Luku 67, Planeetan kapina

   
   Lukujen numerointi: päällä | poissa
Tulostettava versioTulostettava versio

Urantia-kirja

Luku 67

Planeetan kapina

67:0.1 (754.1) IHMISEN olemassaoloon Urantialla liittyviä ongelmia on mahdoton ymmärtää, ellei ole tietoa eräistä menneisyyden suurista käännekohdista, eritoten planeetalla tapahtuneesta kapinasta ja sen seuraamuksista. Vaikkei tämä mullistus orgaanisen evoluution etenemistä vakavasti häirinnytkään, muutti se silti sosiaalisen evoluution ja hengellisen kehityksen kulkua merkittävästi. Tämä tuhoisa suuronnettomuus vaikutti syvällisesti planeetan kaikkeen muuhun kuin fyysiseen historiaan.

1. Caligastian petos

67:1.1 (754.2) Caligastia oli jo kolmensadantuhannen vuoden ajan ollut vastuussa Urantiasta, kun Luciferin avustaja Saatana suoritti erään määräaikaisista tarkastuskäynneistään. Ja kun Saatana saapui planeetalle, hänen ulkoinen olemuksensa ei millään muotoa muistuttanut teidän tästä rikollisesta majesteetista piirtämiänne irvikuvia. Hän oli ja on yhä suurenmoisen loistava Lanonandek-Poika. ”Ihmekö tuo, sillä Saatana itse on loistava valon olento.”

67:1.2 (754.3) Tämän tarkastuksen kuluessa Saatana kertoi Caligastialle Luciferin tuolloin ehdottamasta ”vapaudenjulistuksesta”, ja kuten nyt tiedämme, Prinssi suostui pettämään planeetan, sen jälkeen kun kapina olisi julistettu. Nimenomaan tämä luottamuksen ennalta harkittu pettäminen oli syynä siihen, että universumin uskolliset persoonallisuudet suhtautuvat Prinssi Caligastiaan erityistä halveksuntaa osoittaen. Luoja-Poika toi julki tämän halveksunnan sanoessaan: ”Sinä olet johtajasi Luciferin kaltainen ja olet synnillisesti estänyt hänen pahuutensa joutumisen unohduksiin. Hän oli vääristelijä itsensä ylentämisen alusta lähtien, sillä hän ei pysynyt totuudessa.”

67:1.3 (754.4) Paikallisuniversumin hallintotyön piirissä ei pidetä mitään korkeata luottamustehtävää pyhempänä kuin sitä, joka uskotaan Planeettaprinssille, ottaahan hän vastatakseen kehittyvien kuolevaisten hyvinvoinnista ja heidän ohjaamisestaan maailmassa, joka vasta äsken on tullut asutuksen piiriin. Eikä pahuuden kaikista muodoista mikään ole persoonallisuuden tilanteelle turmiollisempaa kuin luottamuksen pettäminen ja epälojaalisuus luottavaisia ystäviä kohtaan. Tämän tahallisen synnin tehdessään Caligastia vääristi persoonallisuutensa niin täydellisesti, ettei hänen mielensä ole sen jälkeen enää koskaan kyennyt pääsemään uuteen tasapainoon.

67:1.4 (754.5) On monta tapaa tarkastella syntiä, mutta universumifilosofian näkökulmasta synti on sellaisen persoonallisuuden asenne, joka tieten tahtoen vastustaa kosmista todellisuutta. Hairahdusta voidaan pitää todellisuuden väärinkäsittämisenä tai vääristymisenä. Pahuus on universumirealiteettien vain osittaista tajuamista tai vajavaista sopeutumista niihin. Mutta synti on määrätietoista vastarintaa jumalallista todellisuutta kohtaan – tietoisesti tehty päätös hengellisen edistymisen vastustamisesta –, kun paatuneeseen pahuuteen taas kuuluu avoin ja jääräpäinen uhma tunnettua todellisuutta kohtaan, ja se merkitsee niin pitkälle edennyttä persoonallisuuden hajoamista, että se lähenee kosmista mielenvikaisuutta.

67:1.5 (755.1) Hairahdus viittaa älyllisen terävyyden puuttumiseen; pahuus viittaa vajavaiseen viisauteen; synti viheliäiseen hengelliseen köyhyyteen; mutta paatuneisuus osoittaa, että asianomainen on kadottamassa persoonallisuutensa hallinnan.

67:1.6 (755.2) Ja kun on tarpeeksi monta kertaa valittu synti ja riittävän monta kertaa se toistettu, se saattaa muuttua tavanomaiseksi. Piintyneistä synnintekijöistä voi helposti tulla paatuneita, tulla kapinallisia, jotka täydestä sydämestään kapinoivat universumia ja kaikkia sen jumalallisia realiteetteja vastaan. Vaikka kaikenkaltaiset synnit ovatkin anteeksi annettavissa, epäilemme suuresti, tuntisiko paatunut pahantekijä koskaan vilpitöntä murhetta tihutöistään tai ottaisiko hän vastaan syntiensä anteeksiantoa.

