovat tyhjentäneet kokemusten maljan pohjasakkaa myöten; ja olen pannut merkille, että he palaavat väliaikaisesti superuniversumien palvelukseen ajallisuudesta tulevien ja ajallisia pettymyksiä kokeneiden lasten korkeimmantyyppisinä rakastavina hoivaajina.
26:10.3 (295.5) Pettyneitä suojatteja tutkivat kehällä numero kaksi tapahtuneen pitkän oleskelun jälkeen täydellisyyden neuvostot, jotka istuvat tämän kehän ohjausmaailmassa, ja nämä neuvostot antavat heille todistuksen Havonan testien läpäisemisestä. Tämä suo heille – sikäli kuin kysymys ei ole hengellisestä statuksesta – saman aseman ajallisuuden universumeissa kuin jos he olisivatkin onnistuneet Jumaluuteen suorittamallaan löytöretkellä. Tällaisten ehdokkaiden henki oli kaikenpuolin hyväksyttävä; heidän epäonnistumisensa johtui lähestymismenetelmän jostakin vaiheesta tai heidän kokemustaustansa jostakin osasta.
26:10.4 (295.6) Kehän neuvonantajat vievät heidät sitten Paratiisin valtuutuspäälliköiden luokse, ja heidät lähetetään takaisin ajalliseen palvelukseen avaruuden maailmoihin. Ja he lähtevät aiempien päivien ja aikakausien tehtäviin iloiten ja riemuiten. Jonakin toisena päivänä he palaavat suurimmaksi pettymyksekseen muodostuneelle kehälle ja yrittävät uudelleen löytöretkeä Jumaluuteen.
26:10.5 (296.1) Toisella kehällä olevilla menestyksekkäillä pyhiinvaeltajilla ei enää ole evoluutioon kuuluvan epävarmuuden antamaa kannustinta, eikä toisaalta ikuisen tehtävänmäärityksen mukainen löytöretki vielä ole alkanut. Ja vaikka oleskelu tällä kehällä onkin kaikin puolin miellyttävää ja suuresti hyödyllistä, sieltä puuttuu jotakin edellisille kehille ominaisesta odotuksen innosta. Vähälukuinen ei suinkaan ole niiden pyhiinvaeltajien joukko, jotka sellaisena hetkenä katsovat taakseen käymäänsä pitkän pitkää kamppailua iloisesti kadehtien, todella toivoen, että he saisivat jollakin keinoin palata ajallisuuden maailmoihin ja aloittaa kaiken alusta, aivan kuten te kuolevaiset vanhuuden lähestyessä joskus luotte katseen taaksepäin nuoruutenne ja aikaisemman elämänne kamppailuihin ja toivotte vilpittömästi, että saisitte elää elämänne vielä kerran uudelleen.
26:10.6 (296.2) Mutta aivan kohta alkaa sisimmän kehän läpikäyminen, ja pian sen jälkeen päättyy viimeinen toiseen olomuotoon siirtävä uni, ja ikuisen elämänvaiheen uusi seikkailu alkaa. Toisen kehän neuvonantajat ja neuvojat alkavat valmistella suojattejaan tätä suurta ja lopullista lepoa varten, sellaista väistämätöntä unta varten, jollainen on aina taivaaseennousijan elämänuran käänteentekevien vaiheiden välissä.
26:10.7 (296.3) Kun Universaalisen Isän saavuttaneet pyhiinvaeltajat saavat päätökseen toisen kehän kokemuksen, niin heistä aina huolehtivat Kandidaattien Opastajat antavat määräyksen heidän laskemisestaan viimeiselle kehälle. Nämä opastajat ohjaavat suojattinsa henkilökohtaisesti sisimmälle kehälle ja jättävät heidät siellä levon täydentäjien huostaan. Nämä ovat viimeinen niistä toisen asteen supernafien luokista, jotka on osoitettu auttamaan ajallisuuden pyhiinvaeltajia Havona-maailmoista muodostuvilla kehillä.
26:11.1 (296.4) Viimeisellä kehällä käytetään suuri osa taivaaseennousijan ajasta lähenevän Paratiisissa-asumisen suhteen ilmenevien ongelmien jatko-opintoihin. Tämän havonamaailmojen sisäkehän sekä vakinaisiin että tilapäisiin asukkaisiin kuuluu valtava joukko erilaisia olentoja, jotka enimmältään jäävät tässä yhteydessä paljastamatta. Ja näiden monenmoisten olentotyyppien sekoitus tarjoaa levon täydentäjäsupernafeille suotuisat puitteet, joita he käyttävät tehokkaasti hyväkseen ylösnousemuspyhiinvaeltajien koulutuksen edistämiseksi, eritoten niiden ongelmien osalta, jotka koskevat sopeutumista Paratiisissa kohta tavattaviin moniin olentoryhmiin.
26:11.2 (296.5) Luotujen kolminaistamat pojat kuuluvat tällä sisäkehällä asuvien olentojen joukkoon. Ensiasteiset ja toisasteiset supernafit ovat näiden poikien yhteisen joukkokunnan yleisvalvojia. Tähän joukkoon kuuluvat sekä kuolevaisfinaliittien kolminaistamat jälkeläiset että Paratiisin kansalaisten samankaltainen jälkeläistö. Jotkut näistä pojista ovat Kolminaisuuden syleilemiä ja saaneet valtakirjan superhallitusten palvelukseen, toisia on määrätty erilaisiin tehtäviin, mutta valtaosaltaan heidät on kerätty Havonan sisäkehän täydellisten maailmojen yhteisjoukkokunnaksi. Täällä heitä supernafien valvonnassa valmennetaan jotakin tulevaa tehtävää varten erityisen ja nimettömän, korkeista Paratiisin kansalaisista koostuvan ryhmän toimesta. Tämän ryhmän jäsenet olivat ennen Grandfandan aikoja Päivien Ikuisten ensimmäisiä toimeenpanevia avustajia. On monia syitä otaksua, että nämä kummatkin ainutlaatuiset kolminaistettujen olentojen ryhmät tulevat kaukaisessa tulevaisuudessa työskentelemään yhdessä. Eikä näistä syistä vähäisin ole se, että he yhdessä päätyvät Kolminaistettujen Finaliittien Paratiisikunnan reserveihin.
26:11.3 (296.6) Sekä ylösnousevat että alaslaskeutuvat pyhiinvaeltajat seurustelevat tällä sisimmällä kehällä paitsi keskenään myös luotujen toimesta kolminaistettujen poikien kanssa. Samoin kuin vanhemmilleen, näille pojillekin on suurta hyötyä keskinäisestä kanssakäymisestä, ja supernafien erityisenä tehtävänä onkin juuri kuolevaisfinaliittien kolminaistamien poikien ja Paratiisin kansalaisten kolminaistamien poikien keskinäisen veljeyden helpottaminen ja varmistaminen. Levon täydentäjäsupernafit eivät niinkään huolehdi heidän koulutuksestaan kuin heidän ymmärtäväisen kanssakäymisensä edistämisestä eri ryhmien kanssa.
26:11.4 (297.1) Kuolevaiset ovat saaneet Paratiisista käskyn: ”Olkaa täydelliset niin kuin Paratiisin-Isänne on täydellinen.” Näille yhteisjoukkokuntaan kuuluville kolminaistetuille pojille heitä valvovat supernafit eivät lakkaa koskaan julistamasta: ”Olkaa ymmärtäväisiä ylösnousemuksellisia veljiänne kohtaan niin kuin Paratiisin Luoja-Pojatkin tuntevat heidät ja rakastavat heitä.”
26:11.5 (297.2) Kuolevaisen luodun tulee löytää Jumala. Luoja-Poika ei koskaan lakkaa etsimästä, ennen kuin hän löytää ihmisen – vähäisimmän tahdollisen luodun. Luoja-Pojat ja heidän kuolevaiset lapsensa valmistautuvat epäilemättä jotakin tulevaa, tuntematonta universumipalvelusta varten. Kumpaisetkin käyvät läpi kokemuksellisen universumin koko asteikon ja kouliintuvat ja harjaantuvat näin ikuiseen tehtäväänsä. Kaikkialla ja kaikissa universumeissa tapahtuu tätä ainutlaatuista inhimillisen ja jumalallisen sekoittumista, luodun ja Luojan yhteenkietoutumista. Ajattelemattomat kuolevaiset ovat pitäneet jumalallisen armon ja hellyyden osoittamista, varsinkin heikkoja kohtaan ja hädänalaisten puolesta, todistuksena siitä, että Jumala olisi antropomorfinen, ihmishahmoinen. Millainen erehdys se onkaan! Paremminkin tulisi tällaiset ihmisissä ilmenevät armon ja pitkämielisyyden osoitukset käsittää todisteiksi siitä, että kuolevaisessa ihmisessä asuu elävän Jumalan henki; että luotu sittenkin viime kädessä on jumalallisuusmotivoitu.
26:11.6 (297.3) Kun oleskelu ensimmäisellä kehällä lähenee loppuaan, ylösnousemuspyhiinvaeltajat tapaavat supernafien ensimmäiseen yhteisöön kuuluvat levon alkuunpanijat. Nämä ovat Paratiisin enkeleitä, jotka saapuvat tervehtimään ikuisuuden kynnyksellä seisovia ja saattamaan päätökseen heidän valmistamisensa viimeisen ylösnousemuksen siirtymäuneen. Olet todella Paratiisin lapsi, vasta kun olet käynyt sisäkehän läpi ja kokenut ikuisuuden ylösnousemuksen ajallisuuden päättävästä unesta. Täydellistyneet pyhiinvaeltajat aloittavat tämän levon, vaipuvat uneen Havonan ensimmäisellä kehällä, mutta he heräävät Paratiisin rannoilla. Kaikista niistä, jotka ikuiselle Saarelle nousevat, vain tällä tavoin saapuvat ovat ikuisuuden lapsia; muut käyvät siellä vain vierailijoina, vieraina, joilla ei ole asukkaan statusta.
26:11.7 (297.4) Ja nyt kun te kuolevaiset Havonan elämänvaiheenne lakipisteessä vaivutte uneen sisäkehän ohjausmaailmassa, ette käy levolle yksin, kuten kävitte alkuperämaailmoissanne sulkiessanne silmänne ruumiin kuoleman luonnollisessa unessa tai niin kuin teitte vaipuessanne pitkään siirtymähorrokseen valmistuksena pitkälle matkalle Havonaan. Nyt kun valmistaudutte perillepääsyä edeltävään lepoon, vierellenne siirtyy pitkäaikainen kumppaninne ensimmäiseltä kehältä, majesteettinen levon täydentäjä, joka valmistautuu käymään kanssanne levolle ja olemaan yhtä kanssanne, olemaan Havonan antamana takeena siitä, että siirtonne on saatettu loppuun, ja että odotatte vain täydellisyytenne viimeistelyä.
26:11.8 (297.5) Ensimmäinen siirtymisenne oli todellakin kuolema, toinen oli ihanteellinen uni ja nyt kolmas muodonmuutos on todellinen lepo, rentoutuminen aikakausia jatkuneesta jännityksestä.
26:11.9 (297.6) [Esittänyt uversalainen Viisauden Täydellistäjä.]
Urantia-kirja
Luku 27
27:0.1 (298.1) ENSIMMÄISEN asteen supernafit ovat Jumaluuksien ylivertaisia palvelijoita ikuisella Paratiisin Saarella. Koskaan ei heidän tiedetä poikenneen valon ja vanhurskauden teiltä. Nimiluettelot ovat täysilukuiset; hamasta ikuisuudesta ei yhtäkään tämän suurenmoisen joukon jäsentä ole menetetty. Nämä ylevät supernafit ovat täydellisiä olentoja, ylivertaisia täydellisyydessä, mutta he eivät ole absoniittisia, eivätkä he ole absoluuttisia. Nämä Äärettömän Hengen lapset ovat täydellisyyden olemusta, ja he työskentelevät vaihtovuoroisesti ja oman tahtonsa mukaan moninaisten velvollisuuksiensa kaikilla osa-alueilla. Heidän toimintansa Paratiisin ulkopuolella on vähäistä, vaikka he osallistuvatkin keskusuniversumin erilaisiin tuhatvuotiskokouksiin ja ryhmätilaisuuksiin. He toimittavat myös Jumaluuksien erikoissanansaattajien tehtäviä, ja hyvin monet heistä kohoavat Teknisiksi Neuvonantajiksi.
27:0.2 (298.2) Ensiasteisia supernafeja asetetaan myös niiden serafijoukkojen päälliköiksi, jotka palvelevat kapinan vuoksi eristetyissä maailmoissa. Kun Paratiisin-Poika lahjoitetaan tällaiselle maailmalle, kun hän saattaa päätökseen saamansa tehtävän ja nousee sitten Universaalisen Isän luo, kun hänet hyväksytään ja kun hän palaa tämän eristetyn maailman valtuutettuna vapahtajana, valtuutuspäälliköt määräävät aina yhden ensiasteisen supernafin ottamaan komentoonsa äskettäin takaisin voitetulla sfäärillä palvelevat hoivaavat henget. Tässä erityistehtävässä olevat supernafit vaihdetaan määräajoin. Urantian nykyinen ”serafien päällikkö” on Kristus Mikaelin lahjoittautumisen aikojen jälkeen toinen tässä tehtävässä palveleva tämän yhteisön jäsen.
27:0.3 (298.3) Ensimmäisen asteen supernafit ovat hamasta ikuisuudesta palvelleet Valon Saarella ja lähteneet johtotehtäviin avaruuden maailmoihin, mutta nykyisen luokittelunsa mukaan he ovat toimineet vasta ajallisten Havona-pyhiinvaeltajien Paratiisiin-saapumisesta lähtien. Nämä korkeat enkelit palvelevat nyt pääasiassa seuraavissa seitsemässä palveluyhteisössä:
27:0.4 (298.4) 1. Palvonnanohjaajat.
27:0.5 (298.5) 2. Filosofian mestarit.
27:0.6 (298.6) 3. Tiedonvarjelijat.
27:0.7 (298.7) 4. Käytöksenohjaajat.
27:0.8 (298.8) 5. Etiikantulkitsijat.
27:0.9 (298.9) 6. Valtuutuspäälliköt.
27:0.10 (298.10) 7. Levon alkuunpanijat.
27:0.11 (298.11) Vasta kun ylösnousemuspyhiinvaeltajat tosiasiallisesti saavat asuinsijan Paratiisista, he tulevat näiden supernafien suoran vaikutuksen piiriin, ja silloin he käyvät läpi koulutuskokemuksen näiden enkelten johdolla päinvastaisessa järjestyksessä kuin, miten heidät edellä lueteltiin. Toisin sanoen astut paratiisilliseen elämänvaiheeseesi levon alkuunpanijoiden hoivassa ja vietettyäsi toinen toistaan seuraavat jaksot välillä olevien yhteisöjen parissa päätät tämän koulutusjakson palvonnanohjaajien hoivissa. Sen jälkeen olet valmis aloittamaan finaliitin loputtoman elämänuran.
27:1.1 (299.1) Levon alkuunpanijat ovat niitä Paratiisin tarkastajia, jotka tulevat Keskussaarelta Havonan sisäkehälle. Siellä he toimivat yhdessä työtovereidensa, toisen asteen supernafeihin kuuluvien levon täydentäjien, kanssa. Jos mikään on Paratiisin miellyttäväksi kokemisen perusehto, niin se on lepo, jumalallinen lepo. Ja puheena olevat levon alkuunpanijat ovat ne opettajat, jotka lopullisesti valmistavat ajallisuuden pyhiinvaeltajat johdatettaviksi ikuisuuteen. He aloittavat työnsä keskusuniversumin viimeiseksi saavutettavalla kehällä ja jatkavat sitä pyhiinvaeltajan herätessä viimeisestä siirtymäunesta, joka valmistaa avaruuden luodun ikuisuuden valtakuntaan.
27:1.2 (299.2) Lepoa on seitsemää lajia: Elollisten alimpiin luokkiin kuuluvilla on unen ja leikin tarjoama lepo, korkeammilla olennoilla on uuden oivaltamisen tuottama lepo ja henkipersoonallisuuden korkeimmalla tyypillä on palvonnan tarjoama lepo. On myös energiantarpeen tyydyttämisen vaatima normaali lepo, olentojen uudelleenlatautuminen fyysisellä tai henkisellä energialla. Ja sitten on olemassa siirtymisuni, serafoituna koettu tiedottomuuden uni, jolloin asianomainen matkaa sfääriltä toiselle. Kaikista näistä eroaa tyystin se muodonmuutoksellinen syvä uni, se lepo, jolloin siirrytään yhdestä olemisen vaiheesta toiseen, yhdestä elämästä toiseen, olemassaolon yhdestä tilasta toiseen, uni, josta on kysymys, aina kun siirrytään kulloisestakin universumistatuksesta toiseen, vastakohtana minkä tahansa yksittäisen statuksen sisällä vaiheittain tapahtuvalle kehitykselle.
27:1.3 (299.3) Mutta viimeinen muodonmuutosuni on jotakin enemmän kuin aiemmat siirtymisunet, jotka ovat olleet merkkinä toinen toistaan seuranneista statuksen saavutuksista ylösnousemuksellisen elämänvaiheen puitteissa. Tämän viimeisen unen kautta ajallisuuden ja avaruuden luodut kulkevat ajallisuuden ja avaruuden sisimpien äärialueitten läpi saavuttaakseen asukkaan statuksen Paratiisin ajattomilla ja avaruudettomilla asuinsijoilla. Levon alkuunpanijat ja täydentäjät ovat aivan yhtä oleellisia tälle ylimaalliselle metamorfoosille kuin serafit ja heidän kanssaan yhteistyötä harjoittavat olennot ovat kuolevaisen olennon elämän jatkumiselle kuoleman jälkeen.
27:1.4 (299.4) Asetut lepoon Havonan viimeisellä kehällä ja nouset ikuiseen elämään Paratiisissa. Ja siellä hengellisesti jälleenpersonoituessasi olet heti tunnistava sinut ikuisille rannoille tervetulleeksi toivottavan levon alkuunpanijan samaksi ensi asteen supernafiksi, joka Havonan sisimmällä kehällä sai aikaan unista viimeisen. Ja olet muistava viimeisen suuren uskonponnistuksen, kun vielä kerran valmistauduit jättämään huolenpidon yksilöllisyydestäsi Universaalisen Isän käsiin.
27:1.5 (299.5) Viimeinen ajallisuuden lepo on nautittu, viimeinen siirtymäuni on koettu; nyt heräät ikuiseen elämään ikuisen asuinsijan rantamilla. ”Eikä siellä ole unta enää oleva. Jumalan ja hänen Poikansa läsnäolo on edessänne ja olette ikuisesti hänen palvelijoitaan; olette nähneet hänen kasvonsa ja hänen nimensä on teidän henkenne. Eikä yötä enää ole oleva; eivätkä he tarvitse auringon valoa, sillä Suuri Lähde ja Keskus valaisee heitä; ja he elävät aina ja ikuisesti. Ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyynelet heidän silmistänsä; eikä kuolemaa enää ole oleva, ei murhetta eikä parkua, eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on kadonnut.”
27:2.1 (300.1) Tämä on se ryhmä, jonka supernafipäällikkö, ”alkuperäinen enkelten esikuva”, aika ajoin nimittää johtamaan näiden kaikkien kolmen enkeliyhteisön – ensiasteisten, toisasteisten ja kolmasasteisten – organisaatiota. Supernafit yhtenä kokonaisuutena ovat täysin itsehallinnollisia ja itseään sääteleviä heidän yhteisen päällikkönsä, Paratiisin ensimmäisen enkelin, toimintoja lukuun ottamatta, hän kun johtaa iäti näitä kaikkia henkipersoonallisuuksia.
27:2.2 (300.2) Valtuutusenkeleillä on paljonkin tekemistä Paratiisin kunnialla kruunattujen kuolevaisasukkaiden kanssa, ennen kuin nämä hyväksytään Lopullisuuden Saavuttajiin. Paratiisiin-saapujat eivät puuhaa pelkästään opiskelun ja opetustyön parissa, vaan palvelulla on niin ikään tärkeä sija Paratiisin esifinaliittisissa koulutuskokemuksissa. Ja olen pannut merkille, että aina kun ylösnousemuskuolevaisilla on vapaa-aikaa, he osoittavat erityistä mieltymystä veljelliseen seurusteluun supernafeihin kuuluvien valtuutuspäälliköitten reservijoukon kanssa.
27:2.3 (300.3) Kun te ylösnousemuskuolevaiset pääsette Paratiisiin, teidän yhteisölliset suhteenne kattavat koko lailla laajemman alan kuin vain yhteydet ylennettyihin ja jumalallisiin olentojoukkoihin sekä kunnialla kruunattujen kuolevaistoverien tuttuun joukkokuntaan. Teidän on oltava läheisissä suhteissa osapuilleen kolmeentuhanteen erilaiseen Paratiisin kansalaisryhmään, transsendentaalien eri ryhmiin sekä lukuisiin muihin – pysyväisiin tai tilapäisiin – Paratiisin asukastyyppeihin, joita ei ole Urantialla paljastettu. Oltuanne pitkään kosketuksissa näihin voimallisiin Paratiisin älyllisiin olentoihin on varsin rauhoittavaa seurustella enkelien tyyppiä edustavien mielellisten olentojen kanssa; nämä nimittäin tuovat ajallisuuden kuolevaisten mieleen ne serafit, joihin heillä on ollut niin pitkäaikainen kosketus ja niin peräti virkistävä suhde.
27:3.1 (300.4) Mitä korkeammalle nouset elämän asteikossa, sitä enemmän huomiota on kiinnitettävä universumietiikkaan. Eettinen tietoisuus on yksinkertaisesti sitä, että jokainen yksilö tunnustaa jokaisen muun ja kaikkien muiden yksilöiden olemassaoloon sisältyvät oikeudet. Mutta hengellinen etiikka nousee korkealle henkilöiden ja ryhmien välisistä suhteista vallitsevan, kuolevaiselle ominaisen, ja jopa morontiaalisen käsityksen yläpuolelle.
27:3.2 (300.5) Etiikkaa on asiaankuuluvasti opetettu, ajallisuuden pyhiinvaeltajat ovat sitä riittävässä määrin oppineet pitkän, Paratiisin ihanuuksiin johtaneen ylösnousemuksensa kuluessa. Sitä mukaa kun tämä sisäänpäin nouseva elämänvaihe on avautunut avaruuden synnyinmaailmoista alkaen, taivasmatkalaiset ovat jatkuvasti lisänneet ryhmän toisensa jälkeen alati laajenevaan universumikumppaniensa piiriin. Jokainen kohdattu uusi työtoverien ryhmä merkitsee aina uutta etiikan tasoa, joka tulee tuntea ja ottaa varteen, kunnes siihen mennessä, kun ylösnousemuskuolevaiset saavuttavat Paratiisin, he tosiaankin tarvitsevat jonkun, joka antaa hyödyllisiä ja ystävällisiä neuvoja eettisten tulkintojen osalta. Etiikkaa ei heille tarvitse opettaa, mutta heidän on tarpeen saada kaikki vaivalla oppimansa asianmukaisesti tulkituksi, kun heidät saatetaan kohtaamaan se tavaton tehtävä, että he tulevat kosketuksiin hyvin monien täysin uusien asioiden kanssa.
27:3.3 (300.6) Etiikantulkitsijat ovat arvaamattomaksi avuksi Paratiisiin-saapuville auttaessaan näitä suhtautumaan lukuisiin majesteettisten olentojen ryhmiin asukkaan aseman saavuttamisen ja Kuolevaisfinaliittien Joukkokunnan virallisen jäseneksihyväksymisen välille sijoittuvan vaiheikkaan ajanjakson kuluessa. Ylösnousemuspyhiinvaeltajat ovat tavanneet monet Paratiisin kansalaisten lukuisista tyypeistä jo Havonan seitsemällä kehällä. Kunnian saavuttaneilla kuolevaisilla on niin ikään ollut ilo olla läheisessä yhteydessä yhteisjoukkokuntaan kuuluviin luotujen kolminaistamiin poikiin Havonan sisäkehällä, jossa nämä olennot saavat suuren osan heille annettavasta koulutuksesta. Ja muilla kehillä ylösnousemuspyhiinvaeltajat ovat tavanneet lukuisia Paratiisi–Havona-järjestelmän tässä ja nyt paljastamattomia asukkaita, jotka saavat siellä ryhmäkoulutusta valmennuksena vielä paljastumattomiin tulevaisuuden tehtäviin.
27:3.4 (301.1) Kaikki nämä taivaalliset kumppanuussuhteet ovat poikkeuksetta molemminpuolisia. Ei ole niin, että vain te ylösnousemuskuolevaisina hyötyisitte näistä toisiaan seuraavista universumiseuralaisista ja näin lukuisista, yhä jumalallisempien kumppanien yhteisöistä, vaan myös te annatte kullekin tällaiselle veljesolennolle jotakin omasta persoonallisuudestanne ja kokemuksestanne, mikä tekee heistä jokaisesta iäksi erilaisen ja paremman siksi, että hän oli evolutionaarisista ajallisuuden ja avaruuden maailmoista tulleen ylösnousseen kuolevaisen seurassa.
27:4.1 (301.2) Kun ylösnousemuskuolevaiset ovat jo saaneet perusteellisen koulutuksen Paratiisin henkilösuhteiden etiikasta, joka ei ole merkityksettömiä muodollisuuksia eikä keinotekoisten kastirajojen sanelemia määräyksiä, vaan mieluumminkin luontaisia sopivaisuussäännöksiä, he havaitsevat, miten hyödyllistä on saada neuvoa supernafeihin kuuluvilta käytöksenohjaajilta. Nämä neuvovat paratiisiyhteisön uusille jäsenille tapoja, jotka kuuluvat Valon ja Elämän Keskussaarella oleskelevien ylevien olentojen täydelliseen käyttäytymiseen.
27:4.2 (301.3) Keskusuniversumin perussävel on sopusointu, ja Paratiisissa vallitsee selkeä järjestys. Asianmukainen käyttäytyminen on olennaisen tärkeää etenemiselle tiedon tietä, filosofian kautta, spontaanin palvonnan hengellisiin korkeuksiin. On olemassa jumalallinen menetelmä lähestyä Jumalallisuutta; ja tämän menetelmän omaksumista täytyy odottaa siksi kunnes pyhiinvaeltaja saapuu Paratiisiin. Sitä edustava henki on annettu Havonan kehillä, mutta ajallisuuden pyhiinvaeltajien koulutukselle voidaan antaa viimeinen silaus vasta heidän tosiasiallisesti päästessään Valon Saarelle.
27:4.3 (301.4) Kaikki paratiisillinen käyttäytyminen on täysin spontaania, joka suhteessa luonnollista ja vapaata. Mutta silti on olemassa oikea ja täydellinen tapa toimia ikuisella Saarella, ja käytöksenohjaajat ovat aina ”porttien sisäpuolella olevien muukalaisten” vierellä opastamassa heitä ja ohjaamassa heidän askeleitaan niin, että he tuntevat olonsa täysin kotoisaksi, ja samalla he tekevät pyhiinvaeltajille mahdolliseksi välttää muutoin väistämätöntä sekaannusta ja epävarmuutta. Vain tällaisin järjestelyin voitiin välttää loputon sekaannus; eikä Paratiisissa koskaan esiinny sekaannusta.
27:4.4 (301.5) Todellisuudessa käytöksenohjaajat palvelevat ylevöityneinä opettajina ja opastajina. He huolehtivat etupäässä uusien kuolevaisasukkaiden opastamisesta lähes lukemattomien uusien tilanteiden ja entuudestaan tuntemattomien käytäntöjen suhteen. Huolimatta kaikesta pitkästä valmennuksesta Paratiisia varten ja huolimatta pitkästä matkasta sinne, Paratiisi näyttää sanomattoman oudolta ja odottamattoman uudelta niistä, jotka lopulta saavuttavat asukkaan statuksen.
27:5.1 (301.6) Tiedonvarjelijasupernafit ovat niitä yleviä ”eläviä epistoloita”, jotka kaikki Paratiisissa-asuvat tuntevat ja joita he lukevat. He ovat jumalallisia totuuden arkistoja, reaalisen tiedon eläviä kirjoja. Olette kuulleet ”elämän kirjassa” olevista merkinnöistä. Tiedonvarjelijat ovat juuri tällaisia eläviä kirjoja, täydellisiä muistiinpanoja, jotka on syövytetty jumalallista elollisuutta ja korkeinta varmuutta edustaviin ikuisiin kirjoitustauluihin. Todellisuudessa he ovat eläviä, automaattisia kirjastoja. Universumien tosiasiat ovat myötäsyntyisesti näihin ensi asteen supernafeihin – tosiasiallisesti näihin enkeleihin – tallentuneina. Luonnostaan on niin ikään mahdotonta, että epätotuus saisi jalansijan näiden ikuisen totuuden ja ajallisen tiedon täydellistäkin täydellisempien tallessapitäjien mielessä.
27:5.2 (302.1) Nämä varjelijat pitävät epämuodollisia oppikursseja ikuisen Saaren asujaimille, mutta heidän pääasiallisena tehtävänään on toimia tiedon lähteinä ja sen todentajina. Kuka tahansa Paratiisissa oleva voi tahtonsa mukaan milloin tahansa saada luokseen juuri sen erityisen tosiasian tai totuuden elävän tallenteen, jonka hän haluaa tietää. Saaren pohjoisella äärirajalla ovat tavattavissa elävät tiedonlöytäjät, jotka osoittavat haettua tietoa hallussaan pitävän ryhmän johtajan, ja tuossa tuokiossa ilmestyvät ne loistavat olennot, jotka ovat juuri haluamasi tieto. Enää sinun ei tarvitse etsiä valistusta kirjaimin kirjoitetuilta sivuilta, sillä nyt seurustelet kasvoista kasvoihin elävän tiedon kanssa. Korkeinta tietoa saat näin ollen niiltä eläviltä olennoilta, jotka ovat sen lopullisia varjelijoita.
27:5.3 (302.2) Paikantaessasi supernafin, joka on täsmälleen se tieto, jonka haluat todentaa, huomaat, että saatavilla on kaikkien universumien kaikki tunnetut tosiasiat, sillä nämä tiedonvarjelijat ovat lopullinen ja elävä yhteenveto siitä kirjaajaenkelien laajasta verkostosta, jonka piiriin kuuluvat paikallis- ja superuniversumien serafit ja sekonafit aina kolmannen asteen supernafeihin kuuluviin Havonan pääkirjaajiin saakka. Ja tämä elävä tiedon kertymä on erillään Paratiisin formaalisista arkistoista eli maailmankaikkeuden historian kumulatiivisesta yhdistelmästä.
27:5.4 (302.3) Totuutta oleva viisaus on peräisin keskusuniversumin jumalallisuudesta, mutta tieto, kokemuksellinen tieto, on enimmältään peräisin ajallisuuden ja avaruuden alueilta. Tämä selittää, miksi on välttämätöntä pitää yllä Taivaallisten Kirjureiden tukemia kirjaajaserafien ja -supernafien laajalle ulottuvia superuniversumiorganisaatioita.
27:5.5 (302.4) Nämä eriasteiset supernafit, joilla on myötäsyntyisesti hallussaan maailmankaikkeuden tietoa, vastaavat myös sen organisoinnista ja luokittelusta. He ovat itse universumien universumin elävä hakuteoskirjasto, ja he ovat luokittaneet tiedon seitsemään suureen ryhmään, joista jokainen kattaa noin miljoona alajakautumaa. Se, että Paratiisin asukkaiden on helppo käyttää tätä valtavaa tietovarastoa, on kokonaan tiedonvarjelijoiden vapaaehtoisen ja viisaan toiminnan ansiota. Varjelijat ovat myös keskusuniversumin yleviä opettajia, jotka jakavat eläviä aarteitaan auliisti kaikille olennoille Havonan jokaisella kehällä; ja Päivien Muinaisten oikeusistuimet käyttävät heitä laajasti, vaikkakin epäsuorasti. Mutta tähän elävään, keskus- ja superuniversumien käytettävissä olevaan kirjastoon ei paikallisluomuksilla ole pääsyä. Paikallisuniversumeissa päästään Paratiisin tiedon siunauksellisuudesta osallisiksi vain epäsuorin keinoin ja heijastamisen kautta.
27:6.1 (302.5) Palvonnan tuottamaa suurinta tyydytystä lähinnä parhaan tyydytyksen antaa filosofian muodossa saatava mielenvirkistys. Koskaan et kapua niin korkealle tai etene niin pitkälle, etteikö vielä olisi sen tuhannen mysteeriä, joiden ratkaisemisen yrittäminen edellyttää filosofiaan turvautumista.
