Tunnen Jumalan Isäkseni

Tulostettava versio

Andrew Story,
Dayton, Ohio, Yhdysvallat

Se arvo, merkitys ja kauneus, jonka löydän Urantia-kirjasta on eittämättä tulos siitä kokemuksestani, että tunnen Jumalan ja tunnen Jumalan Isäkseni.

Se aika elämässäni, jolloin löysin Urantia-kirjan, oli monien henkilökohtaisten muutosten aikaa. Olin kasvanut kristillisessä perheessä, ja isäni oli kristillisen kirkon pastori. Muistan ensimmäisen konfirmaationi ja sen, miten paljon minulla oli kysymyksiä suhteestani Jumalaan ja Jeesuksen elämän merkityksestä henkilökohtaiseen hengelliseen kasvuumme ja mahdollisuuksiimme saavuttaa ikuinen elämä.

Kysyin isältäni, miksi oli välttämätöntä hyväksyä Jeesus pelastajakseen ikuisen elämän saavuttaakseen. En kyennyt ymmärtämään, miten joku ei pääsisi taivaaseen, jos hän ei ollut koskaan edes kuullut Jeesuksesta. Saamani vastaus selitti vain, että sellainen oli Jumalan suunnitelma, ja jotta ihmisen suhde Jumalaan palautuisi, Jeesuksen oli kuoltava ristillä. Vastaus etäännytti minut hengellisestä elämästä. Uskoin, että hyvin eletyn elämän pitäisi riittää siihen, että ihmisellä on suhde Jumalaan.

Myöhemmin kiinnostuin lukemaan muista uskonnoista ja tutustumaan ”uuden ajan” kirjallisuuteen. Lukiessani Leo Tolstoin Jumalan valtakunta on sisimmässänne hengellinen etsintäni elpyi. Tolstoi kirjoitti, että erityisesti Jeesuksen opetusten tarkastelu ja sen, miten hän eli elämänsä, tutkiskelu olivat paras lähestymistie hänen sanomansa ymmärtämiseen. Hänestä tuntui, että Jeesuksen sanoma oli se, että Jumala on meistä jokaisen sisimmässä, hän on osa jokaisesta meistä ja kokiessamme tämän totuuden, alamme oivaltaa kultaiseen sääntöön sisältyvän totuuden.

Muutamaa kuukautta myöhemmin sanoin ystävälleni, että haluaisin toden totta tuntea Jumalan. Vapautin itseni peloistani, jotka liittyivät aikaisempiin uskonnollisiin kokemuksiini, avauduin ja päästin Jumalan sisälle. Silloin ystäväni tutustutti minut Urantia-kirjaan. Selailin sitä itsekseni ja luin takakannesta opintoryhmistä. Halusin tavata muita lukijoita ja jakaa heidän kanssaan sen, mitä olin kokemassa. Kysyin ystävältäni, tiesikö hän yhtään opintoryhmää alueellamme. Hän ehdotti, että perustamme sellaisen itse.

Muistan, kun luin lukua 1, ”Universaalinen Isä”, ja sanat, jotka selvittivät Jumalan tarkoitusperiä, hänen hyvyyttään ja hänen jokaista ihmistä koskevaa suunnitelmaansa täydellisyyden saavuttamiseksi, löysivät minussa voimakkaan vastakaiun.

Luvun 1 seuraava kappale oli minusta erityisen merkittävä:

Maailmoissa, joissa joku Paratiisin-Pojista on elänyt lahjoittautumista merkinneen elämänvaiheen, Jumala tunnetaan yleisesti jollakin nimellä, joka kertoo henkilökohtaisesta suhteesta, hellästä kiintymyksestä ja isällisestä omistautumisesta. Konstellaationne päämajamaailmassa Jumalaa sanotaan Universaaliseksi Isäksi, ja asutuista maailmoista koostuvan paikallisjärjestelmänne eri planeetoilla hänet tunnetaan eri nimillä, sellaisilla kuin Isien Isä, Paratiisin-Isä, Havonan-Isä ja Henki-Isä. Ne, jotka tuntevat Jumalan Paratiisin-Poikien lahjoittautumisiin sisältyvien ilmoitusten perusteella, turvautuvat vihdoin luotu–Luoja-assosiaation liikuttavan suhteen tunteisiin vetoavaan voimaan ja käyttävät Jumalasta ilmaisua ”Isä meidän”. [1:1.5]

Urantia-kirjassa on paljon merkitystä, mutta totuus Jumalan Isyydestä ja ihmisten veljeydestä on totuus, joka on kaikkein lähinnä omaa kokemustani Jumalan tuntemisesta.