2. Kapinan puhkeaminen

67:2.1 (755.3) Pian Saatanan suorittaman tarkastuksen jälkeen, kun planeetan hallinto oli Urantialla tapahtumassa olleiden suurten asioiden toteutumisen kynnyksellä, Caligastia piti eräänä pohjoisten maanosien keskitalven päivänä työtoverinsa Daligastian kanssa pitkän neuvottelun, jonka päätyttyä jälkimmäinen kutsui Urantian kymmenen neuvostoa ylimääräiseen istuntoon. Tämän kokouksen alkajaisiksi luettiin julkilausuma, jonka mukaan Prinssi Caligastia oli aikeissa julistautua Urantian rajattomaksi yksinvaltiaaksi, ja ilmoitettiin että hän vaati kaikkia hallintoon kuuluvia ryhmiä luopumaan virka-asemastaan ja luovuttamaan kaikki tehtävänsä ja kaikki valtuutensa Daligastian käsiin, joka toimisi uskottunamiehenä siihen saakka, kunnes planeetan hallitus olisi järjestetty uudelleen ja kunnes myöhemmin suoritettaisiin kyseisen hallintovallan virkojen uusjako.

67:2.2 (755.4) Tämän tyrmistyttävän vaatimuksen esittämistä seurasi korkeimman koordinointineuvoston puheenjohtajan Vanin mestarillinen vetoomus. Tämä ansioitunut hallintomies ja kyvykäs oikeusoppinut leimasi Caligastian ehdottaman menettelytavan teoksi, josta ei paljon puuttunut ollakseen planetaarista kapinaa. Van vetosi konferenssin osanottajiin, että nämä pidättyisivät kaikenlaisesta sekaantumisesta tällaiseen hankkeeseen siihen asti, kunnes asiassa voitaisiin vedota Luciferiin, Satanian Järjestelmän Hallitsijaan. Ja hän sai koko esikunnan puolelleen. Niinpä tällainen vetoomus lähetettiin Jerusemiin, ja tuota pikaa sieltä tulivat määräykset, joissa Caligastia nimitettiin Urantian korkeimmaksi hallitsijaksi ja vaadittiin ehdotonta ja sokeaa kuuliaisuutta hänen määräyksiään kohtaan. Ja tähän häkellyttävään viestiin vastatessaan ylevä Van piti ikimuistettavan seitsentuntisen puheensa, jossa hän virallisesti nosti syytteen Daligastiaa, Caligastiaa ja Luciferia vastaan Nebadonin universumin hallitsijan vallan halveksimisesta; ja hän vetosi Edentian Kaikkein Korkeimpiin saadakseen syytteelleen tukea ja sille vahvistuksen.

67:2.3 (755.5) Tällä välin järjestelmän yhteyspiirit oli jo katkaistu; Urantia eristettiin. Jokainen planeetalla ollut taivaalliseen elollisuueen kuuluva ryhmä havaitsi äkkiä ja varoituksetta olevansa eristetty, täysin erillään kaikista ulkopuolisista neuvoista ja ohjeista.

67:2.4 (755.6) Daligastia julisti Caligastian virallisesti ”Urantian Jumalaksi ja kaikkein ylimmäksi”. Kaikki olivat tämän julistuksen kuultuaan selvillä, millaisesta asetelmasta oli kysymys. Ja kukin ryhmä vetäytyi omiin oloihinsa ja ryhtyi pohtimaan tilannetta, ryhtyi keskusteluihin, jotka lopulta määrittäisivät planeetan jokaisen ihmistä ylemmän persoonallisuuden kohtalon.

67:2.5 (755.7) Serafit, kerubit ja muut taivaalliset olennot olivat mukana tekemässä tämän katkeran kamppailun, tämän pitkän ja synnillisen selkkauksen, edellyttämiä päätöksiä. Monet ihmistä ylemmät ryhmät, jotka sattuivat olemaan Urantialla sen eristämisen aikaan, joutuivat jäämään tänne, ja samoin kuin serafien ja heidän työtovereidensa, heidänkin oli pakko tehdä valinta synnin ja vanhurskauden välillä eli Luciferin valitseman tien ja näkymättömän Isän tahdon välillä.

67:2.6 (756.1) Tätä kamppailua jatkui yli seitsemän vuotta. Vasta kun jokainen asianosainen persoonallisuus oli tehnyt lopullisen päätöksensä, Edentian viranomaiset suostuivat puuttumaan asiaan, ja vasta sitten he siihen tarttuivat. Vasta silloin Van ja hänen lojaalit kumppaninsa saivat vahvistuksen sille, että he olivat oikeassa, ja vasta silloin he pääsivät pitkään jatkuneesta ahdistuksestaan ja sietämättömästä epätietoisuudestaan.

3. Seitsemän ratkaisevaa vuotta

67:3.1 (756.2) Melkisedekien neuvosto välitti kaukoviestimitse tiedon kapinan puhkeamisesta Satanian pääkaupungissa, Jerusemissa. Hätätila-Melkisedekejä lähetettiin välittömästi Jerusemiin, ja Gabriel tarjoutui edustamaan Luoja-Poikaa, jonka valta oli asetettu kyseenalaiseksi. Kun tieto Satanian kapinasta oli lähetetty kaukoviestimin, sen myötä järjestelmä asetettiin karanteeniin, se eristettiin sisarjärjestelmistään. Nyt vallitsi ”sota taivaassa”, Satanian päämajassa, ja se levisi paikallisjärjestelmän jokaiselle planeetalle.