27:6.2 (302.6) Paratiisin mestarifilosofeille on suuri ilo johdattaa sen asukkaiden – sekä syntyperäisten että ylösnousemuksellisten – mieli riemuisaan pyrkimykseen yrittää maailmankaikkeuden ongelmien ratkaisemista. Nämä filosofian mestarisupernafit ovat ”taivaan viisaita miehiä”, viisaita olentoja, jotka käyttävät hyödyksi tiedettyä totuutta ja koettuja tosiasioita pyrkiessään saamaan tuntematon haltuunsa. Heillä tieto yltää totuuteen ja kokemus nousee viisauteen. Paratiisissa avaruuden ylösnousemuspersoonallisuudet kokevat olemisen, kun se on korkeimmillaan: Heillä on tietoa; he tuntevat totuuden; he voivat filosofoida – ajatella totuutta; he voivat jopa pyrkiä ymmärtämään Perimmäisen käsitteitä ja koettaa saada käsitystä Absoluuttien menetelmistä.
27:6.3 (303.1) Paratiisin valtavan alueen eteläisellä äärirajalla filosofian mestarit pitävät yksityiskohtaisia kursseja viisauden seitsemästäkymmenestä funktionaalisesta jakautumasta. Siellä he käsittelevät Infiniittisyyden suunnitelmia ja tarkoituksia ja pyrkivät koordinoimaan kaikkien niiden kokemukset ja kokoamaan yhteen kaikkien niiden tietämyksen, joiden saatavilla heidän viisautensa on. He ovat kehittäneet varsin omakohtaisen mielipiteen eri universumiongelmista, mutta heidän lopulliset johtopäätöksensä ovat aina yksiselitteisen yksimielisiä.
27:6.4 (303.2) Nämä Paratiisin filosofit käyttävät opetuksessaan kaikkia mahdollisia opetusmenetelmiä, joihin kuuluvat muiden muassa Havonan korkealuokkaisempi graafinen esittämistapa ja tietyt tiedonvälittämisen paratiisilliset menetelmät. Kaikki nämä tiedon jakamisen ja ideoiden välittämisen etevämmät menetelmät ovat kaikkein pisimmällekin kehittyneen ihmismielen käsityskyvyn perin juurin ylittäviä. Yhden tunnin opetus Paratiisissa vastaisi kymmenentuhannen vuoden opetusta sanamuistiin perustuvilla Urantian menetelmillä. Ette pysty käsittämään tällaisia tiedonvälitysmenetelmiä, eikä kuolevaisen olennon kokemuksessa ole kerta kaikkiaan mitään, mihin niitä voitaisiin verrata, ei mitään, mihin ne voitaisiin samastaa.
27:6.5 (303.3) Filosofian mestarit kokevat suunnatonta mielihyvää välittäessään tulkintaansa universumien universumista olennoille, jotka ovat nousseet ylös avaruuden maailmoista. Ja vaikkei filosofia koskaan toki voikaan olla yhtä varma päätelmistään kuin ovat tietoon sisältyvät faktat ja kokemuksen sisältämät totuudet, voit näitä ensi asteen supernafeja kuunneltuasi heidän käsitellessään ikuisuuden ratkaisemattomia ongelmia ja Absoluuttien aikaansaannoksia, kuitenkin tuntea määrättyä varmaa ja pysyvää tyydytystä näiden kysymysten osalta, joita et hallitse.
27:6.6 (303.4) Näitä Paratiisin älyllisiä harrastuksia ei lähetetä kaukoviestimin, vaan täydellisyyttä kuvastava filosofia on vain henkilökohtaisesti läsnä olevien saatavilla. Ympäröivät luomakunnat saavat tietää näistä opetuksista vain niiltä, jotka ovat ne kokeneet ja jotka ovat sitten tuoneet tätä viisautta avaruuden universumeihin.
27:7.1 (303.5) Palvonta on kaikkien älyllisten luotujen suurin etuoikeus ja etummainen velvollisuus. Palvonta on tietoinen ja riemullinen teko, jolla tiedostetaan ja tunnustetaan se totuus ja tosiasia, että Luojilla on läheinen ja henkilökohtainen yhteys luotuihinsa. Palvonnan laadun määrittelee luodun tajuamiskyvyn syvällisyys; ja sitä mukaa kun tietämys Jumalten infiniittisestä luonteesta edistyy, tulee palvonnasta yhä kaikenkattavampaa, kunnes se lopulta yltää suurimman kokemuksellisen riemun autuuteen ja suurenmoisimpaan luotujen tuntemaan mielihyvään.
27:7.2 (303.6) Vaikka Paratiisin Saarella onkin tiettyjä palvontapaikkoja, on se mieluumminkin yhtä ainoaa valtavaa jumalanpalveluspyhäkköä. Palvonta on kaikkien sen autuaille rannoille nousevien etummainen ja hallitseva intohimo – niiden olentojen spontaani tunteenpurkaus, jotka ovat oppineet tietämään riittävästi Jumalasta päästäkseen hänen huomaansa. Kehä kehältä Havonan läpi johtavan, sisäänpäin suuntautuvan matkan ajan palvontahalun voimakkuus kasvaa, kunnes Paratiisissa sen julkituloa on välttämätöntä ohjata ja muutoinkin säädellä.
27:7.3 (304.1) Ensiasteisten supernafien erityisryhmän johdolla suoritetaan Paratiisissa koetut ajoittaiset, spontaanit, ryhmissä tapahtuvat ja muut erityiset korkeimman palvonnan ja hengellisen ylistyksen purkaukset. Puheena olevien palvonnanohjaajien johdolla tällainen kunnianosoitus saavuttaa luodun tavoitteena olevan korkeimman mielihyvän ja yltää ylevän itsensäilmaisemisen ja henkilökohtaisen ilon täydellisiin korkeuksiin. Kaikki ensimmäisen asteen supernafit halajavat päästä palvonnanohjaajiksi; ja kaikki ylösnousemukselliset olennot jäisivät ilomielin iäksi nauttimaan palvomisesta, elleivät valtuutuspäälliköt aika ajoin hajottaisi näitä kokouksia. Mutta yhdeltäkään ylösnousemusolennolta ei koskaan edellytetä astumista ikuisen palvelun tehtäviin, ennen kuin hän on saanut täyden tyydytyksen palvomisesta.
27:7.4 (304.2) Palvonnanohjaajien tehtävänä on opettaa ylösnousemusluotuja palvomaan siten, että he saisivat kyvyn päästä tähän itsensäilmaisemisen tuottamaan tyydytyksen tilaan ja kykenisivät samalla kiinnittämään huomiota paratiisijärjestelmän välttämättömiin toimintoihin. Ilman palvontamenetelmän kohentamista Paratiisin saavuttavalta keskivertokuolevaiselta kuluisi satoja vuosia, ennen kuin hän pystyisi täysin tyydyttävällä tavalla tuomaan julki älyperäisen arvostuksensa ja ylösnousemuksellisen kiitollisuudentunteensa. Palvonnanohjaajat avaavat uusia ja siihen saakka tuntemattomia ilmaisukanavia niin, että nämä avaruuden kohdusta ja ajallisuuden synnytystuskista ilmaantuvat ihmeelliset lapset pystyvät saavuttamaan palvonnan suomat tyydytyksen tuntemukset paljon vähemmässä ajassa.
27:7.5 (304.3) Paratiisin Jumaluuksien palvonnassa koko maailmankaikkeuden kaikkien olentojen kaikki taidot, jotka ovat omiaan voimaperäistämään ja ylevöittämään itsensäilmaisemisen kykyjä ja arvossapitämisen julkituomista, käytetään hyväksi niiden täyteen mittaan saakka. Palvonta on paratiisiolemassaolon korkein ilo. Se on Paratiisin virkistävää leikkiä. Mitä leikki tekee lopen uupuneelle mielellenne maan päällä, sen palvonta tulee tekemään täydellistyneelle sielullenne Paratiisissa. Paratiisin palvontatapa ylittää suuresti kaiken, minkä kuolevainen kykenee käsittämään, mutta sen henkeä voitte alkaa arvostaa jo täällä Urantialla, sillä jo nyt Jumalien henget asuvat teissä, leijuvat yläpuolellanne ja innoittavat teitä vilpittömään palvontaan.
27:7.6 (304.4) Paratiisissa on varattu määrätyt ajankohdat ja paikat palvontaa varten, mutta kokemuksellisen ylösnousemuksen kautta ikuiselle Saarelle päässeitten loistavien olentojen enenevästä älyllisyydestä ja laajenevasta jumalallisuuden tuntemisesta kumpuavan hengellisen mielenkuohunnan alati paisuva tulva ei mahdu niiden puitteisiin. Milloinkaan Grandfandan aikojen jälkeen supernafit eivät ole kyenneet täysin mahduttamaan palvonnan henkeä Paratiisiin. Palvonnantarvetta on aina ylen määrin enemmän kuin, mitä siihen valmistauduttaessa arvioitiin. Ja tämä johtuu siitä, etteivät myötäsyntyisesti täydelliset olennot osaa milloinkaan täysin arvioida ajallisuuden ja avaruuden vähäisempien maailmojen hengellisen pimeyden syvyyksistä Paratiisin kirkkauteen hitaasti ja vaivalloisesti tiensä raivanneiden olentojen hengellisten tuntemusten aiheuttamia valtavia reaktioita. Kun tällaiset enkelit ja ajallisuuden kuolevaiset pääsevät Paratiisin Valtojen eteen, tulvivat aikojen kuluessa kerääntyneet tunteet ja tuntemukset esille. Se on näytelmä, joka hämmästyttää Paratiisin enkeleitä ja tuottaa Paratiisin Jumaluuksille jumalallisesta mielihyvästä johtuvaa äärimmäistä iloa.
27:7.7 (304.5) Toisinaan koko Paratiisi joutuu kaikenkattavan hengellisen ja palvonnantäyteisen vuoksiaallon valtaan. Palvonnanohjaajat ovat usein voimattomia hallitsemaan tällaisia ilmiöitä, kunnes Jumaluuden asuinsijoilta ilmestyy kolminkertainen valon virtaus merkiksi siitä, että Paratiisin asukkaiden, kirkkauden täydellisten kansalaisten ja ajallisuuden ylösnousemusluotujen, vilpitön palvonta on tuonut Jumalten jumalalliselle sydämelle täydellisen tyydytyksen. Mikä menetelmän riemuvoitto! Mikä täyttymys sille Jumalten ikuiselle suunnitelmalle ja tarkoitukselle, että luodun lapsen älyllinen rakkaus suo täyden tyydytyksen Luoja-Isän loputtomalle rakkaudelle!
27:7.8 (305.1) Saavutettuasi palvonnan täyteyden tuottaman korkeimman tyydytyksen olet pätevä pääsemään Lopullisuuden Saavuttajakuntaan. Ylösnousemuksellinen elämänvaihe on miltei päättynyt, ja seitsemäs riemujuhla on kohta valmis vietettäväksi. Ensimmäinen riemujuhla oli merkkinä kuolevaisen yksimielisyydestä Ajatuksensuuntaajan kanssa, kun eloonjäämisen tavoite sinetöitiin. Toinen oli herääminen morontiamaailmassa. Kolmas oli fuusio Ajatuksensuuntaajan kanssa. Neljäs oli herääminen Havonassa. Viides juhlisti Universaalisen Isän löytämistä. Kuudes riemujuhla vietettiin kuolevaisen herättyä Paratiisissa viimeisestä ajallisuuden siirtymäunesta. Seitsemäs riemujuhla on merkkinä kuolevaisten astumisesta finaliittikuntaan ja ikuisuuspalvelun alkamisesta. Finaliitin saavuttaessa hengen todellistumisen seitsemännen tason se on luultavasti merkkinä ensimmäisen ikuisuuteen kuuluvan riemujuhlan viettämiselle.
27:7.9 (305.2) Ja näin päättyy kertomus Paratiisin supernafeista, kaikkien hoivaavien henkien korkeimmasta yhteisöstä, olennoista, jotka koko maailmankaikkeuden kattavana luokkana lakkaamatta huolehtivat sinusta syntymämaailmastasi lähtien aina siihen saakka, kunnes palvonnanohjaajat jättävät sinulle jäähyväiset vannoessasi ikuisuuden kolminaisuusvalan ja päästessäsi Kuolevaisten Lopullisuuden Saavuttajakuntaan.
27:7.10 (305.3) Paratiisin-Kolminaisuuden loputon palvelu on alkamaisillaan; ja perille päässyt finaliitti on nyt kasvokkain Perimmäisen Jumalan antaman haasteen kanssa.
27:7.11 (305.4) [Esittänyt eräs uversalainen Viisauden Täydellistäjä.]
Urantia-kirja
Luku 28
28:0.1 (306.1) KUN supernafit ovat keskusuniversumin ja serafit ovat paikallisuniversumien enkeliarmeijoita, sekonafit ovat puolestaan superuniversumien hoivaavia henkiä. Jumalallisuuden määrää ja korkeimmuuden potentiaalia ajatellen nämä Heijastavien Henkien lapset ovat kuitenkin paljon enemmän supernafien kuin serafien kaltaisia. He eivät palvele superluomuksissa yksinään, ja sekä lukuisia että kiehtovia ovat ne toimenpiteet, jotka he suorittavat paljastamattomien kumppaniensa tuella.
28:0.2 (306.2) Näissä kertomuksissa esiteltävät superuniversumien hoivaavat henget kuuluvat seuraaviin kolmeen luokkaan:
28:0.3 (306.3) 1. Sekonafit.
28:0.4 (306.4) 2. Tertiafit.
28:0.5 (306.5) 3. Omniafit.
28:0.6 (306.6) Koska kumpikaan jälkimmäisistä olentoluokista ei ole niin suoranaisesti tekemisissä kuolevaisen edistymiseen tähtäävän ylösnousemussuunnitelman kanssa, esitellään heidät tässä yhteydessä lyhyesti ennen laajempaa, sekonafeihin keskittyvää esitystä. Sen paremmin tertiafit kuin omniafitkaan eivät teknisessä mielessä ole superuniversumien hoivaavia henkiä, vaikka molemmat palvelevatkin henkihoivaajina niiden piirissä.
28:1.1 (306.7) Nämä korkean aseman omaavat enkelit ovat superuniversumipäämajojen rekistereissä, ja paikallisluomuksissa tapahtuvasta palvelustaan huolimatta he ovat teknisesti kyseisten superuniversumipääkaupunkien asukkaita, sillä hehän eivät ole syntyisin paikallisuniversumeista. Tertiafit ovat Äärettömän Hengen lapsia, ja heidät personoidaan Paratiisissa tuhannen tertiafin ryhminä. Nämä jumalallista alkuperää olevat ja lähes korkeinta monipuolisuutta edustavat verrattomat olennot ovat Äärettömän Hengen antama lahja Jumalan Luoja-Pojille.
28:1.2 (306.8) Kun Mikaeleihin kuuluva Poika erkanee vanhempiensa Paratiisijärjestelmän piiristä ja kun hänet varustetaan lähtemään yllätyksiä tarjoaviin avaruuden universumitehtäviin, Ääretön Henki synnyttää näitä seuralaishenkiä tuhatjäsenisen ryhmän. Ja nämä majesteettiset tertiafit seuraavat tätä Luoja-Poikaa, kun hän ryhtyy ennalta arvaamattomaan yritykseen universumin organisoimiseksi.
28:1.3 (306.9) Universumin rakennustyön koko varhaisvaiheen ajan nämä tuhat tertiafia ovat ainoa Luoja-Pojan käytössä oleva persoonallinen henkilöstö. Pojan avustajina heille kertyy suunnaton määrä kokemusta noina kiehtovina aikoina, jolloin universumi pannaan kokoon ja jolloin suoritetaan muita astronomisia toimenpiteitä. He palvelevat Luoja-Pojan rinnalla paikallisuniversumin esikoisen, Kirkkaan Aamutähden, personoimispäivään saakka. Sen jälkeen tertiafit jättävät muodollisuuksien edellyttämät eroanomuksensa ja ne hyväksytään. Ja paikallisuniversumin syntyperäiseen enkelikuntaan kuuluvien ensimmäisten yhteisöjen ilmaantuessa he poistuvat paikallisuniversumin aktiivipalvelusta ja heistä tulee aikaisemmin palvelemansa Luoja-Pojan ja asianomaisen superuniversumin Päivien Muinaisten välisten yhteyksien hoitajia.
28:2.1 (307.1) Ääretön Henki luo omniafit yhdessä Seitsemän Korkeimman Toimeenpanijan kanssa, ja he ovat näiden samaisten Korkeimpien Toimeenpanijoiden yksinomaisia palvelijoita ja viestinviejiä. Omniafien työkenttään kuuluu suuruniversumi, ja Orvontonissa heidän yhteisönsä pitää päämajaansa Uversan pohjoisosassa, jossa he asuvat erityisenä hyväntahdon siirtokuntana. He eivät kuulu Uversan rekistereihin, eikä heitä ole kiinnitetty hallintoomme. He eivät myöskään suoranaisesti ole tekemisissä kuolevaisten edistymiseen tähtäävän ylösnousemusjärjestelmän kanssa.
28:2.2 (307.2) Omniafien tehtävät koostuvat yksinomaan siitä, että he valvovat superuniversumeja pitämällä silmämääränään Seitsemän Korkeimman Toimeenpanijan näkemyksen mukaisen hallinnollisen koordinaation etua. Oma Uversan omniafi-siirtokuntamme saa ohjeensa ainoastaan Orvontonin Korkeimmalta Toimeenpanijalta, jonka asemapaikka on paratiisisatelliittien uloimman kehän yhteisellä toimeenpanosfäärillä numero seitsemän, ja vain hänelle se esittää raporttinsa.
28:3.1 (307.3) Sekonafijoukot ovat kunkin superuniversumin päämajaan osoitettujen Heijastavien Henkien aikaansaamia. Näiden enkelten luomiseen seitsenjäsenisinä ryhminä liittyy tietty Paratiisiin reagoiva tekniikka. Kuhunkin seitsikkoon kuuluu aina yksi ensi asteen, kolme toisen asteen ja kolme kolmannen asteen sekonafia; he personoituvat aina täsmälleen tässä suhteessa. Kun seitsemän tällaista sekonafia luodaan, heistä yksi, ensimmäinen, liitetään Päivien Muinaisten palvelukseen. Mainitut kolme toisen asteen enkeliä liitetään superhallitukseen kuuluvien kolmen Paratiisista polveutuvan hallintopersoonallisuusryhmän yhteyteen: Jumalallisten Neuvonantajien, Viisauden Täydellistäjien ja Universaalisten Sensoreiden ryhmiin. Kolme kolmannen asteen enkeliä kiinnitetään superuniversumihallitsijoiden ylösnousemuksellisten kolminaistettujen työtovereiden – Voimallisten Sanansaattajien, Korkea-arvoisten sekä Nimettömien ja Numerottomien – palvelukseen.
28:3.2 (307.4) Nämä superuniversumien sekonafit ovat Heijastavien Henkien jälkeläisiä, ja siksi heijasteisuus kuuluukin luonnostaan heidän olemukseensa. He reagoivat heijasteisesti kaikkeen, mikä kuuluu jokaisen Kolmannesta Lähteestä ja Keskuksesta sekä Paratiisin Luoja-Pojasta polveutuvan luodun jokaiseen vaiheeseen, mutta he eivät välittömästi heijasta niitä olentoja ja entiteettejä, persoonallisia tai muita, jotka polveutuvat yksinomaan Ensimmäisestä Lähteestä ja Keskuksesta. Meillä on monia todisteita siitä, että Äärettömän Hengen universaalisen älyn yhteyspiirit ovat todellisia, mutta vaikkei meillä mitään muuta todistetta olisikaan, sekonafien heijastustoiminnat olisivat täysin riittävä osoitus Myötätoimijan infiniittisen mielen universaalisen läsnäolon todellisuudesta.
28:4.1 (307.5) Päivien Muinaisten palvelukseen osoitetut ensi asteen sekonafit ovat edellä mainittuja kolmiyhteisiä hallitsijoita palvelevia eläviä kuvastimia. Ajatelkaapa, mitä superuniversumin järjestelyjen kannalta merkitseekään se, että voi kääntyä ikään kuin elävän kuvastimen puoleen ja nähdä siinä ja kuulla sen kautta tuhannen tai sadantuhannen valovuoden päässä olevan toisen olennon selvät vastaukset ja reaktiot ja suoriutua tästä kaikesta silmänräpäyksessä ja erehtymättä. Muistiinmerkinnät ovat universumien johtamisen kannalta välttämättömiä, kaukotiedotuslähetykset ovat monikäyttöisiä, Yksinäisten ja muiden sanansaattajien työ on varsin hyödyllistä, mutta Päivien Muinaiset voivat asemapaikastaan asuttujen maailmojen ja Paratiisin puolitiessä, ihmisen ja Jumalan välissä, katsoa silmänräpäyksessä kumpaankin suuntaan, kuulla kummaltakin suunnalta ja tietää kumpaankin suuntaan.
28:4.2 (308.1) Tätä kykyä – kaiken mahdollisen kuulemiseen ja näkemiseen, jos niin voisi sanoa – voivat superuniversumeissa käyttää täysimittaisesti hyväkseen vain Päivien Muinaiset, ja hekin vain kukin omassa päämajamaailmassaan. Mutta sielläkin törmätään rajoituksiin: Uversasta käsin tällainen yhteydenpito rajoittuu Orvontonin maailmoihin ja universumeihin, ja vaikkei tämä sama heijastamismenetelmä toimikaan superuniversumien välillä, silti se pitää kunkin niistä läheisessä kosketuksessa keskusuniversumiin ja Paratiisiin. Seitsemän superhallitusta, vaikka ne ovatkin toisistaan erotettuja, heijastavat näin ollen täydellisesti niiden yläpuolella olevaa valtiutta ja suhtautuvat täysin myötätuntoisesti alapuolellaan olevien tarpeisiin ja ovat niistä täysin perillä.
28:4.3 (308.2) Siitä riippuen, minkäluontoisia ensiasteiset sekonafit syntyjään ovat, heidän huomataan omaavan taipumusta seitsemäntyyppiseen palveluun. Ja tähän sopii hyvin se, että tämän yhteisön ensimmäisen sarjan olennot omaavat luonnostaan kyvyn tulkita Hengen mieltä Päivien Muinaisille:
28:4.4 (308.3) 1. Myötätoimijan Ääni. Kussakin superuniversumissa ilmenee ensimmäisessä ensiasteisessa sekonafissa ja joka seitsemännessä myöhemmin luodussa tämän yhteisön jäsenessä korkeatasoista soveltuvuutta Äärettömän Hengen mielen ymmärtämiseen ja sen tulkitsemiseen Päivien Muinaisille ja heidän superhallituksissa palveleville työtovereilleen. Superuniversumien päämajojen kannalta tämä on erittäin suuriarvoista, sillä toisin kuin paikallisluomuksissa jumalallisine hoivaajineen, superhallituksen keskuksessa ei ole mitään Äärettömän Hengen erityispersonoitumaa. Niinpä nämä sekonafiäänet ovat varsin lähellä sellaista, että he olisivat Kolmannen Lähteen ja Keskuksen edustajia tällaisella pääkaupunkisfäärillä. Tosin siellä ovat seitsemän Heijastavaa Henkeä, mutta nämä sekonafijoukkojen äidit eivät heijasta yhtä täsmällisesti ja automaattisesti Myötätoimijaa kuin Seitsemää Valtiashenkeä.
28:4.5 (308.4) 2. Seitsemän Valtiashengen Ääni. Toinen ensi asteen sekonafi ja joka seitsemäs sen jälkeen luotu osoittavat taipumusta kuvastella Seitsemän Valtiashengen kollektiivista olemusta ja reaktioita. Vaikka kutakin Valtiashenkeä superuniversumin pääkaupungissa jo edustaakin joku sinne määrätyistä seitsemästä Heijastavasta Hengestä, on tällainen edustus yksilöllistä eikä kollektiivista. Kollektiivina he ovat läsnä vain heijastettuina. Sen vuoksi Valtiashenget ottavat mielihyvin vastaan näiden hyvinkin persoonallisten enkelien palvelukset, enkelien, jotka kuuluvat ensiasteisten sekonafien toiseen sarjaan ja ovat varsin päteviä edustamaan heitä Päivien Muinaisten edessä.
28:4.6 (308.5) 3. Luoja-Poikien Ääni. Äärettömällä Hengellä on täytynyt olla jotakin tekemistä Mikaelien yhteisöön kuuluvien Paratiisin-Poikien luomisen tai koulutuksen kanssa, sillä kolmannella ensimmäisen asteen sekonafilla, ja sen jälkeen tässä sarjassa joka seitsemännellä on ainutlaatuinen kyky heijastaa näiden Luoja-Poikien mieltä. Siinä tapauksessa, että Päivien Muinaiset haluaisivat tietää – todella tietää – Nebadonin Mikaelin mielipiteen jostakin pohdittavana olevasta asiasta, heidän ei tarvitse kutsua häntä avaruuden viestilinjoilla, vaan heidän tarvitsee vain kutsua luokseen Nebadonin Äänten Päällikkö, joka pyynnöstä esittelee rekisterissä olevan Mikaelin sekonafin, ja samalla hetkellä ja siinä paikassa Päivien Muinaiset kuulevat Nebadonin Mestari-Pojan äänen.
28:4.7 (309.1) Mikään muu Poikien luokka ei ole tällä tavoin ”heijastettavissa”, eikä mikään muu enkeliyhteisö pysty näin toimimaan. Emme täysin ymmärrä, miten tämä saadaan aikaan, ja epäilemme suuresti, ymmärtävätkö Luoja-Pojat sitä täysin itsekään. Mutta varmuudella tiedämme vain, että se toimii. Ja sen me myös tiedämme, että se toimii ehdottoman hyväksyttävällä tavalla, sillä Uversan koko historiassa sekonafiäänet eivät ole koskaan suorituksissaan erehtyneet.
28:4.8 (309.2) Nyt alatte aavistuksenomaisesti ymmärtää jotakin tavasta, jolla jumalallisuus sulkee sisäänsä ajallisen avaruuden ja hallitsee avaruuden ajallisuutta. Luotte nyt ensimmäisiä ohikiitäviä silmäyksiä ikuisuuden syklin tekniikkaan, joka tällä hetkellä on eriytynyttä, jotta se auttaisi ajallisuuden lapsia suoriutumaan tehtävistään avaruuden vaikeat esteet voittaen. Ja nämä ilmiöt kuuluvat lisänä Heijastavien Henkien vakiintuneeseen universumitekniikkaan.
28:4.9 (309.3) Vaikka näyttää siltä ikään kuin Päivien Muinaiset olisivat vailla yläpuolellaan olevien Valtiashenkien ja alapuolellaan olevien Luoja-Poikien henkilökohtaista läsnäoloa, heidän määräysvallassaan on kuitenkin eläviä olentoja, jotka on viritetty heijastavaa täydellisyyttä ja äärimmäistä täsmällisyyttä edustaviin kosmisiin mekanismeihin. Ja näin he pääsevät osallisiksi kaikkien niiden ylevien olentojen heijasteisesta läsnäolosta, joiden henkilökohtaisesta paikallaolosta he eivät pääse nauttimaan. Näillä ja muilla – teille tuntemattomilla – tavoilla Jumala on potentiaalisesti läsnä superuniversumien päämajoissa.
28:4.10 (309.4) Päivien Muinaiset pääsevät täydellisesti perille Isän tahdosta rinnastamalla ylhäältä tulevan Hengen äänivälähdyksen ja alhaalta tulevat Mikaelien äänivälähdykset. Tällä tavoin he pystyvät erehtymättömän varmasti saamaan selville, mikä on Isän tahto paikallisuniversumien hallintoasioiden osalta. Mutta päätelläkseen, mikä on Jumalten joukossa yhden tahto, sen tiedon pohjalta, jonka he ovat saaneet kahdelta muulta, kolmen Päivien Muinaisen pitää toimia yhdessä, sillä kaksi ei kykenisi saamaan vastausta selville. Ja tästä syystä, vaikkei muita syitä olisikaan, superuniversumeja johtaa aina kolme Päivien Muinaista, ei yksi eikä edes kaksi.
28:4.11 (309.5) 4. Enkelijoukkojen Ääni. Neljäs ensi asteen sekonafi ja hänen jälkeensä joka seitsemäs osoittautuvat enkeleiksi, jotka ovat erityisen herkkiä kaikkien enkeliluokkien näkemyksille – ylhäällä olevat supernafit ja alhaalla olevat serafit mukaan luettuina. Näin minkä tahansa komentavan tai valvovan enkelin mielipide on yhdessä hetkessä saatavilla Päivien Muinaisten minkä tahansa neuvoston pohdittavaksi. Teidän maailmassanne ei koskaan kulu päivääkään, etteikö Urantian serafipäällikön tietoisuuteen tulisi tapausta heijasteisesta näkemyksensiirrosta eli siitä, että Uversasta on jotakin tarkoitusta varten turvauduttu häneen; mutta ellei hän ole siitä Yksinäisen Sanansaattajan kautta saanut ennakolta tietoa, hän jää täysin tietämättömäksi siitä, mitä kaivataan ja miten se saadaan. Nämä ajallisuuden hoivaavat henget toimittavat lakkaamatta tämänkaltaista tiedostamatonta – ja siksi varmasti puolueetonta – todistusaineistoa siitä loputtomasta asiamäärästä, joka vaatii osakseen Päivien Muinaisten ja heidän työtovereidensa huomiota ja edellyttää heidän neuvojaan.
28:4.12 (309.6) 5. Kaukoviestintälähetysten Vastaanottajat. On olemassa sellainen kaukoviestintäsanomien erityislaji, että vain nämä ensiasteiset sekonafit ottavat niitä vastaan. Vaikkeivät he ole Uversan vakinaisia kaukoviestittäjiä, he ja heijastavien äänien enkelit työskentelevät yhdessä synkronoidakseen Päivien Muinaisten heijastusvision maailmankaikkeuden vakiintuneiden viestityspiirien kautta saapuvien tiettyjen ajankohtaisten viestien kanssa. Kaukoviestintälähetysten vastaanottajat ovat viidettä sarjaa eli viidenneksi luotu ensiasteen sekonafi ja tämän jälkeen luoduista aina joka seitsemäs.
28:4.13 (310.1) 6. Kuljetuspersoonallisuudet. Nämä ovat niitä sekonafeja, jotka kuljettavat ajallisuuden pyhiinvaeltajat superuniversumien päämajamaailmoista Havonan ulkokehälle. He muodostavat superuniversumien kuljetusjoukot, jotka operoivat sisäänpäin, Paratiisiin, ja ulospäin, omien sektoreidensa maailmoihin. Tähän joukkokuntaan kuuluu kuudes ensiasteinen sekonafi, ja sen jälkeen luoduista joka seitsemäs.
28:4.14 (310.2) 7. Varajoukko. Hyvin suurta sekonafien ryhmää eli ensimmäisen asteen seitsemättä sarjaa, pidetään reservissä määrittelemättömiä tehtäviä ja maailmojen hätätilatehtäviä varten. Koskeivät he ole kovinkaan erikoistuneita, he voivat kokolailla hyvin toimia erilaisten kumppaniensa sijaisina missä ominaisuudessa tahansa. Mutta tämänlaatuisiin erityistoimiin ryhdytään vain hätätapauksissa. Heidän tavanomaisiin tehtäviinsä kuuluu niiden yleisluontoisten superuniversumivelvollisuuksien suorittaminen, jotka eivät kuulu erityistehtäviin asetettujen enkeleiden toimialaan.
28:5.1 (310.3) Toisasteisten sekonafien yhteisöön kuuluvat eivät ole yhtään sen vähemmän heijastavia kuin heidän ensiasteiset toverinsa. Se, että heidät on luokiteltu ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen asteeseen, ei sekonafien tapauksessa merkitse aseman tai toiminnan eriarvoisuutta, vaan se ilmoittaa vain menettelyjärjestyksen. Toiminnoissaan kaikki kolme ryhmää tuovat esille yhtäläisiä ominaisuuksia.
28:5.2 (310.4) Toisen asteen sekonafien seitsemän heijastavaa tyyppiä osoitetaan Päivien Muinaisten suhteen rinnakkaisten Kolminaisuudesta polveutuvien työtovereiden palvelukseen seuraavalla tavalla:
28:5.3 (310.5) Viisauden Täydellistäjien palvelukseen: Viisauden Äänet, Filosofian Sielut ja Sielujen Liitot.
28:5.4 (310.6) Jumalallisten Neuvonantajien palvelukseen: Neuvon Sydämet, Olemassaolon Ilot ja Palvelun Tyydytykset.
28:5.5 (310.7) Universaalisten Sensoreiden palvelukseen: Henkientunnistajat.
28:5.6 (310.8) Ensiasteisen yhteisön tavoin tämäkin ryhmä luodaan sarjoittain; toisin sanoen ensiksi syntyi Viisauden Ääni, ja seitsemäs sen jälkeen syntynyt oli taas samanlainen, ja sama pätee näiden heijastavien enkeleiden kuuteen muuhunkin tyyppiin.
