Asiaa raha-asioista

Tulostettava versio

Ralph D. Zehr, johtokunnan liitännäisjäsen

New York, Yhdysvallat

Suurkatastrofilta välttyminen

Jeesuksen elämän ensimmäinen sellainen tilanne, jolloin raha-asioilla oli merkitystä, sattui hänen ollessaan yksivuotias. Onneksi Sakariaalla oli joukko uskottuja, jotka toimittivat tarkkaa tiedustelutietoa, ja se yhdessä hänen käytettävissään olleiden rahavarojen kanssa mahdollisti Jeesuksen vanhempien viimehetken paon juuri ennen Betlehemin poikalasten joukkomurhaa. Päästyään Aleksandriaan, Joosefin varakkaat sukulaiset tarjosivat majoituksen, ja Joosefin taidot – ensin kirvesmiehenä ja sittemmin urakoitsijana – tekivät mahdolliseksi hänen elättää vaimonsa ja poikansa niiden kahden vuoden ajan, jotka he oleskelivat Egyptissä.

Suuren perheen elättämiseen liittyvien taloudellisten realiteettien kohtaaminen

Seuraava merkittävä kriisi Jeesuksen elämässä oli hänen isänsä kuolema, kun Jeesus oli neljäntoista. Nuorukainen joutui yhtäkkiä sen brutaalin realiteetin eteen, että hänen tuli elättää leskiäitinsä, seitsemän sisarustaan ja vielä syntymätön sisarensa. Hänestä tuli perheensä ainoa tuki ja turva.

Perheen taloudelliset asiat sujuivat edelleen kohtalaisen mutkattomasti, sillä heidän hallussaan oli Joosefin kuoleman aikoihin melkoinen rahamäärä. Jo varhaisessa vaiheessa Jeesus osoitti omaavansa terävää arvostelukykyä liikeasioissa ja viisautta raha-asioissa. Hän ei nuukaillut mutta oli kuitenkin tarkka; hän oli säästäväinen mutta antelias. Hän osoittautui isänsä pesän viisaaksi ja pystyväksi hoitajaksi. [126:2.7]

Toimiessaan monet seuraavat vuodet perheensä ainoana toimeentulon hankkijana Jeesus sai huomata isänsä kuolinpesän vähitellen hupenevan. Lopulta kävi välttämättömäksi myydä karavaanien korjauspaja Nasaretissa. Työskentelemällä pelkästään kotiverstaasta käsin hän oli lähempänä äitiään ja saattoi antaa hänelle tuntuvampaa tukea perheen asioiden hoidossa. Samalla tämä muutos eristi hänet toiminnan keskipisteestä Nasaretissa. Korvatakseen kansainvälisten uutisten menettämisen korvaamiseksi hän järjesti, että hänen veljensä Jaakob kävi karavaaniasemalla ja toi tuliaisina uutisia ulkomaailmasta.

Tulevaisuus ei näyttänyt valoisalta, jos katsoi vain sitä, miten asiat nyt kehittyivät. Mutta hän ei horjunut, hän ei masentunut. Hän eli elämäänsä, päivän kerrallaan, ja suoritti hyvin senhetkisen tehtävänsä ja hoiti uskollisesti silloiseen elämäntilanteeseensa kuuluneet välittömät velvollisuutensa. Jeesuksen elämä on ikuisena lohtuna kaikille pettyneille idealisteille. [126:5.4]

Pian hän oppi tekemään tiukkoja päätöksiä, jotka olivat tarpeen ruoan ja vaatetuksen varmistamiseksi, jotta perheen talous olisi tasapainossa sitä realiteettia ajatellen, että veronkantajat olivat ahneita, ja hän ryhtyi välttämättömiin ennakoiviin toimiin välttyäkseen epäoikeudenmukaiselta verotukselta. Viisautta osoittaen hän lahjoitti oman täydellisen kopionsa kreikankielisistä kirjoituksista Nasaretin synagogan kirjastolle. Niin tehdessään hänellä säilyi silti mahdollisuus henkilökohtaisiin opintoihin. Myöhemmin, kun Juuda aloitti opiskelunsa synagogakoulussa, Jeesuksen oli pakko luopua rakkaimmasta henkilökohtaisesta omaisuudestaan: harpustaan, jonka hän möi selvitäkseen menoistaan. Hän oli varttuessaan saanut suurta nautintoa ja tyydytystä harpun soittamisesta, mutta nyt, ainakin toistaiseksi, veronkantaja ei sitä voisi takavarikoida.