67:3.2 (756.3) Urantialla neljäkymmentä jäsentä satapäisestä ruumiillisesta esikunnasta (Van mukaan luettuna) kieltäytyi liittymästä kapinaliikkeeseen. Myös monet esikunnan ihmisavustajista (muunnetuista ja muista) olivat rohkeita ja uljaita Mikaelin ja hänen universumihallituksensa puolustajia. Serafien ja kerubien joukosta menetettiin kauhistuttava määrä persoonallisuuksia. Lähes puolet planeetalle osoitetuista hallinto- ja siirtymävaiheen serafeista ryhtyi johtajansa ja Daligastian myötä kannattamaan Luciferin asiaa. Neljäkymmentätuhatta satayhdeksäntoista ensiasteista keskiväliolentoa asettautui Caligastian taakse, mutta loput näistä olennoista pysyivät uskollisina luottamustehtävälleen.

67:3.3 (756.4) Petollinen Prinssi pani epälojaalien keskiväliolentojen ja kapinallispersoonallisuuksien muiden ryhmien rivit järjestykseen ja organisoi nämä panemaan täytäntöön hänen käskynsä, kun Van sen sijaan keräsi koolle lojaalit keskiväliolennot ja muut uskolliset ryhmät ja ryhtyi suureen taisteluun planetaarisen esikunnan ja muiden, tahtomattaan tänne jääneiden taivaallisten persoonallisuuksien pelastamiseksi.

67:3.4 (756.5) Aikana, jolloin tätä taistelua käytiin, lojalistit asuivat ympärysmuurittomassa ja kehnosti suojatussa siirtokunnassa joitakin kilometrejä Dalamatiasta itään, mutta valppaat ja aina yhtä tarkkaavaiset lojaalit keskiväliolennot vartioivat heidän asumuksiaan yötä päivää, ja heillä oli hallussaan myös korvaamaton elämänpuu.

67:3.5 (756.6) Kapinan puhkeamisen jälkeen ottivat lojaalit kerubit ja serafit kolmen uskollisen keskiväliolennon avulla haltuunsa elämänpuun, ja he sallivat vain esikunnan neljänkymmenen lojalistin ja näiden muunnettujen kuolevaiskumppanien nauttia energiakasvin hedelmiä ja lehtiä. Näitä esikunnan muunnettuja andoniittiapulaisia oli viisikymmentäkuusi. Epälojaalin esikunnan andoniittiavustajista kuusitoista kieltäytyi liittymästä kapinaan isäntiensä mukana.

67:3.6 (756.7) Kaikki seitsemän ratkaisevaa vuotta, jotka Caligastian kapina kesti, Van omistautui kokonaan sille, että hän piti huolta ihmisten, keskiväliolentojen ja enkeleiden muodostamasta lojaalista armeijastaan. Sen hengellisen ymmärryksen ja sen moraalisen lujuuden, jotka tekivät Vanille mahdolliseksi pitää yllä tällaista järkkymättömän lojaalia suhtautumista universumin hallitusta kohtaan, saivat aikaan selkeä ajattelu, viisas päättely, looginen harkinta, vaikuttimien vilpittömyys, tarkoitusperien epäitsekkyys, älyllinen lojaalisuus, kokemusten muistaminen, kurinalainen luonteenlaatu ja hänen persoonallisuutensa luottavainen vihkiytyminen Paratiisin-Isän tahdon noudattamiseen.

67:3.7 (756.8) Nämä seitsemän odotuksen vuotta olivat sydämen tutkiskelun ja sielun karaisun aikaa. Tällaiset universumin asiainhoidossa sattuvat kriisit osoittavat mielen suunnatonta voimaa hengelliseen valintaan vaikuttavana tekijänä. Opetus, kasvatus ja kokemus vaikuttavat kaikkien evolutionaaristen moraalisten luotujen useimpiin elintärkeisiin päätöksiin. Mutta sisimmässä olevan hengen on täysin mahdollista saada suora yhteys ihmispersoonallisuuden päätöksistä määrääviin voimiin niin, että se antaa luodun kokonaan pyhittäytyneelle tahdolle kyvyn tehdä hämmästyttäviä tekoja, jotka ilmentävät uskollista omistautumista sille, mikä on Paratiisin-Isän tahto ja miten hän haluaa asiat tehtävän. Ja juuri näin tapahtui Amadonin, Vanin muunnetun ihmiskumppanin, kokemuksessa.

67:3.8 (757.1) Amadon on Luciferin kapinan huomattavin ihmissankari. Tämä Andonin ja Fontan miespuolinen jälkeläinen oli yksi niistä sadasta, joista otettiin elämänplasmaa Prinssin esikunnan jäsenille, ja hän oli siitä tapahtumasta lähtien ollut Vanin palveluksessa tämän työtoverina ja ihmisavustajana. Amadon päätti pysyä päällikkönsä rinnalla koko pitkän ja koettelevan taistelun ajan. Ja oli innoittavaa katseltavaa, kun sai nähdä tämän evolutionaaristen rotujen lapsen pysyvän lujana antamatta Daligastian viisastelujen vaikuttaa itseensä hänen ja hänen lojaalien kumppaniensa tehdessä koko seitsenvuotisen kamppailun ajan peräänantamattomalla mielenlujuudella vastarintaa loistavan Caligastian kaikille petollisille opetuksille.