28:5.7 (310.9) 1. Viisauden Ääni. Jotkut puheena olevista sekonafeista ovat pysyvässä yhteydessä Paratiisin eläviin kirjastoihin, ensi asteen supernafeihin kuuluviin tiedonvarjelijoihin. Erikoistuneessa heijastuspalvelussaan Viisauden Äänet ovat eläviä, ajan tasalla olevia, täydellisiä ja kaikin puolin luotettavia universumien universumin koordinoidun viisauden keskittymiä ja kohdentumia. Superuniversumien pääyhteyspiireillä välittyvän lähes loputtoman tietomäärän suhteen nämä verrattomat olennot ovat sillä tavoin eritteleviä ja valikoivia, siinä mielessä herkkiä, että he pystyvät erottelemaan ja vastaanottamaan olennaisimman viisauden ja toimittamaan erehtymättömästi nämä hengentoiminnan helmet ylemmilleen, Viisauden Täydellistäjille. Ja he toimivat niin, että Viisauden Täydellistäjät eivät vain kuule tämän viisauden aktuaalisia ja alkuperäisiä ilmentymiä, vaan he myös heijasteisesti näkevät juuri ne ylhäistä tai alempaa alkuperää olevat olennot, joiden lausumia ne ovat.
28:5.8 (310.10) Kirjoitettu on: ”Jos joltakulta puuttuu viisautta, niin hän sitä pyytäköön.” Milloin Uversassa on tarpeen tehdä viisaita päätöksiä superuniversumihallituksen monimutkaisissa tehtävissä esiintyvissä hämmentävissä tilanteissa, kun saatavilla pitäisi olla sekä täydellisyyttä edustavaa että käytäntöön soveltuvaa viisautta, Viisauden Täydellistäjät kutsuvat koolle kokonaisen patteriston Viisauden Ääniä, ja omalle yhteisölleen tyypillistä täydellistä taitavuutta osoittaen he virittävät ja suuntaavat mainittuja, universumien universumiin sisältyvän, mieleen kytkeytyvän ja kiertävän viisauden eläviä vastaanottimia niin, että näistä sekonafiäänistä tuossa tuokiossa kumpuaa jumalallisuutta olevan viisauden virta yläpuolella olevasta universumista ja käytännöllisyyttä edustavan viisauden tulva alapuolella olevien universumien korkeammista mielistä.
28:5.9 (311.1) Mikäli näiden viisauden kahden version sopusointuunsaattamisessa ilmenee epäselvyyttä, vedotaan välittömästi Jumalallisiin Neuvonantajiin, jotka yhdessä hetkessä tekevät päätöksen toimintatapojen oikeasta yhdistämisestä. Kun on vähänkin epäilystä sellaisista maailmoista tulevan aineiston autenttisuuden suhteen, joissa kapina on ollut vallalla, vedotaan Sensoreihin, jotka Henkientunnistajineen kykenevät yhdessä tuokiossa määrittelemään, ”minkälaatuinen henki” elähdytti neuvojaa. Näin aikakautinen viisaus ja tämän hetken tieto ovat avoimen kirjan tavoin aina Päivien Muinaisten edessä heidän hyväntahtoisen katseensa alla.
28:5.10 (311.2) Voit vain aavistuksenomaisesti tajuta, mitä tämä kaikki merkitsee superuniversumihallitusten johtamisesta vastuussa oleville. Näiden toimintojen suunnattomuutta ja kaikenkattavuutta ei finiittisen olennon käsityskyky juurikaan tavoita. Seistessäsi, kuten minä olen monet kerrat seissyt, Uversan viisaudentemppelin erityisissä vastaanottokamareissa ja nähdessäsi, miten tämä kaikki aktuaalisesti toimii, liikutut jumalointiin saakka siitä, miten täydellistä ja toimintavarmaa monimutkainen universumien planeettainvälinen viestintä on. Osoitat kunnioitusta niiden Jumalten jumalalliselle viisaudelle ja hyvyydelle, jotka laativat suunnitelmia ja toteuttavat ne näin suurenmoisin menetelmin. Ja tämä kaikki tapahtuu tosiasiassa täsmälleen niin kuin olen sen kuvaillut.
28:5.11 (311.3) 2. Filosofian Sielu. Myös näitä suurenmoisia opettajia kiinnitetään Viisauden Täydellistäjien palvelukseen, ja aina milloin heitä ei suunnata toisaalle, he ovat pysyvästi Paratiisin Filosofian Mestareihin kohdentuneita ja näiden suhteen synkroniassa. Kuvittele astuvasi ikään kuin suunnattoman suuren elävän peilin eteen, mutta sen sijaan, että katselisit omaa finiittisen ja aineellisen minuutesi kuvajaista, näkisitkin edessäsi jumalallisen viisauden ja Paratiisin filosofian heijastuman. Ja mikäli halutaan ”ruumiillistaa” tämä täydellinen filosofia, laimentaa sitä, jotta se soveltuu vähäisempien maailmojen vaatimattomien ihmisten käyttöön ja heidän omaksuttavakseen, näiden elävien kuvastimien tarvitsee vain kääntää katseensa alaspäin heijastaakseen jonkin toisen maailman tai universumin normeja ja tarpeita.
28:5.12 (311.4) Juuri tällaisin menetelmin Viisauden Täydellistäjät muokkaavat päätökset ja suositukset tarkasteltavina olevien ihmisten ja maailmojen todellisia tarpeita ja kulloistakin statusta vastaaviksi. Ja he toimivat aina yksissä neuvoin Jumalallisten Neuvonantajien ja Universaalisten Sensoreiden kanssa. Mutta näiden toimintojen ylevä täysipainoisuus ylittää jopa minunkin käsityskykyni.
28:5.13 (311.5) 3. Sielujen Liitto. Nämä eettisiin suhteisiin kuuluvien ihanteiden ja näiden suhteiden kulloisenkin tilan heijastajat tekevät Viisauden Täydellistäjien palvelukseen kiinnitetystä kolmiyhteisestä henkilöstöstä täysimääräisen. Universumien kaikista niistä ongelmista, joiden ratkaisu edellyttää kokemuksen ja soveltuvuuden tuoman viisauden käyttämistä, eivät mitkään ole älyllisten olentojen välisistä suhteista ja keskinäisistä yhdistymistä juontuvia tärkeämpiä. Olipa kysymys ihmisten välisistä yhteenliittymistä kaupan ja liike-elämän, ystävyyden ja avioliiton puitteissa tai enkeliarmeijoiden välisistä yhteyksistä, niissä ilmenee jatkuvasti pientä kitkaa, vähäisiä väärinkäsityksiä, jotka ovat liian mitättömiä herättämään edes sovittelijoiden huomiota, mutta tarpeeksi ärsyttäviä ja häiritseviä haitatakseen universumin sujuvaa toimintaa siinä tapauksessa, että niiden sallitaan kertautua ja jatkua. Niinpä Viisauden Täydellistäjät antavatkin oman yhteisönsä viisaan kokemuksen koko superuniversumin käyttöön ”sovitteluöljyksi”. Kaikessa tässä työssä näitä superuniversumien viisaita miehiä avustavat taitavasti heidän heijastavat työtoverinsa, Sielujen Liitot, jotka tuovat saataville ajankohtaista tietoa universumin tilasta ja samanaikaisesti heijastavat paratiisillista ihannetta siitä, miten nämä hämmentävät ongelmat parhaiten selvitettäisiin. Ellei näitä sekonafeja erityisesti suunnata muualle, he pysyvät heijastusyhteydessä Paratiisissa oleviin etiikantulkitsijoihin.
28:5.14 (312.1) Kysymys on enkeleistä, jotka vaalivat ja edistävät kaikkea Orvontonin puitteissa harjoitettavaa ryhmätyötä. Yksi tärkeimmistä kuolevaisena kokemanne elämänvaiheen aikana opittavista läksyistä on ryhmätyö. Täydellisyyden sfäärejä kansoittavat ne, jotka ovat oppineet tämän taidon työskennellä yhdessä muiden olentojen kanssa. Harvalukuiset ovat ne velvollisuudet, jotka maailmankaikkeudessa osoitetaan yksinäisen palvelijan suoritettaviksi. Mitä ylemmäs nouset, sitä yksinäisemmäksi tunnet itsesi, aina kun olet väliaikaisesti ilman kumppaniesi seuraa.
28:5.15 (312.2) 4. Neuvon Sydän. Tämä on ensimmäinen ryhmä tässä käsitellyistä Jumalallisten Neuvonantajien valvontaan asetettavista heijastavista suojelushengistä. Tähän tyyppiin kuuluvilla sekonafeilla on hallussaan avaruuden tosiasiat, sillä he valitsevat tällaisen tietoaineiston ajallisuuden yhteyspiireiltä. He heijastavat erityisesti tiedonkoordinoijasupernafeja, mutta he heijastavat valikoiden myös kaikkien olentojen neuvoja, olivatpa nämä korkeassa tai vähäisessä asemassa. Aina kun Jumalallisten Neuvonantajien puoleen käännytään tärkeitten neuvojen tai päätösten saamiseksi, nämä pyytävät heti luokseen ryhmän Neuvon Sydämiä, ja tuossa tuokiossa annetaan päätös, jossa tosiasiallisesti ruumiillistuu koko superuniversumin pätevimpien mielten yhteen sovitettu viisaus ja neuvo. Ja se on kaikilta puoliltaan tarkastettu ja tarkistettu Havonan ja jopa Paratiisin ylevien mielten tuottaman neuvon valossa.
28:5.16 (312.3) 5. Olemassaolon Ilo. Nämä olennot ovat luonnostaan heijasteisesti viritetyt sopusointua valvoviin supernafeihin ylhäällä ja tiettyihin serafeihin alhaalla, mutta on vaikea selittää, mitä täsmällisesti sanottuna tämän kiinnostavan ryhmän jäsenet todellisuudessa tekevät. Heidän pääasialliset toimintansa kohdistuvat ilontuntemusten edistämiseen enkelijoukkojen eri yhteisöjen ja alempien tahdollisten luotujen keskuudessa. Jumalalliset Neuvonantajat, joiden palvelukseen heidät on kiinnitetty, käyttävät heitä harvoin minkään nimenomaisen ilonaiheen etsimiseen. Yleisemmällä tasolla ja yhteistyössä vaihtelunohjaajien kanssa he toimivat ilon selvittelypisteinä, jotka pyrkivät kohottamaan elinpiirien mielihyväntuntemuksia, samalla kun he yrittävät parantaa huumorin makusuuntaa, kehittää kuolevaisten ja enkelien keskuudessa superhuumoria. He pyrkivät osoittamaan, että vapaatahtoiseen olemassaoloon kuuluu luonnostaan ilo, joka on riippumatonta kaikista ulkopuolisista vaikutteista; ja he ovat oikeassa, vaikka he kohtaavatkin suuria vaikeuksia teroittaessaan tätä totuutta alkukantaisten ihmisten mieleen. Korkeammat henkipersoonallisuudet ja enkelit reagoivat nopeammin näihin kasvatusponnistuksiin.
28:5.17 (312.4) 6. Palvelun Tyydytys. Nämä enkelit heijastavat aivan erityisesti Paratiisissa toimivien käytöksenohjaajien asennetta; ja toimimalla paljolti samoin kuin Olemassaolon Ilot he pyrkivät lisäämään palvelemisen arvoa ja enentämään siitä saatavia tyydytyksentunteita. He ovat tehneet paljon selvittääkseen sitä, miten epäitsekkääseen palveluun sisältyy vastaisuudessa saatavia palkintoja, palveluun, joka tähtää totuuden valtakunnan laajentamiseen.
28:5.18 (312.5) Jumalalliset Neuvonantajat, joiden palvelukseen tämä olentoluokka on kiinnitetty, käyttävät sen jäseniä heijastamaan maailmasta toiseen tietoa siunauksista, jotka ovat saatavissa hengellisestä palvelemisesta. Ja käyttämällä hyväksi parhaitten saavuttamia tuloksia keskinkertaisia innostaakseen ja rohkaistakseen nämä sekonafit antavat suunnattoman panoksen siihen, että antaumuksellinen palvelu on superuniversumeissa laadukasta. Veljellisen kilpailun henkeä käytetään tehokkaasti hyödyksi levittämällä jokaiseen maailmaan tietoa, joka kertoo, mitä muut, eritoten parhaat, tekevät. Virkistävää ja tervettä kilpailua edistetään jopa serafijoukkojen keskuudessa.
28:5.19 (313.1) 7. Henkientunnistaja. Erityinen yhteys vallitsee toisen havonakehän neuvonantajien ja neuvojien sekä nyt esillä olevien heijastavien enkelien välillä. He ovat ainoat Universaalisten Sensoreiden palvelukseen asetetut sekonafit, mutta he ovat todennäköisesti kaikista tovereistaan ainutlaatuisimmin erikoistuneita. Välittämättä siitä, mikä on kulloisenkin tiedon lähde tai kanava tai siitä, miten vähäistä on käsillä oleva todistusaineisto, kun se alistetaan näiden tunnistajien heijasteisesti tutkittavaksi, he ilmoittavat meille samassa hetkessä, mikä on tutkittavan kohteen todellinen motiivi, tosiasiallinen tarkoitusperä ja kohteen alkuperän todellinen olemus. Minua ihmetyttää näiden enkeleiden suurenmoinen toiminta, enkeleiden, jotka näin erehtymättömästi heijastavat jokaisen tutkittavan yksilön todellisen moraalisen ja hengellisen luonteen.
28:5.20 (313.2) Henkientunnistajat suorittavat nämä monimutkaiset palvelukset myötäsyntyisen ”hengellisen ymmärryksen” avulla, mikäli sallitte minun käyttää tällaisia sanoja koettaessani välittää ihmismielelle ajatuksen, että nämä heijastavat enkelit näin toimiessaan toimivat intuitiivisesti, luonnostaan ja erehtymättä. Kun Universaaliset Sensorit katselevat näitä esityksiä, he ovat kasvokkain heijastetun yksilön alastoman sielun kanssa; ja juuri tämä luonnehdinnan täsmällisyys ja täydellisyys selittää osaltaan, miksi Sensorit kykenevät aina toimimaan niin oikeudenmukaisesti oikeamielisinä tuomareina. Tunnistajat ovat aina Sensorien seurassa jokaisella Uversasta muualle suuntautuvalla tehtäväkäynnillä, ja he ovat aivan yhtä pystyviä ulkona avaruudessa kuin he ovat omassa Uversan päämajassaan.
28:5.21 (313.3) Vakuutan teille, että kaikki nämä henkimaailman tapahtumat ovat todellisia, että ne tapahtuvat vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti ja sopusoinnussa universaalisten toimipiirien muuttumattomien lakien kanssa. Jokaiseen vasta luotuun luokkaan kuuluvat olennot heijastuvat heti elämän henkäyksen saatuaan välittömästi korkeuksissa; elävä luonnehdinta luodun olemuksesta ja potentiaalista toimitetaan salamana superuniversumin päämajaan. Tunnistajien välityksellä saatetaan näin Sensoreiden tietoon tarkasti se, ”minkälainen henki” on syntynyt avaruuden maailmoissa.
28:5.22 (313.4) Samoin on myös kuolevaisen ihmisen laita: Salvingtonin Äiti-Henki tuntee sinut läpikotaisin, sillä maailmasi Pyhä Henki ”tutkii kaikki olevaiset”, ja mitä ikinä jumalallinen Henki sinusta tietää, se on välittömästi käytettävissä, silloin kun tunnistajasekonafit Hengen kanssa heijastavat sitä tietoa, jonka Henki sinusta omaa. On kuitenkin mainittava, että Isän osasten tieto ja suunnitelmat eivät ole heijastettavissa. Tunnistajat voivat heijastaa ja he myös heijastavat Suuntaajien läsnäolon (ja Sensorit julistavat nämä jumalallisiksi), mutta he eivät pysty tulkitsemaan Salaperäisten Opastajien mielellisyyden sisältöä.
28:6.1 (313.5) Tovereidensa tavoin nämäkin enkelit luodaan sarjoina ja seitsemänä heijastavana tyyppinä, mutta näitä tyyppejä ei määrätä superuniversumien hallintopersoonallisuuksien erilliseen palveluun yksittäin. Kaikki kolmannen asteen sekonafit on kollektiivina asetettu Perillepääsyn Kolminaistettujen Poikien palvelukseen, ja nämä ylösnousemukselliset pojat käyttävät heitä vaihtovuoroisesti; toisin sanoen Voimalliset Sanansaattajat voivat käyttää ja myös käyttävät mitä tahansa kolmannen asteen tyyppiä, ja samoin tekevät heidän vertaisensa: Korkea-arvoiset sekä Nimettömät ja Numerottomat. Nämä kolmannen asteen sekonafien seitsemän tyyppiä ovat:
28:6.2 (314.1) 1. Syntyperien Merkitys. Superuniversumihallitukseen kuuluville ylösnousemuksellisille Kolminaistetuille Pojille on uskottu vastuu kaikkien niiden kysymysten käsittelemisestä, jotka juontuvat minkä tahansa yksilön, rodun tai maailman alkuperästä. Ja alkuperän merkitys on tärkein kysymys kaikissa suunnitelmissamme, jotka tähtäävät maailman elävien luotujen kosmiseen edistämiseen. Kaikki olentojen väliset suhteet ja etiikan soveltaminen versovat alkuperän pohjimmaisista tosiasioista. Alkuperä on perustana sille, miten Jumalat reagoivat suhteisiin, jotka heillä on luotuihin. Myötätoimija ”ottaa ihmisen osalta huomioon sen, millä muotoa hän syntyi”.
28:6.3 (314.2) Taivaasta laskeutuvien korkeampien olentojen kohdalla syntyperä on pelkästään todettava tosiseikka, mutta ylösnousemusolentojen kohdalla – enkelten alemmat luokat mukaan lukien – alkuperän luonne ja siihen liittyvät seikat eivät aina ole näin selvät, vaikka ne ovat miltei kaikissa universumin asioiden käänteissä yhtälailla elintärkeitä. Tämän vuoksi on arvokasta, että käytettävissämme on sarja heijastavia sekonafeja, jotka pystyvät hetkessä esittämään kaiken tarpeellisen tiedon kunkin olennon polveutumisesta, olipa hän keskusuniversumissa tai koko superuniversumitoimipiirin missä kolkassa tahansa.
28:6.4 (314.3) Syntyperän Merkitykset ovat seitsemää superuniversumia asuttavien valtavien olentojoukkojen – ihmisten, enkelten ja muiden – eläviä, käyttövalmiita sukuselvityksiä. Heillä on pysyvä valmius toimittaa ylemmilleen ajan tasalla oleva, tyhjentävä ja luotettava arvio oman superuniversuminsa jokaisen maailman jokaisen yksilön sukutaustasta ja kulloisestakin tosiasiallisesta statuksesta; ja tulos, johon he hallussaan olevan tietoaineiston perusteella päätyvät, on aina minuutilleen ajan tasalla.
28:6.5 (314.4) 2. Armon Muisti. Nämä ovat tosia, täysimääräisiä ja tyhjentäviä eläviä muistiinmerkintöjä Äärettömän Hengen välikäsien hellin hoivatoimin yksilöille ja ihmissukukunnille osoitetusta armosta täytettäessä tehtävää, jonka mukaan vanhurskautta ilmentävä oikeus on sovitettava maailmojen statusta vastaavaksi, sellaisena kuin se ilmenee Syntyperän Merkitysten esittämissä kuvauksissa. Armon Muisti paljastaa armon lasten moraalisen velan – heidän hengelliset vastattavansa – punnittavaksi heidän varojaan vastaan, jotka koostuvat Jumalan Poikien asettamista pelastavista varannoista. Paljastaessaan, että on olemassa Isän edeltäkäsin myöntämä armo, Jumalan Pojat asettavat sen välttämättömän luoton, jonka tarkoituksena on varmistaa kaikkien eloonjääminen. Ja sitten, sen mukaan mitä Syntyperän Merkitykset yksilöstä paljastavat, asetetaan armoluotto jokaisen järjellisen luodun eloonjäämistä varten, luotto, joka on määrältään ylenpalttinen, luotto, joka on laupeutensa osalta niin laaja, että se riittää takaamaan jokaisen sellaisen sielun pelastumisen, joka todella halajaa päästä jumalalliseksi kansalaiseksi.
28:6.6 (314.5) Armon Muisti on elävä koetase, aina ajan tasalla oleva tiliote tilistäsi, ja tilinpitäjinä ovat maailmojen yliluonnolliset voimat. Kysymyksessä ovat ne elävät, armon jakamista koskevat muistiinmerkinnät, jotka luetaan todistusaineistona Uversan oikeusistuimille, silloin kun kunkin yksilön oikeus päättymättömään elämään ratkaistaan, kun ”valtaistuimet pystytetään ja Päivien Muinaiset istuvat valtaistuimella. Uversan kaukoviestimet puhuvat ja ne tulevat ilmoille heidän edestään; tuhannet tuhansien jälkeen palvelevat heitä, ja kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta seisoo heidän edessään. Tuomion hetki on koittanut ja kirjat avataan.” Ja kirjat, jotka tuona valtavana hetkenä avataan, ovat superuniversumien kolmannen asteen sekonafien elävät muistiinmerkinnät. Formaaliset muistiinmerkinnät ovat arkistossa vahvistamassa tarpeen vaatiessa Armon Muistien esittämän todistusaineiston.
28:6.7 (314.6) Armon Muistin pitää osoittaa, että Jumalan Poikien asettama pelastava luotto on täysin ja kuuliaisesti maksettu Kolmannen Lähteen ja Keskuksen kärsivällisten persoonallisuuksien rakastavana hoivana. Mutta kun armo ammennetaan tyhjiin, kun siitä kertova ”muisti” todistaa sen ehtymisestä, silloin puhuu oikeus ja vallitsee oikeamielisyys. Sillä armo ei ole tarkoitettu tyrkytettäväksi niille, jotka sitä halveksivat; armo ei ole lahja, jonka ajallisuuden itsepintaiset kapinalliset saavat tallatakseen sen jalkojensa alle. Kuitenkin, vaikka armo näin on kallisarvoista ja kalliisti annettua, henkilökohtaiset luotonnosto-oikeutesi ylittävät aina suuresti kykysi varannon tyhjentämiseen, jos tarkoitusperäsi ovat vilpittömät ja jos sydämesi on puhdas.
28:6.8 (315.1) Armon heijastajat ovat kolmannen asteen työtovereineen mukana lukuisissa superuniversumien palvelutehtävissä, joihin kuuluu myös ylösnousemusluotujen opettaminen. Syntyperän Merkitykset opettavat näitä taivasmatkalaisia muun muassa soveltamaan hengen etiikkaa, ja tämän koulutuksen jälkeen Armon Muistit opettavat heitä olemaan aidosti armeliaita. Vaikka armon jakamisessa käytetyt hengelliset menetelmät käyvätkin ymmärryksesi yli, tulisi sinun jo nyt käsittää, että laupeus on ominaisuus, joka kasvaa. Sinun olisi käsitettävä, että olemalla ensiksi oikeudenmukainen, sitten kohtuullinen, seuraavaksi pitkämielinen ja sitten hyväntahtoinen, olet saava suuren palkkion henkilökohtaisen tyydytyksentunteen muodossa. Ja sitten, jos tältä pohjalta niin päätät ja jos sydämesi on siinä mukana, voit astua seuraavan askelen ja osoittaa aidosti laupeutta; mutta laupeutta et voi osoittaa sinänsä ja sellaisenaan. Mainitut välivaiheet on käytävä läpi, sillä muutoin ei mitään aitoa armoa voi olla. Holhoavuutta, alentuvaisuutta tai hyväntekeväisyyttä – jopa sääliä – voi olla, muttei armoa. Todellinen laupeus tulee vasta seuraavien, armoa edeltävien ilmiöitten, kauniina huipentumana: ryhmänsisäinen yhteisymmärrys, keskinäinen arvonanto, veljellinen yhteenkuuluvuus, hengellinen yhteys ja jumalallinen harmonia.
28:6.9 (315.2) 3. Ajan Tärkeys. Aika on kaikille tahdollisille luoduille suotu universaalinen anti; se on se ”yksi leiviskä”, joka on uskottu kaikkien älyllisten olentojen huostaan. Teillä kaikilla on aika, jonka kuluessa voitte varmistaa eloonjäämisenne. Ja vasta kun aika haudataan välinpitämättömyyteen, on se kohtalokkaasti tuhlattu, eli kun jätätte sen käyttämättä niin, että varmistaisitte sielunne eloonjäämisen. Ajan täysimpään mahdolliseen mittaansa hyväksikäyttämisen laiminlyöminen ei vielä aiheuta kohtalokkaita seuraamuksia; se vain viivästyttää ajallisuuden pyhiinvaeltajaa hänen taivasmatkallaan. Jos eloonjääminen saavutetaan, kaikki muut menetykset ovat korjattavissa.
28:6.10 (315.3) Luottamustehtäviä jaettaessa Ajan Tärkeyksien neuvot ovat korvaamattomia. Aika on elintärkeä tekijä kaikessa, mikä on Havonan ja Paratiisin tällä puolen. Viimeisellä tuomiolla, Päivien Muinaisten edessä, aika on eräs todistusaineiston osatekijä. Ajan Tärkeyksien on aina esitettävä todiste, joka osoittaa, että jokaisella vastaajalla on ollut yltä kyllin aikaa päätöstensä tekemiseen ja valinnan suorittamiseen.
28:6.11 (315.4) Nämä ajan arvioijat ovat myös profetoimisen salaisuus. He kuvastavat aikatekijää, joka vaaditaan minkä tahansa hankkeen loppuunsaattamiseen, ja ajan osoittimina he ovat aivan yhtä luotettavia kuin muiden elollismuotojen frandalankit ja kronoldekit. Jumalat näkevät ennakolta; ja näin ollen he tietävät ennakolta, mutta ajallisten universumien ylösnousemuksellisten viranomaisten on kysyttävä neuvoa Ajan Tärkeyksiltä kyetäkseen ennustamaan tulevia tapahtumia.
28:6.12 (315.5) Kohtaatte näitä olentoja ensi kerran mansiomaailmoissa, ja he ohjaavat teitä käyttämään ”ajaksi” kutsumaanne hyödyllisesti, sekä sen positiivisessa käytössä eli työssä että sen negatiivisessa hyödyntämisessä eli levossa. Kummatkin ajankäyttötavat ovat tärkeitä.
28:6.13 (315.6) 4. Luottamuksen Juhlallisuus. Luottamus on tahdollisten olentojen ratkaisevan tärkeä testi. Luotettavuus on itsensähallitsemisen, luonteenlujuuden, todellinen mitta. Nämä sekonafit täyttävät kahta tarkoitusta supeurniversumien asiainhoidon puitteissa: He välittävät kaikille tahdollisille olennoille kuvan siitä, mitä ovat velvollisuudentunto, pyhyydentunto ja luottamuksen juhlallisuus. Samalla he erehtymättömän tarkasti heijastavat hallitseville vastuullisille jokaisen luottamustehtävään ehdolla olevan luotettavuuden.
28:6.14 (316.1) Urantialla te yritätte irvokkaalla tavalla päästä perille ihmisten luonteesta ja arvioida heidän erityiskykyjään, mutta Uversassa me tosiasiallisesti teemme sellaista niin, että se on täydellistä. Nämä sekonafit punnitsevat luotettavuuden elävissä, erehtymättömän luonteenarvioinnin vaakakupeissa, ja kun he ovat katsoneet sinuun, meidän tarvitsee vain katsoa heitä tietääksemme, missä määrin kykysi vastuun kantamiseen, luottamustehtävien suorittamiseen ja tehtävien täyttämiseen on rajoittunutta. Taseen toiselle puolelle merkitään varoiksi luotettavuutesi ja toiselle puolelle kirjataan yhtä selvästi veloiksi mahdolliset laiminlyönnit tai petokset.
28:6.15 (316.2) Ylempienne suunnitelmana on auttaa teitä eteenpäin osoittamalla teille kerta kerralta suurempaa luottamusta, sitä mukaa kuin luonteenne on kyllin kehittynyt kyetäksenne menestyksellisesti kantamaan nämä lisätyt vastuut, mutta yksilön ylikuormittaminen on omiaan vain kerjäämään onnettomuutta ja varmistamaan lopputulokseksi pettymyksen. Ja jotta vältyttäisiin siltä virheeltä, että ihmiselle tai enkelille annetaan vastuuta ennenaikaisesti, käytetään hyväksi näiden ajallisuudessa ja avaruudessa olevien yksilöiden luotettavuuden erehtymättömien arvioijien palveluja. Korkea-arvoisilla on aina seurassaan näitä sekonafeja, ja nämä toimeenpanijat jakavat tehtäviä, aina vasta kun heidän ehdokkaansa on punnittu sekonafien vaa’assa, eikä näitä ole todettu ”köykäisiksi”.
28:6.16 (316.3) 5. Palvelun Pyhyys. Luotettavuuden toteamisen jälkeen asianomaiselle myönnetään välittömästi palvelemisen oikeus. Mikään muu kuin oma epäluotettavuutesi, puutteellinen kykysi luottamuksen juhlallisuuden arvostamiseen, ei voi olla itsesi ja lisääntyvien palvelutilaisuuksien välissä.
28:6.17 (316.4) Palveleminen – tarkoituksenmukainen palvelu, ei orjuus – tuottaa korkeinta tyydytystä ja ilmentää jumalallisinta arvokkuutta. Palvelua ja enemmän palvelua, enentyvää palvelua, vaikeaa palvelua, lopputulokseltaan epävarmaa palvelua ja lopulta jumalallista ja täydellistä palvelua – siinä on ajallisuuden päämäärä ja avaruuden määränpää. Mutta ajallisuuden leikkijaksot vuorottelevat aina edistymisen palvelujaksojen kanssa. Ja ajallisuudessa tapahtuneen palvelun jälkeen seuraa ikuisuudessa suoritettava superpalvelu. Ajallisuudessa tapahtuvan leikin kuluessa sinun tulisi kuvitella ennakolta ikuisuudessa tehtävää työtä, aivan kuten olet ikuisuudessa tapahtuvan palvelun aikana muisteleva ajallisuudessa leikittyjä leikkejä.
28:6.18 (316.5) Maailmankaikkeuden järjestys perustuu panostamiseen ja tulostumiseen; koko ikuisen elämänurasi aikana et ole koskaan kohtaava toimettomuudesta aiheutuvaa yksitoikkoisuutta etkä persoonallisuuden lamaantumista. Etenemisen mahdollistaa myötäsyntyinen liikkeessäolo, edistyminen juontuu jumalallisesta kyvystä toimintaan, ja tuloksiinpääsy on mielikuvituksekkaan seikkailumielen lapsi. Mutta tähän tuloksiinpääsemisen kykyyn sisältyy erottamattomasti eettinen vastuu, välttämättömyys tunnustaa se, että maailman ja maailmankaikkeuden täyttävät suuret joukot mitä erilaisimpiin tyyppeihin kuuluvia olentoja. Koko tätä suurenmoista luomusta sinä itse mukaan luettuna ei luotu vain sinua varten. Tämä ei ole mikään itsekeskeinen maailmankaikkeus. Jumalat ovat säätäneet: ”On autuaampaa antaa kuin saada”, ja oma Mestari-Poikanne sanoi: ”Joka joukossanne tahtoo olla suurin, olkoon hän kaikkien palvelija.”
28:6.19 (316.6) Minkä tahansa palvelun todellinen luonne – suorittipa sen ihminen tai enkeli – paljastuu täysin näiden palvelun sekonafiosoittimien, Palvelun Pyhyyksien, kasvoilla. Kaikenkattava erittely todellisista ja salatuista vaikuttimista on selvästi nähtävillä. Nämä enkelit ovat universumissa toden totta mielen tutkailijoita, sydänten tutkistelijoita ja sielujen luotaajia. Kuolevaiset saattavat käyttää sanoja kätkemään ajatuksensa, mutta nämä ylevät sekonafit riisuvat verhon ihmissydämen ja enkelin mielen pohjimmaisten vaikuttimien yltä.
28:6.20 (317.1) 6. ja 7. Suuruuden Salaisuus ja Hyvyyden Sielu. Kun ylösnousemuspyhiinvaeltajat ovat havahtuneet tajuamaan ajan tärkeyden, heille on tie valmiina luottamuksen juhlallisuuden tajuamiseen ja palvelun pyhyyden arvostamiseen. Vaikka nämä ovatkin suuruuden moraaliset ainesosaset, on olemassa myös suuruuden salaisuuksia. Kun sovelletaan suuruuden hengellisiä testejä, ei moraalisia ainesosasia jätetä huomiotta, mutta siinä, millaisena epäitsekkyys ilmenee pyyteettömässä aherruksessa maisten kaltaistensa parhaaksi, eritoten hädänalaisten ja ahdingossa elävien kelvollisten olentojen hyväksi, siinä on planetaarisen suuruuden todellinen mitta. Ja Urantian kaltaisessa maailmassa suuruus ilmenee itsehillinnän osoittamisena. Ei se ole suuri, joka ”valloittaa kaupungin” tai ”kukistaa kansakunnan”, vaan pikemminkin se, joka ”panee kuriin oman kielensä”.