Jeesus ja hänen perheensä palasivat vähä vähältä aikaisempien vuosien yksinkertaiseen elämäntapaan. Heidän vaatteensa ja jopa heidän ruokansa muuttuivat yksinkertaisemmiksi. Maitoa, voita ja juustoa heillä toki oli yllin kyllin. Vuodenajasta riippuen he saivat nauttia kulloisistakin puutarhansa antimista, mutta kuukausi kuukauden perään heidän oli pakko harjoittaa entistäkin suurempaa säästäväisyyttä. Heidän aamiaisensa olivat varsin vaatimattomia, sillä he säästivät parhaan ruokansa illalliseksi. [126:5.1]

Vankan taloudellisen perustuksen luominen julkista toimintaa varten

Valmistautuessaan julkisen toimintansa aloittamiseen yksi Jeesuksen etummaisista huolenaiheista oli sen seikan varmistaminen, että apostoliorganisaation taloudellinen perusta olisi vankka.

Seuraavaksi Jeesus kysyi, paljonko heillä oli yhteensä rahaa. Hän kysyi myös, miten heidän perheidensä toimeentulosta oli huolehdittu. Kun kävi selville, että heillä oli varoja tuskin kahden viikon toimeentuloon, Jeesus sanoi: ”Ei ole Isäni tahto, että aloitamme työmme tällä tavoin. Jäämme tänne järven rantamille kahdeksi viikoksi kalastamaan tai tekemään mitä hyvänsä tehtävää, joka eteemme sattuu; ja sillä välin teidän tulee ensiksi valitun apostolin Andreaksen johdolla järjestäytyä niin, että kykenette hankkimaan kaiken, mikä on tarpeen tulevassa toiminnassanne, sekä tämänhetkistä henkilökohtaista hoivaamista ajatellen että myös sitä aikaa ajatellen, jolloin myöhemmin määrään teidät saarnaamaan evankeliumia ja opettamaan uskovia.” [138:7.4]

Matteus oli vastuussa talouden tasapainosta ja rahavarojen täydentämisestä. Jos varoja oli riittämättömästi, hänellä oli valtuudet lähettää apostolit taas verkoilleen, kunnes kassa oli täynnä.

Jeesus huolehti myös tarkasta kaikkien kulujen valvonnasta. Hän määräsi, ettei almuja annettaisi, ellei hän sellaista henkilökohtaisesti tai kaksi apostolia yhdessä pyytäisi. ”Hän selvitti, että erottelematonta hyväntahtoisuutta voidaan syyttää monistakin yhteiskunnallisista epäkohdista.” [140:8.13]

Tulos siitä, että Jeesus viivytti heidän toimintansa aloittamista, kunnes he olivat järjestäytyneet asianmukaisesti ja huolehtineet raha-asioista, oli se, ettei Matteuksen tarvinnut koskaan varojen puutteen takia keskeyttää heidän toimintaohjelmaansa.

Opetus varallisuudesta

Jeesuksen laajamittaisin keskustelu asianmukaisesta suhtautumisesta varallisuuteen käytiin sen jälkeen, kun hän oli tavannut Matadormuksen.

Matadormus oli varakas nuori fariseus, sanhedrinin jäsen, josta oli tullut valtakunnan evankeliumiin uskova. Hän tuli Jeesuksen luo pyytämään pääsyä seitsemänkymmenen evankelistan joukkokuntaan.