67:3.9 (757.2) Caligastia, jonka älykkyys oli ylenpalttista ja jonka kokemus universumin asiainhoidosta oli laajaa, kulki harhaan – ryhtyi syntiin. Amadon, jonka älykkyys oli ylen vähäistä ja jonka kokemus universumista oli täysin olematonta, pysyi järkähtämättä universumin palveluksessa ja lojaalina toverilleen. Van käytti sekä mieltä että henkeä suurenmoisena ja tehokkaana älyllisen päättäväisyyden ja hengellisen ymmärryksen yhdistelmänä ja pääsi siten korkeimmalle saavutettavissa olevalle persoonallisuuden realisoitumisen kokemukselliselle tasolle. Kun mieli ja henki ovat täysin yhdistyneitä, ne ovat kykeneviä ihmisen yläpuolella olevien arvojen, jopa morontiareaalisuuksien luomiseen.

67:3.10 (757.3) Runoelma näiden traagisten aikojen kuohuttavista ja liikuttavista tapahtumista ei päättyisi koskaan. Mutta vihdoin oli viimeinenkin persoonallisuus tehnyt lopullisen päätöksensä, ja silloin, mutta vasta silloin, yksi Edentian Kaikkein Korkein saapui hätätila-Melkisedekien mukana ottamaan käsiinsä hallitusvallan Urantialla. Caligastian hallituskaudesta kertovat panoraamatallenteet hävitettiin Jerusemista, ja planeetan kuntoonpalauttamiseen johtava koeaikakausi julistettiin alkaneeksi.

4. Caligastian sata kapinan jälkeen

67:4.1 (757.4) Kun viimeinen nimenhuuto pidettiin, havaittiin Prinssin esikunnan ruumiillisten jäsenten valinneen puolensa seuraavalla tavalla: Van ja koko hänen koordinointituomioistuimensa olivat pysyneet lojaaleina. Ang ja kolme ravintoneuvoston jäsentä oli säästynyt. Karjanhoitolautakunta oli kokonaisuudessaan tempautunut mukaan kapinaan, samoin kuin olivat kaikki eläintenalistamisen neuvojat. Fad ja viisi kasvatuksellisen opettajakunnan jäsentä oli pelastunut. Nod ja koko teollisuus- ja kauppakomissio liittyivät Caligastian riveihin. Hap ja koko ilmoitususkonnon kollegio pysyivät lojaaleina Vanille ja tämän jalolle joukolle. Lut ja koko terveyslautakunta menetettiin. Taide- ja tiedeneuvosto pysyi kokonaisuudessaan lojaalina, mutta Tut heimohallintokomissioineen joutui harhateille. Näin oli sadan joukosta siis pelastunut neljäkymmentä, jotka myöhemmin siirrettäisiin Jerusemiin ja jotka jatkoivat sieltä matkaansa kohti Paratiisia.

67:4.2 (757.5) Ne planeetan esikunnan kuusikymmentä jäsentä, jotka liittyivät kapinaan, valitsivat johtajakseen Nodin. He työskentelivät täysin sydämin kapinaprinssin hyväksi, mutta he havaitsivat pian, että heiltä oli riistetty järjestelmän elämänvirtojen tarjoama ravinto. He havahtuivat siihen tietoisuuteen, että heidät oli alennettu kuolevaisten olentojen asemaan. He olivat tosin ihmistä korkeammalla, mutta samalla he olivat aineellisia ja kuolevaisia. Heidän lukumääränsä kasvattamista tavoitellessaan Daligastia määräsi heidät välittömästi turvautumaan sukupuoliseen jälkeläisten tuottamiseen, sillä hän tiesi vallan hyvin, että alkuperäisen kuudenkymmenen ja heidän neljänkymmenenneljän muunnetun andoniittikumppaninsa olisi pakko ennemmin tai myöhemmin kuoleman kautta hävitä elollisuuden piiristä. Epälojaali esikunta vaelsi Dalamatian luhistumisen jälkeen pohjoiseen ja itään. Heidän jälkeläisensä tunnettiin kauan aikaa nodiitteina ja heidän asuinpaikkansa ”Nodin maana”.

67:4.3 (758.1) Se, että silloin oli tällaisia erikoisia supermiehiä ja supernaisia, jotka olivat kapinan takia jääneet tänne ja jotka ennen pitkää pariutuivat maan poikien ja tyttärien kanssa, tarjosi helposti aineksia perimätiedon tarinoille jumalista, jotka tulivat maan päälle ja ottivat kuolevaisia miehikseen ja vaimoikseen. Ja sillä tavoin saivat alkunsa ne tuhat ja yksi myyttisluontoista, mutta kapinan jälkeisiin tositapahtumiin perustuvaa legendaa, jotka myöhemmin löysivät tiensä kansantaruihin sekä niiden eri kansojen perimätietoihin, joiden esi-isillä oli ollut yhteyksiä nodiitteihin ja näiden jälkeläisiin.

67:4.4 (758.2) Ne esikunnan kapinalliset, joilta oli riistetty hengellinen ravinto, kokivat lopulta luonnollisen kuoleman. Ja melkoinen osa ihmisrotujen myöhemmin harjoittamasta epäjumalainpalvonnasta sai alkunsa siitä, että haluttiin varjella unohdukselta näiden Caligastian aikojen suuresti kunnioitettujen olentojen muistoa.