28:6.21 (317.2) Suuruus merkitsee samaa kuin jumalallisuus. Jumala on ylivertaisen suuri ja hyvä. Suuruutta ja hyvyyttä ei yksinkertaisesti voi erottaa toisistaan. Jumalassa ne yhdistyvät ikiajoiksi. Tästä totuudesta on konkreettisena ja osuvana esimerkkinä Suuruuden Salaisuuden ja Hyvyyden Sielun heijastava keskinäinen riippuvuus, sillä kumpikaan ei pysty toimimaan ilman toista. Muita jumalallisuuden ominaisuuksia heijastellessaan supeurniversumisekonafit voivat toimia ja he tosiaan myös toimivat yksin, mutta heijasteiset suuruuden ja hyvyyden arviot näyttävät olevan erottamattomissa. Niinpä näiden suuruuden ja hyvyyden heijastajien pitääkin jokaisessa maailmassa ja jokaisessa universumissa työskennellä yhdessä ja esittää aina kaksinkertainen ja toisistaan riippuvainen raportti jokaisesta tutkimuksensa kohteena olevasta olennosta. Suuruus ei ole arvioitavissa, ellei tiedetä sen sisältämää hyvyyttä, kun taas hyvyys ei ole kuvailtavissa osoittamatta sen luontaista ja jumalallista suuruutta.
28:6.22 (317.3) Suuruuden arviointi vaihtelee sfääriltä toiselle. Olla suuri on yhtä kuin olla Jumalan kaltainen. Ja koska se, minkälaatuista suuruus on, määräytyy täysin sen sisältämän hyvyyden perusteella, siitä seuraa, että sinusta jopa nykyisessä inhimillisessä olotilassasi, jos sinusta voi laupeuden kautta tulla hyvä, on sitä tietä tulossa suuri. Mitä uskollisemmin tarkastelet jumalallisen hyvyyden käsitteitä ja kuta sinnikkäämmin pidät niitä ohjenuoranasi, sitä varmemmin vartut suuruudessa, kiistämättömän eloonjäämisen oikeutuksen omaavassa suuruudessa.
28:7.1 (317.4) Sekonafit ovat peräisin superuniversumien pääkaupungeista ja siellä heillä on päämajansa, mutta yhteydenpidosta huolehtivien tovereidensa myötä he ulottavat vaikutuksensa Paratiisin rantamilta avaruuden evolutionaarisiin maailmoihin. He palvelevat superhallitusten pohdintakokousten jäsenten arvostettuina avustajina ja ovat suureksi avuksi Uversan hyväntahdon siirtokunnille: tähtientutkijoille, tuhatvuotisturisteille, taivaallisille tarkkailijoille ja koko joukolle muita olentoja, Havonaan-kuljetusta odottavat ylösnousemusolennot mukaan luettuina. Päivien Muinaisista on mieluista osoittaa tiettyjä ensiasteen sekonafeja avustamaan Uversaa kiertävissä neljässäsadassayhdeksässäkymmenessä opiskelumaailmassa kotipaikkaansa pitäviä ylösnousemusluotuja. Siellä palvelee opettajina myös monia toisen ja kolmannen asteen yhteisöihin kuuluvia. Nämä Uversan satelliitit ovat ajallisuuden universumien viimeistelykouluja, jotka antavat valmistavan oppikurssin Havonan seitsenkehäistä yliopistoa varten.
28:7.2 (317.5) Sekonafien kolmesta yhteisöstä kolmannen asteen ryhmä, joka on liitetty ylösnousemuksellisten vallankäyttäjien palvelukseen, huolehtii mitä laaja-alaisimmin ajallisuuden ylösnousemusluoduista. Tapaat heitä hetkittäin heti Urantialta-lähtösi jälkeen, vaikket suuressa määrin käytäkään heidän palvelujaan kuin vasta Orvontonin maailmoihin saavuttuasi. Tulet nauttimaan heidän seurastaan, kunhan Uversan koulumaailmoissa oleskellessasi tulet heidän kanssaan täysin tutuksi.
28:7.3 (318.1) Nämä kolmannen asteen sekonafit ovat ajansäästäjiä, avaruudenlyhentäjiä, virheenpaljastajia, uskollisia opettajia ja ikuisia tienviittoja – jumalallisen varmuuden eläviä merkkejä –, jotka on armeliaisuudesta asetettu ajan tienristeyksiin ohjaamaan huolestuneiden pyhiinvaeltajien askeleita suuren hämmennyksen ja hengellisen epävarmuuden hetkinä. Jo kauan ennen täydellisyyden porteille pääsyäsi alat päästä käsiksi jumalallisiin työvälineisiin ja tutustua Jumaluuden menetelmiin. Ensimmäiseen mansiomaailmaan saapumisestasi lähtien aina siihen saakka kunnes suljet silmäsi ja vaivut Havona-uneen valmistuksena Paratiisiin-siirtoasi varten, käytät, aina milloin tunnet olevasi avun tarpeessa, yhä enemmän hyväksesi näiden ihmeellisten olentojen tarjoamaa apua, olentojen, jotka niin täysin ja auliisti heijastavat niiden turvallisten ja luotettavien pyhiinvaeltajien pettämätöntä tietoa ja varmaa viisautta, jotka ovat edelläsi kulkeneet tämän pitkän matkan täydellisyyden porteille.
28:7.4 (318.2) Urantialla meiltä on evätty näiden heijastavan luokan enkeleiden täysimääräinen käyttöoikeus. He vierailevat maailmassanne tavan takaa jotakin tiettyä tehtävää suorittamaan lähetettyjen persoonallisuuksien mukana, mutta he eivät voi toimia täällä vapaasti. Tämä sfääri on yhä osittaisessa hengellisessä karanteenissa, ja nykyisellään täältä puuttuu tietyt heidän palveluilleen välttämättömät yhteyspiirit. Kun maailmanne taas kerran yhdistetään asianomaisiin heijastaviin yhteyspiireihin, suuri osa planeettainvälisen ja universumienvälisen yhteydenpidon merkeissä suoritetusta työstä yksinkertaistuu ja nopeutuu merkittävästi. Urantialla toimivat taivaalliset työntekijät kohtaavat monia vaikeuksia tämän heidän heijastavien työtovereidensa toiminnallisen rajoituksen vuoksi. Mutta jatkamme työtämme iloisesti ja suoritamme tehtävämme käytettävissä olevin apuneuvoin, vaikka joudummekin paikallisesti olemaan ilman näiden ihmeteltävien olentojen, avaruuden elävien kuvastimien ja ajallisuuden olemuksenprojisoijien, monia palveluksia.
28:7.5 (318.3) [Esittänyt yksi Uversan Voimallisista Sanansaattajista.]
Urantia-kirja
Luku 29
29:0.1 (319.1) KAIKISTA niistä universumipersoonallisuuksista, jotka huolehtivat planeettainvälisten ja universumienvälisten asioiden säätelystä, voimanohjaajat työtovereineen ovat olleet Urantialla vähiten ymmärrettyjä. Vaikka teidän sukukuntanne on jo kauan tiennyt enkelten ja samankaltaisten taivaallisten olentoyhteisöjen olemassaolosta, ei fyysisen toimipiirin valvojista ja säätelijöistä ole koskaan annettu tietoa kuin vähän. Nytkin minun on lupa paljastaa kokonaan vain viimeinen niistä kohta lueteltavista kolmesta elävien olentojen ryhmästä, jotka huolehtivat kokonaisuniversumissa vahvuuden valvonnasta ja energian säätelystä.
29:0.2 (319.2) 1. Ensiasteiset Olevaistetut Vahvuuden Pääorganisoijat.
29:0.3 (319.3) 2. Liitännäiset Transsendentaaliset Vahvuuden Pääorganisoijat.
29:0.4 (319.4) 3. Universumivoiman Ohjaajat.
29:0.5 (319.5) Vaikka mielestäni on mahdotonta kuvailla universumivoiman eri ohjaaja-, keskus- ja valvojaryhmien keskinäisiä eroavuuksia, toivon, että kykenen selittämään edes jotakin heidän toimintojensa maailmasta. He ovat ainutlaatuinen elävien olentojen ryhmä, jonka tehtävänä on energian älyperäinen säätely koko suuruniversumin piirissä. Korkeimmat ohjaajat mukaan lukien heidän joukkoonsa kuuluvat seuraavat pääjakautumat:
29:0.6 (319.6) 1. Seitsemän Korkeinta Voimanohjaajaa.
29:0.7 (319.7) 2. Korkeimmat Voimakeskukset.
29:0.8 (319.8) 3. Fyysiset Päävalvojat.
29:0.9 (319.9) 4. Morontiavoiman Valvojat.
29:0.10 (319.10) Korkeimmat Voimanohjaajat ja Korkeimmat Voimakeskukset ovat olleet olemassa miltei hamasta ikuisuudesta lähtien, eikä näihin yhteisöihin kuuluvia olentoja ole tietääksemme luotu lisää. Seitsemän Valtiashenkeä personoivat Seitsemän Korkeinta Voimanohjaajaa, minkä jälkeen nämä yhdessä vanhempiensa kanssa tuottivat yli kymmenen miljardia työtoveriaan. Ennen voimanohjaajien päiviä keskusuniversumin ulkopuolisen avaruuden energiapiirit olivat Paratiisissa toimivien Vahvuuden Pääorganisoijien älyperäisessä valvonnassa.
29:0.11 (319.11) Kun teillä on tietoa aineellisista luoduista, teillä on edes vastakohdan pohjalta ajateltu mielikuva hengellisistä olennoista; mutta kuolevaisen mielen on perin vaikea hahmottaa itselleen kuvaa voimanohjaajista. Taivasmatkalaisen korkeammille olemassaolon tasoille tähtäävän edistymissuunnitelman puitteissa teillä ei ole mitään suoranaista tekemistä sen kummemmin korkeimpien ohjaajien kuin voimakeskustenkaan kanssa. Joissakin harvinaisissa tilanteissa olette tekemisissä fyysisten valvojien kanssa, ja mansiomaailmat saavutettuanne työskentelette esteittä morontiavoiman valvojien kanssa. Nämä morontiavoiman valvojat toimivat niin yksinomaisesti paikallisluomusten morontiajärjestelmän piirissä, että on katsottu parhaaksi kertoa heidän toiminnastaan vasta paikallisuniversumia käsittelevässä jaksossa.
29:1.1 (320.1) Seitsemän Korkeinta Voimanohjaajaa ovat suuruniversumin fyysisen energian säätelijöitä. Heidän luomisensa Seitsemän Valtiashengen toimesta on ensimmäinen kirjoihin merkitty tapaus, jossa puoliaineellinen jälkeläistö polveutuu kiistämättömästi hengellisistä esivanhemmista. Kun Seitsemän Valtiashenkeä luovat yksilöinä, he saavat aikaan enkelien luokkaan kuuluvia, korkeasti hengellisiä persoonallisuuksia. Kun he luovat yhdessä, he tuottavat toisinaan näitä puoliaineellisten olentojen korkeita tyyppejä. Mutta nämä kvasifyysisetkin olennot olisivat Urantian kuolevaisten lyhytulotteiselle näkökyvylle näkymättömiä.
29:1.2 (320.2) Korkeimpien Voimanohjaajien lukumäärä on seitsemän, ja he ovat ulkoiselta olemukseltaan ja toiminnaltaan toistensa kaltaisia. Toista ei voi erottaa toisesta kukaan muu kuin se Valtiashenki, jonka kanssa kukin heistä on välittömässä yhteistyössä ja johon nähden hän on toiminnallisesti täysin alisteinen. Jokainen Valtiashenki on näin ollen ikuisessa liitossa yhden heidän kollektiivisesti tuottamansa jälkeläisen kanssa. Sama ohjaaja on aina yhteistyössä saman Hengen kanssa, ja heidän työtoveruutensa tuloksena on fyysisten ja hengellisten energioiden, puolifyysisen olennon ja henkipersoonallisuuden, ainutlaatuinen yhdistymä.
29:1.3 (320.3) Seitsemän Korkeimman Voimanohjaajan asemapaikat ovat Paratiisin reuna-alueella, jossa heidän hitaasti kiertävät läsnäolonsa osoittavat Valtiashenkien vahvuuskeskittymällisten päämajojen sijaintipaikat. Nämä voimanohjaajat toimivat superuniversumien voima-energiaa säädellessään yksittäin, mutta keskusluomuksen hallinnollisissa asioissa he toimivat yhdessä. He toimivat Paratiisista käsin, mutta pysyttäytyvät tehokkaina voimakeskuksina suuruniversumin kaikissa jakautumissa.
29:1.4 (320.4) Nämä voimalliset olennot ovat valtavan voimakeskusten armeijan ja – näiden kautta – seitsemän superuniversumin joka puolelle hajaantuneiden fyysisten valvojien fyysiset esivanhemmat. Tällaiset alisteiset fyysisen kontrollin organismit ovat pohjimmiltaan toistensa kaltaisia, identtisiä, ellei oteta lukuun kunkin superuniversumiyhteisön erilaista virittyneisyyttä. Halutessaan vaihtaa palvelukohteenaan olevaa superuniversumia, heidän tarvitsee vain palata Paratiisiin uudelleen viritettäviksi. Fyysinen luomistulos on hallintonsa puolesta perusolemukseltaan yhdenmukainen.
29:2.1 (320.5) Seitsemän Korkeinta Voimanohjaajaa eivät yksilöinä pysty lisääntymään, mutta kollektiivisesti ja yhdessä Seitsemän Valtiashengen kanssa he voivat tuottaa ja he myös tuottavat – luovat – kaltaisiaan olentoja. Se on suuruniversumin Korkeimpien Voimakeskusten alkuperä – olentojen, jotka toimivat seuraavissa seitsemässä ryhmässä:
29:2.2 (320.6) 1. Korkeimmat Keskusvalvojat.
29:2.3 (320.7) 2. Havonan Keskukset.
29:2.4 (320.8) 3. Superuniversumien Keskukset.
29:2.5 (320.9) 4. Paikallisuniversumien Keskukset.
29:2.6 (320.10) 5. Konstellaatioiden Keskukset.
29:2.7 (320.11) 6. Järjestelmien Keskukset.
29:2.8 (320.12) 7. Luokittelemattomat Keskukset.
29:2.9 (321.1) Yhdessä Korkeimpien Voimanohjaajien kanssa nämä voimakeskukset ovat olentoja, joille on ominaista suuri tahdon vapaus ja tahtoon perustuva toiminta. Heidät on kaikki varustettu Kolmannesta Lähteestä olevalla persoonallisuudella, ja heissä ilmenee kiistaton, korkeaa luokkaa oleva tahtotoiminnan kapasiteetti. Näillä universumin voimajärjestelmää ohjaavilla keskuksilla on erinomaiset älynlahjat; he ovat suuruniversumin voimajärjestelmissä ilmenevä älyllisyys sekä Fyysisen Voiman Päävalvojien ja morontiavoiman valvojien kaukaisuuksiin ulottuvista toiminnoista muodostuvan laajan verkoston edustaman mielen kautta tapahtuvan valvontatekniikan salaisuus.
29:2.10 (321.2) 1. Korkeimmat Keskusvalvojat. Nämä Korkeimpien Voimanohjaajien seitsemän rinnakkaisolentoa ja kumppania ovat suuruniversumin pääenergiapiirien säätelijöitä. Kukin keskusvalvoja pitää päämajaansa yhdessä niistä erikoismaailmoista, jotka kuuluvat Seitsemälle Korkeimmalle Toimeenpanijalle, ja he työskentelevät läheisessä yhteistyössä mainittujen, yleisten universumiasioiden koordinoijien kanssa.
29:2.11 (321.3) Korkeimmat Voimanohjaajat ja Korkeimmat Keskusvalvojat toimivat sekä yksittäin että yhdessä kaikkien niiden kosmisten ilmiöitten suhteen, jotka ovat ”gravitaatioenergian” tasojen alapuolella. Yhdessä toimiessaan nämä neljätoista olentoa ovat universumivoimalle samaa kuin Seitsemän Korkeinta Toimeenpanijaa ovat yleisille universumiasioille ja Seitsemän Valtiashenkeä ovat kosmiselle mielelle.
29:2.12 (321.4) 2. Havonan Keskukset. Ennen ajallisuuden ja avaruuden universumien luomista Havonassa ei tarvittu voimakeskuksia, mutta aina noista kaukaisista ajoista lähtien keskusluomuksessa on toiminut miljoona tällaista olentoa, niin että kullakin keskuksella on valvonnassaan tuhat Havonan maailmaa. Täällä, jumalallisessa universumissa, energian hallinta on täydellistä – tilanne, jollaista ei vallitse muualla. Energiansäätelyn täydellisyys on kaikkien voimakeskusten ja avaruuden fyysisten valvojien perimmäinen tavoite.
29:2.13 (321.5) 3. Superuniversumien Keskukset. Kolmannen yhteisön tuhat voimakeskusta pitävät kunkin seitsemän superuniversumin pääkaupunkisfäärillä hallussaan valtavaa aluetta. Kolme primaarisen energian virtausta, joista jokainen jakaantuu kymmeneen alajakautumaan, tulee näihin voimakeskuksiin; mutta heidän yhteistoimintansa keskuspaikasta lähtee eteenpäin seitsemän erikoistettua ja hyvin ohjattua, vaikkakin epätäydellisesti kontrolloitua voiman virtapiiriä. Tämä on universumivoiman elektroninen organisaatio.
29:2.14 (321.6) Kaikki energia on johdettu Paratiisin sykliin, mutta Universumivoiman Ohjaajat ohjaavat ala-Paratiisin vahvuusenergioita sellaisina kuin he ne kohtaavat keskus- ja superuniversumien avaruustoiminnoissa modifioituneina, ja he muuntavat ja kanavoivat nämä energiat hyödylliseen ja rakentavaan käyttöön. Havona-energian ja superuniversumien energioiden välillä on eroavuutta. Kunkin superuniversumin voimavaraus koostuu kolmesta energian vaiheesta, joihin jokaiseen kuuluu kymmenen alajakautumaa. Tämä kolminainen energiavaraus levittäytyy kaikkialle suuruniversumin avaruuteen. Se on kuin valtava, liikehtivä energiameri, joka sulkee sisäänsä jokaisen seitsemästä superluomuksesta ja huuhtelee niitä joka puolelta.
29:2.15 (321.7) Universumivoiman elektroninen organisaatio toimii seitsemässä vaiheessa, ja siinä ilmenee vaihtelevaa reagointia paikalliseen eli lineaariseen gravitaatioon. Tämän seitsenkertaisen virtapiirin alkupiste on superuniversumien voimakeskuksissa, ja se läpäisee jokaisen superluomuksen. Tällaiset ajallisuuteen ja avaruuteen kuuluvat virtaukset ovat rajattuja ja paikkaan sidottuja energian liikkeitä, joita pannaan alulle ja joita ohjataan tiettyjä erityistarkoituksia varten, paljolti samaan tapaan kuin Golfvirta toimii rajallisena ilmiönä keskellä Atlantin valtamerta.
29:2.16 (321.8) 4. Paikallisuniversumien Keskukset. Jokaisen paikallisuniversumin päämajaan on sijoitettu sata neljännen tason voimakeskusta. Heidän toimintansa tarkoituksena on superuniversumipäämajasta tulevien seitsemän voimapiirin tason laskeminen ja niiden muunlainen modifiointi, ja tällä keinoin he tekevät niistä konstellaatioiden ja paikallisjärjestelmien käyttöön soveltuvia. Avaruuden paikalliset astronomiset katastrofit koskevat näitä voimakeskuksia vain ohimenevästi; heidän tehtävänään on tehokkaan energian täsmällinen toimittaminen tytärkonstellaatioille ja -järjestelmille. He ovat suureksi avuksi Luoja-Pojille universumien organisoinnin ja energian mobilisoinnin loppuvaiheiden aikana. Nämä keskukset kykenevät tarjoamaan käyttöön voimistettuja energiaväyliä, jotka ovat hyödyllisiä tärkeitten asutettujen kohteiden välisessä interplanetaarisessa yhteydenpidossa. Tällainen energian väylä tai linja, toisinaan myös energiapoluksi kutsuttu, on suora energian piiri toiselta voimakeskukselta toiselle tai toiselta fyysiseltä valvojalta toiselle. Se on erillisenä erottuva voiman virta vastakohtanaan erilaistumattoman energian vapaa liikehtiminen avaruudessa.
29:2.17 (322.1) 5. Konstellaatioiden Keskukset. Kymmenen tällaista elävää voimakeskusta on sijoitettu kuhunkin konstellaatioon, ja he toimivat projisoimalla energiaa sadalle alaisuudessaan olevalle paikallisjärjestelmälle. Näistä olennoista lähtevät ne voimalinjat, joita käytetään yhteydenpitoon ja kuljetukseen sekä sellaisten elävien luotujen energisoimiseen, jotka elossa pysyäkseen ovat riippuvaisia tietyistä fyysisen energian muodoista. Mutta elämä toiminnallisena organisaationa ei muulla tavoin koske sen kummemmin voimakeskuksia kuin heidän alaisiaan, fyysisiä valvojia.
29:2.18 (322.2) 6. Järjestelmien Keskukset. Kuhunkin paikallisjärjestelmään osoitetaan pysyväisesti yksi Korkein Voimakeskus. Nämä järjestelmäkeskukset lähettävät voimapiirit ajallisuuden ja avaruuden asuttuihin maailmoihin. He koordinoivat alaistensa, fyysisten voimanvalvojien, toimia ja toimivat muutoinkin sen varmistamiseksi, että voima jakautuu paikallisjärjestelmän puitteissa tyydyttävästi. Virtapiirien vaihto planeettain välillä riippuu tiettyjen aineellisten energioiden täydellisestä koordinoitumisesta ja fyysisen voiman tehokkaasta säätelystä.
29:2.19 (322.3) 7. Luokittelemattomat Keskukset. Nämä ovat niitä keskuksia, jotka toimivat erityisissä paikallisoloissa mutta eivät asutuilla planeetoilla. Yksittäiset maailmat ovat Fyysisten Päävalvojien vastuulla, ja he saavat piireinä tulevat voimalinjansa, jotka heidän oma voimakeskuksensa on lähettänyt. Vain kaikkein epätavallisimpien energiaa koskevien järjestelyjen alaan kuuluvilla sfääreillä on seitsemänteen asteeseen kuuluvat voimakeskuksensa, jotka toimivat universumin tasapainopyörinä eli energiansäätiminä. Nämä voimakeskukset ovat toiminnan jokaisessa vaiheessa täysin korkeammissa valvontayksiköissä toimivien veroisia, mutta tällaista elävää voiman organisaatiota ei satu edes yhdelle taivaankappaleelle miljoonasta.
29:3.1 (322.4) Kaikkialle superuniversumeihin jakautuneiden Korkeimpien Voimakeskusten lukumäärä heidän työtoverinsa ja alaisensa mukaan laskien on yli kymmenen miljardia. Ja täydellinen synkronia ja täysimittainen yhteys vallitsee heidän kaikkien ja heidän paratiisillisten esivanhempiensa, Seitsemän Korkeimman Voimanohjaajan, välillä. Suuruniversumin voimanvalvonta on näin ollen uskottu Seitsemän Valtiashengen, Seitsemän Korkeimman Voimanohjaajan luojien, hoitoon ja ohjaukseen.
29:3.2 (322.5) Korkeimmat Voimanohjaajat ja heidän kaikki työtoverinsa, avustajansa ja alaisensa on ikiajoiksi vapautettu sellaisesta, että mikään avaruuden oikeusistuin heitä pidättäisi tai heidän asioihinsa puuttuisi. Heihin ei myöskään ulotu sen kummemmin Päivien Muinaisten superuniversumihallituksen kuin Luoja-Poikien paikallisuniversumihallinnonkaan hallinnollinen ohjailu.
29:3.3 (323.1) Äärettömän Hengen lapset saattavat nämä voimakeskukset ja voimanohjaajat olevaisiksi. He eivät kuulu Jumalan Poikien hallintoon, vaikka he liittyvätkin Luoja-Poikiin universumien aineellisen organisoinnin viimeisten vaiheiden aikana. Mutta voimakeskukset ovat jollakin tavoin läheisesti yhteydessä Korkeimman Olennon harjoittamaan kosmiseen ylivalvontaan.
29:3.4 (323.2) Voimakeskuksia ja fyysisiä valvojia ei tarvitse kouluttaa; heidät luodaan täydellisiksi, ja he ovat toiminnassaan myötäsyntyisesti täydellisiä. He eivät milloinkaan siirry tehtävästä toiseen, vaan he palvelevat aina tehtävässä, johon heidät alun perin asetettiin. Heidän arvoasemassaan ei tapahdu kehitystä, ja tämä pätee kummankin yhteisön kaikkiin seitsemään jakautumaan.
29:3.5 (323.3) Kun voimakeskuksilta ja fyysisiltä valvojilta puuttuu kokonaan ylösnousemuksellinen menneisyys, jota he voisivat muistella, niin he eivät koskaan leiki, vaan he ovat kaikissa toimissaan perin juurin asiallisia. Heidän päivystysvuoronsa ei pääty koskaan; universaalisessa suunnitelmassa ei ole varauduttu fyysisten energiareittien häiriötiloihin. Nämä olennot eivät voi koskaan edes sekunnin murto-osaksi jättää ajallisuuden ja avaruuden energiapiirien välitöntä valvontaa.
29:3.6 (323.4) Voimanohjaajat, voimakeskukset ja voimanvalvojat eivät koko luomistuloksen puitteissa ole missään tekemisissä minkään muun kuin voiman, aineellisen tai puolifyysisen energian, kanssa. He eivät pane sitä alulle, mutta he kyllä modifioivat, käsittelevät ja suuntaavat sitä. Kerrassaan mitään muuta tekemistä heillä ei myöskään ole fyysisen gravitaation kanssa kuin se, että he vastustavat sen puoleensa vetävää voimaa. Heidän suhteensa vetovoimaan on täysin negatiivinen.
29:3.7 (323.5) Voimakeskukset käyttävät toiminnassaan hyväkseen aineelliseen luokkaan kuuluvia, laajoja mekanismeja ja koordinoitumia, yhdessä monenlaisten erillistyneiden energiakeskittymien elävien mekanismien kanssa. Kukin yksittäinen voimakeskus koostuu täsmälleen miljoonasta toiminnallisen valvonnan yksiköstä, eivätkä nämä energiaa modifioivat yksiköt ole paikallaan pysyviä niin kuin ihmisen fyysisen ruumiin elimet, vaan nämä voimansäätelyn ”elimet” ovat paikasta toiseen liikkuvia ja yhdistelymahdollisuuksiltaan tosiaankin kaleidoskooppimaisia.
29:3.8 (323.6) Tapa, jolla nämä elävät olennot toteuttavat universumienergian pääpiirien manipuloinnin ja säätelyn, on sangen kaukana selityskykyni rajoista. Jos ryhtyisin kertomaan teille lisää näiden jättiläismäisten ja miltei täydellisen tehokkaiden voimakeskusten suuruudesta ja toiminnasta, se sekoittaisi ja hämmentäisi teitä vain entistäkin pahemmin. He ovat sekä eläviä että ”persoonallisia”, mutta he ovat teidän käsityskykynne tuolla puolen.
29:3.9 (323.7) Havonan ulkopuolisissa oloissa Korkeimmat Voimakeskukset toimivat vain varta vasten rakennetuilla (arkkitehtonisilla) sfääreillä tai muutoin rakenteensa puolesta soveliailla taivaankappaleilla. Arkkitehtoniset maailmat ovat sillä tavoin rakennettuja, että elävät voimakeskukset voivat toimia valikoivina kytkiminä avaruuden energioiden suuntaamiseksi, modifioimiseksi ja keskittämiseksi niiden tulviessa näille sfääreille. He eivät voisi toimia tällä tavoin tavallisessa evolutionaarisessa auringossa tai planeetalla. Tiettyjen ryhmien tehtävänä on myös näiden erityisten päämajamaailmojen lämmityksestä ja muista aineellisista tarpeista huolehtiminen. Ja vaikka sellainen meneekin Urantialla vallitsevan tietämyksen yli, saanen mainita, että nämä elävät voimapersoonallisuuksien yhteisöt ovat monella tavalla mukana lämmöttä loistavan valon jakelussa. He eivät tätä ilmiötä saa aikaan, mutta heidän tehtävänään on sen levittäminen ja suuntaaminen.
29:3.10 (323.8) Voimakeskusten ja heidän alaisinaan toimivien valvojien tehtäväksi on annettu organisoidun avaruuden kaikkien fyysisten energioiden työstäminen. He käsittelevät kolmea perusvirtausta, joissa kussakin on kymmentä eri energiaa. Se on organisoidun avaruuden energiavaraus; ja organisoitu avaruus on heidän toimipiirinsä. Universumin Voimanohjaajilla ei ole kerrassaan mitään tekemistä niiden valtaisten vahvuustoimintojen kanssa, jotka ovat tällä haavaa käynnissä seitsemän superuniversumin nykyisten rajojen ulkopuolella.
29:3.11 (324.1) Voimakeskukset ja voimanvalvojat hallitsevat täysin vain seitsemää niistä kymmenestä energiamuodosta, jotka sisältyvät kuhunkin perusuniversumivirtaan. Niiden energiamuotojen, jotka ovat joko osittain tai kokonaan heidän kontrollinsa ulkopuolella, on katsottava edustavan Kvalifioimattoman Absoluutin hallitseman energian ilmenemismuodon ennalta-arvaamattomia maailmoja. Mikäli heillä on vaikutusta tämän Absoluutin alkuvahvuuksiin, emme ole sellaisista toiminnoista tietoisia, vaikka jotakin aavistuksenomaista todistusaineistoa onkin olemassa, joka näyttäisi puhuvan sellaisen näkemyksen puolesta, että jotkut fyysiset valvojat reagoivat tiettyihin Universaalisen Absoluutin antamiin herätteisiin joskus automaattisesti.
29:3.12 (324.2) Näitä eläviä voimamekanismeja ei tietoisesti suhteuteta Kvalifioimattoman Absoluutin harjoittamaan kokonaisuniversumin energian ylivalvontaan, mutta otaksumme, että koko heidän miltei täydellinen voimanohjailujärjestelmänsä on jollakin tuntemattomalla tavalla alisteinen tälle supergravitaatioläsnäololle. Kaikissa paikallisissa energiaa koskevissa tilanteissa keskukset ja valvojat käyttävät lähes korkeinta valtaa, mutta he ovat aina tietoisia Kvalifioimattoman Absoluutin superenergialäsnäolosta ja tunnistamattomissa olevasta vaikutuksesta.
29:4.1 (324.3) Nämä olennot ovat Korkeimpien Voimakeskusten paikasta toiseen liikkuvia alaisia. Fyysiset valvojat omaavat kyvyn senluontoiseen yksilöllisyyden muodonmuutokseen, että he voivat siirtää itsensä hyvin monella eri tavalla paikasta toiseen ja kykenevät kulkemaan paikallista avaruutta nopeuksilla, jotka lähenevät Yksinäisten Sanansaattajien nopeutta. Mutta avaruuden kaikkien muiden matkaajien tavoin hekin tarvitsevat aineelliselta sfääriltä lähtiessään sekä tovereidensa että tiettyjen muuntyyppisten olentojen apua vetovoiman vaikutuksen ja inertiavastuksen murtamiseen.
29:4.2 (324.4) Fyysiset päävalvojat palvelevat suuruniversumin joka puolella. Seitsemän Voimanohjaajan suoraan Paratiisista käsin harjoittama hallinto kohdistuu heihin superuniversumien päämajoihin saakka; näiden jälkeen heidän ohjaamisestaan ja sijoittelustaan huolehtii Tasapainon Neuvosto. Se on valtaa käyttävistä pääkomissionääreistä koostuva elin, jonka Seitsemän Valtiashenkeä lähettävät Liitännäisten Vahvuuden Pääorganisoijien henkilökunnan keskuudesta. Näillä pääkomissionääreillä on valta tulkita mestarifrandalankien lukemia. Viimeksi mainitut ovat eläviä instrumentteja, jotka ilmoittavat kokonaisen superuniversumin sisältämän voiman paineen ja energiavarauksen.
29:4.3 (324.5) Kun Paratiisin Jumaluuksien läsnäolo sulkee sisäänsä koko suuruniversumin ja kiertää ikuisuuden kehää, jokaisen Valtiashengen vaikutus rajoittuu sen sijaan yhteen ainoaan superuniversumiin. Jokaisella seitsemästä superluomuksesta on oma selkeästi erillistetty energiansa, ja niiden voimapiirit on erotettu toisistaan. Sen vuoksi valvontamenetelmienkin pitää olla superuniversumikohtaisia, ja sellaisia ne todellisuudessa ovatkin.