Jeesus vastasi sanomalla: ”Jos tahdot olla sanansaattajani, mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja kun olet lahjoittanut köyhille tai veljillesi, mitä siitä saat, tule ja seuraa minua, ja niin on sinulla aarre taivaan valtakunnassa.” [163:2.5]

Matadormus suhtautui tuona hetkenä kuitenkin liian tunteikkaasti varallisuuteensa. Ei varallisuuden omistaminen sinänsä, vaan hänen rakkautensa sitä kohtaan, mitä varallisuus voisi hänen hyväkseen tehdä, muodosti esteen sellaiselle, että hänestä olisi tullut antaumuksellinen Mestarin seuraaja. Hän uskoi varallisuuden olevan merkki Jumalan siunauksesta ja hyväksynnästä.

Useita vuosia myöhemmin hän kuitenkin päätti noudattaa Jeesuksen neuvoa, mutta hän oli riistänyt itseltään koko elämänsä suurimman tilaisuuden eli ”läheisen ja henkilökohtaisen yhteyden Mestariin” [163:2.9], universumin hallitsijaan.

Käänteentekevän ilmoituksen hallinnointi

Mitä yhtäläisyyksiä voimme löytää toisaalta Jeesuksen elämän ja raha-asioiden hoitoa koskevien opetusten ja toisaalta viidennen aikakautisen ilmoituksen tukemisessa ja sen julkaisemisessa, kääntämisessä ja jakelussa kohtaamiemme raha-asioiden väliltä?

Molemmat ovat suuressa määrin riippuvaisia omistautuneista ja uskollisista vapaaehtoisista. Kummassakin tapauksessa ilmenee riippuvuutta opetukset omaksuneiden anteliaisuudesta. Molempien on noudatettava korkeimpia eettisiä normeja ja harjoitettava rajallisten taloudellisten voimavarojen viisasta hoitamista. Kummassakin tapauksessa pääasiallinen innoite rahalliseen tukeen on se etuoikeus, että on tekemisissä planeetan tärkeimmän hankkeen kanssa ja voi tukea sitä. Molemmissa tapauksissa motivoijana on universumin väkevin voima: rakkaus. Apostolien rakkaus Mestaria kohtaan sai heidät seuraamaan häntä aina ristiinnaulitsemiseen ja kuolleistanousuun saakka ja sittemmin antamaan elämänsä evankeliumin tähden. Meille kysymyksessä on rakkautemme näissä ihmeellisissä opetuksissa kuvattua Mestaria kohtaan.

Jeesuksen kokemus raha-asioista oli laajamittaista. Ja voimme epäilemättä turvautua hänen neuvoihinsa etsiessämme parasta tapaa hoitaa omat raha-asiamme.

Voisiko kuvitella suurempaa etuoikeutta kuin on olla käänteentekevän ilmoituksen eturivin vastaanottajien joukossa, ilmoituksen, jonka on määrä valaista koko ihmiskunta seuraavien tuhannen vuoden kuluessa? Onko olemassa muita sijoitustilaisuuksia, jotka tuottaisivat jatkuvasti tulosta vuosituhannen ajan? Missähän voi osallistua hankkeeseen, jonka ovat panneet alulle ja jota johtavat perin juurin koetellut, lojaalit, päättäväiset, antaumukselliset ja viisaat yli-inhimilliset olennot, jotka ovat omaksuneet tunnuslauseekseen ”Minkä yhdistyneet keskiväliolennot ottavat tehdäkseen, sen yhdistyneet keskiväliolennot myös tekevät.” [77:9.3]

Olen täysin vakuuttunut siitä, että antaumuksellinen omistauminen viidennelle käänteentekevälle ilmoitukselle ja sen tukeminen on elämänikäni suurenmoisin tilaisuus. Matadormuksen tapauksen tavoin tilaisuudet ovat usein aikasidonnaisia. ”Kuolevaisen elämässä avautuu ja sulkeutuu yhtä mittaa polkuja, jotka edustavat toisistaan eroavaa menettelyä, ja sellaisten aikojen kuluessa, jolloin valinnanteko on mahdollista, ihmispersoonallisuus tekee jatkuvasti päätöksiä näiden monien toimintatapojen välillä.” [118:6.6]

Jos Mestari kutsuu sinua, muista silloin Matadormus ja se miten hänen kohdallaan raha-asiat olivat todellisia asioita.