67:4.5 (758.3) Kun satajäseninen esikunta saapui Urantialle, sen jäsenet irrotettiin väliaikaisesti Ajatuksensuuntaajastaan. Heti pesänhoitaja-Melkisedekien saapumisen jälkeen vietiin lojaalit persoonallisuudet (paitsi Van) takaisin Jerusemiin ja yhdistettiin odottamassa olleeseen Suuntaajaansa. Emme tiedä kuudenkymmenen esikuntakapinallisen kohtalosta; heidän Suuntaajansa viipyvät edelleen Jerusemissa. Tilanne pysyy epäilemättä nykyisellään siihen saakka kunnes koko Luciferin kapinan oikeuskäsittely on saatu päätökseen ja kunnes kaikkien siihen osallistuneiden kohtalosta on päätetty.

67:4.6 (758.4) Sellaisten olentojen kuin enkelien ja keskiväliolentojen oli hyvin vaikea kuvitella, että Caligastian ja Daligastian kaltaiset loistavat ja luotetut johtajat kulkisivat harhaan – tekisivät petollisen synnin. Olennot, jotka lankesivat syntiin – he eivät tahallaan tai ennalta harkiten nousseet kapinaan –, olivat ylempiensä harhauttamia, luotettujen johtajiensa petoksen uhreja. Helppoa oli niin ikään saada taakseen mieleltään alkeellisten, evolutionaaristen luotujen kannatus.

67:4.7 (758.5) Kaikkien niiden ihmis- ja ihmistä ylempien olentojen valtava enemmistö, jotka olivat Luciferin kapinan uhreja Jerusemissa ja monilla harhautetuilla planeetoilla, on jo kauan sitten sydämensä pohjasta katunut mielettömyyttään; ja totisesti uskomme, että kaikki tällaiset vilpittömästi katuvat palautetaan jollakin tavoin arvoonsa ja otetaan taas palvelukseen jollekin universumitoiminnan lohkolle, kunhan Päivien Muinaiset saattavat lopullisesti päätökseen Satanian kapinaan liittyvien asioiden vastikään aloittamansa oikeuskäsittelyn.

5. Kapinan välittömät seuraukset

67:5.1 (758.6) Suuri sekaannus vallitsi Dalamatiassa ja sen lähiympäristössä lähes viidenkymmenen vuoden ajan kapinan puhkeamisesta. Pyrkimyksenä oli koko maailman täydellinen ja perinpohjainen uudelleenorganisointi. Revoluutio syrjäytti evoluution kulttuurin edistämisessä ja rotujen kohentamisessa noudatettavana toimintaperiaatteena. Dalamatiassa ja sen lähellä oleskelleiden korkeammantasoisten ja osittain koulutettujen ihmisten keskuudessa ilmenikin yhtäkkistä sivistyksellisen tason kohenemista, mutta kun näitä uusia ja radikaaleja menetelmiä yritettiin soveltaa kauempana eläviin kansanheimoihin, oli välittömänä tuloksena sanoin kuvaamaton hämminki ja rodullinen sekasorto. Noiden aikojen puolikehittyneet, primitiiviset ihmiset käänsivät vapauden oitis kurittomuudeksi.

67:5.2 (758.7) Hyvin pian kapinan jälkeen koko kapinaesikunta oli mukana puolustamassa tarmokkaasti kaupunkiaan niitä puolivillien laumoja vastaan, jotka vapaudenoppien ennenaikaisen opettamisen seurauksena piirittivät sen muureja. Ja jo vuosia ennen kuin kaupunki vajosi eteläisen meren aaltojen alle, Dalamatian takamaiden harhaan johdetut ja väärin opetetut heimot olivat hyökänneet puolivillien rynnäkkönä tämän loistavan kaupungin kimppuun ja ajaneet kapinallisesikunnan kumppaneineen pohjoiseen.

67:5.3 (759.1) Caligastian kaavailut, jotka tähtäsivät ihmisyhteisön välittömään uudelleenrakentamiseen – mikä tapahtuisi noudattamalla hänen omia ajatuksiaan yksilön vapaudesta ja ryhmävapauksista – osoittautuivat nopeasti paljastuvaksi ja enemmän tai vähemmän täydelliseksi fiaskoksi. Yhteiskunta vajosi nopeasti entiselle biologiselle tasolleen, ja ponnistelu eteenpäin alkoi taas alusta niin, että lähtöpiste ei ollut paljonkaan edempänä kuin se oli ollut Caligastian hallituskauden alussa, sillä tämä mullistus oli jättänyt maailman entistäkin pahempaan sekasortoon.

67:5.4 (759.2) Satakuusikymmentäkaksi vuotta kapinan jälkeen vuoksiaalto pyyhkäisi Dalamatian yli, ja planeetan päämaja vajosi meren aaltoihin, eikä tämä maa-ala noussut uudelleen veden ylle, ennen kuin miltei kaikki jäljet noiden loistavien aikojen ylevästä kulttuurista olivat pyyhkiytyneet olemattomiin.

67:5.5 (759.3) Kun maailman ensimmäinen pääkaupunki vajosi mereen, sen asujaimisto koostui pelkästään alimmantyyppisistä Urantian sangik-roduista, jotka olivat jo muuttaneet Isän temppelin Nog-jumalalle, valon ja tulen epäjumalalle, omistetuksi alttariksi.