29:4.4 (324.6) Fyysiset Päävalvojat ovat suoraan Korkeimmista Voimakeskuksista polveutuvia, ja heidän joukkoonsa kuuluvat:
29:4.5 (324.7) 1. Voiman Apulaisohjaajat.
29:4.6 (324.8) 2. Mekaaniset Valvojat.
29:4.7 (324.9) 3. Energianmuuntajat.
29:4.8 (325.1) 4. Energianvälittäjät.
29:4.9 (325.2) 5. Ensiasteiset Yhdistäjät.
29:4.10 (325.3) 6. Toisasteiset Erottajat.
29:4.11 (325.4) 7. Frandalankit ja kronoldekit.
29:4.12 (325.5) Kaikki yllä mainittuihin yhteisöihin kuuluvat eivät ole persoonia siinä mielessä, että heillä olisi yksilökohtainen valta tehdä valintoja. Eritoten neljä viimeksi mainittua olentoluokkaa näyttävät olevan täysin automaattisia ja mekaanisia vastatessaan ylemmiltään tuleviin herätteisiin ja reagoidessaan vallitseviin energiaalisiin olosuhteisiin. Mutta vaikka tällainen reagointi vaikuttaa täysin mekaaniselta, se ei sitä kuitenkaan ole. He saattavat näyttää automaateilta, mutta heissä ilmenee kuitenkin kaikissa sellaista älyllistä toimintaa, joka erottaa heidät automaateista.
29:4.13 (325.6) Persoonallisuus ei välttämättä ole mieleen liittyvä ilmiö. Mieli voi ajatella, silloinkin kun siltä puuttuu kokonaan valta valintojen tekemiseen, kuten on laita lukuisten alemmantyyppisten eläinten kohdalla, ja sama pätee joihinkin näistä alisteisista fyysisistä valvojista. Monet näistä fyysisen voiman automaattisemmista säätelijöistä eivät tämän sanan missään merkityksessä ole persoonia. Niiden varustuksiin ei kuulu tahto eikä päätöksenteon itsenäisyys, vaan ne ovat täysin alistuvaisia sille mekaaniselle täydellisyydelle, joka on tarkoituksellisesti suunniteltua ajatellen niitä tehtäviä, jotka tulevat niiden osalle. Ne ovat kaikesta huolimatta kaikki suunnattoman älykkäitä olentoja.
29:4.14 (325.7) Fyysiset valvojat puuhaavat pääasiassa sellaisten perusenergioiden säätöjen parissa, joita Urantialla ei ole löydetty. Nämä tuntemattomat energiat ovat hyvin tärkeitä planeettainväliselle kuljetusjärjestelmälle ja tietyille viestitysmenetelmille. Kun rakennamme energiaratoja välittääksemme niillä ääntä vastaavia signaaleja tai siirtääksemme näköhavaintoon perustuvaa aineistoa, niin elävät fyysiset valvojat ja heidän työtoverinsa käyttävät näitä vielä löytymättömiä energiamuotoja. Näitä samaisia energioita käyttävät tarpeen tullen myös keskiväliolennot omassa rutiininmukaisessa työssään.
29:4.15 (325.8) 1. Voiman Apulaisohjaajat. Näille ihmeteltävän tehokkaille olennoille on uskottu kaikkiin Fyysisten Päävalvojien eri olentoluokkiin kuuluvien tehtäväänosoittaminen ja tehtäväänlähettäminen maailmojen jatkuvasti muuttuvan energiatilanteen alati vaihtuvien tarpeiden mukaisesti. Fyysisten valvojien suurilukuista reserviä pidetään piensektoreiden päämajamaailmoissa. Voiman apulaisohjaajat lähettävät heitä näistä keskittymistä aika ajoin universumien, konstellaatioiden ja paikallisjärjestelmien päämajoihin sekä yksittäisille planeetoille. Fyysiset valvojat ovat tällaisen tehtävän saadessaan tilapäisesti sovittelukomissioihin kuuluvien jumalallisten toimeenpanijoiden määräysvallassa, mutta muutoin he ovat vastuussa yksinomaan ohjaaja-työtovereilleen ja Korkeimmille Voimakeskuksille.
29:4.16 (325.9) Kuhunkin Orvontonin piensektoriin osoitetaan kolme miljoonaa apulaisvoimanohjaajaa. Se merkitsee, että yhtä superuniversumia kohden näitä hämmästyttävän monitaitoisia olentoja tulee kolme miljardia. Heidän omat reservinsä ovat sijoitettuina niihin samoihin piensektorin maailmoihin, joissa he myös opettavat kaikkia älyperäisen energianvalvonnan ja -muuntamisen menetelmiä käsittelevien tieteiden opiskelijoita.
29:4.17 (325.10) Nämä ohjaajat vuorottelevat palvelemalla yhtä pitkät ajanjaksot toisaalta piensektoreiden toimeenpanotehtävissä ja toisaalta avaruuden maailmojen tarkastustoiminnan piirissä. Kussakin paikallisjärjestelmässä on läsnä aina vähintään yksi toimiva tarkastaja, ja siellä hänen päämajansa sijaitsee pääkaupunkisfäärillä. He pitävät koko valtaisan energiakasautuman harmonisessa synkroniassa.
29:4.18 (325.11) 2. Mekaaniset Valvojat. Nämä ovat apulaisvoimanohjaajien äärimmäisen monipuolisia ja liikkuvia avustajia. Heitä on osoitettu biljoonittain piensektoriinne Ensaan. Näitä olentoja kutsutaan mekaanisiksi valvojiksi siksi, että he ovat niin täysin ylempiensä hallinnassa, niin tyystin kuuliaisia sille, mikä on voiman apulaisohjaajien tahto. Siitä huolimatta he itse ovat varsin älykkäitä, ja he suorittavat työnsä taitavasti, vaikka se onkin konemaista ja tiukasti tosiasioihin pitäytyvää.
29:4.19 (326.1) Kaikista asuttuihin maailmoihin osoitetuista Fyysisistä Päävalvojista mekaaniset valvojat ovat verrattomasti kaikkein voimallisimpia. Koska he omaavat elävän, painovoimaa vastustavan kyvyn, joka ylittää kaikkien muiden olentojen vastaavan kyvyn, kullakin valvojalla on sellainen gravitaatiovastus, jonka vertaisia ovat vain suunnattomat, valtavalla nopeudella pyörivät sfäärit. Kymmenen tällaisen valvojan asemapaikka on nyt Urantialla, ja eräs heidän tärkeimmistä planetaarisista toimistaan on serafikuljetusten lähdön helpottaminen. Näin toimiessaan kaikki kymmenen mekaanista valvojaa työskentelevät yhdessä, samalla kun tuhannen energianvälittäjän muodostama patteristo antaa serafikuljetuksen lähtöön tarvittavan alkuvauhdin.
29:4.20 (326.2) Mekaaniset valvojat kykenevät suuntaamaan energian virtausta ja helpottamaan sen keskittymistä erityisvirtoihin tai piireihin. Näillä voimallisilla olennoilla on paljonkin tekemistä fyysisten energioiden erottelun, suuntaamisen ja voimistamisen sekä planeettainvälisten virtapiirien paineentasauksen kanssa. He manipuloivat asiantuntevasti kahtakymmentäyhtä niistä kolmestakymmenestä avaruuden fyysisestä energiasta, jotka muodostavat superuniversumin voimavarauksen. He pystyvät saamaan aikaan paljon myös fyysisen energian yhdeksästä jäljellä olevasta – hienosyisemmästä – muodosta kuuden energiamuodon käsittelyn ja valvonnan alalla. Apulaisvoimanohjaajat kykenevät näitä valvojia sopivaan tekniseen suhteeseen toisiinsa ja tiettyihin voimakeskuksiin nähden saattamalla aikaansaamaan uskomattomia muutoksia voiman säätelyssä ja energian valvonnassa.
29:4.21 (326.3) Fyysiset Päävalvojat toimivat usein patteristoina, jollaisiin heitä kuuluu satoja, tuhansia ja jopa miljoonia, ja asemaansa vaihtelemalla ja muodostelmaansa muuntelemalla he kykenevät suorittamaan energian valvontaa sekä kollektiivina että yksilöinä. Tarpeen vaatiessa he voivat lisätä ja kiihdyttää energian volyymiä ja liikettä tai pidätellä, tiivistää ja hidastaa energiavirtauksia. He vaikuttavat energian ja voiman muodonmuutoksiin vähän samalla tavalla kuin niin sanotut katalysaattorit vahvistavat kemiallisia reaktioita. Heidän toimintansa perustuu myötäsyntyiseen kykyyn, ja he toimivat yhteistyössä Korkeimpien Voimakeskusten kanssa.
29:4.22 (326.4) 3. Energianmuuntajat. Superuniversumissa on näitä olentoja uskomaton määrä. Yksistään Sataniassa heitä on miltei miljoona, ja tavallinen asutetun maailman kiintiö on sata.
29:4.23 (326.5) Energianmuuntajat ovat Seitsemän Korkeimman Voimanohjaajan ja Seitsemän Keskusvalvojan yhdessä luomia. He kuuluvat fyysisten valvojien joukossa muita persoonallisempiin luokkiin, ja aina kun apulaisvoimanohjaaja ei ole läsnä asutetussa maailmassa, muuntajat toimivat siellä päällikön asemassa. He ovat kaikkien lähtevien serafikuljetusten planeettakohtaisia valvojia. Mitkään taivaallista elämänmuotoa edustavat olentoluokat eivät voi käyttää fyysisten valvojien vähemmän persoonallisia yhteisöjä muutoin kuin yhdessä enemmän persoonallisuutta omaavien apulaisohjaajien ja energianmuuntajien olentoluokkien kanssa.
29:4.24 (326.6) Kyseiset muuntajat ovat voimakkaita ja tehokkaita eläviä kytkimiä, jotka kykenevät asettumaan jotakin tiettyä voiman sijoittumaa tai suuntautumista vastaan tai sen puolesta. He osoittavat myös suurta taitoa pyrkiessään eristämään planeetat niitä vahvoja energiavirtauksia vastaan, jotka kulkevat jättiläismäisten planeetta- ja tähtinaapurusten välillä. Energiaa muuntavien ominaisuuksiensa perusteella he soveltuvat mitä parhaiten suorittamaan tärkeää tehtävää universaalisen energiabalanssin eli voimatasapainon ylläpitämiseksi. Toisena hetkenä he näyttävät kuluttavan tai varastoivan energiaa, toisena hetkenä he taas näyttävät luovuttavan ja vapauttavan energiaa. Muuntajat pystyvät lisäämään tai vähentämään kukin oman maailmansa eläviä ja elottomia energioita sitovan ”varastoivan akun” potentiaalia. Mutta he käsittelevät vain fyysisiä ja puoliaineellisia energioita; heidän elollisuuden maailmaan kohdistuvat toimensa ovat välillisiä, eivätkä he muuta elävien olentojen hahmoja.
29:4.25 (327.1) Joissakin suhteissa energianmuuntajat ovat kaikkien puoliaineellisten elävien luotujen joukossa kaikkein merkittävimmät ja salaperäisimmät. Jollakin tuntemattomalla tavalla he ovat fyysisesti erilaistuneita, ja keskinäisiä yhteyssuhteitaan vaihtelemalla he pystyvät vaikuttamaan syvällisesti siihen energiaan, joka kulkee heidän yhteenliittyneiden läsnäolojensa läpi. Fyysisten maailmojen status näyttää muuntuvan heidän taitavassa käsittelyssään. He voivat muuttaa ja he myös muuttavat avaruuden energioiden fyysistä muotoa. Valvojatovereidensa avulla he kykenevät tosiasiallisesti muuttamaan superuniversumin voimavarauksen sisältämistä kolmestakymmenestä fyysisestä energiasta kahdenkymmenenseitsemän energian muotoa ja potentiaalia. Se, että kolme näistä energioista on heidän valvontansa ulkopuolella, todistaa, etteivät he ole Kvalifioimattoman Absoluutin välikäsiä.
29:4.26 (327.2) Fyysisten Päävalvojien jäljellä olevat neljä ryhmää ovat tuskin persoonia tämän sanan missään käypäisessä merkityksessä. Nämä välittäjät, yhdistäjät, erottajat ja frandalankit ovat reaktioiltaan kokonaan automaattisia. Siitä huolimatta ne ovat joka suhteessa älyllisiä. Tietomme näistä ihmeellisistä entiteeteistä ovat sangen rajoittuneita, sillä emme pysty kommunikoimaan niiden kanssa. Ne näyttävät ymmärtävän alueen kieltä, mutta ne eivät pysty kommunikoimaan kanssamme. Näyttää siltä, että ne ovat täysin kykeneviä vastaanottamaan meidän sanomaamme, mutta ne itse eivät kerta kaikkiaan kykene meille vastaamaan.
29:4.27 (327.3) 4. Energianvälittäjät. Nämä olennot toimivat pääasiassa, mutteivät yksinomaan, planeettakohtaisesti. Ne ovat yksittäisissä maailmoissa esiintyvän energian ihmeellisiä välittäjiä.
29:4.28 (327.4) Kun energia on määrä kääntää uuteen virtapiiriin, silloin välittäjät asettuvat jonoon halutulle energiapolulle, ja ainutlaatuisten energiaa puoleensa vetävien ominaisuuksiensa ansiosta ne pystyvät tosiaankin taivuttamaan paisuvan energiavirran haluttuun suuntaan. Tämän ne tekevät aivan yhtä konkreettisesti kuin tietyt metallijohtimet suuntaavat sähköenergian tiettyjen muotojen virtaa. Ne ovat eläviä superjohtimia, joita myöten voidaan johtaa yli puolta kaikista kolmestakymmenestä fyysisen energian muodosta.
29:4.29 (327.5) Välittäjät muodostavat taitavia yhdistelmiä, jotka ovat tehokkaita saattamaan ennalleen ne erityisenergian heikkenevät virrat, jotka kulkevat planeetalta planeetalle ja yksittäisellä planeetalla asemalta asemalle. Ne pystyvät havaitsemaan virtoja, jotka ovat aivan liian heikkoja minkään muuntyyppisen elävän olennon havaittaviksi, ja ne voivat voimistaa näitä energioita niin, että niiden mukana kulkeva sanoma käy täysin ymmärrettäväksi. Niiden palvelukset ovat kaukoviestintälähetysten vastaanottajien kannalta korvaamattomia.
29:4.30 (327.6) Energian välittäjät voivat toimia kaikkien kommunikointiin kelpaavien havainnointimuotojen suhteen; ne voivat tehdä etäisen tapahtuman ”näkyväksi”, samoin kuin ne voivat tehdä kaukaisen äänen ”kuuluvaksi”. Ne järjestävät käyttöön paikallisjärjestelmien ja yksittäisten planeettojen hätäviestityslinjat. Näitä palveluja joutuvat käyttämään käytännöllisesti katsoen kaikki luodut yhteydenpidossaan säännöllisten yhteyspiirien ulkopuolelle.
29:4.31 (327.7) Puheena olevat olennot ovat yhdessä energianmuuntajien kanssa kuolevaisten olemassaolon ylläpitämisen kannalta korvaamattomia niissä maailmoissa, joissa on niukka ilmakehä, ja ne ovat erottamaton osa elämän ylläpitämismenetelmiä hengittämättömien olentojen planeetoilla.
29:4.32 (328.1) 5. Ensiasteiset Yhdistäjät. Nämä mielenkiintoiset ja korvaamattomat entiteetit ovat mestarillisia energian säilyttäjiä ja varjelijoita. Vähän samaan tapaan kuin kasvi varastoi auringonvaloa, nämä elävät organismit varastoivat energiaa, silloin kun sitä esiintyy viljalti. Ne työskentelevät jättiläismäisen mittakaavan puitteissa muuntaen avaruuden energioita sellaiseen fyysiseen tilaan, joka on tuntematon Urantialla. Ne kykenevät myös viemään tämän muuntumisen niin pitkälle, että ne tuottavat joitakin aineellisen olemassaolon piiriin kuuluvia alkukantaisia yksiköitä. Nämä olennot toimivat yksinkertaisesti vain läsnä olemalla. Tämä toiminta ei millään muotoa kuluta loppuun tai tyhjennä näitä olentoja; ne toimivat elävien katalysaattoreiden tapaan.
29:4.33 (328.2) Energiavajeen aikana niille annetaan valta vapauttaa edellä mainittuja akkumuloituneita energioita. Mutta tietonne energiasta ja aineesta ei ole riittävän pitkälle edistynyttä, jotta olisi mahdollista selittää niiden työn tässä vaiheessa käytettyä menetelmää. Ne työskentelevät aina universaalista lakia noudattaen, ja ne käsittelevät ja manipuloivat atomeja, elektroneja ja ultimatoneja paljolti samaan tapaan kuin te käsittelette ladottavia kirjasimia pannaksenne samat aakkossymbolit kertomaan keskenään varsin erilaisia tarinoita.
29:4.34 (328.3) Yhdistäjät ovat ensimmäinen elollinen ryhmä, joka ilmestyy organisoituvalle aineelliselle sfäärille, ja ne voivat toimia sellaisissa fysikaalisissa lämpötiloissa, jotka te katsoisitte elävien olentojen olemassaolon kannalta täysin mahdottomiksi. Ne edustavat sellaista elollisuuden muotoa, joka yksinkertaisesti menee ihmisen mielikuvituksen yli. Työtovereidensa, erottajien, kanssa ne ovat kaikista älyllisistä olennoista orjamaisimpia.
29:4.35 (328.4) 6. Toisasteiset Erottajat. Ensi asteen yhdistäjiin verrattuina nämä olennot suunnattomine antigravitatorisine kykyineen ovat toiminnassaan vastakkaisia. Koskaan ei ole vaaraa, että fyysisen energian erikoiset ja muunnellut muodot ehtyisivät paikallisista maailmoista tai paikallisjärjestelmistä, sillä näillä elävillä organisaatioilla on ainutlaatuinen kyky kehittää rajattomat määrät energiaa. Ne huolehtivat pääasiallisesti erään senmuotoisen energian kehittämisestä, jota Urantialla tuskin tunnetaan. Ja ne kehittävät sitä eräästä aineen muodosta, jota Urantialla tunnetaan vieläkin vähemmän. Ne ovat totta tosiaan avaruuden alkemisteja ja ajallisuuden ihmeidentekijöitä. Mutta kaikkia näitä ihmeitä tehdessään ne eivät koskaan riko Kosmisen Korkeimmuuden antamia toimivaltuuksia.
29:4.36 (328.5) 7. Frandalankit. Nämä olennot ovat kaikkien kolmen energiaa valvovan luokan, ensiasteisten ja toisasteisten vahvuudenorganisoijien sekä voimanohjaajien, yhdessä luomia. Kaikista Fyysisistä Päävalvojista frandalankit ovat monilukuisimmat; yksistään Sataniassa työskentelevien frandalankien lukumäärä ylittää sen, mitä kykenette numerollisesti käsittämään. Niitä on sijoitettu kaikkiin asuttuihin maailmoihin, ja ne ovat aina kiinnitettyinä fyysisten valvojien korkeampien olentoluokkien palvelukseen. Ne työskentelevät vaihtovuoroisesti keskusuniversumissa ja superuniversumeissa sekä ulkoavaruuden toimipiireissä.
29:4.37 (328.6) Frandalankit luodaan kolmenakymmenenä jakautumana, yksi kutakin universumivahvuuden perusmuotoa varten, ja ne toimivat yksinomaisesti läsnäolon, paineen ja nopeuden elävinä ja automaattisina mittareina. Nämä elävät barometrit huolehtivat pelkästään vahvuus-energian kaikkien muotojen statuksen automaattisesta ja virheettömästä rekisteröimisestä. Ne merkitsevät fyysiselle universumille, mitä laajamittainen heijastelumekanismi merkitsee mielelliselle universumille. Frandalankeja, jotka energian määrällisen ja laadullisen läsnäolon lisäksi rekisteröivät aikaa, kutsutaan kronoldekeiksi.
29:4.38 (328.7) Tiedän frandalankien olevan älyllisiä, mutta minulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin luokitella ne eläviksi koneiksi. Milteipä ainoa tapa, jolla voin auttaa teitä ymmärtämään näitä eläviä koneistoja, on verrata niitä lähes älyllisenkaltaisella täsmällisyydellä ja tarkkuudella toimiviin mekaanisiin laitteisiinne. Jos sitten mielitte käsittää näitä olentoja, turvautukaa mielikuvitukseenne niin pitkälle, että tiedostatte meidän suuruniversumissa tosiaankin omaavan sellaisia älyllisiä ja eläviä mekanismeja (entiteettejä), jotka pystyvät suoriutumaan vieläkin vaikeammista ja vieläkin valtavampia laskutoimituksia edellyttävistä tehtävistä jopa teidän laitteittennekin tarkkuutta suuremmalla tarkkuudella, jopa äärimmäisellä täsmällisyydellä.
29:5.1 (329.1) Vahvuudenorganisoijat asuvat Paratiisissa, mutta he toimivat kokonaisuniversumin joka puolella, eritoten organisoimattoman avaruuden alueilla. Nämä erikoislaatuiset olennot eivät ole luojia eivätkä luotuja, ja palvelun puolesta he jakautuvat kahteen suurjakautumaan:
29:5.2 (329.2) 1. Ensiasteiset Olevaistetut Vahvuuden Pääorganisoijat.
29:5.3 (329.3) 2. Liitännäiset Transsendentaaliset Vahvuuden Pääorganisoijat.
29:5.4 (329.4) Mainitut kaksi alkuvahvuuden käsittelijöiden mahtavaa luokkaa työskentelevät yksinomaan Kokonaisuniversumin Arkkitehtien valvonnassa, eivätkä he nykyisellään toimi kovinkaan laajasti suuruniversumin rajojen sisäpuolella.
29:5.5 (329.5) Ensiasteiset Vahvuuden Pääorganisoijat ovat Kvalifioimattoman Absoluutin alkuvahvuuden eli perusavaruusvoimien manipuloijia; he ovat tähtisumujen luojia. He ovat avaruuden energiapyörteiden eläviä alkuunpanijoita ja näiden jättiläismäisten ilmentymien varhaisvaiheisia järjestelijöitä ja ohjailijoita. Nämä vahvuuden organisoijat muuntavat alkuvahvuutta (esienergiaa, joka ei reagoi Paratiisin suoraan gravitaatioon) primaariseksi eli valtaenergiaksi, energiaksi, joka muuntautuu yksinomaisesta Kvalifioimattoman Absoluutin otteesta Paratiisin Saaren vetovoiman otteeseen. Tämän jälkeen heidän sijaansa astuvat liitännäiset vahvuudenorganisoijat, jotka jatkavat energian muuntamisprosessia primaarisesta muodosta sekundääriseen eli gravitaatioenergian vaiheeseen.
29:5.6 (329.6) Paikallisuniversumin luomissuunnitelmien valmistuttua, minkä merkkinä on Luoja-Pojan saapuminen, Liitännäiset Vahvuuden Pääorganisoijat väistyvät niiden voimanohjaajaluokkien tieltä, jotka toimivat astronomisen toimipiirin mukaisessa superuniversumissa. Mutta tällaisten suunnitelmien puuttuessa vahvuudenorganisoijat jatkavat näiden aineellisten luomusten valvontaa määräämättömän ajan, aivan kuten he nyt operoivat ulkoavaruudessa.
29:5.7 (329.7) Vahvuuden Pääorganisoijat kestävät sellaisia lämpötiloja ja toimivat sellaisissa fyysisissä oloissa, jotka olisivat sietämättömiä jopa monipuolisille Orvontonin voimakeskuksille ja fyysisille valvojille. Nyt paljastetuissa olentotyypeissä ei ole heidän lisäkseen muita kuin Yksinäiset Sanansaattajat ja Inspiroidut Kolminaisuushenget, jotka pystyvät toimimaan mainituissa ulkoavaruuden maailmoissa.
29:5.8 (329.8) [Esittänyt Päivien Muinaisten valtuuttama Universaalinen Sensori.]
Urantia-kirja
Luku 30
30:0.1 (330.1) JOKSEENKIN rajaton on elävien olentojen lukumäärä, jotka kuuluvat Paratiisissa ja suuruniversumissa nykyisin toimiviin persoonallisuuksiin ja muihin kuin persoonallisiin entiteetteihin. Jo yksistään pääluokkien ja -tyyppien lukumäärä saattaa ihmisen mielikuvituksen sekaisin, saati sitten niiden lisäksi tulevat lukemattomat alatyypit ja muunnelmat. On kuitenkin paikallaan esittää edes jotakin kummastakin elollisten olentojen perusluokituksesta, häivähdys Paratiisin käyttämästä luokituksesta ja lyhennelmä Uversan persoonallisuusrekisteristä.
30:0.2 (330.2) Kattavia ja kokonaan aukottomia suuruniversumin persoonallisuuksien luokitteluja ei ole mahdollista laatia siksi, että kaikkia ryhmiä ei paljasteta. Tarvittaisiin vielä monta lukua lisää, jotta se lisäilmoitus tulisi katetuksi, jota kaikkien ryhmien systemaattinen luokittaminen edellyttäisi. Tuskinpa sellainen käsitteistön laajentaminen olisi edes toivottavaa, sillä se riistäisi seuraavien tuhannen vuoden aikana eläviltä, ajattelevilta kuolevaisilta näiden vain osittain paljastettujen käsitteiden tarjoaman yllykkeen luovaan pohdiskeluun. On parasta, ettei ihmiselle paljasteta liikaa, sillä sellainen tukahduttaa mielikuvituksen.
30:1.1 (330.3) Elävät olennot luokitellaan Paratiisissa sen mukaan, mikä on heidän myötäsyntyinen ja saavutettu suhteensa Paratiisin Jumaluuksiin. Keskusuniversumin ja superuniversumien suurtapaamisten läsnäolijat ryhmitellään usein alkuperän perusteella kolmiyhteisalkuisiin tai Kolminaisuuden saavuttaneisiin; kahdesta polveutuviin ja yhdestä polveutuviin. Paratiisissa käytettyä elävien olentojen luokittelua on vaikea tulkita kuolevaisen mielelle, mutta meidät on valtuutettu esittämään seuraavaa:
30:1.2 (330.4) I. KOLMIYHTEISALKUISET OLENNOT. Kaikkien kolmen Paratiisin-Jumaluuden joko yhdessä tai Kolminaisuuden ominaisuudessa luomat olennot sekä Kolminaistetut Yhteisöt, joka nimitys tarkoittaa kolminaistettujen olentojen kaikkia ryhmiä: paljastettuja ja paljastamattomia.
30:1.3 (330.5) A. Korkeimmat Henget.
30:1.4 (330.6) 1. Seitsemän Valtiashenkeä.
30:1.5 (330.7) 2. Seitsemän Korkeinta Toimeenpanijaa.
30:1.6 (330.8) 3. Seitsemän Heijastavien Henkien luokkaa.
30:1.7 (330.9) B. Kolminaisuuden Stationaariset Pojat.
30:1.8 (330.10) 1. Korkeimmuuden Kolminaistetut Salaisuudet.
30:1.9 (330.11) 2. Päivien Ikuiset.
30:1.10 (330.12) 3. Päivien Muinaiset.
30:1.11 (330.13) 4. Päivien Täydelliset.
30:1.12 (331.1) 5. Päivien Äskettäiset.
30:1.13 (331.2) 6. Päivien Yhdistyneet.
30:1.14 (331.3) 7. Päivien Uskolliset.
30:1.15 (331.4) 8. Viisauden Täydellistäjät.
30:1.16 (331.5) 9. Jumalalliset Neuvonantajat.
30:1.17 (331.6) 10. Universaaliset Sensorit.
30:1.18 (331.7) C. Kolminaisuudesta polveutuvat ja kolminaistetut olennot.
30:1.19 (331.8) 1. Kolminaisuuden Opettaja-Pojat.
30:1.20 (331.9) 2. Inspiroidut Kolminaisuushenget.
30:1.21 (331.10) 3. Havonan syntyperäisasukkaat.
30:1.22 (331.11) 4. Paratiisin kansalaiset.
30:1.23 (331.12) 5. Paljastamattomat kolminaisuusalkuiset olennot.
30:1.24 (331.13) 6. Paljastamattomat Jumaluuden kolminaistamat olennot.
30:1.25 (331.14) 7. Perillepääsyn kolminaistetut Pojat.
30:1.26 (331.15) 8. Valikoidut kolminaistetut Pojat.
30:1.27 (331.16) 9. Täydellisyyden kolminaistetut Pojat.
30:1.28 (331.17) 10. Luotujen kolminaistamat Pojat.
30:1.29 (331.18) II. KAHDESTA POLVEUTUVAT OLENNOT. Keistä tahansa kahdesta Paratiisin Jumaluudesta polveutuvat olennot tai keiden tahansa kahden Paratiisin Jumaluuksista suoraan tai välillisesti polveutuvan olennon muulla tavoin luomat olennot.
30:1.30 (331.19) A. Alaslaskeutuvat olentoluokat.
30:1.31 (331.20) 1. Luoja-Pojat.
30:1.32 (331.21) 2. Hallinnolliset Pojat.
30:1.33 (331.22) 3. Kirkkaat Aamutähdet.
30:1.34 (331.23) 4. Isä-Melkisedekit.
30:1.35 (331.24) 5. Melkisedekit.
30:1.36 (331.25) 6. Vorondadekit.
30:1.37 (331.26) 7. Lanonandekit.
30:1.38 (331.27) 8. Loistavat Iltatähdet.
30:1.39 (331.28) 9. Arkkienkelit.
30:1.40 (331.29) 10. Elämänkantajat.
30:1.41 (331.30) 11. Paljastamattomat Universumiavustajat.
30:1.42 (331.31) 12. Paljastamattomat Jumalan Pojat.
30:1.43 (331.32) B. Stationaariset olentoluokat.
30:1.44 (331.33) 1. Abandonterit.
30:1.45 (331.34) 2. Susatia.
30:1.46 (331.35) 3. Univitatia.
30:1.47 (331.36) 4. Spironga.
30:1.48 (331.37) 5. Paljastamattomat kahdesta polveutuvat olennot.
30:1.49 (331.38) C. Ylösnousevat olentoluokat.
30:1.50 (331.39) 1. Suuntaajaan fuusioituneet kuolevaiset.
30:1.51 (331.40) 2. Poikaan fuusioituneet kuolevaiset.
30:1.52 (331.41) 3. Henkeen fuusioituneet kuolevaiset.
30:1.53 (331.42) 4. Taivaaseen otetut keskiväliolennot.
30:1.54 (331.43) 5. Paljastamattomat ylösnousemusolennot.
30:1.55 (332.1) III. YHDESTÄ POLVEUTUVAT OLENNOT. Kenestä tahansa Paratiisin Jumaluudesta polveutuvat olennot tai Paratiisin Jumaluuksista suoraan tai välillisesti polveutuvan olennon muulla tavoin luomat olennot.
30:1.56 (332.2) A. Korkeimmat Henget.
30:1.57 (332.3) 1. Gravitaatiosanansaattajat.
30:1.58 (332.4) 2. Havonakehien Seitsemän Henkeä.
30:1.59 (332.5) 3. Havonakehien Kaksitoistakertaiset Apulaiset.
30:1.60 (332.6) 4. Heijastusavustajat.
30:1.61 (332.7) 5. Universumien Äiti-Henget.
30:1.62 (332.8) 6. Seitsenkertaiset Mielenauttajahenget.
30:1.63 (332.9) 7. Paljastamattomat Jumaluudesta polveutuvat olennot.
30:1.64 (332.10) B. Ylösnousemukselliset olentoyhteisöt.
30:1.65 (332.11) 1. Personoidut Suuntaajat.
30:1.66 (332.12) 2. Ylösnousemukselliset Aineelliset Pojat.
30:1.67 (332.13) 3. Evolutionaariset serafit.
30:1.68 (332.14) 4. Evolutionaariset kerubit.
30:1.69 (332.15) 5. Paljastamattomat ylösnousemukselliset olennot.
30:1.70 (332.16) C. Äärettömän Hengen Perhe.
30:1.71 (332.17) 1. Yksinäiset Sanansaattajat.
30:1.72 (332.18) 2. Universumien Piirienvalvojat.
30:1.73 (332.19) 3. Väestönlaskennan Johtajat.
30:1.74 (332.20) 4. Äärettömän Hengen Henkilökohtaiset Avustajat.
30:1.75 (332.21) 5. Apulaistarkastajat.
30:1.76 (332.22) 6. Valtuutetut Vartiomiehet.
30:1.77 (332.23) 7. Kandidaattien Opastajat.
30:1.78 (332.24) 8. Havonan Servitaalit.