6. Järkkymätön Van

67:6.1 (759.4) Vanin kannattajat vetäytyivät jo varhaisessa vaiheessa Intian länsipuolisille ylängöille, jossa he olivat turvassa alangoilla asuvien, sekaannuksen vallassa olevien rotujen hyökkäyksiltä, ja tältä vetäytymispaikalta he suunnittelivat ryhtyvänsä maailman kuntouttamiseen, kuten heidän muinaiset badonilaisedeltäjänsä olivat kerran täysin tietämättään työskennelleet ihmiskunnan parhaaksi vähän ennen sangik-heimojen syntyä.

67:6.2 (759.5) Ennen pesänhoitaja-Melkisedekien saapumista Van antoi ihmisten asiainhoidon kymmenen nelijäsenisen komission käsiin, ryhmien, jotka kävivät yksiin Prinssin hallintojärjestelmän neuvostojen kanssa. Planeetalla asuvat vanhemmat Elämänkantajat ryhtyivät tämän nelikymmenjäsenisen neuvoston väliaikaisiksi johtajiksi. Neuvosto oli toiminnassa kaikki seitsemän odotuksen vuotta. Samaan tapaan järjestetyt amadonilaisryhmät ottivat kantaakseen nämä vastuut, sitten kun kolmekymmentäyhdeksän esikunnan lojaalia jäsentä palasi Jerusemiin.

67:6.3 (759.6) Nämä amadoniitit olivat peräisin siitä 144 lojaalin andoniitin ryhmästä, johon Amadonkin kuului, ja jotka on siitä lähtien tunnettu hänen nimensä mukaan. Tähän ryhmään kuului kolmekymmentäyhdeksän miestä ja sataviisi naista. Tästä määrästä oli viidelläkymmenelläkuudella kuolemattoman asema, ja heidät kaikki otettiin (Amadonia lukuun ottamatta) esikunnan lojaalien jäsenten keralla taivaaseen. Tästä jalosta joukosta jäljelle jääneet jatkoivat Vanin ja Amadonin johdolla eloaan maan päällä kuolevaisina elämänsä ajan loppuun asti. He olivat se biologinen hapate, joka lisääntyi ja tuotti maailmalle jatkuvasti uusia johtajia kaikkina kapinan jälkeisinä, pitkinä ja pimeinä aikakausina.

67:6.4 (759.7) Van jätettiin Urantialle Aatamin aikaan asti, ja hän jäi kaikkien planeetalla toimineiden ihmistä ylempien persoonallisuuksien päällikön kunniavirkaan. Hän ja Amadon pysyivät elossa yli sadanviidenkymmenentuhannen vuoden ajan elämänpuumenetelmällä, johon liittyi Melkisedekien erityinen elollisuuden huoltotoiminta.

67:6.5 (759.8) Urantian asioita hoiti pitkän aikaa planeetan pesänhoitajien, kahdentoista Melkisedekin neuvosto, jonka oli vahvistanut virkaiältään vanhimman konstellaationhallitsijan, Norlatiadekin Kaikkein Korkeimman Isän, antama valtuutus. Melkisedek-pesänhoitajien apuna toimi neuvoa-antava raati, johon kuului yksi langenneen Prinssin lojaali avustaja, molemmat planeetalla asuvat Elämänkantajat, harjoittelijakoulutuksessa oleva Kolminaistettu Poika, vapaaehtoinen Opettaja-Poika, avalonlainen Loistava Iltatähti (ajoittain), serafien ja kerubien päälliköt, neuvonantajia kahdelta naapuriplaneetalta, alemman enkelikunnan yleisesimies sekä keskiväliolentojen päällikkö Van. Ja Urantiaa hallittiin ja johdettiin tällä tavoin Aatamin saapumiseen asti. Eikä ollut mitään outoa siinä, että rohkealle ja lojaalille Vanille, joka niin pitkään hoiti Urantian asioita, annettiin paikka planeetan pesänhoitajien neuvostossa.

67:6.6 (760.1) Urantian kaksitoista Melkisedek-pesänhoitajaa tekivät urheaa työtä. He säilyttivät sen, mitä sivilisaatiosta oli jäljellä, ja Van pani uskollisesti täytäntöön heidän planeettaa koskevat toimintasuunnitelmansa. Ennen kuin kapinanjälkeinen vuosituhat oli kulunut umpeen, hänellä oli yli kolmesataaviisikymmentä edistynyttä ryhmää sirottautuneina laajalle alalle eri puolille maailmaa. Nämä sivilisaation etuvartiot koostuivat suurelta osalta lojaalien andoniittien jälkeläisistä, jotka olivat vähäisessä määrin sekoittuneet sangik-rotuihin, eritoten sinisiin ihmisiin, ja nodiitteihin.

67:6.7 (760.2) Kapinan aiheuttamasta hirvittävästä taantumasta huolimatta maapallolla oli useita biologisesti lupaavia, hyviä rotukantoja. Melkisedek-pesänhoitajien valvonnassa Van ja Amadon jatkoivat työskentelyään ihmisrodun luonnollisen evoluution vaalimiseksi, ja he veivät ihmisen fyysistä evoluutiota eteenpäin aina sen taitekohdan saavuttamiseen saakka, joka oikeutti Aineellisen Pojan ja Tyttären lähettämiseen Urantialle.