30:1.79 (332.25) 9. Universaaliset Sovittelijat.
30:1.80 (332.26) 10. Morontiakumppanit.
30:1.81 (332.27) 11. Supernafit.
30:1.82 (332.28) 12. Sekonafit.
30:1.83 (332.29) 13. Tertiafit.
30:1.84 (332.30) 14. Omniafit.
30:1.85 (332.31) 15. Serafit.
30:1.86 (332.32) 16. Kerubit ja sanobit.
30:1.87 (332.33) 17. Paljastamattomat Hengestä polveutuvat olennot.
30:1.88 (332.34) 18. Seitsemän Korkeinta Voimanohjaajaa.
30:1.89 (332.35) 19. Korkeimmat Voimakeskukset.
30:1.90 (332.36) 20. Fyysiset Päävalvojat.
30:1.91 (332.37) 21. Morontiavoiman Valvojat.
30:1.92 (332.38) IV. OLEVAISTETUT TRANSSENDENTAALISET OLENNOT. Paratiisissa on valtava joukko transsendentaalisia olentoja, joiden alkuperä tavallisesti paljastetaan ajallisuuden ja avaruuden universumeille, vasta kun ne ovat asettuneet valoon ja elämään. Nämä transsendentaalit eivät ole luojia eivätkä luotuja, vaan he ovat jumalallisuuden, perimmäisyyden ja ikuisuuden olevaistettuja lapsia. Nämä ”olevaistuneet” eivät ole finiittisiä eivätkä infiniittisiä – he ovat absoniittisia; ja absoniittisuus ei ole infiniittisyyttä eikä absoluuttisuutta.
30:1.93 (333.1) Nämä, joita ei luoda ja jotka eivät luo, ovat iäti uskollisia Paratiisin-Kolminaisuudelle ja kuuliaisia Perimmäiselle. Heitä on olemassa persoonallisuustoiminnan neljällä perimmäisellä tasolla, ja he toimivat seitsemällä absoniittisuuden tasolla kahtenatoista suurjakautumana, joihin kuhunkin kuuluu tuhat seitsemästä luokasta koostuvaa suurtyöryhmää. Näihin olevaistettuihin olentoihin kuuluvat seuraavat yhteisöt:
30:1.94 (333.2) 1. Kokonaisuniversumin Arkkitehdit.
30:1.95 (333.3) 2. Transsendentaaliset Kirjurit.
30:1.96 (333.4) 3. Muut transsendentaalit.
30:1.97 (333.5) 4. Ensiasteiset Olevaistetut Vahvuuden Pääorganisoijat.
30:1.98 (333.6) 5. Liitännäiset Transsendentaaliset Vahvuuden Pääorganisoijat.
30:1.99 (333.7) Superpersoonan ominaisuudessa Jumala olevaistaa; persoonana Jumala luo; esipersoonana Jumala fragmentoi; ja tällainen hänestä itsestään oleva Suuntaajafragmentti kehittää henki-sielun aineellisen ja kuolevaisen mielen päälle, sen persoonallisuuden vapaatahtoisen päätösvallan mukaisesti, jonka Jumala on vanhemman ominaisuudessa ja Isän asemassa tällaiselle kuolevaiselle luodulle lahjoittanut.
30:1.100 (333.8) V. JUMALUUDEN FRAGMENTOIDUT ENTITEETIT. Tätä Universaalisesta Isästä alkunsa saavaa elollisen olemassaolon luokkaa edustavat parhaiten Ajatuksensuuntaajat, vaikkeivät nämä entiteetit millään muotoa olekaan ainoita Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen esipersoonallisen todellisuussubjektin fragmentoitumia. Muiden kuin Suuntaaja-osasten toiminnat ovat moninaisia ja vähän tunnettuja. Fuusioituminen Suuntaajaan tai johonkin muuhun tällaiseen osaseen tekee luodusta Isään fuusioituneen olennon.
30:1.101 (333.9) Kolmannen Lähteen ja Keskuksen esimielellisen hengen fragmentoitumat, vaikkeivät ne oikeastaan ole Isän fragmentteihin verrattavissa, tulisi kuitenkin panna merkille tässä yhteydessä. Nämä entiteetit eroavat varsin suuresti Suuntaajista: Ne eivät sellaisinaan asu Spiritingtonissa, eivätkä ne sellaisinaan kulje mieligravitaation yhteyspiireissä; eivät ne liioin asu kuolevaisissa luoduissa näiden lihallishahmoisen elämän aikana. Ne eivät ole esipersoonallisia samassa merkityksessä kuin Suuntaajat, mutta tällaisia esimielellisen hengen osasia lahjoitetaan tietyille eloonjääville kuolevaisille, ja fuusioituminen niiden kanssa tekee heistä Henkeen fuusioituneita kuolevaisia erotuksena Suuntaajaan fuusioituneista kuolevaisista.
30:1.102 (333.10) Vielä edellistäkin vaikeampi kuvailtava on yksilöllisyyden saavuttanut Luoja-Pojan henki, johon liittyminen tekee luodusta Poikaan fuusioituneen kuolevaisen. Vielä muitakin Jumaluuden osasia on olemassa.
30:1.103 (333.11) VI. SUPERPERSOONALLISET OLENNOT. On olemassa valtava joukko ei-persoonallisia jumalallista alkuperää olevia olentoja, jotka palvelevat moninaisissa universumien universumin tehtävissä. Jotkut näistä olennoista asuvat Pojan paratiisimaailmoissa; toisia taas, niin kuin Iankaikkisen Pojan superpersoonallisia edustajia, tavataan muualla. Näissä kertomuksissa he jäävät enimmältään maininnatta, ja olisikin melko lailla turhaa yrittää kuvata heitä persoonallisille luoduille.
30:1.104 (333.12) VII. LUOKITTELEMATTOMAT JA ESITTELEMÄTTÄ JÄÄVÄT OLENTOLUOKAT. Kulumassa olevana universumiaikakautena ei olisi mahdollista sijoittaa kaikkia olentoja, persoonallisia tai muita, nykyistä universumiaikakautta koskeviin jaotteluihin; eikä kaikkia kyseisiä luokkiakaan ole paljastettu näissä kertomuksissa; niinpä näistä luetteloista onkin jätetty pois lukuisia olentoluokkia. Ajatelkaapa seuraavia:
30:1.105 (333.13) Universumipäämäärän Kruunaaja.
30:1.106 (333.14) Perimmäisyyden Kvalifioidut Sijaishallitsijat.
30:1.107 (334.1) Korkeimman Kvalifioimattomat Valvojat.
30:1.108 (334.2) Päivien Muinaisten Paljastamattomat Luovat Edustajat.
30:1.109 (334.3) Paratiisin Majeston.
30:1.110 (334.4) Majestonin Nimeämättömät Heijastusyhteyshenkilöt.
30:1.111 (334.5) Paikallisuniversumien Midsoniittiset Olentoluokat.
30:1.112 (334.6) Näiden olentoluokkien yhdessäluetteloimiseen ei tarvitse liittyä mitään erityismerkitystä, paitsi sikäli ettei niistä yksikään esiinny tässä kirjassa paljastetussa Paratiisin käyttämässä luokituksessa. Edellä mainitut ovat harvat luokittelemattomat; teidän on vielä saatava tietää lukuisista paljastamattomista.
30:1.113 (334.7) On olemassa henkiä: henkientiteettejä, henkiläsnäoloja, persoonallisia henkiä, esipersoonallisia henkiä, superpersoonallisia henkiä, henkieksistenssejä, henkipersoonallisuuksia, muttei kuolevaisen kieli eikä kuolevaisen äly ole niiden tasalla. Voimme kuitenkin todeta, ettei ole olemassa ”pelkkää mieltä” olevia persoonallisuuksia; yhdelläkään entiteetillä ei ole persoonallisuutta, ellei sitä ole antanut Jumala, joka on henki. Mikään mielientiteetti ei ole persoonallisuus, ellei se liity joko hengelliseen tai fyysiseen energiaan. Mutta samassa merkityksessä kuin on olemassa henkipersoonallisuuksia, joilla on mieli, on olemassa mielipersoonallisuuksia, joilla on henki. Majeston ja hänen työtoverinsa ovat varsin hyviä havainnollistuksia mielen hallitsemista olennoista, mutta on olemassa parempiakin esimerkkejä tästä teille tuntemattomasta persoonallisuustyypistä. Tällaisia mielipersoonallisuuksia on olemassa jopa kokonaisin paljastamatta jäävin yhteisöin, mutta ne liittyvät aina henkeen. On tiettyjä muita, nyt paljastamattomia luotuja, joita voitaisiin kutsua mielellisen ja fyysisen energian persoonallisuuksiksi. Tähän tyyppiin kuuluva olento ei reagoi henkigravitaatioon, mutta on siitä huolimatta kiistämätön persoonallisuus – hän kuuluu Isän yhteyspiiriin.
30:1.114 (334.8) Käsillä olevat kirjoitukset eivät kerro – eivätkä voi kertoa – edes alustavasti koko tarinaa elävistä luoduista, luojista, olevaistuneista ja vielä muulla tavoin olemassa olevista olennoista, jotka elävät, palvovat ja palvelevat elämää kuhisevissa, ajallisissa universumeissa ja ikuisessa keskusuniversumissa. Te kuolevaiset olette persoonia; niinpä voimme kuvailla teille personoituja olentoja, mutta miten teille koskaan voitaisiin selittää absonitisoitua olentoa?
30:2.1 (334.9) Elävien olentojen jumalallinen perhe esiintyy Uversan rekisterissä seitsemänä suurjakautumana:
30:2.2 (334.10) 1. Paratiisin Jumaluudet.
30:2.3 (334.11) 2. Korkeimmat Henget.
30:2.4 (334.12) 3. Kolminaisuusalkuiset olennot.
30:2.5 (334.13) 4. Jumalan Pojat.
30:2.6 (334.14) 5. Äärettömän Hengen persoonallisuudet.
30:2.7 (334.15) 6. Universumivoiman Ohjaajat.
30:2.8 (334.16) 7. Vakinaisten kansalaisten yhteisöt.
30:2.9 (334.17) Nämä tahdollisten luotujen ryhmät jakautuvat lukuisiin luokkiin ja pienempiin alajakautumiin. Tämä esitys suuruniversumin persoonallisuuksien luokittelusta keskittyy kuitenkin pääasiassa tuomaan esille ne älyllisten olentojen yhteisöt, jotka on paljastettu näissä kertomuksissa ja joista useimmat kohdataan ajallisuuden kuolevaisten kokeman ylösnousemuksen aikana, kun askel askeleelta kavutaan kohti Paratiisia. Seuraavissa luetteloissa ei mainita lainkaan niitä maailmankaikkeuden olentojen monilukuisia luokkia, jotka työskentelevät kuolevaisten ylösnousemusjärjestelmän ulkopuolella.
30:2.10 (335.1) I. PARATIISIN JUMALUUDET.
30:2.11 (335.2) 1. Universaalinen Isä.
30:2.12 (335.3) 2. Iankaikkinen Poika.
30:2.13 (335.4) 3. Ääretön Henki.
30:2.14 (335.5) II. KORKEIMMAT HENGET.
30:2.15 (335.6) 1. Seitsemän Valtiashenkeä.
30:2.16 (335.7) 2. Seitsemän Korkeinta Toimeenpanijaa.
30:2.17 (335.8) 3. Seitsemän Heijastavien Henkien ryhmää.
30:2.18 (335.9) 4. Heijastusavustajat.
30:2.19 (335.10) 5. Kehien Seitsemän Henkeä.
30:2.20 (335.11) 6. Paikallisuniversumien Luovat Henget.
30:2.21 (335.12) 7. Mielenauttajahenget.
30:2.22 (335.13) III. KOLMINAISUUSALKUISET OLENNOT.
30:2.23 (335.14) 1. Korkeimmuuden Kolminaistetut Salaisuudet.
30:2.24 (335.15) 2. Päivien Ikuiset.
30:2.25 (335.16) 3. Päivien Muinaiset.
30:2.26 (335.17) 4. Päivien Täydelliset.
30:2.27 (335.18) 5. Päivien Äskettäiset.
30:2.28 (335.19) 6. Päivien Yhdistyneet.
30:2.29 (335.20) 7. Päivien Uskolliset.
30:2.30 (335.21) 8. Kolminaisuuden Opettaja-Pojat.
30:2.31 (335.22) 9. Viisauden Täydellistäjät.
30:2.32 (335.23) 10. Jumalalliset Neuvonantajat.
30:2.33 (335.24) 11. Universaaliset Sensorit.
30:2.34 (335.25) 12. Inspiroidut Kolminaisuushenget.
30:2.35 (335.26) 13. Havonan alkuperäisasukkaat.
30:2.36 (335.27) 14. Paratiisin kansalaiset.
30:2.37 (335.28) IV. JUMALAN POJAT.
30:2.38 (335.29) A. Alaslaskeutuvat Pojat.
30:2.39 (335.30) 1. Luoja-Pojat – Mikaelit.
30:2.40 (335.31) 2. Hallinnolliset Pojat – Avonaalit.
30:2.41 (335.32) 3. Kolminaisuuden Opettaja-Pojat – Daynaalit.
30:2.42 (335.33) 4. Melkisedek-Pojat.
30:2.43 (335.34) 5. Vorondadek-Pojat.
30:2.44 (335.35) 6. Lanonandek-Pojat.
30:2.45 (335.36) 7. Elämänkantaja-Pojat.
30:2.46 (335.37) B. Ylösnousevat Pojat.
30:2.47 (335.38) 1. Isään fuusioituneet kuolevaiset.
30:2.48 (335.39) 2. Poikaan fuusioituneet kuolevaiset.
30:2.49 (335.40) 3. Henkeen fuusioituneet kuolevaiset.
30:2.50 (335.41) 4. Kehittyvät serafit.
30:2.51 (335.42) 5. Taivaaseen nousevat Aineelliset Pojat.
30:2.52 (335.43) 6. Taivaaseen otetut keskiväliolennot.
30:2.53 (335.44) 7. Personoidut Suuntaajat.
30:2.54 (336.1) C. Kolminaistetut Pojat.
30:2.55 (336.2) 1. Voimalliset Sanansaattajat.
30:2.56 (336.3) 2. Korkea-arvoiset.
30:2.57 (336.4) 3. Nimettömät ja Numerottomat.
30:2.58 (336.5) 4. Kolminaistetut Suojelijat.
30:2.59 (336.6) 5. Kolminaistetut Lähettiläät.
30:2.60 (336.7) 6. Taivaalliset Vartijat.
30:2.61 (336.8) 7. Ylhäisten Poikien Avustajat.
30:2.62 (336.9) 8. Ylösnousemuksellisten kolminaistamat Pojat.
30:2.63 (336.10) 9. Paratiisilaisten ja havonalaisten kolminaistamat Pojat.
30:2.64 (336.11) 10. Tulevien aikojen kolminaistetut Pojat.
30:2.65 (336.12) V. ÄÄRETTÖMÄN HENGEN PERSOONALLISUUDET.
30:2.66 (336.13) A. Äärettömän Hengen Korkeammat Persoonallisuudet.
30:2.67 (336.14) 1. Yksinäiset Sanansaattajat.
30:2.68 (336.15) 2. Universumien Piirienvalvojat.
30:2.69 (336.16) 3. Väestönlaskennan Johtajat.
30:2.70 (336.17) 4. Äärettömän Hengen Henkilökohtaiset Avustajat.
30:2.71 (336.18) 5. Apulaistarkastajat.
30:2.72 (336.19) 6. Valtuutetut Vartiomiehet.
30:2.73 (336.20) 7. Kandidaattien Opastajat.
30:2.74 (336.21) B. Avaruuden Sanansaattajajoukot.
30:2.75 (336.22) 1. Havonan Servitaalit.
30:2.76 (336.23) 2. Universaaliset Sovittelijat.
30:2.77 (336.24) 3. Tekniset Neuvojat.
30:2.78 (336.25) 4. Paratiisin Arkistojen Hoitajat.
30:2.79 (336.26) 5. Taivaalliset Kirjurit.
30:2.80 (336.27) 6. Morontiakumppanit.
30:2.81 (336.28) 7. Paratiisikumppanit.
30:2.82 (336.29) C. Hoivaavat Henget.
30:2.83 (336.30) 1. Supernafit.
30:2.84 (336.31) 2. Sekonafit.
30:2.85 (336.32) 3. Tertiafit.
30:2.86 (336.33) 4. Omniafit.
30:2.87 (336.34) 5. Serafit.
30:2.88 (336.35) 6. Kerubit ja sanobit.
30:2.89 (336.36) 7. Keskiväliolennot.
30:2.90 (336.37) VI. UNIVERSUMIVOIMAN OHJAAJAT.
30:2.91 (336.38) A. Seitsemän Korkeinta Voimanohjaajaa.
30:2.92 (336.39) B. Korkeimmat Voimakeskukset.
30:2.93 (336.40) 1. Korkeimmat Keskusvalvojat.
30:2.94 (336.41) 2. Havonan Keskukset.
30:2.95 (336.42) 3. Superuniversumien Keskukset.
30:2.96 (336.43) 4. Paikallisuniversumien Keskukset.
30:2.97 (336.44) 5. Konstellaatioiden Keskukset.
30:2.98 (336.45) 6. Järjestelmien Keskukset.
30:2.99 (336.46) 7. Luokittelemattomat Keskukset.
30:2.100 (337.1) C. Fyysiset Päävalvojat.
30:2.101 (337.2) 1. Voiman Apulaisohjaajat.
30:2.102 (337.3) 2. Mekaaniset Valvojat.
30:2.103 (337.4) 3. Energianmuuntajat.
30:2.104 (337.5) 4. Energianvälittäjät.
30:2.105 (337.6) 5. Ensiasteiset Yhdistäjät.
30:2.106 (337.7) 6. Toisasteiset Erottajat.
30:2.107 (337.8) 7. Frandalankit ja Kronoldekit.
30:2.108 (337.9) D. Morontiavoiman Valvojat.
30:2.109 (337.10) 1 Virtapiiriensäätelijät.
30:2.110 (337.11) 2. Järjestelmienkoordinoijat.
30:2.111 (337.12) 3. Planeettakohtaiset Vartijat.
30:2.112 (337.13) 4. Yhdistetyt Valvojat.
30:2.113 (337.14) 5. Yhteyksienvakauttajat.
30:2.114 (337.15) 6. Valikoivat Lajittelijat.
30:2.115 (337.16) 7. Apulaiskirjaajat.
30:2.116 (337.17) VII. VAKINAISTEN KANSALAISTEN YHTEISÖT.
30:2.117 (337.18) 1. Planetaariset keskiväliolennot.
30:2.118 (337.19) 2. Järjestelmien Aatami-Pojat.
30:2.119 (337.20) 3. Konstellaatioiden univitatia.
30:2.120 (337.21) 4. Paikallisuniversumien susatia.
30:2.121 (337.22) 5. Henkeen fuusioituneet paikallisuniversumien kuolevaiset.
30:2.122 (337.23) 6. Superuniversumien abandonterit.
30:2.123 (337.24) 7. Poikaan fuusioituneet superuniversumien kuolevaiset.
30:2.124 (337.25) 8. Havonan syntyperäisasukkaat.
30:2.125 (337.26) 9. Hengen paratiisisfäärien syntyperäisasukkaat.
30:2.126 (337.27) 10. Isän paratiisisfäärien syntyperäisasukkaat.
30:2.127 (337.28) 11. Paratiisin luodut kansalaiset.
30:2.128 (337.29) 12. Suuntaajaan fuusioituneet Paratiisin kuolevaissyntyiset kansalaiset.
30:2.129 (337.30) Tällainen on universumipersoonallisuuksien toiminnallinen luokitus esitettynä tavalla, jolla heidät on rekisteröity Uversan päämajamaailmassa.
30:2.130 (337.31) MONIKOOSTEISET PERSOONALLISUUSRYHMÄT. Uversassa on rekistereitä vielä lukuisista muista älyllisolentojen ryhmistä, olennoista, jotka niin ikään liittyvät kiinteästi suuruniversumin organisaatioon ja hallintoon. Tällaisiin yhteisöihin kuuluvat seuraavat kolme persoonallisuusryhmää:
30:2.131 (337.32) A. Paratiisissa oleva Lopullisuuden Saavuttajakunta.
30:2.132 (337.33) 1. Kuolevaisfinaliittien yhteisö.
30:2.133 (337.34) 2. Paratiisin Finaliittien yhteisö.
30:2.134 (337.35) 3. Kolminaistettujen Finaliittien yhteisö.
30:2.135 (337.36) 4. Yhdessä Kolminaistettujen Finaliittien yhteisö.
30:2.136 (337.37) 5. Havonan Finaliittien yhteisö.
30:2.137 (337.38) 6. Transsendentaalisten Finaliittien yhteisö.
30:2.138 (337.39) 7. Paljastamattoman määränpään omaavien Poikien yhteisö.
30:2.139 (337.40) Lopullisuuden saavuttajien kuolevaisyhteisöä käsitellään seuraavassa luvussa, joka on tämän sarjan viimeinen.
30:2.140 (338.1) B. Universumiavustajat.
30:2.141 (338.2) 1. Kirkkaat Aamutähdet.
30:2.142 (338.3) 2. Loistavat Iltatähdet.
30:2.143 (338.4) 3. Arkkienkelit.
30:2.144 (338.5) 4. Korkeimmat Avustajat.
30:2.145 (338.6) 5. Pääkomissionäärit.
30:2.146 (338.7) 6. Taivaalliset Valvojat.
30:2.147 (338.8) 7. Mansiomaailman Opettajat.
30:2.148 (338.9) Sekä paikallis- että superuniversumien kaikissa päämajamaailmoissa on varauduttu näiden olentojen vierailuihin, olentojen, jotka toimivat Luoja-Poikien, paikallisuniversumihallitsijoiden, erityistehtävissä. Otamme Uversassa mielihyvin vastaan nämä Universumiavustajat, mutta heihin nähden meillä ei ole mitään määräysvaltaa. Nämä lähettiläät suorittavat työnsä ja tekevät havaintonsa Luoja-Poikien valtuuttamina. Heidän toimiaan kuvaillaan perusteellisemmin paikallisuniversumianne koskevassa kertomuksessa.
30:2.149 (338.10) C. Seitsemän Hyväntahdon Siirtokuntaa.
30:2.150 (338.11) 1. Tähtientutkijat.
30:2.151 (338.12) 2. Taivaalliset taidetyöntekijät.
30:2.152 (338.13) 3. Vaihtelunohjaajat.
30:2.153 (338.14) 4. Jatkokoulun opettajat.
30:2.154 (338.15) 5. Erilaiset reservijoukot.
30:2.155 (338.16) 6. Vierailevat opiskelijat.
30:2.156 (338.17) 7. Ylösnousemuspyhiinvaeltajat.
30:2.157 (338.18) Nämä seitsemän olentoryhmää esiintyvät tällä tavoin organisoituina ja hallittuina kaikissa päämajamaailmoissa alkaen paikallisjärjestelmistä ja päätyen superuniversumien pääkaupunkeihin, ja erittäinkin jälkimmäisissä. Seitsemän superuniversumin pääkaupungit ovat miltei kaikkien älyllisten olentoluokkien ja -yhteisöjen kohtaamispaikkoja. Paratiisi-havonalaisten lukuisia ryhmiä lukuun ottamatta siellä voidaan tarkkailla ja tutkia kaikentasoisia olemassa olevia tahdollisia luotuja.
30:3.1 (338.19) Seitsemän hyväntahdon siirtokuntaa oleskelevat arkkitehtonisilla sfääreillä pitempään tai lyhyempään, ja ne paneutuvat tehtäviensä edistämiseen ja erityistoimeksiantojensa toteuttamiseen. Siirtokuntien jäsenten työtä voidaan kuvailla seuraavalla tavalla:
30:3.2 (338.20) 1. Tähtientutkijat, taivaalliset astronomit, haluavat työskennellä Uversan kaltaisilla sfääreillä, koska sellaiset varta vasten konstruoidut maailmat ovat harvinaisen suotuisia heidän tehdä havaintojaan ja laskelmiaan. Uversan sijainti on edullinen tämän siirtokunnan työn kannalta, ei pelkästään keskeisen asemansa vuoksi, vaan myös siksi, ettei lähistöllä ole mitään jättiläismäisiä toimivia tai sammuneita aurinkoja energiavirtoja häiritsemässä. Nämä tutkijat eivät millään tavoin elimellisesti liity superuniversumin tehtäviin; he ovat pelkkiä vierailijoita.
30:3.3 (338.21) Uversan astronomiseen siirtokuntaan kuuluu yksilöitä monista lähiavaruuden maailmoista, keskusuniversumista ja myös Norlatiadekista. Minkä tahansa universumin mihin tahansa järjestelmään kuuluvan maailman mistä tahansa olennosta saattaa tulla tähtientutkija, ja hän saa pyrkiä johonkin taivaallisten astronomien yhteisöön. Ainoat edellytykset ovat: Elämän jatkuminen ja riittävät tiedot avaruuden maailmoista, varsinkin niiden kehityksen ja valvonnan fysikaalisista laeista. Tähtientutkijoiden ei edellytetä palvelevan tässä yhteisössä ikuisesti, muttei kukaan tähän ryhmään hyväksytyistä saa erota, ennen kuin on palvellut Uversan ajanlaskun mukaiset tuhat vuotta.
30:3.4 (339.1) Uversan tähtientarkkailijasiirtokunnassa on nyt yli miljoona jäsentä. Nämä astronomit tulevat ja menevät, jos kohta on myös niitä, jotka jäävät verrattain pitkiksikin ajoiksi. He tekevät työtään apunaan suuri määrä mekaanisia instrumentteja ja fysikaalisia kojeita; he saavat merkittävää apua myös Yksinäisiltä Sanansaattajilta ja muilta henkitutkimusmatkailijoilta. Nämä taivaalliset astronomit käyttävät jatkuvasti tähtientutkimus- ja avaruuden kartoitustyössään eläviä energianmuuntajia ja -välittäjiä samoin kuin heijastavia persoonallisuuksia. He tutkivat avaruudessa olevan aineen ja energian ilmentymien kaikkia muotoja ja vaiheita, ja he ovat aivan yhtä kiinnostuneita vahvuuden toiminnasta kuin tähtiin liittyvistä ilmiöistäkin. Koko avaruudessa ei ole mitään, mikä välttyisi heidän tutkailuiltaan.
30:3.5 (339.2) Samankaltaisia astronomisiirtokuntia esiintyy sekä superuniversumin sektoripäämajamaailmoissa että paikallisuniversumien ja niiden hallinnollisten alajakautumien arkkitehtonisissa pääkaupungeissa. Tieto ei ole myötäsyntyistä muualla kuin Paratiisissa; fyysisen maailmankaikkeuden ymmärtäminen riippuu suurelta osin havaintojenteosta ja tutkimuksesta.
30:3.6 (339.3) 2. Taivaalliset taidetyöntekijät palvelevat joka puolella seitsemää superuniversumia. Taivaaseen nousevat kuolevaiset saavat näihin ryhmiin ensi tuntuman paikallisuniversumissa tapahtuvan morontiaelämänvaiheen aikana, ja siinä yhteydessä näitä taidetyöntekijöitä käsitellään seikkaperäisemmin.
30:3.7 (339.4) 3. Vaihtelunohjaajat ovat rentoutumisen ja huumorin – menneisyyden muistoihin palaamisen – edistäjiä. Heistä on suuri hyöty kuolevaisen edistämiseen tähtäävän ylösnousemussuunnitelman käytännön toteuttamisessa, eritoten morontiasiirtymävaiheen ja henkikokemuksen varhaisemmissa vaiheissa. Heidän tarinansa kuuluu kertomukseen kuolevaisen elämänvaiheesta paikallisuniversumissa.
30:3.8 (339.5) 4. Jatkokoulun opettajat. Ylösnousemukselliseen elämänvaiheeseen seuraavaksi kuuluva korkeampi asuinmaailma ylläpitää aina monilukuista opettajakuntaa välittömästi tätä tasoa alemmalla olevassa maailmassa. Se on eräänlaatuinen valmistava koulu kyseisen sfäärin eteneville asukkaille. Kysymyksessä on eräs ajallisuudesta tulevien pyhiinvaeltajien edistämiseen tähtäävän ylösnousemusjärjestelmän vaihe. Nämä koulut opetus- ja tutkintomenetelmineen poikkeavat tyystin kaikesta siitä, mitä koetatte saada aikaan Urantialla.
30:3.9 (339.6) Kuolevaisten edistymiseen tähtäävää ylösnousemussuunnitelmaa luonnehtii kauttaaltaan sellainen käytäntö, että muille olennoille välitetään kaikki uusi tieto ja kokemus, heti kun se on omaksuttu tai hankittu. Selvitätte Paratiisin saavuttamiseen johtavan pitkän koulutuksen palvelemalla sellaisten oppilaiden opettajina, jotka ovat edistymisasteikossa heti takananne.
30:3.10 (339.7) 5. Erilaiset reservijoukot. Välittömän valvontamme ulkopuolella olevien olentojen suurilukuiset reservit kerääntyvät Uversaan reservijoukkosiirtokunnaksi. Uversassa tähän siirtokuntaan kuuluu seitsemänkymmentä ensiasteista jakautumaa, ja on kaikin puolin sivistävää päästä viettämään joitakin aikoja näiden epätavallisten persoonallisuuksien seurassa. Samanlaisia yleisiä varajoukkoja on Salvingtonissa ja muissa universumipääkaupungeissa. Niiden jäsenet lähetetään aktiivipalvelukseen omien ryhmänjohtajiensa pyynnöstä.
30:3.11 (339.8) 6. Vierailevat opiskelijat. Universumin joka kolkasta soljuu jatkuva taivaallisten vierailijoiden virta eri päämajamaailmojen läpi. Yksilöinä ja olentoluokkina näitä erityyppisiä olentoja parveilee ympärillämme huomioitsijoiden, vaihto-oppilaiden ja opiskelija-apulaisten ominaisuudessa. Uversassa tähän hyväntahdon siirtokuntaan kuuluu tällä haavaa yli miljardi persoonaa. Toiset näistä vierailijoista viipyvät kenties vain päivän, toiset taas jäävät vuodeksi. Kaikki riippuu kokonaan heidän tehtäviensä luonteesta. Tähän siirtokuntaan kuuluu olentoja miltei jokaisesta maailmankaikkeuden olentoluokasta luojapersoonallisuuksia ja morontiakuolevaisia lukuun ottamatta.
30:3.12 (340.1) Morontiakuolevaiset toimivat vierailevina opiskelijoina vain alkuperäisen paikallisuniversuminsa puitteissa. Superuniversaalisissa puitteissa he saavat vierailla vasta hengen statuksen saavutettuaan. Hyvinkin puolet vierailijasiirtokunnastamme koostuu ”pistäytyjistä” eli olennoista, jotka ovat matkalla muualle, mutta jotka pysähtyvät vierailemaan Orvontonin pääkaupungissa. Nämä persoonallisuudet voivat olla suorittamassa jotakin universumitoimeksiantoa tai viettämässä lomaa – olla vapaina tehtävistään. Oikeus matkailuun ja havaintojentekoon universumin rajojen sisällä on osa kaikkien ylösnousemuksellisten olentojen elämänuraa. Inhimillinen halu matkustella ja nähdä uusia kansoja ja maailmoja tulee täysin tyydytetyksi pitkän ja vaiheikkaan, paikallis-, super- ja keskusuniversumien kautta tapahtuvan Paratiisiin-nousun kuluessa.
30:3.13 (340.2) 7. Ylösnousemuspyhiinvaeltajat. Kun taivaaseen nousevat pyhiinvaeltajat Paratiisiin-etenemisen yhteydessä saavat toimeksiantoja erilaisiin palvelutehtäviin, heidät asutetaan hyväntahdon siirtokunnaksi eri päämajasfääreille. Eri puolilla koko superuniversumin piiriä toimiessaan nämä ryhmät ovat suurelta osin itsehallinnollisia. Ne ovat kokoonpanoltaan lakkaamatta vaihtuva siirtokunta, johon kuuluu jäseniä evolutionaaristen kuolevaisten ja heidän ylösnousemuskumppaniensa kaikista yhteisöistä.
30:4.1 (340.3) Samalla kun ajallisuuden ja avaruuden eloon jääviä kuolevaisia kutsutaan ylösnousemuspyhiinvaeltajiksi heidän oikeutensa asteittain etenevään Paratiisiin-nousuun tultua tunnustetuksi, samalla nämä evolutionaariset luodut täyttävät niin keskeisen paikan näissä kertomuksissa, että haluamme jo tässä yhteydessä luoda yleiskatsauksen taivaaseennousijan universumissa läpikäymän elämänjakson seuraaviin seitsemään vaiheeseen:
30:4.2 (340.4) 1. Planetaariset kuolevaiset.
30:4.3 (340.5) 2. Nukkuvat eloonjääneet.