67:6.8 (760.3) Van ja Amadon viipyivät maapallolla vielä jonkin aikaa Aatamin ja Eevan saapumisen jälkeen. Muutamia vuosia myöhemmin heidät otettiin Jerusemiin, jossa Van yhdistyi uudelleen odottaneeseen Suuntaajaansa. Van toimii nyt Urantian hyväksi odotellessaan määräystä lähteä eteenpäin pitkän pitkälle tielle kohti paratiisillista täydellisyyttä ja kohti yhteen kerääntyvän Kuolevaisten Lopullisuuden Saavuttajakunnan paljastumatonta tulevaisuutta.

67:6.9 (760.4) Pantakoon merkille, että silloin kun Van Luciferin asetuttua Urantialla Caligastian tueksi vetosi Edentian Kaikkein Korkeimpiin, Konstellaation-Isät lähettivät matkaan viipymättä tekemänsä päätöksen, jossa he joka kohdan osalta tukivat Vanin esittämiä vastaväitteitä. Tämä päätös ei tavoittanut häntä, sillä planeetan viestintäpiirit ehdittiin katkaista sen ollessa vielä matkalla. Tämä aktuaalinen päätös löydettiin vasta hiljattain erään releenä toimivan energianvälittäjän hallusta, jossa se oli seissyt perille toimittamattomana aina Urantian eristämisestä saakka. Ilman tätä löytöä, joka tehtiin Urantian keskiväliolentojen tutkimusten tuloksena, tämän päätöksen julkistaminen olisi joutunut odottamaan Urantian uutta kytkeytymistä konstellaation yhteyspiireihin. Ja tämä ilmeinen vahinko planeettainvälisessä viestinnässä oli mahdollinen siksi, että energianvälittäjät voivat ottaa vastaan ja lähettää edelleen tietoaineistoa, mutta ne eivät voi toimia aloitteentekijöinä tiedonvälityksen alalla.

67:6.10 (760.5) Teknisesti Vanin asemaa Satanian oikeudellisissa muistiinmerkinnöissä ei tosiasiallisesti ja lopullisesti ratkaistu, ennen kuin tämä Edentian-Isien päätös kirjattiin Jerusemissa.

7. Synnin etäisvaikutukset

67:7.1 (760.6) Luodun olennon harkitusta ja itsepäisestä valkeuden torjumisesta koituvat omakohtaiset (keskihakuiset) seuraamukset ovat sekä väistämättömiä että yksilökohtaisia, ja ne koskevat vain Jumaluutta ja kyseistä persoonallista olentoa itseään. Tällainen sielua tuhoava paatuneisuuden hedelmien korjaaminen on paatuneen tahdollisen luodun sisäistä sadonkorjuuta.

67:7.2 (761.1) Mutta näin ei ole synnin ulkoisten seuraamusten laita. Synnin omaksumisesta koituvat ei-omakohtaiset (keskipakoiset) seuraamukset ovat nimittäin sekä väistämättömiä että kollektiivisia, ja ne koskevat jokaista tällaisten tapahtumain vaikutuspiirissä toimivaa luotua.

67:7.3 (761.2) Kun viisikymmentätuhatta vuotta oli kulunut planeetan hallinnon luhistumisesta, maapallon asiat olivat niin pahasti epäjärjestyksessä ja takapajulla, että ihmisrotu ei ollut päässyt paljonkaan eteenpäin Caligastian saapumisen aikaan kolmesataaviisikymmentätuhatta vuotta aikaisemmin vallinneesta kehityksen yleistilanteesta. Joissakin suhteissa edistystä oli toki tapahtunut, mutta samalla oli muilla tahoilla kärsitty suuria menetyksiä.

67:7.4 (761.3) Synnin vaikutukset eivät milloinkaan ole pelkästään paikallisia. Universumien hallintosektorit ovat organismin kaltaisia; yhden persoonallisuuden ahdinko tulee pakostakin tietyssä määrin kaikkien kannettavaksi. Synti – joka ilmentää persoonan asennoitumista todellisuuteen – on pakostakin tuova esille luonnostaan sisältämänsä negativistisen satonsa millä tahansa ja kaikilla universumiarvojen toisiinsa liittyvillä tasoilla. Mutta erheellisen ajattelun, pahantekemisen tai synnillisen vehkeilyn täysimääräiset seuraamukset koetaan vain sillä tasolla, jolla ne aktuaalisesti suoritetaan. Universumin lain rikkominen voi olla kohtalokasta fyysisellä alueella vetämättä silti vakavalla tavalla mielen aluetta mukaansa tai vahingoittamatta hengellistä kokemuspiiriä. Synti on täynnä kohtalokkaita seuraamuksia persoonallisuuden eloonjäämisen kannalta, vain silloin kun se on ilmaus siitä, miten olento kaiken kaikkiaan suhtautuu, eli kun se edustaa sitä, mitä mieli haluaa ja mitä sielu tahtoo.

67:7.5 (761.4) Pahuus ja synti vierittävät seurauksensa aineellisille ja sosiaalisille alueille, ja ne saattavat joskus jopa hidastaa hengellistä edistymistä universumitodellisuuden joillakin tasoilla, mutta milloinkaan jonkun olennon synti ei riistä toiselta olennolta persoonallisuuden eloonjäämisen jumalallisen oikeuden toteutumista. Ikuisen eloonjäämisen voivat vaarantaa vain ja ainoastaan yksilön oman mielen tekemät päätökset ja sielun tekemät valinnat.