30:4.4 (340.6) 3. Mansiomaailman opiskelijat.
30:4.5 (340.7) 4. Morontiaedistyjät.
30:4.6 (340.8) 5. Superuniversumien suojatit.
30:4.7 (340.9) 6. Havonan pyhiinvaeltajat.
30:4.8 (340.10) 7. Paratiisiin-saapujat.
30:4.9 (340.11) Seuraava esitys kuvaa Suuntaajan asuttaman kuolevaisen universumissa elettävää elämänjaksoa. Jotkin tämän jakson osat ovat samoja, joita on Poikaan tai Henkeen fuusioituvan elämänvaiheissa, mutta olemme päätyneet kertomaan tämän tarinan sellaisena kuin se koskee Suuntaajaan fuusioituvia kuolevaisia, sillä sellaista määränpäätä voivat odottaa kaikki Urantian ihmissukukuntaan kuuluvat.
30:4.10 (340.12) 1. Planetaariset kuolevaiset. Kuolevaisia ovat kaikki eläimestä polveutuvat evolutionaariset olennot, joilla on ylösnousemuksen potentiaali. Alkuperältään, olemukseltaan ja määränpäältään nämä erilaiset ihmisolentojen ryhmät ja tyypit eivät paljonkaan eroa urantialaisista. Jokaisen maailman ihmissukukunta saa Jumalan Pojilta osakseen samanlaista huolenpitoa, ja kaikkiin kohdistuu ajallisuuden hoivaavien henkien vaikutus. Luonnollisen kuoleman jälkeen taivasmatkalaisten kaikki tyypit tuntevat toisiaan kohtaan veljellisyyttä ja ovat kuin yksi mansiomaailmojen morontiaperhe.
30:4.11 (341.1) 2. Nukkuvat eloonjääneet. Kaikki eloonjäämisstatuksen omaavat kuolevaiset kulkevat henkilökohtaisten kohtalonsuojelijoidensa suojeluksessa luonnollisen kuoleman portista, ja kolmantena periodina he personoituvat mansiomaailmoissa. Ylösnousemukseen oikeutetut olennot, jotka jostakin syystä eivät ole kyenneet saavuttamaan sitä älyn hallinnan ja hengellisyyden tasoa, joka oikeuttaisi heidät henkilökohtaiseen suojelijaan, eivät voi tällä tavoin oikopäätä ja suoraan mennä mansiomaailmoihin. Tällaisten eloonjäävien sielujen pitää levätä tiedottomassa unessa uuden aikakauden tuomiopäivään saakka, uuteen tuomiokauteen asti, eli siksi kunnes Jumalan Poika tulee pitämään aikakautisen nimenhuudon ja tuomitsemaan tuon maailman. Ja tämä on yleisenä käytäntönä koko Nebadonissa. Kristus Mikaelista sanottiin, kun hän maan päällä suorittamansa tehtävän päätteeksi nousi korkeuksiin: ”Hän johdatti suurta vangittujen joukkoa.” Ja nämä vangitut olivat nukkuvia eloonjääneitä Aatamin päivistä Mestarin Urantialla tapahtuneen kuolleistanousun päivään saakka.
30:4.12 (341.2) Ajan kuluminen ei merkitse nukkuville kuolevaisille mitään; he ovat täysin tiedottomia eivätkä tajua leponsa pituutta. Persoonallisuuden uudelleenkokoamisen hetkellä, aikakauden lopulla, viisituhatta vuotta nukkuneet eivät reagoi lainkaan toisin kuin viisi päivää levänneet. Tätä aikaviivettä lukuun ottamatta nämä eloonjääneet läpikäyvät ylösnousemusjärjestelmän täysin samalla tavoin kuin ne, jotka välttyvät pitemmältä tai lyhyemmältä kuolon unelta.
30:4.13 (341.3) Näitä maailmojen pyhiinvaeltajien tuomiokauden mukaisia luokkia käytetään paikallisuniversumien työskentelyn puitteissa ryhmänä suoritettaviin morontiatoimintoihin. Tällaisten valtavien ryhmien kokoamiseen sisältyy suuri etu: tällä tavoin niitä pidetään pitkät ajat koossa tehokasta palvelua varten.
30:4.14 (341.4) 3. Mansiomaailman opiskelijat. Kaikki mansiomaailmoissa heräävät eloonjäävät kuolevaiset kuuluvat tähän luokkaan.
30:4.15 (341.5) Kuolevaista lihaa oleva fyysinen ruumis ei ole osa nukkuvan eloonjääneen uutta kokoonpanoa; fyysinen ruumis on palautunut tomuksi. Valtuutettu serafi toimittaa uuden ruumiin, morontiahahmon, uudeksi elämän apuvälineeksi kuolemattomalle sielulle ja asuinpaikaksi palanneelle Suuntaajalle. Suuntaaja on nukkuvan eloonjääneen mielen henkijäljennöksen hallussapitäjä. Valtuutettu serafi on eloonjäävän identiteetin – kuolemattoman sielun – hallussapitäjä, siinä laajuudessa kuin tällainen sielu on kehittynyt. Ja kun nämä molemmat – Suuntaaja ja serafi – jälleenyhdistävät huostaansa uskotun persoonallisuuden, tämä uusi yksilö edustaa vanhan persoonallisuuden kuolleistaheräämistä, sielun kehittyvän morontiaidentiteetin eloonjäämistä. Tätä sielun ja Suuntaajan jälleenyhdistymistä kutsutaan aivan oikein kuolleistaheräämiseksi, persoonallisuuden osatekijöiden uudelleenkokoamiseksi; muttei vielä tämäkään selitä kaikkea, mikä liittyy eloonjäävän persoonallisuuden uudelleenilmestymiseen. Vaikkette mahdollisesti koskaan käsitäkään tällaisen selittämättömän tapahtuman faktaa, saatte kerran kokemuksen kautta tietää siihen sisältyvän totuuden, ellette torju kuolevaisten eloonjäämistä varten laadittua suunnitelmaa.
30:4.16 (341.6) Orvontonissa toteutetaan lähes kaikkialla suunnitelmaa, jonka mukaan kuolevaisia pidätellään ensi vaiheessa seitsemässä edistyvän koulutuksen maailmassa. Kussakin, noin tuhannesta asutetusta planeetasta koostuvassa paikallisjärjestelmässä, on seitsemän mansiomaailmaa, jotka tavallisimmin ovat järjestelmän pääkaupungin satelliitteja tai satelliittien satelliitteja. Ne ovat maailmoja, joissa ylösnousemuskuolevaisten enemmistö otetaan vastaan.
30:4.17 (341.7) Kaikkia kuolevaisten asuttamia koulutusmaailmoja kutsutaan toisinaan universumin ”mansioiksi”, ja juuri tällaisiin sfääreihin Jeesus viittasi sanoessaan: ”Isäni kodissa on monta asuinsijaa.” Tästä eteenpäin, tietyn mansiomaailmojenkaltaisten sfäärien ryhmän puitteissa, taivasmatkalaiset etenevät yksittäin sfääriltä toiselle ja yhdestä elämänvaiheesta toiseen, mutta aina he etenevät yhdeltä universumiopintojen tasolta toiselle luokkamuodostelmana.
30:4.18 (342.1) 4. Morontiaedistyjät. Mansiomaailmoista alkaen ja sieltä edelleen paikallisjärjestelmän, konstellaation ja universumin sfääreille saakka kuolevaiset luokitellaan morontiaedistyjiksi; he käyvät läpi kuolevaisen ylösnousemukseen kuuluvia siirtymäsfäärejä. Alemmista morontiamaailmoista korkeampiin kulkiessaan ylösnousevat kuolevaiset palvelevat lukemattomissa tehtävissä yhdessä opettajiensa kanssa ja edistyneempien ja vanhempien veljiensä seurassa.
30:4.19 (342.2) Morontiaaliseen edistymiseen kuuluu jatkuva älyn, hengen ja persoonallisuuden hahmon kehittyminen. Eloonjääneet ovat yhä kolmiolemuksisia olentoja. Koko morontiakokemuksensa ajan he ovat paikallisuniversumin suojatteja. Superuniversumin järjestelmä ulottuu heihin, vasta kun henkenä elettävä vaihe alkaa.
30:4.20 (342.3) Kuolevaiset saavat reaalisen henki-identiteetin hetkeä ennen kuin he lähtevät paikallisuniversumin päämajasta superuniversumin piensektorin vastaanottomaailmoihin. Siirtyminen viimeiseltä morontiatasolta ensimmäiselle eli alimmalle henkiasteelle on vain vähäinen muutos. Tällainen askel eteenpäin ei muuta mieltä, persoonallisuutta eikä luonnetta; muuttuminen kohdistuu vain hahmoon. Mutta henkihahmo on aivan yhtä reaalinen kuin morontiaruumiskin, ja se on aivan yhtä lailla havaittavissa.
30:4.21 (342.4) Ennen kuin ajallisuuden kuolevaiset lähtevät syntymäpaikkansa paikallisuniversumista superuniversumin vastaanottomaailmoihin, he saavat Luoja-Pojalta ja paikallisuniversumin Äiti-Hengeltä henkikonfirmaation. Tästä hetkestä lähtien ylösnousemuskuolevaisen asema on ikiajoiksi ratkaistu. Superuniversumin suojattien ei tiedetä koskaan joutuneen harhaan. Myös ylösnousevat serafit kohoavat enkelien arvoasteikossa, silloin kun he lähtevät paikallisuniversumeista.
30:4.22 (342.5) 5. Superuniversumien suojatit. Kaikista superuniversumien koulutusmaailmoihin saapuvista taivasmatkalaisista tulee Päivien Muinaisten suojatteja. He ovat suoriutuneet paikallisuniversumissa vietettävästä morontiaelämästä ja ovat nyt tunnustettuja henkiä. Nuorina henkinä he aloittavat superuniversumin koulutus- ja sivistysjärjestelmän mukaisen ylenemisen, joka jatkuu piensektorin vastaanottosfääreiltä kymmenen suursektorin opintomaailmojen kautta edelleen superuniversumin päämajan korkeamman sivistyksen sfääreille.
30:4.23 (342.6) Opiskelijahenkiä on kolmea luokkaa riippuen siitä, oleskelevatko he piensektorissa, suursektoreissa vai hengen edistymistä edustavissa superuniversumien päämajamaailmoissa. Aivan kuten morontiaedistyjät opiskelivat ja työskentelivät paikallisuniversumin maailmoissa, samoin ylösnousemushenget oppivat tietoa yhä uusista maailmoista, samalla kun he harjaantuvat antamaan toisille, mitä ovat itse kokemuksellisen viisauden lähteistä ammentaneet. Mutta koulunkäynti henkiolennon ominaisuudessa superuniversumissa elettävän elämänvaiheen aikana poikkeaa perin juurin kaikesta, mitä koskaan on juolahtanut ihmisen aineellisen mielen fantasiamaailmaan.
30:4.24 (342.7) Ennen kuin nämä ylösnousemushenget lähtevät superuniversumista Havonaan, heille annetaan samanlainen perusteellinen oppikurssi superuniversumin hallinnosta, jollainen heille annettiin heidän morontiakokemuksensa aikana paikallisuniversumin johtamisesta. Ennen Havonaan-saapumistaan henkikuolevaisten pääasiallisena opintojen kohteena, joskaan ei heidän ainoana tehtävänään, on paikallis- ja superuniversumien hallinnon oppiminen. Mikä on syynä tähän kaikkeen kokemiseen, ei ole tällä hetkellä täysin nähtävillä, mutta tämä koulutus on epäilemättä viisasta ja välttämätöntä, jos ajatellaan heidän mahdollista tulevaa päämääräänsä Lopullisuuden Saavuttajakunnan jäseninä.
30:4.25 (342.8) Superuniversumin ohjelma ei ole kaikille ylösnouseville kuolevaisille sama. He saavat saman yleiskoulutuksen, mutta erityisryhmät ja -luokat käyvät läpi erityisoppikursseja ja suorittavat alakohtaisia harjoituskursseja.
30:4.26 (343.1) 6. Havonan pyhiinvaeltajat. Kun hengeksikehittyminen on päätöksessään, vaikkei vielä täysimääräistä olekaan, silloin eloonjäänyt kuolevainen valmistautuu pitkälle lennolle Havonaan, evolutionaaristen henkien turvasatamaan. Maan päällä olit lihaa ja verta oleva luotu olento; paikallisuniversumissa olit morontiaolento; superuniversumissa olit kehittyvä henki. Saavuttuasi Havonan vastaanottomaailmoihin alkaa hengellinen koulutuksesi toden teolla ja vakavissaan; lopulta tapahtuva ilmestymisesi Paratiisiin tulee toteutumaan täydellistyneenä henkenä.
30:4.27 (343.2) Matka superuniversumin päämajasta Havonan vastaanottosfääreille suoritetaan aina yksin. Tästä lähtien ei luokissa tai ryhmissä tapahtuvaa opetusta enää anneta. Ajallisuuden ja avaruuden evolutionaaristen maailmojen tekninen ja hallinnollinen koulutus on kohdaltasi ohitse. Nyt alkaa henkilökohtainen koulutuksesi, yksilöllinen hengellinen opetuksesi. Alusta loppuun saakka, koko Havonan läpi, opetus on henkilökohtaista ja luonteeltaan kolminaista: älyllistä, hengellistä ja kokemuksellista.
30:4.28 (343.3) Havonassa tapahtuvan elämänvaiheesi ensimmäisenä tekona annat tunnustuksen kuljetussekonafillesi ja kiität häntä pitkästä ja turvallisesta matkasta. Sitten sinut esitellään olennoille, jotka opastavat sinua ensimmäisissä Havonassa suorittamissasi toimissa. Seuraavaksi menet rekisteröimään saapumisesi ja laatimaan kiitosta ja jumalointia uhkuvan viestisi lähetettäväksi paikallisuniversumisi Luoja-Pojalle, sille universumin Isälle, joka mahdollisti elämänurasi Jumalan poikana. Siihen päättyvät Havonaan-saapumiseen liittyvät muodollisuudet. Sen jälkeen sinulle myönnetään pitkä loma, jonka voit käyttää vapaaseen havaintojentekoon, ja tämä tarjoaa sinulle tilaisuuden etsiä käsiisi ystäviäsi, tovereitasi ja kumppaneitasi pitkän ylösnousemuskokemuksen ajalta. Voit myös tutkia kaukoviestintäsanomia päästäksesi selville siitä, ketkä pyhiinvaeltajatovereistasi ovat Uversasta-lähtösi jälkeen lähteneet Havonaan.
30:4.29 (343.4) Tieto saapumisestasi Havonan vastaanottomaailmoihin lähetetään asianmukaisesti paikallisuniversumisi päämajaan, ja se välitetään henkilökohtaisesti serafisuojelijallesi, olipa tuo serafi missä hyvänsä.
30:4.30 (343.5) Ylösnousemuskuolevaiset ovat saaneet läpikotaisen koulutuksen avaruuden evolutionaaristen maailmojen asioista; nyt he aloittavat pitkän ja antoisan tutustumisensa täydellisyyden luotuihin sfääreihin. Minkälaisen valmennuksen jotakin tulevaa työtä varten tarjoaakaan tämä moniosainen, ainutlaatuinen ja merkillinen kokemus! Mutta Havonasta en voi teille kertoa; teidän pitää nähdä nämä maailmat niiden loistavuutta arvostaaksenne tai niiden suurenmoisuutta ymmärtääksenne.
30:4.31 (343.6) 7. Paratiisiin-saapujat. Saapuessasi Paratiisiin sen asukkaan oikeuksin aloitat asteittain etenevän kurssin jumalallisuudessa ja absoniittisuudessa. Se että asut Paratiisissa, merkitsee, että olet löytänyt Jumalan ja että sinut on määrä liittää Kuolevaisfinaliittien Yhteisöön. Kaikista suuruniversumin olennoista vain Isään fuusioituneet otetaan Kuolevaisfinaliittien Yhteisöön. Vain tällaiset yksilöt antavat finaliittien valan. Muita paratiisillista täydellisyyttä tai sen saavuttamista edustavia olentoja voidaan liittää tähän finaliittikuntaan tilapäisesti, mutta heille ei anneta ikuista osoitusta tämän ajallisuuden ja avaruuden evolutionaaristen ja täydellistyneiden veteraanien jatkuvasti kasvavan armeijan tuntemattomiin ja paljastumattomiin tehtäviin.
30:4.32 (343.7) Paratiisiin-saapujille myönnetään vapaa-aikaa, jonka jälkeen he aloittavat kanssakäymisensä ensiasteisten supernafien seitsemän ryhmän kanssa. Kun he ovat päättäneet palvonnanohjaajien johtaman kurssin, heitä sanotaan Paratiisin loppututkinnon suorittaneiksi, ja sitten – finaliitteina – heitä osoitetaan tarkkailu- ja yhteistyöpalveluun kaukaisuuksiin ulottuvan luomistuloksen äärille asti. Toistaiseksi ei Kuolevaisfinaliittien Yhteisölle näytä olevan mitään varsinaista eikä vakinaista tehtävää, vaikkakin he palvelevat monessa eri ominaisuudessa maailmoissa, jotka ovat asettuneet valoon ja elämään.
30:4.33 (344.1) Vaikkei Kuolevaisfinaliittien Yhteisöllä olisikaan mitään tulevaa tai paljastumatonta päämäärää, olisi näiden ylösnousemusolentojen nykyinenkin tehtävä silti kaikin puolin riittävä ja kunniakas. Heidän nykyinen määränpäänsä tekee universaalisen, kehittymiseen perustuvan ylösnousemussuunnitelman täysin oikeutetuksi. Mutta tulevat ulkoavaruuden sfäärien kehityksen aikakaudet tulevat epäilemättä antamaan lisää tietoa ja luomaan yhä täydellisempää jumalallista valaistusta Jumalien viisaudesta ja rakastavasta hyvyydestä heidän toteuttaessaan jumalallista suunnitelmaansa, joka tähtää ihmisen eloonjäämiseen ja kuolevaisen ylösnousemukseen.
30:4.34 (344.2) Tämä kertomus – sen ohella, mitä teille on ilmoitettu ja mitä voitte omaksua omaa maailmaanne käsittelevän opetuksen yhteydessä – esittää ylösnousemuskuolevaisen elämänuran peruspiirteet. Kertomus vaihtelee melkoisesti eri superuniversumeissa, mutta tämä esitys antaa välähdyksenomaisen näkemyksen kuolevaisten edistymiseen tähtäävästä keskimääräissuunnitelmasta sellaisena kuin se toimii Nebadonin paikallisuniversumissa ja suuruniversumin seitsemännessä lohkossa, Orvontonin superuniversumissa.
30:4.35 (344.3) [Esittänyt eräs Uversan Voimallisista Sanansaattajista.]
Urantia-kirja
Luku 31
31:0.1 (345.1) KUOLEVAISSYNTYISTEN Finaliittien Yhteisö edustaa ajallisuudesta nousevien Suuntaajaan fuusioituneiden kuolevaisten nykyisin tunnettua määränpäätä. Mutta olemassa on muitakin tähän yhteisöön osoitettavia ryhmiä. Ensiasteinen finaliittikunta koostuu seuraavista:
31:0.2 (345.2) 1. Havonan syntyperäisasukkaat.
31:0.3 (345.3) 2. Gravitaatiosanansaattajat.
31:0.4 (345.4) 3. Kunnialla kruunatut kuolevaiset.
31:0.5 (345.5) 4. Adoptoidut serafit.
31:0.6 (345.6) 5. Kunnialla kruunatut Aineelliset Pojat.
31:0.7 (345.7) 6. Kunnialla kruunatut keskiväliolennot.
31:0.8 (345.8) Nämä kunnialla kruunattujen olentojen kuusi ryhmää muodostavat tämän ikuisen päämäärän omaavan, ainutlaatuisen yhteisön. Luulemme tietävämme, mikä heidän tuleva työnsä on, muttemme ole siitä varmoja. Vaikka Paratiisiin kootaankin Kuolevaisfinaliittien Yhteisöä ja vaikka nämä nyt varsin laajasti huolehtivatkin avaruuden universumeista ja hoitavat valoon ja elämään asettuneita maailmoja, niiden tulevana päämääränä täytyy kuitenkin olla ulkoavaruuden järjestymässä olevat universumit. Näin ainakin Uversassa arvellaan.
31:0.9 (345.9) Yhteisö organisoituu avaruuden maailmoissa muotoutuneiden työtoveruussuhteiden mukaisesti ja ylösnousemuksellisen elämänvaiheen aikana saatua pitkää ja vaiheikasta, yhdistävää kokemusta vastaten. Kaikki tähän joukkoon hyväksytyt ylösnousemusluodut otetaan vastaan tasa-arvoisina, mutta tämä ylevä tasa-arvoisuus ei millään muotoa kumoa yksilöllisyyttä eikä hävitä henkilökohtaista identiteettiä. Finaliitin kanssa kommunikoidessamme voimme heti huomata, onko hän ylösnousemuskuolevainen, syntyperäinen havonalainen, adoptoitu serafi, keskiväliolento vai Aineellinen Poika.
31:0.10 (345.10) Nykyisenä universumiaikakautena finaliitit palaavat ajallisuuden universumeissa tapahtuvan palvelun piiriin. Heidät osoitetaan työskentelemään peräjälkeen eri superuniversumeissa. Synnyinsuperuniversumiinsa heitä ei koskaan määrätä, ennen kuin he ovat palvelleet kaikissa kuudessa muussa superluomuksessa. Tällä tavoin heidän on mahdollista saada seitsenkertainen käsitys Korkeimmasta Olennosta.
31:0.11 (345.11) Urantialla palvelee pysyvästi yksi tai useampia kuolevaisfinaliittien komppanioita. Mitään sellaista universumipalveluiden aluetta ei ole, joihin heitä ei osoitettaisi. He toimivat universaalisesti ja noudattavat vuoroittaisia ja kestoltaan yhtä pitkiä palveluksessaolon ja palveluksesta vapaana olon kausia.
31:0.12 (345.12) Meillä ei ole käsitystä tämän erikoisen ryhmän tulevan organisaation luonteesta, mutta tällä hetkellä finaliitit ovat täysin itsehallinnollinen yhteisö. He valitsevat omat vakinaiset, jaksottaiset ja tehtäväkohtaiset johtajansa ja ohjaajansa. Mikään ulkopuolinen vaikutus ei koskaan ulotu heidän toimintatapoihinsa, ja he vannovat uskollisuudenvalansa vain Paratiisin-Kolminaisuudelle.
31:0.13 (346.1) Finaliiteilla on omat päämajansa Paratiisissa, superuniversumeissa, paikallisuniversumeissa ja kaikissa sen osapääkaupungeissa. He ovat evolutionaarisen luomakunnan oma erityinen luokkansa. Emme välittömästi johda tai valvo heitä, ja silti he ovat kaikkia suunnitelmiamme kohtaan ehdottoman lojaaleja ja yhteistyöhaluisia. He ovat toden totta enenevä joukko ajallisuuden ja avaruuden koeteltuja ja uskollisia sieluja – maailmankaikkeuden evolutionaarinen suola – eikä paha heihin ikinä pysty, eikä synti heistä saa otetta.
31:1.1 (346.2) Monet syntyperäiset havonalaiset, jotka palvelevat opettajina pyhiinvaeltajia valmentavissa keskusuniversumin kouluissa, kiintyvät syvästi ylösnousemuskuolevaisiin ja kiinnostuvat sitäkin enemmän Kuolevaisfinaliittien Yhteisön tulevasta työstä ja vastaisesta määränpäästä. Yhteisön hallinnollisessa päämajassa Paratiisissa pidetään rekisteriä Grandfandan työtoverin johtamista Havonan vapaaehtoisista. Tänä päivänä tällä odotuslistalla ovat miljoonien ja taas miljoonien Havonan syntyperäisasukkaiden nimet. Nämä välittömän ja jumalallisen luomistoiminnan tuloksena syntyneet täydelliset olennot ovat suureksi avuksi Kuolevaisfinaliittien Yhteisölle, ja heistä on epäilemättä vieläkin suurempi hyöty kaukaisessa tulevaisuudessa. He tuovat muassaan näkökulman, jollaisen voi tuoda vain täydellisyydessä ja jumalallisessa täysinäisyydessä syntynyt olento. Finaliitteihin liittyvät näin ollen kokemuksellisen olemassaolon molemmat vaiheet: täydellinen ja täydellistynyt.
31:1.2 (346.3) Havonan syntyperäisasukkaiden tulee saavuttaa tiettyjä kokemuspohjaisia kehitystuloksia evolutionaaristen olentojen seurassa, mikä luo heissä kyvyn ottaa lahjana vastaan Universaalisen Isän hengen osasen. Kuolevaisfinaliittien Yhteisöön kuuluu vakinaisina jäseninä vain sellaisia olentoja, jotka ovat fuusioituneet Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen henkeen tai jotka Gravitaatiosanansaattajien tavoin omaavat synnynnäisesti tämän Jumala Isän hengen.
31:1.3 (346.4) Keskusuniversumin asukkaita otetaan tähän yhteisöön suhteessa yksi tuhannesta, joka on finaliittikomppanian jäsenmäärä. Yhteisö järjestäytyy väliaikaista palvelua varten tuhatjäsenisiksi komppanioiksi, joissa ylösnousemusluotujen lukumäärä on 997 yhtä syntyperäistä havonalaista ja yhtä Gravitaatiosanansaattajaa kohden. Finaliitit kootaan tällä tavoin komppanioiksi, mutta finaliittivala heiltä otetaan yksitellen. Se on vala, jonka seuraamukset ovat kauaskantoiset ja merkitys ikuinen. Syntyperäinen havonalainen vannoo saman valan, ja hän tulee liitetyksi tähän yhteisöön ikuisiksi ajoiksi.
31:1.4 (346.5) Havonalaistulokkaat seuraavat sitä komppaniaa, johon heidät osoitetaan; minne ikinä ryhmä menee, sinne myös he menevät. Ja jospa vain saisitte nähdä, millä innolla he menevät mukaan tähän heidän kannaltaan uuteen finaliittien työhön. Mahdollisuus päästä Lopullisuuden Saavuttajakuntaan on eräs Havonan kiehtovimmista asioista; mahdollisuus päästä finaliitiksi on eräs näiden täydellisten olentorotujen suurenmoisimmista seikkailuista.
31:1.5 (346.6) Havonan syntyperäisasukkaita otetaan samassa suhteessa myös Vicegeringtonissa olevaan Yhdessä Kolminaistettujen Finaliittien Yhteisöön ja Paratiisissa olevaan Transsendentaalisten Finaliittien Yhteisöön. Havonan kansalaiset katsovat näiden kolmen määränpään muodostavan ylivertaisen elämänuransa korkeimman tavoitteen yhdessä heidän mahdollisen Havona-finaliittien Yhteisön jäsenyyteen pääsynsä kanssa.
31:2.1 (346.7) Missä ja milloin Gravitaatiosanansaattajat toimivat, siellä ja silloin ovat finaliitit päällikköinä. Kaikki Gravitaatiosanansaattajat kuuluvat Grandfandan yksinomaiseen määräysvaltaan, ja heitä osoitetaan vain ensiasteiseen Lopullisuuden Saavuttajakuntaan. Jo nyt he ovat finaliittien kannalta korvaamattomia, ja ikuisessa tulevaisuudessa heistä tulee jokaiseen tarkoitukseen soveltuvia. Millään muulla älyllisten luotujen ryhmällä ei ole tällaista personoitua, ajan ja avaruuden ylittämiseen kykenevää sanansaattajayhteisöä. Muihin finaliittiyhteisöihin liitetyt tyypiltään samankaltaiset sanansaattaja-kirjurit eivät ole personoituja, vaan he ovat absonitisoituja.
31:2.2 (347.1) Gravitaatiosanansaattajat ovat peräisin Diviningtonista, ja he ovat modifioituja ja personoituja Suuntaajia, muttei yksikään uversalaisryhmämme jäsen tohdi ryhtyä selittämään yhdenkään tällaisen sanansaattajan olemusta. Tiedämme heidät ylevästi persoonallisiksi olennoiksi, jumalallisiksi, älyllisiksi ja liikuttavan ymmärtäväisiksi, muttemme käsitä sitä ajatonta tekniikkaa, jonka avulla he liikkuvat avaruudessa. Näyttää siltä, että he pystyvät käyttämään hyväkseen mitä tahansa ja kaikkia energioita, yhteyspiirejä ja jopa gravitaatiota. Kuolevaisyhteisöön kuuluvat finaliitit eivät voi uhmata aikaa eivätkä avaruutta, mutta heidän seuraansa ja käskyvaltaansa kuuluu lähes infiniittisiä henkipersoonallisuuksia, jotka siihen kykenevät. Otamme vapauden kutsua Gravitaatiosanansaattajia persoonallisuuksiksi, mutta todellisuudessa he ovat superhenkiolentoja, rajoittamattomia ja rajattomia persoonallisuuksia. Yksinäisiin Sanansaattajiin verrattuina he kuuluvat kokonaan eri persoonallisuusluokkaan.
31:2.3 (347.2) Finaliittikomppaniaan voidaan liittää rajoittamaton määrä Gravitaatiosanansaattajia, mutta vain yksi sanansaattaja, kumppaniensa päällikkö, otetaan jäseneksi Kuolevaisfinaliittien Yhteisöön. Tämä päällikkö on kuitenkin nimittänyt itselleen vakinaisen henkilöstön, johon kuuluu 999 sanansaattajatoveria, ja tilanteen niin vaatiessa hän voi tämän luokan varajoukoista pyytää rajattomat määrät apulaisia.
31:2.4 (347.3) Gravitaatiosanansaattajien ja glorifioitujen kuolevaisfinaliittien välille kehittyy liikuttava ja syvällinen molemminpuolinen kiintymys. Heillä on paljon yhteistä: Toinen on Universaalisen Isän osasen välitön personoituma, toinen on luotu persoonallisuus, joka on olemassa saman Universaalisen Isän osaseen, Henki-Ajatuksensuuntaajaan, fuusioituneessa eloonjääneessä kuolemattomassa sielussa.
31:3.1 (347.4) Suuntaajaan fuusioituneet ylösnousemuskuolevaiset muodostavat ensiasteisen Lopullisuuden Saavuttajakunnan rungon. Yhdessä adoptoitujen ja glorifioitujen serafien kanssa heitä on kussakin finaliittikomppaniassa tavallisesti 990. Kussakin ryhmässä on kuolevaisia ja enkeleitä vaihtelevassa suhteessa, mutta kuolevaisia on joka tapauksessa huomattavasti serafeja enemmän. Syntyperäiset havonalaiset, glorifioidut Aineelliset Pojat, glorifioidut keskiväliolennot, Gravitaatiosanansaattajat sekä tuntematon ja puuttuva jäsen muodostavat yhdessä vain yhden prosentin kunkin yhteisön jäsenkunnasta. Kussakin tuhannen finaliitin komppaniassa on vain kymmenen paikkaa näille persoonallisuuksille, jotka eivät ole kuolevaisia eivätkä serafeja.
31:3.2 (347.5) Me, jotka olemme Uversasta, emme tiedä ajallisuuden ylösnousemuskuolevaisten ”lopullista määränpäätä”. Nykyisellään he asuvat Paratiisissa ja palvelevat väliaikaisesti Valon ja Elämän Yhteisössä, mutta taivaaseennousijan osalle tulleen näin valtavan koulutuksen ja universumissa saadun näin pitkäaikaisen harjoituksen täytyy olla suunniteltuja pätevöittämään heidät vieläkin suurempiin luottamuksellisiin koetuksiin ja yhä ylevämpiin vastuullisiin tehtäviin.
31:3.3 (347.6) Siitäkin huolimatta, että nämä ylösnousemuskuolevaiset ovat saavuttaneet Paratiisin, että heidät on otettu Lopullisuuden Saavuttajien jäsenyyteen ja että heitä on suurin määrin lähetetty takaisin paikallisuniversumeihin osallistumaan niiden johtamiseen ja avustamaan superuniversumien asiainhoidossa jopa tästä ilmeiseltä näyttävästä määränpäästä huolimatta jäljelle jää kuitenkin se merkittävä tosiasia, että heidät on merkitty kirjoihin vain kuudennen asteen henkinä. Kuolevaisfinaliittien Yhteisön elämänuralla on epäilemättä otettava vielä yksi askel. Emme tunne tämän askelen luonnetta, mutta olemme panneet merkille kolme seikkaa, joihin pyydämme teitä tässä yhteydessä kiinnittämään huomiota:
31:3.4 (348.1) 1. Merkintöjen perusteella tiedämme kuolevaisten piensektoreissa oleskelunsa ajan olevan ensimmäisen luokan henkiä ja tiedämme heidän etenevän toiseen luokkaan, silloin kun heidät siirretään suursektoreihin, ja kolmanteen luokkaan, kun he edistyvät superuniversumin keskuskoulutusmaailmoihin. Kuolevaisista tulee neljännen asteen eli kandidaattihenkiä, sen jälkeen kun he ovat saavuttaneet Havonan kuudennen kehän, ja heistä tulee viidennen luokan henkiä, kun he löytävät Universaalisen Isän. Sittemmin he saavuttavat henkiolomuodon kuudennen vaiheen, kunhan he ensin ovat vannoneet valan, joka liittää heidät ainiaaksi Kuolevaisfinaliittien Yhteisön ikuisuustehtäviin.