67:7.6 (761.5) Synti hidasti biologista evoluutiota Urantialla varsin vähän, mutta sen se sai aikaan, että kuolevaisrodut eivät päässeet täysin hyötymään Aatamin rotuperimästä. Synti hidastaa älyllistä kehitystä, moraalista kasvua, sosiaalista edistystä ja joukkomittaista hengellisiin tuloksiin pääsemistä suunnattomasti. Mutta se ei estä kenenkään sellaisen yksilön korkeimpiakaan hengellisiä saavutuksia, joka haluaa tuntea Jumalaa ja noudattaa vilpittömästi hänen jumalallista tahtoaan.

67:7.7 (761.6) Caligastia nousi kapinaan, Aatami ja Eeva rikkoivat sopimuksensa, mutta yksikään sittemmin Urantialle syntynyt kuolevainen ei ole hengellisen kokemuksensa osalta kärsinyt mitään näiden väärinkäytösten takia. Jokainen Caligastian kapinan jälkeen Urantialle syntynyt kuolevainen on jollakin tavoin ajallis-rangaistu, mutta tällaisten sielujen tulevaa hyvinvointia ei ole vähääkään ikuisuus-vaarannettu. Yhtään henkilöä ei koskaan panna kärsimään mistään hengellisessä mielessä elintärkeän puuttumisesta jonkun toisen persoonallisuuden tekemän synnin vuoksi. Synti on moraalisen syyllisyyden tai hengellisten seuraamusten osalta täysin henkilökohtaista siitäkin huolimatta, että sen seuraamukset hallinnollisella, älyllisellä ja sosiaalisella alueella ovat kauaskantoisia.

67:7.8 (761.7) Vaikka emme voikaan päästä perille siitä viisaudesta, joka sallii tällaiset katastrofit, voimme silti aina havaita näistä paikallisista häiriöistä koituvan siunauksellisen vaikutuksen, kun ne heijastuvat universumiin sen kaikkinaisuudessa.

8. Kapinan ihmissankari

67:8.1 (761.8) Monet rohkeat olennot Satanian eri maailmoissa pitivät puolensa Luciferin kapinaa vastaan, mutta Salvingtonin aikakirjat esittävät koko järjestelmän huomiota herättävimmäksi henkilöksi Amadonin, joka suurenmoisesti kapinan hyökyaallot torjuen pysyi järkähtämättömän uskollisena Vanille – he seisoivat yhdessä horjumattomina lojaalisuudessaan näkymättömän Isän ja hänen Poikansa Mikaelin ylivaltiudelle.

67:8.2 (762.1) Näiden kohtalokkaiden tapahtumien aikaan asemapaikkani oli Edentiassa ja tunnen yhä, millaista riemua koin seuratessani Salvingtonin kaukoviestilähetyksiä, jotka päivä päivän perään kertoivat tämän Andonin rotua edustavan kokeellisesta ja alkuperäisestä sukukunnasta polveutuvan entisen puolivillin uskomattomasta lujuudesta, ylimaallisesta asialleen omistautumisesta ja ylivertaisesta lojaalisuudesta.

67:8.3 (762.2) Edentiasta Salvingtoniin ja Salvingtonista jopa Uversaan asti kuului seitsemän pitkän vuoden ajan kaikkien alempien taivaallisten olentojen Satanian kapinaa koskeva ensimmäinen kysymys aina ja alituiseen: ”Mitä kuuluu Urantian Amadonille, vieläkö hän pysyy lujana?”

67:8.4 (762.3) Vaikka Luciferin kapina onkin haitannut paikallisjärjestelmää ja sen langenneita maailmoja, jos kohta tämä Pojan ja hänen harhaan johdettujen tovereidensa menettäminen onkin väliaikaisesti vaikeuttanut Norlatiadekin konstellaation edistymistä, niin punnitkaa toisaalta tämän yhden luonnonlapsen ja niiden hänen 143 toverinsa päättäväisen joukkokunnan innostavan esiintymisen laajalle kiirivää vaikutusta, jotka järkähtämättä puolustivat universumin johdon ja hallinnon edustamia korkeampia käsityksiä kaikkea heidän epälojaalien ylempiensä harjoittamaa suunnatonta ja vihamielistä painostusta vastaan. Ja sallikaa minun vakuuttaa teille, että tästä kaikesta on Nebadonin universumissa ja Orvontonin superuniversumissa jo nyt koitunut niin paljon hyvää, että se painaa vaa’assa ikuisesti enemmän kuin kaikki Luciferin kapinan matkaan saattama paha ja murhe yhteensä.

67:8.5 (762.4) Kaikki tämä on ylevän liikuttava ja verrattoman suurenmoinen havainnollistus siitä, mikä viisaus sisältyy siihen Isän universaaliseen suunnitelmaan, jonka mukaan Paratiisiin kootaan Kuolevaisfinaliittien Yhteisö ja jonka mukaan tähän tulevaisuuden salaperäisten palvelijoiden valtavaan ryhmään hankitaan sen jäsenten enemmistö taivaaseen nousevien edistyvien kuolevaisten harmaasta massasta – juuri sellaisten kuolevaisten joukosta kuin järkähtämätön Amadon.

67:8.6 (762.5) [Esittänyt muuan Nebadonin Melkisedek.]

Información de fondo

Tulostettava versioTulostettava versio

Urantia Foundation, 533 W. Diversey Parkway, Chicago, IL 60614, USA
Yhdysvallat Puhelin: +1-773-525-3319
© Urantia Foundation. Kaikki oikeudet pidätetään