31:3.5 (348.2) Havaitsemme, että henkiluokituksen tai -nimityksen on määrittänyt tosiasiallinen eteneminen yhdestä universumipalvelun maailmasta toiseen universumipalvelun maailmaan tai yhdestä universumista toiseen universumiin; ja arvelemme, että seitsemännen asteen henkeä tarkoittava luokitus annetaan Lopullisuuden Saavuttajain Kuolevaisyhteisölle, samalla kun heidät ylennetään ikuiseen palvelutehtävään nyt vielä rekisteröimättömillä ja paljastamattomilla sfääreillä ja samanaikaisesti kun he saavuttavat Korkeimman Jumalan. Mutta näitä rohkeita otaksumia lukuun ottamatta emme todellisuudessa tästä kaikesta tiedä sen enempää kuin tekään; tietämyksemme kuolevaisten elämänurasta ei ulotu nykyistä Paratiisi-päämäärää kauemmas.
31:3.6 (348.3) 2. Kuolevaiset lopullisuuden saavuttajat ovat täysin noudattaneet kaikkia aikakausia koskevaa kehotusta: ”Olkaa täydelliset”; he ovat nousseet kuolevaisen perillepääsyyn johtavan universaalisen tien; he ovat löytäneet Jumalan, ja heidät on asianmukaisesti otettu Lopullisuuden Saavuttajakuntaan. Tällaiset olennot ovat päässeet henkiedistymisen nykyisille äärirajoille, mutta he eivät ole saavuttaneet perimmäisen henkistatuksen lopullisuutta. He ovat saavuttaneet luodulle mahdollisen täydellisyyden nykyisen rajan, mutta he eivät ole saavuttaneet luodun olennon palvelun lopullisuutta. He ovat kokeneet jumaluudenpalvonnan täyteyden, mutta heiltä puuttuu kokemuksellisen Jumaluuden saavuttamisen lopullisuus.
31:3.7 (348.4) 3. Paratiisin Finaliittikuntaan kuuluvat glorifioidut kuolevaiset ovat ylösnousemuksellisia olentoja, joilla on hallussaan kokemuksellinen tietämys jokaisesta vaiheesta siinä, millaista on todellisuudessa elää älylliseen olemassaoloon kuuluva mahdollisimman täyteläinen elämä ja mikä on sen filosofia, sillä tähän ylösnousemukseen alimmista aineellisista maailmoista Paratiisin hengellisiin korkeuksiin käytettävien aikakausien kuluessa on näitä eloonjääviä luotuja koulutettu heidän kykyjensä äärirajoille saakka opettamalla heille ajallisuuden ja avaruuden koko universaalisen luomakunnan oikeudenmukaisen ja tehokkaan ja samalla armeliaan ja kärsivällisen hallinnon jokaisen jumalallisen periaatteen jokainen yksityiskohta.
31:3.8 (348.5) Mielestämme ihmisillä on oikeus tulla mukaan mielipiteiden vaihtoomme ja olemme sitä mieltä, että teillä on vapaus arvailla kanssamme Paratiisin Finaliittikunnan perimmäisen kohtalon salaisuutta. Meistä näyttää ilmeiseltä, että täydellistyneiden evolutionaaristen luotujen nykyiset tehtävät muistuttavat luonteeltaan loppututkinnon jälkeisiä universumien ymmärtämisen ja superuniversumin hallinnon kursseja; ja me kaikki kysymme: ”Minkähän vuoksi Jumalat näin huolehtivat siitä, että eloonjäävät kuolevaiset saavat läpikotaisen koulutuksen maailmankaikkeuden hallintomenetelmissä?”
31:4.1 (348.6) Monet kuolevaisten uskollisista serafisuojelijoista saavat käydä läpi taivaaseennousijan elämänvaiheen yhdessä ihmissuojattiensa kanssa, ja Isään fuusioiduttuaan monet näistä suojelusenkeleistä vannovat ikuisuuden finaliittivalan yhdessä suojelemiensa kuolevaisten kanssa ja omaksuvat näin ikiajoiksi kuolevaiskumppaniensa määränpään. Enkeleillä, jotka läpikäyvät kuolevaisten olentojen ylösnousemuskokemuksen, saattaa olla ihmisen määränpään kaltainen tulevaisuus; heidät voidaan samalla tavoin ja ikuisiksi ajoiksi ottaa tämän Lopullisuuden Saavuttajien Yhteisön jäseniksi. Suuret määrät adoptoituja ja glorifioituja serafeja liitetään moninaisiin ei-kuolevaisten finaliittien yhteisöihin.
31:5.1 (349.1) Ajallisuuden ja avaruuden universumeissa on voimassa säädös, jonka mukaan paikallisjärjestelmien Aatami-kansalaiset saavat, mikäli heidän planetaarinen tehtäväänosoituksensa viipyy pitkään, jättää anomuksen, jossa he pyytävät vapautusta vakinaisen kansalaisen asemastaan. Ja mikäli tähän suostutaan, he liittyvät ylösnousemuspyhiinvaeltajien riveihin universumipääkaupungeissa ja jatkavat sieltä eteenpäin Paratiisiin ja Lopullisuuden Saavuttajakuntaan.
31:5.2 (349.2) Kun pitkälle ehtinyt evolutionaarinen maailma saavuttaa valon ja elämän aikakauden myöhemmät vaiheet, Aineelliset Pojat, planetaarinen Aatami ja Eeva, saattavat pitää parempana sellaista, että he muuttuvat ihmisiksi, saavat Suuntaajan ja astuvat universumista ylösnousemuksen kautta Kuolevaisfinaliittien Yhteisöön johtavalle evolutionaariselle tielle. Jotkut näistä Aineellisista Pojista ovat osin epäonnistuneet tai teknisessä mielessä erehtyneet tehtävässään toimia biologisina kehityksen vauhdittajina kuten kävi Urantian Aatamille, ja sen jälkeen heidän on pakko kulkea kyseisen maailman ihmisten luonnonmukainen tie. He saavat Suuntaajan, kokevat kuoleman ja etenevät uskon kautta ylösnousemusjärjestelmän läpi ja saavuttavat sittemmin Paratiisin ja Lopullisuuden Finaliittikunnan.
31:5.3 (349.3) Tällaisia Aineellisia Poikia ei tavata monestakaan finaliittikomppaniasta. Heidän läsnäolonsa antaa tällaiselle ryhmälle suuren potentiaalin siltä osin, mitä mahdollisuuksia ryhmällä on korkeatasoiseen palveluun, ja heidät valitaan poikkeuksetta tällaisen ryhmän johtajiksi. Mikäli Eedenin pariskunnan kumpikin jäsen liitetään samaan ryhmään, heidän sallitaan tavallisesti toimia yhdessä, yhtenä persoonallisuutena. Tällaiset ylösnousemukselliset parit onnistuvat kolminaistamisyrityksessä ylösnousemuskuolevaisia huomattavasti paremmin.
31:6.1 (349.4) Monilla planeetoilla tuotetaan suuret määrät keskiväliolentoja, mutta nämä jäävät perin harvoin synnyinmaailmaansa, sen jälkeen kun se on asettunut valoon ja elämään. Silloin tai pian sen jälkeen heidät vapautetaan vakinaisen kansalaisen asemasta. He aloittavat nousunsa Paratiisiin ja vaeltavat morontiamaailmojen, superuniversumin ja Havonan läpi ajallisuuden ja avaruuden kuolevaisten mukana.
31:6.2 (349.5) Eri universumien keskiväliolennot eroavat alkuperänsä ja olemuksensa osalta suuresti toisistaan, mutta kaikkien on määrä päätyä johonkin Paratiisin finaliittikuntaan. Kaikki toisasteiset keskiväliolennot fuusioituvat lopulta Suuntaajaan, ja heidät otetaan kuolevaisyhteisön jäseniksi. Monilla finaliittikomppanioilla on keskuudessaan yksi tällainen glorifioitu olento.
31:7.1 (349.6) Kussakin finaliittikomppaniassa on nykyisellään 999 valan vannonutta persoonallisuutta, pysyväisjäsentä. Vapaana olevan paikan täyttää mihin tahansa yksittäiseen tehtävään määrättyjen Valon Evankelistojen päällikkö. Tällaiset olennot ovat yhteisössä vain sen väliaikaisia jäseniä.
31:7.2 (349.7) Jokaista minkä tahansa finaliittiyhteisön palvelukseen osoitettua taivaallista persoonallisuutta kutsutaan Valon Evankelistaksi. Nämä olennot eivät vanno finaliitin valaa, ja vaikka he ovat yhteisön organisaation alaisia, he eivät kuulu siihen pysyvästi. Tähän ryhmään voi kuulua Yksinäisiä Sanansaattajia, supernafeja, sekonafeja, Paratiisin kansalaisia tai heidän kolminaistamiaan jälkeläisiä kuka tahansa olento, jota tarvitaan kulloisenkin finaliittitehtävän suorittamiseen. Emme tiedä, onko yhteisöön määrä kuulua näitä olentoja myös, sitten kun se suorittaa ikuisia tehtäviään. Yhteisöön liittämisen aiheuttaneen tehtävän suoritettuaan nämä Valon Evankelistat palaavat entiseen asemaansa.
31:7.3 (350.1) Lopullisuuden Saavuttajien Kuolevaisyhteisön nykyiseen kokoonpanoon kuuluu vain kuusi pysyväisjäsenten luokkaa. Niin kuin odottaa saattaakin, finaliittien piirissä esiintyy paljonkin kannunvalantaa siitä, mikä on oleva heidän tulevien tovereidensa identiteetti. Mutta tämän kysymyksen osalta heidän keskuudessaan ei vallitse suurtakaan yksimielisyyttä.
31:7.4 (350.2) Me uversalaiset arvailemme useinkin finaliittien seitsemännen ryhmän identiteettiä. Keskuudessamme vallitsee monia ajatuksia siitä, mihin tehtävään jotkin Paratiisiin, Vicegeringtoniin ja Havonan sisäkehälle kerääntyvistä monista kolminaistetuista yhteisöistä mahdollisesti osoitetaan. Arvellaanpa sellaistakin, että Lopullisuuden Saavuttajien ehkä sallitaan kolminaistaa monet universumien hallintotyössä tarvitsemistaan apulaisista siinä tapauksessa, että he päätyvät parhaillaan tekeillä olevien universumien palvelukseen.
31:7.5 (350.3) Toinen meistä on sitä mieltä, että tämän yhteisön avoimen paikan täyttää jonkintyyppinen olento, joka on kotoisin finaliittien tulevana palvelupaikkana olevasta uudesta universumista; toinen on taipuvainen uskomaan, että tämän paikan ottaa haltuunsa jonkintyyppinen Paratiisin persoonallisuus, jota ei ole vielä luotu, olevaistettu tai kolminaistettu. Mutta mitä todennäköisimmin meidän on odottaminen finaliittien siirtymistä hengensaavuttamisen seitsemännelle tasolle, ennen kuin sitä todellisuudessa tiedämme.
31:8.1 (350.4) Osana täydellistyneen kuolevaisen Paratiisissa finaliittina saamaa kokemusta on pyrkimys ymmärtää niiden yli tuhanteen ryhmään kuuluvan Paratiisin transsendentaalisen superkansalaisen olemusta ja tehtävää, jotka ovat olevaistettuja ja ominaisuuksiltaan absoniittisia olentoja. Kanssakäymisissään näiden superpersoonallisuuksien kanssa ylösnousemuskuolevaiset saavat merkittävää apua niiden transsendentaalisten hoivaajien lukuisten luokkien hyödyllisestä opastuksesta, jotka ovat saaneet tehtäväkseen esitellä kehityksen tuloksena ilmaantuneet finaliitit heidän uusille paratiisillisille veljilleen. Koko Transsendentaalien yhteisö asuu länsi-Paratiisissa, laajalla alueella, joka on yksinomaan heidän käytössään.
31:8.2 (350.5) Transsendentaaleista kertoessamme meitä rajoittavat ihmisen käsityskyvyn rajoittuneisuuden lisäksi myös toimeksiantoomme sisältyvät Paratiisin persoonallisuuksien julkituontia koskevat ehdot. Näillä olennoilla ei ole mitään tekemistä kuolevaisten Havonaan-nousun kanssa. Paratiisin Transsendentaalien valtavalla joukolla ei ole kerrassaan mitään tekemistä sen kummemmin Havonan kuin seitsemän superuniversuminkaan asioiden kanssa, sillä he huolehtivat vain kokonaisuniversumin asioiden superhallinnosta.
31:8.3 (350.6) Sinä, joka olet luotu olento, voit muodostaa käsityksen Luojasta, mutta voit tuskin käsittää, että on olemassa suunnaton ja moninainen kerääntymä älyllisiä olentoja, jotka eivät ole Luojia eivätkä luotuja. Nämä Transsendentaalit eivät luo mitään olentoja, eikä heitäkään liioin ole koskaan luotu. Välttyäksemme käyttämästä uutta oppisanaa, mielivaltaista ja merkityksetöntä nimitystä, katsomme parhaaksi heidän alkuperästään puhuessamme sanoa, että Transsendentaalit yksinkertaisesti olevaistuvat. Jumaluusabsoluutilla on hyvinkin saattanut olla tekemistä heidän alkuperänsä kanssa, ja tämä Absoluutti saattaa kietoutua heidän kohtaloonsa, mutta nykyisellään nämä ainutlaatuiset olennot eivät ole Jumaluusabsoluutin herruudessa. He ovat Perimmäisen Jumalan alamaisia, ja heidän nykyinen Paratiisissa-oleskelunsa on kaikilta osin Kolminaisuuden valvomaa ja ohjaamaa.
31:8.4 (351.1) Vaikka kaikki Paratiisin saavuttavat kuolevaiset tavan takaa ovat veljellisissä kanssakäymisissä Transsendentaalien kanssa, kuten he ovat sitä Paratiisin kansalaistenkin kanssa, käy kuitenkin niin, että ihmisen ensimmäinen vakavasti otettava kosketus Transsendentaaliin tapahtuu siinä ikimuistettavassa tilanteessa, jossa ylösnousemuskuolevainen uuden finaliittiryhmän jäsenenä seisoo finaliittien vastaanottokehässä ja jossa Transsendentaalien päällikkö, Kokonaisuniversumin Arkkitehtien johtava esimies, ottaa häneltä ikuisuuden kolminaisuusvalan.
31:9.1 (351.2) Kokonaisuniversumin Arkkitehdit ovat Paratiisin Transsendentaaleja hallitseva yhteisö. Tähän hallitsevaan yhteisöön kuuluu 28 011 persoonallisuutta, joilla on mestarin mieli, ylivertainen henki ja verraton absonitia. Tämän suurenmoisen ryhmän johtava viranhaltija, Mestariarkkitehtien vanhin, on kaikkien Jumaluuden tason alapuolella olevien Paratiisin älyllisten olentojen koordinoiva päällikkö.
31:9.2 (351.3) Käsillä olevien kertomusten esittämiseen valtuuttavan toimeksiannon kuudestoista kielto kuuluu: ”Mikäli sellainen katsotaan viisaaksi, Kokonaisuniversumin Arkkitehtien ja heidän työtovereidensa olemassaolon saa tuoda julki, mutta heidän alkuperäänsä, olemustaan ja kohtaloaan ei saa kokonaisuudessaan paljastaa.” Saamme kuitenkin ilmoittaa teille, että nämä Mestariarkkitehdit ovat olemassa seitsemällä absoniittisuuden tasolla. Nämä seitsemän ryhmää luokitellaan seuraavasti:
31:9.3 (351.4) 1. Paratiisitaso. Vain vanhin eli ensiksi olevaistunut Arkkitehti toimii tällä absoniittisuuden korkeimmalla tasolla. Tämä perimmäinen persoonallisuus, ei Luoja eikä luotu, olevaistui ikuisuuden aamunkoitossa, ja hän toimii nyt Paratiisin ja sen kahdenkymmenenyhden Paratiisiin liittyvien toimintojen maailman oivallisena koordinoijana.
31:9.4 (351.5) 2. Havonataso. Arkkitehtien toinen olevaistus tuotti kolme mestarisuunnittelijaa ja absoniittista hallintopersoonallisuutta, jotka ovat aina omistautuneet keskusuniversumin miljardin täydellisen sfäärin koordinointiin. Paratiisin perimätieto väittää, että nämä kolme Arkkitehtiä aiemmin olevaistetun vanhimman Arkkitehdin neuvomina myötävaikuttivat Havonan suunnitteluun, mutta sitä me emme tosiasiassa tiedä.
31:9.5 (351.6) 3. Superuniversumitaso. Kolmas absoniittinen taso käsittää seitsemän superuniversumin seitsemän Mestariarkkitehtiä, jotka ryhmänä viettävät nykyisin jokseenkin yhtä pitkän ajan toisaalta Seitsemän Valtiashengen seurassa Paratiisissa ja toisaalta Seitsemän Korkeimman Toimeenpanijan kanssa Äärettömän Hengen seitsemässä erityismaailmassa. He ovat suuruniversumin superkoordinoijia.
31:9.6 (351.7) 4. Ensimmäinen avaruustaso. Tässä ryhmässä on seitsemänkymmentä Arkkitehtiä, ja arvelemme, että heidän huolenaan ovat perimmäiset suunnitelmat ulkoavaruuden ensimmäistä universumia varten. Tämä universumi on nyt mobilisoitumassa nykyisten seitsemän superuniversumin rajojen tuolle puolen.
31:9.7 (351.8) 5. Toinen avaruustaso. Tämä Arkkitehtien viides yhteisö on vahvuudeltaan 490-jäseninen, ja taas me arvelemme, että heidän täytyy olla tekemisissä ulkoavaruuden toisen universumin kanssa, jossa fyysikkomme jo ovat todenneet eittämätöntä energian mobilisoitumista.
31:9.8 (352.1) 6. Kolmas avaruustaso. Tässä Mestariarkkitehtien kuudennessa ryhmässä on 3 430 jäsentä, ja niin kuin edellä, päättelemme nytkin, että heidän huolenaan ovat jättiläismäiset suunnitelmat ulkoavaruuden kolmatta universumia varten.
31:9.9 (352.2) 7. Neljäs avaruustaso. Tämä viimeinen ja suurilukuisin yhteisö koostuu 24 010 Mestariarkkitehdistä, ja mikäli aiemmat otaksumamme pitävät paikkansa, sen täytyy liittyä neljänteen ja viimeiseen toinen toistaan kookkaammista ulkoavaruuden universumeista.
31:9.10 (352.3) Näihin Mestariarkkitehtien seitsemään ryhmään kuuluu kaikkiaan 28 011 universuminsuunnittelijaa. Paratiisissa on sellainen perimätieto, että kauan sitten, hamassa ikuisuudessa, yritettiin olevaistaa 28 012:s Mestariarkkitehti, mutta tämä olento ei absonitisoitunut, koska hänen persoonallisuutensa tempautui Universaaliseen Absoluuttiin. On mahdollista, että Mestariarkkitehtien nouseva sarja saavutti absoniittisuuden rajan 28 011:nnessä Arkkitehdissä ja 28 012:s yritys kohtasi Absoluutin läsnäolon matemaattisen tason. Toisin sanoen 28 012:nnella olevaistamisen tasolla absoniittisuuden kvaliteetti vastasi Universaalisen tasoa ja saavutti Absoluutin arvon.
31:9.11 (352.4) Toiminnallisessa organisaatiossaan Havonan kolme valvovaa Arkkitehtia toimivat yksinäisen Paratiisin Arkkitehdin avustajakumppaneina. Superuniversumien seitsemän Arkkitehtiä toimivat tasa-arvoisina Havonan kolmen valvojan kanssa. Ensimmäisen ulkoavaruustason universumien seitsemänkymmentä suunnittelijaa palvelevat nykyään seitsemän superuniversumin seitsemän Arkkitehdin avustajakumppaneina.
31:9.12 (352.5) Kokonaisuniversumin Arkkitehdeillä on käytettävissään lukuisia apulaisten ja avustajien ryhmiä, joihin kuuluu vahvuudenorganisoijien kaksi valtavaa luokkaa: ensiasteiset olevaistetut ja liitännäiset transsendentaaliset. Näitä Vahvuuden Pääorganisoijia ei pidä sekoittaa voimanohjaajiin, jotka kuuluvat suuruniversumiin.
31:9.13 (352.6) Kaikista ajallisuuden ja ikuisuuden lasten välisen liiton tuottamista olennoista, kuten finaliittien ja Paratiisin kansalaisten kolminaistamista jälkeläisistä, tulee Mestariarkkitehtien suojatteja. Mutta kaikista muista luoduista tai entiteeteistä, joista on paljastettu, että he toimivat nykyisissä organisoiduissa universumeissa, vain Yksinäiset Sanansaattajat ja Inspiroidut Kolminaisuushenget pitävät yllä jonkinlaista elimellistä yhteyttä Transsendentaaleihin ja Kokonaisuniversumin Arkkitehteihin.
31:9.14 (352.7) Mestariarkkitehdit antavat teknisen hyväksymisen, jolla Luoja-Pojat osoitetaan omille avaruuden alueilleen paikallisuniversumien organisoimistehtäviin. Mestariarkkitehtien ja Paratiisin Luoja-Poikien välillä vallitsee varsin läheinen yhteys, ja vaikka tämä suhde jää esittelemättä, teille on kuitenkin kerrottu Arkkitehtien ja suuruniversumin Korkeimpien Luojien yhteydestä ensimmäisen kokemuksellisen Kolminaisuuden suhdekokonaisuudessa. Nämä molemmat ryhmät, yhdessä kehittyvän ja kokemuksellisen Korkeimman Olennon kanssa, muodostavat transsendentaalisia arvoja ja kokonaisuniversumin merkityksiä edustavan Perimmäisen Kolminaisuuden.
31:10.1 (352.8) Mestariarkkitehtien vanhin valvoo seitsemää Lopullisuuden Saavuttajakuntaa, jotka ovat:
31:10.2 (352.9) 1. Kuolevaisfinaliittien yhteisö.
31:10.3 (352.10) 2. Paratiisin Finaliittien yhteisö.
31:10.4 (352.11) 3. Kolminaistettujen Finaliittien yhteisö.
31:10.5 (353.1) 4. Yhdessä Kolminaistettujen Finaliittien yhteisö.
31:10.6 (353.2) 5. Havonan Finaliittien yhteisö.
31:10.7 (353.3) 6. Transsendentaalisten Finaliittien yhteisö.
31:10.8 (353.4) 7. Paljastumattoman määränpään omaavien Poikien yhteisö.
31:10.9 (353.5) Kullakin mainituista määränpään yhteisöistä on johtava päällikkönsä, ja nämä päälliköt muodostavat Paratiisissa olevan Kohtalon Korkeimman Neuvoston. Nykyisenä universumiaikakautena Grandfanda on tämän korkeimman elimen päällikkö, ja tämä elin määrää perimmäisen määränpään omaavat lapset maailmankaikkeuden tehtäviin.
31:10.10 (353.6) Näiden seitsemän finaliittiyhteisön yhteenkokoontuminen on merkkinä sellaisten potentiaalien, persoonallisuuksien, mielten, henkien, absoniittien ja kokemuksellisten aktualiteettien reaalisuuden mobilisoinnista, jotka luultavasti ylittävät jopa Korkeimman Olennon kokonaisuniversumia koskevat tulevat funktiot. Nämä seitsemän finaliittiyhteisöä ovat mahdollisesti merkkinä Perimmäisen Kolminaisuuden nykyisestä toiminnasta, Kolminaisuuden, joka parhaillaan kokoaa yhteen finiittisyyttä ja absoniittisuutta edustavia voimia ulkoavaruuden universumeissa tapahtuvien käsittämättömien kehitystapahtumien valmistelua varten. Mitään tämän liikkeellepanon kaltaista ei ole tapahtunut, sen jälkeen kun Paratiisin-Kolminaisuus lähes hamassa ikuisuudessa samalla tavoin mobilisoi silloin olemassa olleet Paratiisin ja Havonan persoonallisuudet ja valtuutti nämä suunniteltujen ajallisuuden ja avaruuden seitsemän superuniversumin hallintopersoonallisuuksiksi ja vallanpitäjiksi. Seitsemän finaliittikuntaa edustavat suuruniversumin jumalallisuusreaktiota kehittämättömien potentiaalien aiheuttamiin vastaisiin tarpeisiin ikuisen tulevaisuuden toimintoja edustavissa ulkouniversumeissa.
31:10.11 (353.7) Rohkenemme ennustaa, että tulevaisuus tuo tullessaan vastaiset ja entistä suuremmat ulkouniversumit asutettuine maailmoineen, uusine sfääreineen, joita kansoittavat oivallisten ja ainutlaatuisten olentojen uudet luokat. Se tulee olemaan aineellinen universumi, joka on perimmäisyydessään vertaansa vailla, valtava luomus, joka on puutteellinen vain yhden tärkeän yksityiskohdan osalta: siltä puuttuu aktuaalinen finiittinen kokemus siitä, mitä universaalinen elämä on ylösnousemuksellisen olemassaolon piirissä. Tällainen universumi kärsii syntyessään suunnattomasta kokemuksellisesta vajavuudesta; se ei ole osallistunut Kaikkivaltiaan Korkeimman kehitykseen. Kaikki nämä ulkouniversumit saavat osakseen Korkeimman Olennon verratonta huolenpitoa ja ylivertaista valvontaa, mutta juuri tämä hänen aktiivisen läsnäolonsa tosiseikka sulkee pois sen mahdollisuuden, että ne osallistuisivat Korkeimman Jumaluuden aktuaalistumiseen.
31:10.12 (353.8) Nykyisen universumiaikakauden kuluessa suuruniversumin kehittyvät persoonallisuudet kokevat monia vaikeuksia, jotka juontuvat Korkeimman Jumalan suvereenisuuden epätäydellisestä aktuaalistumisesta, mutta toisaalta olemme kaikki osallisina hänen kehittymisensä ainutkertaisessa kokemuksessa. Me kehitymme hänessä, ja hän kehittyy meissä. Joskus ikuisessa tulevaisuudessa Korkeimman Jumaluuden kehittymisestä tulee maailmankaikkeuden historian täyttynyt tosiasia, ja tilaisuus osallistua tähän ihmeelliseen kokemukseen on silloin poistunut kosmisen toiminnan näyttämöltä.
31:10.13 (353.9) Mutta ne meistä, jotka maailmankaikkeuden nuoruudessa ovat tämän ainutkertaisen kokemuksen saaneet, pitävät sitä koko tulevan ikuisuuden ajan suuressa arvossa. Ja monet meistä arvelevat, että Lopullisuuden Saavuttajakuntaan kuuluvien ylösnousemuksellisten ja täydellistyneiden kuolevaisten asteittain kerääntyvien reservien tehtävänä saattaa olla se, että he yhdessä kuuden muun samalla tavoin täydentyvän yhteisön kanssa ylläpitävät hallintoa näissä ulkouniversumeissa ja pyrkivät korvaamaan niiden kokemuksen alalla esiintyviä puutteita, jotka ilmenevät siinä, etteivät ne ole osallistuneet Korkeimman Olennon ajallis-avaruudelliseen kehittymiseen.
31:10.14 (353.10) Mainitut puutteet ovat väistämättömiä universumiolemassaolon kaikilla tasoilla. Nykyisenä universumiaikakautena me, jotka edustamme hengellisten olomuotojen korkeampia tasoja, laskeudumme evolutionaarisiin universumeihin hoitamaan niiden hallintoa ja hoivaamaan ylösnousemuskuolevaisia. Pyrimme sillä keinoin hyvittämään heidän puutteellisuutensa, jotka ilmenevät korkeamman hengellisen kokemisen realiteettien alueella.
31:10.15 (354.1) Mutta vaikkemme tiedäkään todellisuudessa mitään Kokonaisuniversumin Arkkitehtien suunnitelmista näiden ulompien luomistulosten suhteen, olemme silti varmoja kolmesta asiasta:
31:10.16 (354.2) 1. Tosiaankin valtava ja uusi universumien järjestelmä on asteittain järjestymässä ulkoavaruuden alueilla. Teleskoopeilla tähyillessänne silmienne edessä on todellakin uusiin luokkiin kuuluvia fyysisiä luomistuloksia, suunnattomina ja jättiläismäisinä kehinä virtailevia universumeja universumien perään, hyvin kaukana asuttujen ja järjestyneitten luomistulosten nykyisistä rajoista. Nämä ulommat luomistulokset ovat nykyisellään kokonaan fyysisiä; ne ovat ilmeisesti asumattomia ja nähtävästi vailla luotujen olentojen harjoittamaa hallintoa.
31:10.17 (354.3) 2. Aikakaudesta toiseen jatkuu ajallisuuden ja avaruuden täydellistyneiden ja ylösnousemuksellisten luotujen selittämätön ja perin juurin salaperäinen kokoaminen Paratiisiin yhdessä kuuden muun finaliittiyhteisön kanssa.
31:10.18 (354.4) 3. Näiden tapahtumien myötä Jumaluuden Korkein Persoona saa superluomusten kaikkivaltiaan hallitsijan ominaisuudessa yhä enemmän valtaa.
31:10.19 (354.5) Kun tarkastelemme tätä kolmiyhteistä kehitystä, jossa ovat mukana luodut, universumit ja Jumaluus, voidaanko meitä arvostella siitä, jos odotamme, että jokin uusi ja paljastumaton on lähestymässä huipennustaan? Eikö ole pelkästään luonnollista, että me mieluusti yhdistämme tämän aikakausia jatkuvan fyysisten universumien mobilisoinnin ja niiden tähän asti tuntemattomassa mittakaavassa tapahtuneen organisoinnin samoin kuin Korkeimman Olennon persoonallisuuden ilmaantumisen tähän häkellyttävään suunnitelmaan ajallisten kuolevaisten nostamiseksi jumalalliseen täydellisyyteen ja heidän sittemmin Paratiisissa tapahtuvaan kokoamiseensa Lopullisuuden Saavuttajakunnaksi – tehtävänmääritys ja määränpää, jotka verhoutuvat maailmankaikkeuden mysteeriin? Uversassa kaikki uskovat yhä enemmän siihen, että yhteen kerääntyvien Lopullisuuden Saavuttajakuntien on määrä päätyä johonkin tulevaan palveluun ulkoavaruuden universumeissa, jossa kykenemme tunnistamaan jo ainakin seitsemänkymmenentuhannen ainekertymän ryhmittymisen. Jokainen näistä ryhmittymistä on suurempi kuin yksikään nykyisistä superuniversumeista.
31:10.20 (354.6) Evolutionaariset kuolevaiset syntyvät avaruuden planeetoille, he kulkevat morontiamaailmojen läpi, nousevat hengen universumeihin, matkaavat Havona-sfäärien läpi, löytävät Jumalan, saavuttavat Paratiisin, ja heidät otetaan ensiasteiseen Finaliittiyhteisöön odottamaan siellä universumipalvelukseen kuuluvaa seuraavaa toimeksiantoa. On olemassa kuusi muuta kerääntyvää finaliittiyhteisöä, mutta Grandfanda, ensimmäinen ylösnousemuskuolevainen, johtaa Paratiisin-päällikkönä kaikkia finaliittiluokkia. Ja katsellessamme tätä ylittämätöntä näytelmää huudahdamme kaikki: Miten loistava määränpää onkaan eläimestä polveutuvilla ajallisuuden lapsilla, avaruuden aineellisilla pojilla!
31:10.21 (354.7) [Luvun toimittivat yhdessä Jumalallinen Neuvonantaja sekä Nimetön ja Numeroton, jotka toimivat Uversan Päivien Muinaisten tähän tehtävään valtuuttamina.]
* * * * *
31:10.22 (354.8) Edelliset kolmekymmentäyksi lukua, jotka käsittelevät Jumaluuden olemusta, Paratiisin reaalisuutta, keskusuniversumin ja superuniversumien organisaatiota ja toimintaa, suuruniversumin persoonallisuuksia sekä evolutionaaristen kuolevaisten ylevää määränpäätä, toimitti, muotoili ja käänsi englannin kielelle kahdenkymmenenneljän Orvontonin hallintopersoonallisuuden muodostama korkea-arvoinen valtuuskunta Uversan Päivien Muinaisten antaman toimeksiannon mukaisesti, joka määräsi meidät tähän tehtävään Urantialle, Satanian 606:ssa, Nebadonin Norlatiadekissa vuonna 1934 jKr.